Tietoverkon suunnittelu?

Yhteenveto kuitujen ominaisuuksista:
korvannut koaksiaalikaapeleita runkoverkoissa
täysin tunteeton sähköisille häiriöille
suuret nopeudet ja pitkät etäisyydet saavutettavissa
salakuuntelumahdollisuudet heikot
suhteellisen kalliita

nopeus 100 Mbps
Laser
Nopeus ja kantama

Laserlähettimien nopeudet ovat pienimmillään 10 mbps ja suurimmillaan jopa 2,5 Gbps. Tulevaisuudessa nopeudet voivat nousta jopa arvoon 10 Gbit/s, kun käytetään hyväksi Wavelength Division Multiplexing –tekniikkaa. Laitteiden lähetystehot ovat 10–650 mW. FSO:ssa käytettävä laser toimii infrapunataajuudella yleensä 800 nm:n tai 1550 nm:n aallonpituuksilla. Näistä 1550 nm:llä toimiva laser tarjoaa paremman kantaman ja siirtonopeuden.

Lähettimien kantama vaihtelee 700 metristä yli 5 000 metriin. Kantamaan vaikuttavat sääolosuhteet. Sääolosuhteiden vaikutukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on käytetty esimerkkinä 2,5 Gbps:n laserlähetintä, jonka maksimi kantama on 1,3 km.

Käyttöturvallisuus

FSO:ssa käytetty laser on näkymätöntä ja vaaratonta ihmissilmälle, kunhan laserin lähetystehoja rajoitetaan IEC:n määrittelemien "IEC Class 1M" -turvaluokitusten mukaan.

Vanhoista lyhyehköistä (800 nm:n) aallonpituuksista pidempiin (1550 nm:n) aallonpituuksiin siirtymisen jälkeen myös käyttöturvallisuus on parantunut huomattavasti. Pidemmillä aallonpituuksilla säteet eivät enää vahingoita verkkokalvoa. Samalla pidemmät aallonpituudet tarjoavat mahdollisuuden suurempien lähetystehojen käyttöön. Tämä mahdollistaa yhä suuremmat tiedonsiirtonopeudet ja pidemmän lasersäteen kantaman. Myös ympäristön aiheuttamien häiriöiden vaikutukset pienenevät.

Tietoturva

Lasersäde on hyvin vaikea kaapata, koska säde on hyvin kapea, näkymätön ja tarkasti suunnattu keskenään kommunikoivien laitteiden välille. Laitteisto sijoitetaan yleensä rakennusten katoille yksityisiin tiloihin eli säteeseen on vaikea päästä käsiksi. Lisäksi kaikenlaiset häiriötekijät laitteiden välisessä säteessä katkaisevat yleensä automaattisesti lähetyksen, jolloin laitteiston omistaja saa siitä ilmoituksen. Myöskään spektrianalysaattorit eivät havaitse sädettä. Useat valmistajat tarjoavat tämän lisäksi erilaisia salakirjoitusmenetelmiä jo entisestään erittäin tietoturvallisen yhteyden suojaamiseksi.

Ongelmat

Koska tiedonsiirrossa käytetään ilmatilaa, tuottaa se omat ongelmatekijänsä. Kuten muissakin langattomissa tekniikossa, ovat sääilmiöt suurin ongelmatekijä. Sumu on FSO:n pahin vihollinen, koska käytetty laser ei pysty läpäisemään sitä, vaan vaimenee ja heijastuu. Vesi- ja lumisade eivät kuitenkaan tuota samoja ongelmia. Myös suora auringonvalo lähettävään yksikköön saattaa häiritä signaalia. Tämän lisäksi kuuma nouseva ilma saattaa vääristää signaalia, eikä FSO-laitetta suositella sijoitettavaksi esimerkiksi tuuletuskanavien päälle. Sääilmiöitä vastaan voidaan toimia kasvattamalla lähetystehoja hetkellisesti huonon sään sattuessa. Myös muut fyysiset esteet, kuten puut ja rakennukset, tulee ottaa huomioon FSO-linkkiä rakennettaessa. Koska laitteiden välisen suoran näköyhteyden tulee olla jatkuvaa, tähän seikkaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Esimerkiksi kaikenlainen seisminen toiminta tai tuulen aiheuttama korkean rakennuksen huojunta saattaa katkaista suoran linkin. Tällaisia tilanteita varten on olemassa erilaisia ratkaisuja, kuten laitteisiin asennettava Beam Tracking -komponentti, joka pitää aktiivisesti huolen yhteyden suuntauksesta.

Tulevaisuus

FSO:n tulevaisuus näyttää valoisalta. Modulointitekniikoiden kehittyminen ja aallonpituuksien pidentäminen tuovat FSO:n nopeuden uudelle tasolle. Laboratorio-olosuhteissa on siirretty dataa jopa 160 gigabittiä sekunnissa. Myös uudet käyttökohteet, kuten vedenalainen FSO, avaavat FSO-tekniikalle uusia mahdollisuuksia ja markkinoita.

tulevaisuus on jees