kaideputkista

jollain kiillotus tahnalla ja jollainpehmeellä hiomalaikalla saada kiiltäväks?

Entäs putkien taivutus? Mutkat on aika loivat.

luin yhestä paikasta. Elektrolyyttisesti kiillotetun pinnan peilimäisyys ei yllä hyvälaatuisen mekaanisesti kiillotetun peilipinnan tasolle, mutta pinnanlaatu on usein riittävä, ja menetelmä on edullinen.

Tosiaan mutkat on niin loivat etten kyllä liikkeeseen niitä viitteis raahaa.
http://www.moottorivene.info/VENEKUVAT/22/Pulpettiveneet/274
Tuossa näkyy tuo kaarevuus.

edellistä, olen taivuttanut loivia (r=50cm ) kurveja 27mm putkeen kahden koivun välissä ilman hiekkaa, koivussa on pehmeä karppu, putki uppoaa hieman, eikä mene heti lyttyyn, kokeile ensin. Laita hiekkaa jos menee lyttyyn. Pokkakoneella tehdyt kurvit rivoja ja naarmuisia.

kiillotuttanut kirjoitti:

edellistä, olen taivuttanut loivia (r=50cm ) kurveja 27mm putkeen kahden koivun välissä ilman hiekkaa, koivussa on pehmeä karppu, putki uppoaa hieman, eikä mene heti lyttyyn, kokeile ensin. Laita hiekkaa jos menee lyttyyn. Pokkakoneella tehdyt kurvit rivoja ja naarmuisia.

Lue lisää

tosta hiekasta oonki lukenu et sitä kannattaa laittaa. Se paikka vaan missä sitä putkea tavuttais ollu hakusessa. Pitää keväällä kattoo joku puu tai vastaava missä sitä sit sais taivuteltuu. Tässä varmaan lopputalvi menee kiillotellessa noita putkia ;)
Ylimäärästä ei oikeen löydy, et pitäs kerralla onnistua.

jepulis.. kirjoitti:

tosta hiekasta oonki lukenu et sitä kannattaa laittaa. Se paikka vaan missä sitä putkea tavuttais ollu hakusessa. Pitää keväällä kattoo joku puu tai vastaava missä sitä sit sais taivuteltuu. Tässä varmaan lopputalvi menee kiillotellessa noita putkia ;)
Ylimäärästä ei oikeen löydy, et pitäs kerralla onnistua.

Lue lisää

tolla hiekkasysteemillä taivuttelin ihan maata vasten; päälle laitoin puupöllin poikittain, siinä kun sattui olemaan sopiva säde; olin itse painona pöllin päällä istumassa ja vedin putkea itseä kohti ; loppusäätö ihan käsissä polvea vasten tai jalalla painaen.

paatti tulee ainoostaan järvikäyttöön. putket tulee varmaanki vasta ma ni ei pääse vielä kiillotus puuhiin.
Olis tosiaan hyvä saada putki lähes samaan kuntoon mitä nuo kaidehelat, ni näyttääki siistimmältä paikoillaan.

Suomen vedet on niin vähäsuolaisia, että tuo haponkestäväputki on täällä melko turhaa. Ruostumattomalla pärjää vallan hyvin ja sitä ne on monet merkkivenekaiteetkin. Sillä on merkitystä miten ne kaiteet tehdään..

Olen noita kaiteita tehnyt useampia, eikä ole miksikään mennyt merialueilla.

Kaiteentekijä. kirjoitti:

Suomen vedet on niin vähäsuolaisia, että tuo haponkestäväputki on täällä melko turhaa. Ruostumattomalla pärjää vallan hyvin ja sitä ne on monet merkkivenekaiteetkin. Sillä on merkitystä miten ne kaiteet tehdään..

Olen noita kaiteita tehnyt useampia, eikä ole miksikään mennyt merialueilla.

Lue lisää

Ketjun aloittaja ei maininnut millä alueella venettä käytetään. Itämeren piirissä ja sen eteläosissa erityisesti normaali rst saa ruostemaisen kalvon pinnalleen. Hyvin kiillotettu kestää paremmin hiottu putki.

Ikäseilori kirjoitti:

Ketjun aloittaja ei maininnut millä alueella venettä käytetään. Itämeren piirissä ja sen eteläosissa erityisesti normaali rst saa ruostemaisen kalvon pinnalleen. Hyvin kiillotettu kestää paremmin hiottu putki.

Lue lisää

Missä käyttää, kunhan ei atlantille mene. Kunnolla ( lue: niin jota monet ei todellakaan osaa) kiilloitettu kaideputki ei ruostu, vaikka hinaisit sitä perässäsi pitkin itämerta. Tehkää testi jollet usko, kiilloittakaa kaksi putkea, ruostumaton, sekä haponkestävä ja vedätte niitä veneen perässä koko kesän.
Lopputuloksesta voitte hämmästyä.
Mitä tulee tuohon kiilloitettuun ja hiottuun putkeen, niin jos haluaa hiotusta putkesta tehdä kaiteet, niin eikö olisi sitten ihan sama vaikka maalaisi ne vaikka ferrexillä. Hiotulla ja kiilloitetulla putkella ei ole näet mitään muuta yhteistä kuin se alkumateriaali.

kaiteentekijä kirjoitti:

Missä käyttää, kunhan ei atlantille mene. Kunnolla ( lue: niin jota monet ei todellakaan osaa) kiilloitettu kaideputki ei ruostu, vaikka hinaisit sitä perässäsi pitkin itämerta. Tehkää testi jollet usko, kiilloittakaa kaksi putkea, ruostumaton, sekä haponkestävä ja vedätte niitä veneen perässä koko kesän.
Lopputuloksesta voitte hämmästyä.
Mitä tulee tuohon kiilloitettuun ja hiottuun putkeen, niin jos haluaa hiotusta putkesta tehdä kaiteet, niin eikö olisi sitten ihan sama vaikka maalaisi ne vaikka ferrexillä. Hiotulla ja kiilloitetulla putkella ei ole näet mitään muuta yhteistä kuin se alkumateriaali.

Lue lisää

Nyt on annettu sen verran väärää tietoa rosterin ja happoteräksen korroosiosta, että on syytä kommentoida. Korroosio on todellinen ongelma, jos veneellä purjehtii vähäsuolaista murtovesialuetta kauempana. Ei tarvitse mennä edes Atlantille saakka, kun meriveden suolapitoisuus on jopa 3.5-3.8% (meillä se lienee 0.3-0.8% luokkaa). Jokainen Pohjanmerellä seilannut on huomannut, että esim. hst-kaidepylväiden alapäät voivat olla jo yhden reissun jälkeen ruskeassa ruosteessa niiltä alueilta, joissa tolppa on piilossa. Myös vaijereiden päätehelojen kohdalla näkyy usein ruostetta. Ne paikat, missä teräs on vähähappisessa ympäristössä, ruostuvat helpoiten. Jos liikkuu pitkiä aikaoja suolaisilla merillä, salakavalia korroosio-ongelmia voi tulla paitsi vanttiruuveihin, vaijeripäätteisiin ym. myös potkurin akseliiin vannasputken sisällä. Sekään ei pelasta korroosiolta, että ”rosteri” on AISI 316-laatua!
Se miksi asiaan kannattaa suhtautua vakavasti, ei ole pelkkää kosmetiikkaa eikä ”viisastelua”. Rustit, mastohelat tai hst-ruuvit voivat pettää korroosion takia. Panen tähän muutaman linkin, jotka ainakin purjehtijoiden kannattaisi lukea.


http://www.yachtsurvey.com/corrosion.htm

http://www.sailingmates.com/stainlesstimebomb.htm

siteeraus:
The term “stainless steel” covers over 500 different steel alloys of which only 2 are recommended for marine use. These are 304 stainless and 316 stainless. Both alloys consist mainly of iron, chromium and nickel, but the 316 stainless contains 2% molybdenum which increases its corrosion resistance somewhat.
If we could be absolutely certain that all our critical hardware was properly made of 316 stainless steel we could rest easy – couldn’t we?
Afraid not.
There’s an unseen and largely unknown time bomb on board. It’s called ….
crevice corrosion
For marine grade stainless steel to resist corrosion it needs oxygen. Wherever you have stainless steel sitting in stagnant water (i.e. your bilge) or enclosed in wet material without oxygen you’ll get crevice corrosion.
Salt water penetrates the minute crevices in the material caused by forming or welding the piece of hardware or in the crevices formed between the threads of a turnbuckle or bolt and nut. Because there is no oxygen present, the corrosion begins and it will probably not be discovered until the piece fails.
And depending where that piece of hardware is, the failure could be catastrophic

Purjeveneiden rikin hst-helojen korroosio on vakava ongelma, joka voi johtaa maston menetykseen ellei vaurioita huomaa ajoissa. Tässä linkissä on selkeitä kuvia korroosiovaurioista.
http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html

jo Pohjanmerellä! kirjoitti:

Nyt on annettu sen verran väärää tietoa rosterin ja happoteräksen korroosiosta, että on syytä kommentoida. Korroosio on todellinen ongelma, jos veneellä purjehtii vähäsuolaista murtovesialuetta kauempana. Ei tarvitse mennä edes Atlantille saakka, kun meriveden suolapitoisuus on jopa 3.5-3.8% (meillä se lienee 0.3-0.8% luokkaa). Jokainen Pohjanmerellä seilannut on huomannut, että esim. hst-kaidepylväiden alapäät voivat olla jo yhden reissun jälkeen ruskeassa ruosteessa niiltä alueilta, joissa tolppa on piilossa. Myös vaijereiden päätehelojen kohdalla näkyy usein ruostetta. Ne paikat, missä teräs on vähähappisessa ympäristössä, ruostuvat helpoiten. Jos liikkuu pitkiä aikaoja suolaisilla merillä, salakavalia korroosio-ongelmia voi tulla paitsi vanttiruuveihin, vaijeripäätteisiin ym. myös potkurin akseliiin vannasputken sisällä. Sekään ei pelasta korroosiolta, että ”rosteri” on AISI 316-laatua!
Se miksi asiaan kannattaa suhtautua vakavasti, ei ole pelkkää kosmetiikkaa eikä ”viisastelua”. Rustit, mastohelat tai hst-ruuvit voivat pettää korroosion takia. Panen tähän muutaman linkin, jotka ainakin purjehtijoiden kannattaisi lukea.


http://www.yachtsurvey.com/corrosion.htm

http://www.sailingmates.com/stainlesstimebomb.htm

siteeraus:
The term “stainless steel” covers over 500 different steel alloys of which only 2 are recommended for marine use. These are 304 stainless and 316 stainless. Both alloys consist mainly of iron, chromium and nickel, but the 316 stainless contains 2% molybdenum which increases its corrosion resistance somewhat.
If we could be absolutely certain that all our critical hardware was properly made of 316 stainless steel we could rest easy – couldn’t we?
Afraid not.
There’s an unseen and largely unknown time bomb on board. It’s called ….
crevice corrosion
For marine grade stainless steel to resist corrosion it needs oxygen. Wherever you have stainless steel sitting in stagnant water (i.e. your bilge) or enclosed in wet material without oxygen you’ll get crevice corrosion.
Salt water penetrates the minute crevices in the material caused by forming or welding the piece of hardware or in the crevices formed between the threads of a turnbuckle or bolt and nut. Because there is no oxygen present, the corrosion begins and it will probably not be discovered until the piece fails.
And depending where that piece of hardware is, the failure could be catastrophic

Purjeveneiden rikin hst-helojen korroosio on vakava ongelma, joka voi johtaa maston menetykseen ellei vaurioita huomaa ajoissa. Tässä linkissä on selkeitä kuvia korroosiovaurioista.
http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html

Lue lisää

No nyt tuossa tuli noita sanoja vähäsuolainen, murtovesi ja vähäsuolaisuus. Tämä on se asia, mitä tuossa yllä on kaideputkien osalta yritetty kertoa. Tietämättä missä kukin veneilee, niin käytännön fakta on, että rst kaiteet ei suomen oloissa ruostu, mikäli ne on oikein kiilloitettu. Se onko aine rst tai hst ei ole oleellista Suomen vähäsuolaisissa vesissä. Tästä on kokemus balttiarallaa puolen sadan kaiteen verran.

Ja mitä tulee noihin purjeveneenosiin, niin totta, ne kyllä ruostuu rikki, johtuen siitä, että ne on usein hyvin monimuotoisia kappaleita, joita ei pääse millään puhdistamaan taikka kiilloittamaan ja olosuhteetkin on maailman merillä hiukan erit. Pääsyy on kyllä se, ettei niitä pysty puhdistamaan sisältä ja sieltä se pinnan rikkoutuminen alkaa

Venekaiteet pysyy hyvänä, kun keväällä ennen veneen laskua käy vaharätillä kaiteet läpi, vahahan tunnetusti poistaa pinnasta epäpuhtauksia vrt esim autonvahaus.
Mitään muita kikkoja siihen ei ole, eikä tarvita. Huolellinen valmistus ja kiilloitus, sen jälkeen pelkkä vuosittainen pinnanpyyhkäisy.

Kaiteentekijä. kirjoitti:

No nyt tuossa tuli noita sanoja vähäsuolainen, murtovesi ja vähäsuolaisuus. Tämä on se asia, mitä tuossa yllä on kaideputkien osalta yritetty kertoa. Tietämättä missä kukin veneilee, niin käytännön fakta on, että rst kaiteet ei suomen oloissa ruostu, mikäli ne on oikein kiilloitettu. Se onko aine rst tai hst ei ole oleellista Suomen vähäsuolaisissa vesissä. Tästä on kokemus balttiarallaa puolen sadan kaiteen verran.

Ja mitä tulee noihin purjeveneenosiin, niin totta, ne kyllä ruostuu rikki, johtuen siitä, että ne on usein hyvin monimuotoisia kappaleita, joita ei pääse millään puhdistamaan taikka kiilloittamaan ja olosuhteetkin on maailman merillä hiukan erit. Pääsyy on kyllä se, ettei niitä pysty puhdistamaan sisältä ja sieltä se pinnan rikkoutuminen alkaa

Venekaiteet pysyy hyvänä, kun keväällä ennen veneen laskua käy vaharätillä kaiteet läpi, vahahan tunnetusti poistaa pinnasta epäpuhtauksia vrt esim autonvahaus.
Mitään muita kikkoja siihen ei ole, eikä tarvita. Huolellinen valmistus ja kiilloitus, sen jälkeen pelkkä vuosittainen pinnanpyyhkäisy.

Lue lisää

Vaikka taidat metallitöistä elantosi saada, on metallurgian tiedoissa silti aukkoja. Kiillotus ja vahaus eivät auta vähääkään raerajakorroosioon tai muihin rosterin tauteihin. Putkea voi kyllä hinata meressä veneen perässä, mutta jo tavallinen hitsisauma yksinään on arvoitus. Tässä pelkästään Itämeren pohjoisosissa käytettyjä veneitä on nähty, joissa on ilkeitä ruosteraitoja ruuvinkannoista tai muista metalliosista. Kloridit ovat rosterille kuin kryptoniitti teräsmiehelle ja erityisesti, jos aineeseen jää jännityksiä. Lisäksi sitten ne hapettoman tilan tapaukset, joissa ei aina kestä happoinenkaan.

Kaiken tämän jälkeen voinee todeta, että tavallinen rosteri tulisi hyvin toimeen aloittajan tapauksessa, jossa putkeen tulee vain hyvin lievä taivutus ja käyttökin vain järvellä.

vahaten kirjoitti:

Vaikka taidat metallitöistä elantosi saada, on metallurgian tiedoissa silti aukkoja. Kiillotus ja vahaus eivät auta vähääkään raerajakorroosioon tai muihin rosterin tauteihin. Putkea voi kyllä hinata meressä veneen perässä, mutta jo tavallinen hitsisauma yksinään on arvoitus. Tässä pelkästään Itämeren pohjoisosissa käytettyjä veneitä on nähty, joissa on ilkeitä ruosteraitoja ruuvinkannoista tai muista metalliosista. Kloridit ovat rosterille kuin kryptoniitti teräsmiehelle ja erityisesti, jos aineeseen jää jännityksiä. Lisäksi sitten ne hapettoman tilan tapaukset, joissa ei aina kestä happoinenkaan.

Kaiken tämän jälkeen voinee todeta, että tavallinen rosteri tulisi hyvin toimeen aloittajan tapauksessa, jossa putkeen tulee vain hyvin lievä taivutus ja käyttökin vain järvellä.

Lue lisää

tarinoita kummallisempaa..

Myönnän, etten ole perehtynyt paperitietoon juuri nimeksikään, enkä aio perehtyäkkään. En myöskään kyseenalaista niissä kerrottua asiaa, mulle riittää käytännön kokemus.

Jokainen voi toki kokeilla kirjatiedon lisäksi, mitä kunnon kiilloitus tekee esim hitsisaumalle, tutkia asiaa kumpi ruostuu nopeammin, käsitelty sauma tai käsittelemätön.
Peilikiiltävä sileä sauma ei ole niin altis muutoksille, kuin röpöinen ja epätasainen pinta ja mitä tulee vahoihin, niin oisiko niissä olevilla suoja-aineilla jotain tekemistä asian kanssa. Pitäisin myös rakokorroosiota pahempana kuin raerajakorrroosiota, mitä tulee niihin purjeveneen vantteihin yms monimuotoisiin kappaleisiin. Tiedän kyllä mitä hitsaus ja lämpökäsittely tekee ruostumattomalle, mitä on kromiköyhyys jne.
En vaan ole käytännön töissäni niistä johtuviin ongelmiin törmännyt.
Mitä tulee ruuvinkantoihin ja ruosteraitoihin, niin oiskohan herra asentajan ruuvimeisseli raapinut pintaa tai ruuvit pyörinyt mustien ruuvien kanssa samassa miljoonalaatikossa. Syitä voi olla miljoonia.

Anyway, on ihan hyvä, että joku asiaan perehtynyt kertoo tietojaan ja olen kyllä samaa mieltä, että hyvin tehty rst-teos kestää Suomen olosuhteissa järvellä tai merellä.

Hauskaa näissä rst-hst keskusteluissa on se, että foorumeilla aina liputetaan parhaimman materiaalin puolesta, mutta kun teon paikka, niin pilataan se kallis happonen putki väärillä rakennusmetodeilla, tuppaa olemaan niin, että on hitsareita ja "hitsareita".
Kyllä niitä happosia, tein itse-en osannut kaiteita on tuolla tullut nähtyä riittämiin. :D
Jokainen saa toki tehdä tyylillään, mutta koska rst on melko paljon halvempaa, kuin hst ja aina pitäis saada valmista puoli-ilmaiseksi, niin tankit, kaiteet kuin muutkin osat, jotka käy lähellä vettä, niin suosittelen kyllä tekemään rosterista, niistä saa ihan oikeesti hyviä tuotteita näihin oloihin ja lompakko kiittää, olet sitten asiakas tai itse tekijämies..

No niin, se siitä tällä keväältä.

Kaiteentekijä kirjoitti:

tarinoita kummallisempaa..

Myönnän, etten ole perehtynyt paperitietoon juuri nimeksikään, enkä aio perehtyäkkään. En myöskään kyseenalaista niissä kerrottua asiaa, mulle riittää käytännön kokemus.

Jokainen voi toki kokeilla kirjatiedon lisäksi, mitä kunnon kiilloitus tekee esim hitsisaumalle, tutkia asiaa kumpi ruostuu nopeammin, käsitelty sauma tai käsittelemätön.
Peilikiiltävä sileä sauma ei ole niin altis muutoksille, kuin röpöinen ja epätasainen pinta ja mitä tulee vahoihin, niin oisiko niissä olevilla suoja-aineilla jotain tekemistä asian kanssa. Pitäisin myös rakokorroosiota pahempana kuin raerajakorrroosiota, mitä tulee niihin purjeveneen vantteihin yms monimuotoisiin kappaleisiin. Tiedän kyllä mitä hitsaus ja lämpökäsittely tekee ruostumattomalle, mitä on kromiköyhyys jne.
En vaan ole käytännön töissäni niistä johtuviin ongelmiin törmännyt.
Mitä tulee ruuvinkantoihin ja ruosteraitoihin, niin oiskohan herra asentajan ruuvimeisseli raapinut pintaa tai ruuvit pyörinyt mustien ruuvien kanssa samassa miljoonalaatikossa. Syitä voi olla miljoonia.

Anyway, on ihan hyvä, että joku asiaan perehtynyt kertoo tietojaan ja olen kyllä samaa mieltä, että hyvin tehty rst-teos kestää Suomen olosuhteissa järvellä tai merellä.

Hauskaa näissä rst-hst keskusteluissa on se, että foorumeilla aina liputetaan parhaimman materiaalin puolesta, mutta kun teon paikka, niin pilataan se kallis happonen putki väärillä rakennusmetodeilla, tuppaa olemaan niin, että on hitsareita ja "hitsareita".
Kyllä niitä happosia, tein itse-en osannut kaiteita on tuolla tullut nähtyä riittämiin. :D
Jokainen saa toki tehdä tyylillään, mutta koska rst on melko paljon halvempaa, kuin hst ja aina pitäis saada valmista puoli-ilmaiseksi, niin tankit, kaiteet kuin muutkin osat, jotka käy lähellä vettä, niin suosittelen kyllä tekemään rosterista, niistä saa ihan oikeesti hyviä tuotteita näihin oloihin ja lompakko kiittää, olet sitten asiakas tai itse tekijämies..

No niin, se siitä tällä keväältä.

Lue lisää

Kyl kyl, kiillotettu pinta ja sauma pysyy esteettisesti paljon kauniimpana kuin käsittelemätön. Kovin omakohtaista kokemusta on kuitenkin niin raeraja- kuin rakokorroosiostakin, johon ei pinnan laatu auta. Ja ruostuvia ruuvinkantoja on tullut veistämöltä, jossa tuskin mustaa rautaa nähtykään. Silti voi enin osa ruuveista ruskistaa ympäristönsä, vaikka ruuveja on iso valikoima eri kokoisia, ei jokaista voi onnistua naarmuttamaankaan.

Onhan happoinen kalliimpaa kuin rosteri, mutta yleensä työn osuus niin tankeissa kuin kaiteissakin on määräävä, eikä sillä hintaerolla ole suurtakaan merkitystä hintalapussa.

Kiilloita vaan teräsvillalla niin saat kauniin ruskeat kaideputket

18 kirjoitti:

Kiilloita vaan teräsvillalla niin saat kauniin ruskeat kaideputket

tuli haettua nuo putket matkahuollosta. Ei ne sentää nii tummat ollu ku kuvittelin, suht kirkas väri.
Sit vaan pittää hommata kiillotus vermeitä ja ruveta hommiin :)

jepulis.. kirjoitti:

tuli haettua nuo putket matkahuollosta. Ei ne sentää nii tummat ollu ku kuvittelin, suht kirkas väri.
Sit vaan pittää hommata kiillotus vermeitä ja ruveta hommiin :)

"juu juu"-juttu yllä on vähän epämääräinen, mutta oikeassa. Älä käsittele niitä putkia millään rautaa sisältävällä tai mustaan (ruostuvaan) rautaan kosketuksissa olleella työkalulla (edes hiomapaperilla), muuten sen rosteriputken pintaan siirtyy työvälineiden kautta ruostuvaa tavaraa. Tätä varten rosterille on omat työkalunsa, esim. laikat rälläkkään jne.

Varo ruostetta kirjoitti:

"juu juu"-juttu yllä on vähän epämääräinen, mutta oikeassa. Älä käsittele niitä putkia millään rautaa sisältävällä tai mustaan (ruostuvaan) rautaan kosketuksissa olleella työkalulla (edes hiomapaperilla), muuten sen rosteriputken pintaan siirtyy työvälineiden kautta ruostuvaa tavaraa. Tätä varten rosterille on omat työkalunsa, esim. laikat rälläkkään jne.

Lue lisää

Kävin tossa tarjoustalossa kattomassa. Porakoneeseen laitettavia kangaslaikkoja oli muttei niitä osia millä sen saa poraan kiinni. Hionta/kiillotustahnoja ei ollu ku talouspuolella ja niitä ei viitti ottaa. Eli ei löytyny yhtään mitään! Täällä nyt ei oikee paikkoja ol muita ku pari jotain maatalous/rautakauppaa. Josko niissä sit olis?

jepulis.. kirjoitti:

Kävin tossa tarjoustalossa kattomassa. Porakoneeseen laitettavia kangaslaikkoja oli muttei niitä osia millä sen saa poraan kiinni. Hionta/kiillotustahnoja ei ollu ku talouspuolella ja niitä ei viitti ottaa. Eli ei löytyny yhtään mitään! Täällä nyt ei oikee paikkoja ol muita ku pari jotain maatalous/rautakauppaa. Josko niissä sit olis?

Lue lisää

tossa soiteltua eikä mistään löydy, eli tilaamaan joutuu. Sit pitää vaan ettiä netistä joku halpa paikka mistä sais nuo vermeet tilattua. Jos joku hyvä paikka löytyy ni linkkiä vaan tänne?

jepulis.. kirjoitti:

Kävin tossa tarjoustalossa kattomassa. Porakoneeseen laitettavia kangaslaikkoja oli muttei niitä osia millä sen saa poraan kiinni. Hionta/kiillotustahnoja ei ollu ku talouspuolella ja niitä ei viitti ottaa. Eli ei löytyny yhtään mitään! Täällä nyt ei oikee paikkoja ol muita ku pari jotain maatalous/rautakauppaa. Josko niissä sit olis?

Lue lisää

tommonen hyvä setti? http://www.laikat.com/kauppa/popup_image.php/pID/341
8-osainen kiillotussarja. Alumiinille, rst:lle, raudalle, messingille ja kuparille. Sarja sisältää : 1kpl narulaikka 100mm x 20mm 2kpl kangaslaikka 100mm x 40mm 1kpl esikiillotusvaha 1kpl loppukiillotusvaha 1kpl kiinnityskara 1kpl suojalasit huurteenesto venttileillä 1kpl pölynhengityssuojain Kiinnityskaraa voidaan käyttää myös muissa kiillotuslaikoissa joiden keskireikä on 10mm.

jepulis.. kirjoitti:

tommonen hyvä setti? http://www.laikat.com/kauppa/popup_image.php/pID/341
8-osainen kiillotussarja. Alumiinille, rst:lle, raudalle, messingille ja kuparille. Sarja sisältää : 1kpl narulaikka 100mm x 20mm 2kpl kangaslaikka 100mm x 40mm 1kpl esikiillotusvaha 1kpl loppukiillotusvaha 1kpl kiinnityskara 1kpl suojalasit huurteenesto venttileillä 1kpl pölynhengityssuojain Kiinnityskaraa voidaan käyttää myös muissa kiillotuslaikoissa joiden keskireikä on 10mm.

Lue lisää

ku rupee vaan miettimään ni eipä tuo niin halvaks tullukkaan! Ja siihen päälle helvetillinen kiillotus! Maksaa hunajaa nuo kiillotusvälineetki!
20€/m olis saanu valmiiks kiiltävää putkea! 8m/85€ sain nuo putket. Kulut tosin 25€.