Minua kiusattiin koulussa 8 vuotta. En päässyt luokan yhteisiin ryhmiin - tein ryhmätyöt yksin ala ja ylä-asteella. Kiusaajani kiusasi joka päivä henkisesti ja fyysisesti. Haukkumalla, eristämällä porukasta, viemällä ystäväni sanomalla ettei tuon kanssa kannata olla kaveri. Ja vielä paljon muuta. Kun hän ei ollut koulussa luokkani pojat puhuivat minulle asiallisesti ja olivat mukavia. Kun hän tuli kouluun yksikään ei puhunut minulle. Luokkaretket ja pikkujoulut kyseinen ihminen pilasi myös. Tällaista oli koko ala - asteen ajan. Hän osasi näytellä opettajille ja peittää todellisen luonteensa.
Ylä-asteella sain räkäpaperit ruokalautaseeni. Kun istuin samaan pöytään luokan poikien kanssa kiusaajani sanoi että lähdetään eri pöytään - ja jäin syömään yksin.
Nykyään kärsin pahasta paniikkihäiriöstä kiusaamiseni takia. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat paljon.
Ylä-asteella sain räkäpaperit ruokalautaseeni. Kun istuin samaan pöytään luokan poikien kanssa kiusaajani sanoi että lähdetään eri pöytään - ja jäin syömään yksin.
Nykyään kärsin pahasta paniikkihäiriöstä kiusaamiseni takia. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat paljon.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo ei ole kyllä yhtään mukavaa =/ osaan tuntea miltä tuntuu tuollainen, kun itseäni on kiusattu pienen puhe vian takia monet vuodet ja se todella muuttaa elämää, mutta oletko käynyt puhumassa asiasta kellekkää? Aikuiselle ehkäpä?
siitä on kyllä ollut apua. Toisiin ihmisiin suhtautuu myös eri lailla. Kaupassa käydessä tiettyjen henkilöiden näkeminen laukaisee ahdistuksen. Juuri niiden jotka ovat aiheuttaneet nykyisen elämäntilanteeni.
Eikö aikuiset sitten ole yrittäneet lopettaa jotenkin sitä kiusaamista?
kyllä yrittäneet. Ilman mitään tulosta. Kiusaajan vanhemmat eivät usko että heidän poikansa olisi kiusannut minua niin pahasti.
Todella harmillista =/
hänet todella vastuuseen siitä että kouluvuoteni menivät pilalle.
Ajattele, miten ällö olo sulla olisi, jos olisitkin tehnyt sitä mitä kiusaajat, vuodesta toiseen. Ehkä voisit nykäistä jonkun vähemmän pelottavan entisen kiusaajan hihasta, aloittaa keskustelun ensin small talkilla ja siirtyä sitten vähän rauhoittuneena muistelemaan vaivihkaa kouluaikaa ja sanoa, että sulle on jäänyt vähän ikäviäkin muistoja kouluajasta, kun sua kiusattiin luokkakaverien toimesta, tai ehkä osaat muotoilla asian paremminkin. Voit katsoa, rupeaako hän luimistelemaan häpeästä. Luultavammin keskustelusta ei tule kauhean pitkä, todetaan vain että kyllä sitä oltiin tyhmiä ja ehkä ollaan pahoillaan, "jos" ollaan jotenkin loukattu. Toivottavasti näinkin. Sun olo voi olla tämän keskustelun jälkeen vähän toinen kuin nyt, joten ehkä riski kannattaa ottaa.
Jos on ylimääräistä rahaa niin:
1.Etsi joku tyhmä kiusaaja/hakkaaja jolla on voimaa yms. joka on rahan perään.
2.Sanot, että menee vähän puhuttelemaan kiusaajaa.
3.Jos ei auta niin lisää rahaa sille käteen ja turpaanveto
olla oikeassa. Mutta tuntuu vahvasti siltä että 8 vuoden kiusaamista ei enään sovitella eikä voi antaa anteeksi. Kiusaamiseni takia en ole pystynyt ylä-asteen jälkeen edes jatko - opintoihin ahdistamisen ja paniikkikohtausten vuoksi.