Täällä yksi skitsofreenikko. Jo neljättä vuotta oireettomana viimeisen, toisen, psykoosin jälkeen. Epäilen kuitenkin että sairaus on muuttanut persoonaani enemmän hiljaiseksi ja syrjään vetäytyväksi eteenkin työympäristössä. Käyn siis töissä, ja sain jo palautetta pomoltani tästä asiasta. Elän kuulema kuplassa ja olen vain yksin koneellani. Tämä pitääkin kai paikkaansa. Lisäksi tunnen, että muistini on heikentynyt. Minun on entistä vaikeampi muistaa nimiä ja työhön liittyviä asioita, mikä on haastavassa työssäni haitaksi. Myös oma ilmaisu tuntuu rajoittuneelta, puhun vähän ja en osaa luoda uutta tekstiä ongelmitta.
Voikohan lääkitys aiheuttaa tällaista vetäytymistä ja itseilmaisun rajoittumista? Lääkityksenä minulla on Serdolect 12 mg.
Muut skitsofreenikot, oletteko töissä ja miten se on sujunut?
Voikohan lääkitys aiheuttaa tällaista vetäytymistä ja itseilmaisun rajoittumista? Lääkityksenä minulla on Serdolect 12 mg.
Muut skitsofreenikot, oletteko töissä ja miten se on sujunut?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kestänyt itsellä ainakin vuosia. Töissä olen, mutta huomaan todellakin että toipuminen on hidasta. Pitää vaan antaa aikaa.
En ole ollut koskaan töissä 2-3 kk pitempiä jaksoja ja en tule koskaan enää olemaankaan töissä..Olen eläkkeellä loppuelämän..
kuitenkin huomannut toipumista eli kyseisten oireiden häviämistä? Itse olen huomannut väsymyksen helpottuneen vasta ihan viime aikoina. Muissa oireissa jopa ehkä pahempaan suuntaan menemistä.
Olen harkinnut väitöskirjatyöstä luopumista (aloitin diagnoosin tekemisen jälkeen), sillä taisin haukata liian suuren palan. Skitso tohtori, vissiin aika absurdia?
Ei se niin absurdia ole! Oletko nähnyt todellisuuteen pohjautuvan elokuvan "Kaunis mieli"? Siinä matematiikkaa opiskelleesta miehestä tuli muistaakseni professori tai tohtori. Sairaudestaan huolimatta hän kehitti jonkin aivan uuden toimivan matematiikan teorian ja oppi myös elämään hyvin tautinsa kanssa. Kannattaa katsoa, jos tulee tilaisuus! -Onko muuten lääkitystäsi mitenkään tarkistettu - ajattelin vaan, että olisiko syytä, jos tunnet oireidesi vaikeutuneen. Kirjoitat kyllä hyvin selkeästi.
Varmaa silti on, että väitöskirjan tekeminen on tosi rankka juttu, kun se on sitä terveellekin ihmiselle. Mistä aiheesta muuten teet väitöskirjaa - vai onko se salaissus? Jaksamisia sinulle!
Kiitos viestistäsi! Viittasin oireiden pahenemisella aloitusviestissäni mainitsemiini negatiivisiin oireisiin kuten muistin heikkenemiseen, vetäytymiseen ja itseilmaisun rajoittumiseen. En usko että käyttämäni psyykelääkkeen annostuksen lisääminen auttaisi näihin vaivoihin. Olisiko vähentäminenkään turvallista? Liekö näihin oireisiin olemassakaan mitään muuta parannuskeinoa kuin aika? Skitsofrenian positiivisia oireita kuten aistiharhoja minulla ei ole ollut sitten psykoosin. Negatiivisista oireista on haittaa lähinnä töissä. Mutta on todella rasittavaa myös vapaa-ajalla kun muisti ja ajatus ei pelaa niin kuin ennen.
Olen nähnyt "Kaunis mieli" elokuvan :) Mutta en ole samalla tavalla hullun lahjakas kuin päähenkilö, vaan koulumenestys tuli ennen sairastumista lähinnä tunnollisella lukemisella. Nyt en enää kykenisi samanlaiseen pänttäämiseen.
Teen väikkäriä lääkiksen puolella jonne loikkasin luonnontieteen saralta FM:n jälkeen.
itselläni muisti heikenty myös... lopetin lääkkeet. muisti on palaillu pätkittäin, huumorintaju tullut takaisin, puhelijaisuus tullut takaisin ja ennen kaikkea elämän myönteisyys on parantunut. tietenkin aika, asioiden käsittely ja sairauden tuomat alemuuden ja häpeän tunteen käsittely on myös myötävaikuttanut asiaan.
tärkeitä on olla oma itsensä ja jatkettava elämää töissä tai eläkkeellä...:) olin itsekin välillä töissä, muttei siitä tahtonut tulla mitään. osa-aikatöihin ,ehkä kykenisin. aika näyttää:) lihominen oli pahakokemus eka hoitojaksolla lihoin yhdellä lääkkeellä 2kk aikana 30 kiloa. pahempi lihohomis vauhti kuin raskaana olevalla naisella yleensä;) joten kyllä vatsanseutu on sen näkönen että muutaman lapsen olen synnyttänyt=D onneksi paino on pikkuhiljaa pudonnut ja pöhötys kasvoilta lähtenyt ja arvet haalistuneet...
lääkkeet oma-aloitteisesti, vai yhteistyössä lääkärin kanssa? Kuinka kauan on edellisestä psykoosista/harhoista, eli kuinka kauan söit lääkkeitä ennen lopettamista?
On tutkittu, että psykoosinestolääkkeet pienentävät aivoja (vähän, mutta kuitenkin sen verran että se pystytään mittaamaan). Siksi tutkijat suosittelevat mahdollisimman pienia annoksia. Liekö tämä muutos aihettaa/pahentaa näitä negatiivisia oireita...
oma aloiteisesti lopetin, koska lääkärit eivät suosittele lopettamaan. välillä menin kriisikeskukseen harhaisuuteni takia ja siellä todettiin että nä harhat ja oireet joita minulla on johtuu kyllä lääkkeiden sivuvaikutuksista. nyt ainakin tiedän jos psykoosi iskee niin ei ainaskaan johdu lääkkeistä:) nyt on vähän aikaista sanoa mihin tämä tie johtaa, koska lääkkeiden lopettamisesta on vasta reilu kuukausi! positiivista on se että sukulaiset ja ystävät ovat huomanneet mussa tapahtuneet positiiviset muutokset ja iloisuuden jota ei ole ollut koko 3 vuoden sairas jakson aikana. merkillistä on se että olen saanut niin kutsuttua psykoosia 2kpl. vaikka olen syönyt lääkkeitä joten en voi olla varma johtuko psykoosit lääkeistä vai lääkkeiden epäsopivuudesta. toivon että minun ei tarvitsisi syödä lääkkeitä, mutta onneksi kaapissa on lääkkeitä pahan päivän varalle :) olen todennut, että joitakin lääkkeitä kannattaa syödä lääkärin määräämä määrä ja jos vähentelee omin päin voi tulla negatiivisia oireita.minä lopetin lääkkeet kerta heitolla enkä porrastetusti, mutta sitäkään lääkärit ei suosittele ja oli jumalattomia vierotus oireita, joskus kyllä krapulat on ollut pahempia kuin nämä vieroitusoireet...
Mitä lääkkeitä käytit? Muista että joidenkin lopetusoireisiin voi jopa kuolla.
Tosin se vaatii aika pitkäaikaista käyttöä ensin.
Eli kannattaa yleensä pienentää pikkuhiljaa annosta.
ekalla hoitokerralla kokeiltiin niin monta lääkettä, ettei laskuissa pysynyt. mutta parhaaksi mun kohdalle todettiin risperidon 4mg ja ketipinor 50-100 mg. näitä olen sit popsinut parisen vuotta eli mun mielestä ihan tarpeeksi kauan... :) haitat on näilläkin lääkeillä suuremmat kuin hyöty...
En kyllä uskaltaisi lopettaa lääkitystä. Sopivassa määrin se tasaa tunnetiloja. Olen tyytyväinne, että olen työelämässä, mutta ei siitä poisjääntikään ihan kamalaa olisi. Tarvitsen kuitenkin ihmissuhteita joita minulla muuten on vähän.
kyllähän ne tasaa tunteita. mulla ne kuolletti tunteet melkein kokonaan...jokainen tekee mitä parhaaksi näkee:) onneksi vanhat ystävät eivät ole hyljänneet,vaikka sairastuin ja uusia ystäviä on tullut sairauden myötä. toki mullakaan niitä ystäviä ei ole liikaa, mutta onneksi edes jokunen hyvä ystävä... tsemppiä sulle työelämään :)