Olen ihastunut naiseen jonka tiedän olevan lesbo. Ollaan kavereita ja lähennytty ihan selvästi. Hän on muutamia vuosia vanhempi ja meillä kyllä synkkaa hyvin. Haluaisin vaan niin kertoa että välitän hänestä vähän eri tavalla kuin kavereista mutta en tiedä miten hän mahtaa suhtautua... Pelkään vähän että kaverisuhde kärsisi. Olen varma myös siitä että ulkonäöllisesti en miellytä häntä, luulen että hän haluaa olla "mies" suhteessa ja mä olen aika iso, en tiedä saisiko hän olla sellainen osapuoli kuin toivoisi... Tai siis jotenkin vaikuttaa hakevan sellaista suojeltavaa mutta itse vaikka olen naisellinen selvästi niin en taatusti vastaa hänen mielikuvaansa tulevasta naisystävästään ja tämä huolettaa jo etukäteen.
Nää on näitä mun jotain omia pohdintoja, en tosiaan tiedä mitä hän ajattelee mutta kun en haluaisi riskeerata niin hyvää ystävyyttä :/ Jos hän vaikka pelästyy tai jotain. MIten itse olette menetelleet jos ihastus onkin ollut kaveri? Ja oletteko ihastuneet sellaiseen henkilöön joka ei todellakaan ole vastannut odotuksianne? Tai jos joku on teille tunnustanut ihastumistaan ja teillä onkin hitsannut vaikka ette olisikaan nähneet toista ikinä sillä silmällä?
Nää on näitä mun jotain omia pohdintoja, en tosiaan tiedä mitä hän ajattelee mutta kun en haluaisi riskeerata niin hyvää ystävyyttä :/ Jos hän vaikka pelästyy tai jotain. MIten itse olette menetelleet jos ihastus onkin ollut kaveri? Ja oletteko ihastuneet sellaiseen henkilöön joka ei todellakaan ole vastannut odotuksianne? Tai jos joku on teille tunnustanut ihastumistaan ja teillä onkin hitsannut vaikka ette olisikaan nähneet toista ikinä sillä silmällä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos nyt koittaisit ainakin ;)
Hei!
itse olen suht poikamainen, reilu parikymppinen naisenalku, ja aiemmin ajattelin että etsin naisessa juuri niitä tiettyjä piirteitä. (jonka kuitenkin totesin hyvin pian typeräksi, naiiviiksi ajatukseksi)
On ollut ääripäästä toiseen erittäin femmejä ja sitten hyvinki poikamaisia tyttöjä jotka ovat saaneet sydämen pamppailemaan. Mikä loppu kädessä eniten merkitsee, on keskinäinen kemia.
Eikä roolijako suhteissa ole niin yksioikoista:) esimerkiksi vaikka itsekin pidän suojelijan roolista ja ns. "ritarina" olosta, niin minusta on mukavaa välillä olla myös se pelastettava osapuoli. Ei ole pakko olla suhteessa joko tai. ja harvoin noin itseasiassa onkaan.:) meitä löytyy moneen junaan.
Nuo kaveri-ihastus kuviot on aina hankalia.. mullekin monesti käynyt noin mutta sehän ei varsinaisesti ole mikään ihme. Itse olen aika huono deittailemaan ihmisiä deittailumielessä kun siihen lataa hirveästi odotuksia ja paineita. helpompi tutustua ystävinä kun osaa olla rennompi oma itsensä ja joskus käy sitten niin että ihastus hiipii jossain vaiheessa mukaan kuvioihin.
Jokin aika sitten kävikin niin että ystävystyin erääseen tyttöön ja olemme tätä nykyä melko läheisiä.
juttu luistaa, kemiat kohtaavat ja luemme toisiamme erittäin hyvin. Pientä flirttiäkin on jatkuvasti mukana mitä en aluksi juurikaan noteerannut koska heterona olen häntä tähän asti pitänyt ja luulin sen olevan vain toverillista. tiedä sitten..
Vaikka hän nätti tyttö onkin en iskenyt häneen silmiäni aluksi siinä mielessä. Ajattelin että loistotyyppi ja meistä tulee varmaan hyviä ystäviä. Ajattelin jopa että ihanaa kun on näin selvät rajat ja tieto siitä että toinen on pelkästään puhtaasti ystävä eikä sitä tulisi mitkään tunteet sotkemaan.
No väärässä kuitenkin olin. Iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja tässä sitä sitten ollaan.
tunnustellaan tilannetta ja katsotaan mihin johtaa vai johtaako mihinkään.:)
tsemiä joonAi! kyllä varmaan huomaat jos mukana on jotain enemmänkin. voithan ensin tunnustella tilannetta maltillisesti ja sitten kun aika on sopiva niin ottaa asian puheeksi. jos olette hyviä ystäviä, hän tuskin pistää pahakseen:) kun eräs ystäväni tunnusti ihastuksensa minuun, otin sen pelkästään kohteliaisuutena, vaikkeivat tunteeni samanlaiset olleetkaan, eikä se missään vaiheessa ole haitannut ystävyyttämme:)
Kirjoitat
"luulen että hän haluaa olla "mies" suhteessa - - - en tiedä saisiko hän olla sellainen osapuoli kuin toivoisi"
Et siis taida tietää, mitä hän haluaa. Joskus muinoin - kun yhteiskunnassa roolit olivat muutenkin jäykempiä - ajateltiin, että lesbosuhteissa toinen oli aina "mies", toinen "nainen". Nykyään tällaiseen ajatteluun törmää harvemmin, vaikka toki me lesbot leikittelemme ulkonäöllisesti esimerkiksi erilaisilla butch/femme-pukeutumisella.
Kuten sinulle on jo kirjoitettukin, keskinäinen kemia ratkaisee.
Lähesty häntä ihan rohkeasti. Tiedät hänen jo olevan lesbo, joten voit viritellä juttua vaikka jonkin tv-sarjan lesbohahmosta (glee). Todennnäköisesti hän jo tietää ihastumisestasi, sitä kun on vaikea peitellä :)
Huh, ihanan positiivisia viestejä, kiitän! Yritän nyt katsella mihin tämä tilanne vie, en vaan haluaisi sotkea mitään kun ne kemiat toimii näin hyvin... Jotenkin olen myös huomannut että hän puhuu kanssani asioista eri tavalla kuin muiden, itseäni kiinnostaa kauheasti mitä hänelle kuuluu ja jutellaan aika paljon henkilökohtaisista asioista kun taas muiden kanssa olen huomannut että hän on todella ujo puhujana... Tiedä sitten tarkoittaako se mitään.