Vai kyläluutii ?
Mää kehrään miälelläs koton.
Kyläilläänki,mut kyl on lysti tulla takas kotti.
Yäkyläilyist emmää tykkää enää yhtikäs hiukkaa.
Mää kehrään miälelläs koton.
Kyläilläänki,mut kyl on lysti tulla takas kotti.
Yäkyläilyist emmää tykkää enää yhtikäs hiukkaa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Mitä tonne mailmal lähtis kiussava viäl.
Koti on paras paikka kehrämisest tierä mut voin mä joskus röyhtäistä.
Mun vaimo on iha onneton kyläs nukkuja ,mä taas olen kotonani vieraan tyynynki kans.
ku koton.Kaiken maailma pippalois aikanaski ajoin ain kotti.
Ukko kuarsas etupenkil, sit mää retuutin hänet sisäl.
Kotti,kotti,kokkoma rottii,vaiks viire aika aamul :)
oikeen tykänny nukkuu muualla kun kotona en kylissä mutta oonpa harjoitellu oikeestaan muualla en oo ollukkaan yötä kun ancelin luona mutta siellä on nukuttanu aina tosi hyvin vaikka se aina epäilee saanko nukuttua ehkä just sen takia =)))))
Omituinen sana jos alkaa ajattelemaan, ei ajatella.
Kun on tarppeks mont kertta heittän repu selkkä ja painunu leivän peräs ympäri mailma nii oppi arvostama kotii.
olen,äidin luona menee aina viikko,pitkää matkaa ei viitsi muutaman päivän takia tehdä,sitten tietty mökki ja väliin kotona.
Taidan olla kyläluuta,jos viikon joudun olemaan kotona,on pakko hypätä junaan ja mennä jonnekkin,tuttaviin tai sukulaisiin.
Siis kyläluuta.Kaikissa olen kuitenkin kuin normaalistikin.
äitin tykön ei olla kyläs
Taitaa olla näitä kansanperinteitä,hah.
Jospa joku osais selittää,mitä sanoo Wikipedia ; )))
kyläluudan alkulähdettä, mutta tässä pari muuta (ehkä) kiinnostavaa linkkiä...
http://www.ekarjala.fi/pelit/murrevisa/
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11801/URN_NBN_fi_jyu-2007268.pdf?sequence=1
itseni ekarjala murrevisalla ja 13 oikein.
Hauskoja sanontoja ja osittain tuttujakin laajan tuttavapiirini keskusteluita muistellen.
Suomalaiset murteet ovat niin erilaisia eripuolella maata,toisia ei meinaa edes ymmärtää,kuten Rauman ja sieltäpäin.
tuloksen sain minäkin. Oommakohan samalta perältä kotoisin? :)
Olen ollut niin kauan täällä lahden toisella puolen, että murteeni on unohtunut. Ja melkein kielikin.
Lukeminen ei (yleensä) tuota vaikeuksia, mutta sanojen löytäminen puhuessa ja kirjoittaessakin on joskus tuskan takana.
Tällaiset palstat ovat luojan siunaus puolikieliselle!
ja sain 15 pistettä, taisi takuta siinä kirpuntappajan kohalla. :))
Oli muutamia tosi vanhoja sanontoja, joita ei enää juurikaan käytetä täällä Etelä-Karjalassa.
Ehkä jotkut vanhat ihmiset ne paremmin tunnistavat.
Nuorena oli se ja sama, vaikka olisi nukkunut kivi päänalla, puupenkillä. Nyt on paras nukkua omassa sängyssä, omalla tyynyllä, oman täkin alla.
Ihan sama, jos joskus makkarin täyttääkin jumalatoin kuorsaus, sekin on vain kotoisaa. Siis, ei minun.
Pienempi kuorsaus on koiran unittelua.
Kotona on hyvä, onnekseni.
.
nyt löyly kutsuu ja raavas selänpesijä.
Hyvää yötä kaikil ja kauniita unia !
saunaan. ♥ Sydämesihän on lämmin toivottelemattakin. :)) Ja Hyvää Yötä!
Tullapa tupsahti mieleen vanha runo, lapsuudesta, Julius Krohnin kirjoittama, pienestä kissanpoikasesta.
Surullinen, tosin.
Pieni kissanpoikanen katsoi sillan reikiin.
Hiiri, kuules hiironen, tule tänne leikkiin!
Kuka meist on vikkelin, sitä pitäis koittaa,
emo lupas rinkelin sille joka voittaa!
Hiiri hupsu kovin on, ahne rinkelille.
Malt' ei jäädä loukkohon, lähtee kilpasille.
Juosta vilistettihin, ensin kerkes hiiri.
Saiko palkaks rinkelin? Ei, vaan paistin miiri.
http://www.youtube.com/watch?v=Ag5RHFHqZEQ
.
Aikanaan työelämässäni oli työalueenani koko Lappi... Noita palavereita pitelin siellä täällä mutta aina iltaisin tuo koti veti... Monasti olin sopinut palaverin esim Utsjoelle klo 07.00 aamulla... Tiesi minulla auton rattiin nousua klo 03.00... No kotiin sitten klo 17.00 jälkeen ajelemaan vaikka yöksikin aina olisi voinut jäädä... Siellä etelän "kivikylässä" jouduin käymään muutaman kerran kuukaudessa... Liki lentokentälle yli sata kilometriä... Kun kone lähti aamusella klo 06.00 tiesi sekin aikaista herätystä ja myöhäistä kotiintuloa... Yöpyä olisi voinut mutta tuo oman kullan viereen köllähtäminen omassa sängyssä, saatikka puolisalaa keitetyn aamukahvin tuoksuun herääminen oli jotain jota hmmm... :)
, mutta tykkään muistakin ihmisistä.., joten joskus on pakko lähteä kyläluutaksikin.
Hyv yöt.
Minulla on monta kotia, ihan ikiomia jutskoja jokaisessa ja viihdyn niissä eikä tule ikävä kun vaihdan kodista toiseen kun se toinen ja kolmas ja neljäs koti on kotini. Ihana kuopikseni tuli tänään kotiin ja suunnittelimme hänen matkaansa meidän Hollannin kotiimme. Aika jäi auki, mutta ehkä samaan aikaan kun esikoinen tulee mosrsiammensa kansssa viettämään äitienpäivää.
En ole kyläluuta tykkään enempi omista kodeistani.
siellä koti
Hienoa, että ihminen omistaa monta kotia vai oletko vain vuokrannut niitä?
Mitä eroa on vuokrakodilla ja omistuskodilla?
Tarkennan tämä talvikoti, jossa nyt vietän talvisyämmen lokakuusta aina maaliskuulle on vuokrattu pitkällä vuokrasopimuksella muut ovat omistuskoteja ; )
Sie oot varakas immeinen.
minulla on pieni eläke, mutta se riittää elämään kun ei liikaa hölövää. Hollannin koti on kihlattuni ja minulle se on myös koti. Täällä korvessa minulla on kaupungin kyljessä hyvällä rantapaikalla oleva kesäkoti, sitä en käytä nyt talvisyönnä vaan vain kesäisin, saisihan sillä pankkitilin nousemaan, mutta minulla ei ole haluja pistää sitä rahoiksi. Kihlatullani on Suomessa kaupunki koti ja kesäkoti. En ole varakas, mutta minulla on annettu mahdollisuus elää neljässä kodissa ja kaikki kodit ovat minun kotejani ja hänen kotejaan sekä hänen lastensa ja minun lasteni koteja. Kun joskus tulee aika luopua kodit jaetaan minun kotini minun lapsilleni ja hänen kotinsa hänen lapsille.
mihinkään en lähde ellei ole ihan pakko.
Nautin kotona olemisesta, vaikka jotkut kuvittelevat, että minulla on tylsää, mutta eipä vaan ole.
Rauhallinen kotielämä on ihanaa ja siitä on kiva nauttia.
Hyvä olo on loppujen lopuksi melko pienistä asioista kiinni.
Parast aikaa yskitään savuja keuhkoista saunatontun kanssa,nautitaan kodista ja eletään Suomalaist unelmaa.
Kattelin saunassa josko parantelis pikkasen paikkoja.
Arvaa ketä nauratti äsken, kun avasin sähköpostin, iiiikkkk....... =))))
Minä olen laittanut ruokaa kaiken aamua, kyllä pojat nyt pärjää muutaman päivän.
Miksi sun täytyy jatkuvasti jotain remontoida, huilaa välillä. Ihmisen pitää levätäkin.
Mul on oikein ameriikkalainen vasara joka huutaa ohimennes ota minut ja lyöä jotain.
Mul on se saunan pesuhuone kesken poreamme ,laatoitus ja ehkä virran veto saunaan kiuasta varten.
Nykyään on hienoja sähkökiukaiata melkein puukiukaan verosia.
Oliko rasvaprosentit kohillaan
kun tässä saa jutella kotiasioista, kiitti enkeliduo.
Meilläkin pitäisi sauna remontoida uudelleen, edellisestä laittamisesta on aikaa jo jonkun verran.
Kunhan tuo talonmies ehtii niin kyllä hänkin lyö uutta paneelia saunan seinään.
Wau, poreamme, olisipa kiva kokeilla. Meillä on ihan tavallinen amme, ilman sen ihmeempiä poreita, yleensä ainakin. ;)
Miehellä on rasvaprosenttilaskut kesken, sekoitti ensin painoindeksiin, joten joutuu tekemään uudet
laskelmat. Minun silmin nähtynä ei ne ihan pahat ole, alle 40 kuitenkin.
Näissä kotijutskoista tulee mieleen kiintymyksen siteen huonot puolet.
Äidilläni oli yksi koti ylitse muiden ja se oli syntymäkotini. Oli sydäntä särkevää katsoa sitä taistelua, jota hän kävi saadakseen elää loppuelämänsä siellä, ainoassa ja oikessa kodissaan. Kuitenkin hänen voimansa eivät riittäneet hoitamaan omakotitaloa, joten hän päätti nukkua pois ennen kuin hänen olisi ollut pakko siirtyä vanhainkotiin.
Kirjoitin päätti nukkua pois, koska uskon, että hän päätti. Hän oli voimakas nainen ja kun juttelin hänen kanssaan näin kuinka hän luovutti ja seuraavana yönä nukkui pois sairaalan sängyssä.
Opetin lapseni, älkää kiintykö liikaa yhteen paikkaan luopuminen on tuskaa. Minulla oli siitä kokemus kun äitini kuoleman jälkeen möin syntymäkotini ulkopuolisille.
Nykyisin on ihana vaihtaa maisemaan vuoden aikojen vaihtuessa ja tuntea kaikki paikat hyviksi elää.
elämäni aikana usein, tämä koti on pysynyt pian 31 vuotta tukikohtana, mutta joskus tulee aika
luopua tästäkin ja sitten se on tehtävä.
Lapsuudenkoti on ollut se paras paikka, siitäkin olen luopunut, mutta aina se muistoissa säilyy.
Äitini on muuttanut monta kertaa eikä hän itke menneitten kotien perään, napakka nainen.
on poreamme joka jäi saamatta kun arjenkoura kaato utulinnan.
ajattelin olla hyvä haltija ja ittiäänkin kiinostais siin pötköttää kuplien keskellä.
Joskus tein ison pesuhuoneen josko vaik autonkin olis pessyt siin ,tallin kans kun ovat seinänaapureita.
Niin että tilaa kyl löytyy ammeelle.
olet tosissaan, kun toteutat haaveita.
Sinne vaan poreitten sekaan pätkähdät välillä köllöttelemään ja pyydät vaimon kaveriksesi. :)
Käytiin kävelyllä, tosi kirpeä pakkanen ja navakka tuuli, kyllä posket nyt punoittaa.
Taidankin keittää kahvit lämmikkeeksi.
Ja kohta saunan lämmitykseen, näin nää päivät kuluu leppoisasti.
armoton kotihiiri. Mökilläkin olen kuin kotonani ja luulisinpa ett voisin tehdä kodin vaikka pahvilaatikkoonkin. :)
Mutta arkikotini on silti minun "pääkallonpaikkani". Tuttu, turvallinen kiintopiste. Ja rakkain kolo on oma sänky!
"Mmmmhhh Aaaahhh hohhoijaa" ovat parhaat sanat kuvaamaan kodin tunnetta. ;)
ja taidan olla vieläkin, vaikka luulen, että sisälläni asuu myös pieni erakko. Etenkin silloin kun olin vielä joka päivä töissä, en enää kaivannut seuraa iltaisin.
Meilläkin on "monta asuinsijaa", pääkoti täällä pääkaupunkiseudulla, sitten puolison koti varsinais-Suomessa, oma lapsuudenkotini ja sitten sellainen pellonlämpsä, johon meidän piti rakentaa ekotalo. Siellä on nyt kaksi vanhaa asuntovaunua kesäkalastelua varten. Molemmat talot (ja myös pieni kerrostaloasunto) ovat vanhoja, me tykätään kaikesta vanhasta. Mulla ei yleensä ole vaikeutta nukkua eri paikoissa. Huono-unisuutta voin potea missa tahansa, kun se tuuri on päällä.
ja vaikka aiemmin mainitsin itseni kyläluudaksi,olen myöskin omissa ympyröissäni jonkunlainen erakko.
Olen muuttanut niin monta kertaa vuosien varrella ja lisäksi vielä lukuisat mökit päälle,kiitos exän.
Työni oli myös naisvaltainen yhteisö ja nyt kun saan olla yksin,olen mielelläni.Silti olen aina halunnut mennä,matkustaa ja ulkomaillakin aina uuteen paikkaan.Kokemuksia,näkemyksiä,niitä piti saada.
Talvet olen kutakuinkin aika iisisti mutta välillä täytyy mennä ja kesät on sitten yhtä menoa,mökillä maltan
olla korkeintaan parisen viikkoa,sitten menoks.
Nukkumiseni on vaihtelevaa,eikä siihen vaikuta paikka,vaan muut mahdolliset häiriöt.
Ja kotiudun helposti mihin vaan.