Kuusi vuotias suomenlapinkoira narttumme Tiitu karkasi 11.2.2011 noin kello yksi päivällä omalta takapihaltaan. Se on ollut nyt kadoksissa yli 8 tuntia. Olen hurjan huolissani, kyyneleistä ei tule loppua. Ajattelen koko ajan, että oma kultani kärsii jossain tai on jopa kuollut.
Elikkä kysyisin, että kuinka kauan kannattaa toivoa, että kultani löytyy vielä elävänä. Ulkonakin on 20 astetta pakkasta...
Yleensä, jos Tiitu pääsee takapihalta karkuun, niin pysyy ihan lähellä ja tulee takaisin jos sitä kutsutaan tai ainakin alkaa juoksennella ympäriinsä:) Mutta nyt Tiitu vain katosi, ei ääntäkään kuulunut:( Onkos teijän koirat karanneet kauhean kauas? Onko sellaisia joita ei ole koskaan löytynyt?
Elikkä kysyisin, että kuinka kauan kannattaa toivoa, että kultani löytyy vielä elävänä. Ulkonakin on 20 astetta pakkasta...
Yleensä, jos Tiitu pääsee takapihalta karkuun, niin pysyy ihan lähellä ja tulee takaisin jos sitä kutsutaan tai ainakin alkaa juoksennella ympäriinsä:) Mutta nyt Tiitu vain katosi, ei ääntäkään kuulunut:( Onkos teijän koirat karanneet kauhean kauas? Onko sellaisia joita ei ole koskaan löytynyt?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiitu löyty! Se oli ollut jumissa naapurin leikkimökin alla. Ei päästänyt inahdustakaan. Mä olin viemäs katoamis paikalle vähän kalaa ja mä kuulin sellasen pienen vinkasun. kauheesti aloin eka kutsumaan, mut ku ei kuulunu muuta niin olin jo lähös ku Tiitu alko kunnolla itkemään.
Naapurin pihalle sitten vanhoissa sandaaleissa ja sisähousuissa syöksyin ja kahlasin mökin luokse:9 Siellä se oli:) jumis mut muuten kunnossa. En saanu sitä seltä irti joten iskä syöksyy paikalle kumppareissa ja hajotti jään ja veti Tiitun ulos. Kyyneleet vaan valu. huh huh, kyl tos ehti kunnos pelko tulla.