Kuinka moni teistä yliopistossa opiskelevista ihmisistä on ollut lukiossa laiska ja pärjännyt siellä hyvin lukematta? ...ja pärjää nyt yliopistossa hyvin?
Olen ollut lukiossa aina patalaiska ja poissaoloja on kertynyt reilusti yli 100h/lukukausi. En ole lukenut koska ei ole tarvinnut. Lukemalla olisin saanut varmasti huippupaperit.
Nyt pelottaa yliopistoon pyrkiminen ja opiskelu siellä. Onkohan opiskelemaan opettelu jo liian myöhäistä? ..ainakin alku on varmasti vaikea.
Olen ollut lukiossa aina patalaiska ja poissaoloja on kertynyt reilusti yli 100h/lukukausi. En ole lukenut koska ei ole tarvinnut. Lukemalla olisin saanut varmasti huippupaperit.
Nyt pelottaa yliopistoon pyrkiminen ja opiskelu siellä. Onkohan opiskelemaan opettelu jo liian myöhäistä? ..ainakin alku on varmasti vaikea.
Vastaukset 5
Vanhimmat
rappiolla on hyvä olla...ei huolet paina ei rasitu polla...
Itse luin lukiossa tenttiä edellisenä päivänä ja olin tuommoista keskitasoa. Yliopistoon pääsin ankaralla lukemisella ja pärjään erinomaisesti (arvosanat 3 luokkaa eli vastaa 9-10 lukion asteikolla) Riippuu varmaan vähän aineesta jota aiot lähteä lukemaan eli jos esim. matikka ei suju niin teknisissä aineissa voi tulla ongelmia ilman riittävää pohjaa. Reaaliaineissa taas riittää kun olet kunnolla kiinnostunut siitä, mitä aiot opiskella. Ja luet niihin pääsykokeisiin kunnolla, tiätty!
Lukioon verrattuna yliopisto-opiskelu vie itsenäiseen opiskeluun kykenevältä huomattavasti vähemmän aikaa, pääasiassa, koska ei tarvitse istua turhilla tunneilla, vaan opiskeluajan voi käyttää tehokkaasti.
Minulla on nyt 39 opintoviikkoa eli normaali määrä tältä vuodelta suoritettuna. Luennoilla olen istunut tänä vuonna korkeimmillaankin 10 tuntia viikossa ja itsenäistä opiskelua on tullut ehkä se toiset 10 tuntia. Arvosanat ovat olleet todella hyviä, mistä voi päätellä että vieläkin laiskemmin opinnot voisi ottaa.
Lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 7.5 joka johtui motivaation puutteesta (todella paljon poissaoloja). Lukion selvitin aina viimeisenä iltana lukemalla. Pääsykokeet olivat kuitenkin todella helpot, kun ensimmäisen kerran olin opiskeluun motivoitunut. Eli ei sitä yliopistossa pärjätäkseen mitään kummempaa valmista opiskelurutiinia tarvitse. Pääasia että riittää kiinnostusta alaa kohtaan ja aivot jotenkin toimii!
Mä olin lukiossa ahkera mutta nyt yliopistossa laiskottaa :)
Itsekin pääsin lukiossa todella helposti: huippuarvosanoja useammassakin aineessa vaikka en juuri muuta tehnyt kun elbailin ja dokasin.
Olen ärsyttävän kunnianhimoinen ja yliopistossa hätkähdyttikin se työn määrä, joka menestymiseen tarvitaan. Omasta oppiaineestaan kiinnostuminen ei todellakaan riitä: melkein kaikki siellä on kiinnostuneita ja suuri osa lahjakkaitakin. Jos haluat siellä loistaa, on ainoa vaihtoehto tuntea oman alasi tutkimus ja sen historia perin juurin, ja tämä tapahtuu vain lukemalla. Luontainen lahjakkuus ja luovuus tieteellisessä ajattelussa ovat ehkä puolet akateemista menestystä, jos sitäkään.
Kun pääset yliopistoon ja innostut alastasi, opit varmasti opiskelemaan. Mulle kävi niin kun tajusin että muuten ei onnistu. Nyt olen jatko-opiskelija ja ihan tottunut 10 tunnin, mutta välillä myös puolen tunnin työpäiviin. Luova joutilaisuus - siinä tieteellisten innovaatioiden salaisuus.