Vaikka olenkin paljasjalkainen Salolainen kanta-asukas, niin en voi olla hämmästelemättä näitä yleisöosastojen kirjoituksia paikallisessa aviisissa. Tänään eräs länsi-Salolainen kritisoi voimakkaasti kuntaliitosta, että kuinka paljon uusi kuntaliitos heikentää palveluja esimerkiksi Halikon kaupunginosassa ja kuinka kyseinen kaupunginosa olisi vallan mainiosti tullut omillaan toimeen.
Halikko, joka teki vuosia miinusmerkkisiä tuloksia ja joka on aina ollut riippuvainen Naapurikaupungista Salosta. Kuntaliitos toteutuessaan, liitoskunnissa oli kaksi kuntaa jolla oli talous plusmerkkinen (Salo ja Muurla) vaikka jokaisen kunnan piti jäädyttää investoinnit ja saattaa talous kuntoon. Halikko, Kisko, Kuusjoki ja Pertteli käyttivät tilaisuutta härskisti hyväksi ja päättivät ennen liitosta aikaistaa mittavat investointinsa ja tekivät näin vahinkoja uudelle kunnalle jo heti kättelyssä. Suomusjärveläisillä oli oikein kaikkien kusetuksen äiti, tapaus rira. Tehtiin varmuuden vuoksi 15 vuoden vuokrasopimus TB:n kanssa ja ajateltiin kaupungin veronmaksajien kustantavan sen mukisematta, mutta onneksi kaupungin päättäjissä järki ei ollut aivan yhtä jäässä ja suuri puhallus jäi toteutumatta.
Yhtä asiaa en kyllä ymmärtänyt kyseisessä kirjoituksessa, mitä helvetin tekemistä pankkipalveluilla on kuntaliitoksen kanssa?
Halikko, joka teki vuosia miinusmerkkisiä tuloksia ja joka on aina ollut riippuvainen Naapurikaupungista Salosta. Kuntaliitos toteutuessaan, liitoskunnissa oli kaksi kuntaa jolla oli talous plusmerkkinen (Salo ja Muurla) vaikka jokaisen kunnan piti jäädyttää investoinnit ja saattaa talous kuntoon. Halikko, Kisko, Kuusjoki ja Pertteli käyttivät tilaisuutta härskisti hyväksi ja päättivät ennen liitosta aikaistaa mittavat investointinsa ja tekivät näin vahinkoja uudelle kunnalle jo heti kättelyssä. Suomusjärveläisillä oli oikein kaikkien kusetuksen äiti, tapaus rira. Tehtiin varmuuden vuoksi 15 vuoden vuokrasopimus TB:n kanssa ja ajateltiin kaupungin veronmaksajien kustantavan sen mukisematta, mutta onneksi kaupungin päättäjissä järki ei ollut aivan yhtä jäässä ja suuri puhallus jäi toteutumatta.
Yhtä asiaa en kyllä ymmärtänyt kyseisessä kirjoituksessa, mitä helvetin tekemistä pankkipalveluilla on kuntaliitoksen kanssa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yleisesti täytyy sanoa että kuntaliitos on vienyt asioita huonompaan suuntaan. Ei ole oikein että ihmisiä juoksutetaan toiselle puolelle vieraalle alueelle "uutta Saloa" palveluiden perässä kun ollaan totuttu vanhaan malliin, ja vain säästöjen vuoksi. Eikä ihmisten asenteet korjaannu ennen kuin on väki vähän reippaammin vaihtunut seutukunnassa tai palvelutarjonta parane. Joissain osin palvelut ovat parantuneet, mutta aikas heikosti.
Tottahan sekin lienee että ennen liitosta tehtiin investointeja liitoskuntien alueille, osin varmasti ihan turhaan, osin toki järkiperustein, mutta ne tehtiin siksi että ne on sitten toteutettu, KOSKA UUSI SALO EI INVESTOI LIITOSKUNTIEN ALUEILLE. Ennakoitiin tulevaisuutta. Ja näin oli hyvä tehdä, ei ole investointeja tullut vaan karsitaan ja muutellaan systeemejä niin että asukkaat eivät ole tyytyväisiä.
Valtaosa liitoskunnista teki miinusmerkkistä tulosta koska alueet olivat pieniä ja kustannutkset nousivat aina vain, joten niiden kannalta liitos oli hyvä asia. Nyt on yksi suuri alue jossa asiat menevät päin mäntyä, sinänsä parempi näin. Jokaiselle kunnalle tuli hyviä ja huonoja asioita eteen, toisille enemmän mitä toisille. Mutta rehellisesti voin sanoa etten itse kannattanut kuntaliitosta, mutta ei siitä itselleni suurempaa haittaakaan ollut. Elämä jatkuu normaalina, mutta ymmärrän hyvin kritisoijien perusteluja. Paljon on väärin tehty ja uuden kaupunginjohtajan linjat ovat sen verran idioottimaisia että tyytymättömyys reuna-alueilla vaan kasvaa entistä enemmän. Lisäksi kun valtuustoon pääsee enimmäkseen edustajia vanhan Salon alueelta, niin sitä voi kritisoida paljonkin. Mitä he tietävät reuna-alueiden asioista? Mitä pitäisi tehdä ja mitä jättää tekemättä? Kyllä pieninä erillisinä kuntina asiat hoidettiin paremmin mitä nykyisin. Kuntavaalit pitäisi järjestää tasavertaisesti niin että jokaisen vanhan liitoskunnan alueelta valittaisin 2-6 edustajaa valtuustoon, riippuen alueen koosta (pienemmästä vähemmän, suuremmasta enemmän), jotta alueiden tasapuolinen edustus toteutuisi. Näin ei kuitenkaan koskaan tule toteutumaan, mutta aina sitä voi toivoa...
"valtuustoon pääsee enimmäkseen edustajia vanhan Salon alueelta..." Miten niin, kun vanhassa Salossa oli 25 000 asukasta ja ympäristökunnissa 30 000? Äänioikeutettujen määrä menee kai suunnilleen samassa suhteessa. Jopa niin, että ympäristökunnissa on enemmän äänestysikäisiä, kun siellä on ikäjakautuma vanhempi, ja vähemmän lapsiperheitä.
Jos vanhojen kuntien alueilla asuvat äänestäisivät 'maaseudun' ehdokkaita, saattaisi valtuustossa olla heitä enemmistö. Mutta jos ympäristössä asuvat äänestävät nykyisessä keskustaajamassa asuvaa, niin minkäs teet.
Vaali- ja puoluesysteemi on tosin sellainen että ympäristökuntien äänestäjien tulisi olla yksituumaisempia. Jos jokainen äänestää oman vanhan kuntansa ehdokasta, äänet hajautuvat niin että melkein kaikki valtuutetut voivat tulla keskusalueelta.
Tässä näkyy myös keskinäinen kateus: esimerkiksi perniöläinen ei taida hevillä äänestää halikkolaista eikä päivastoin, koska ajattelee että 'ei se kuitenkaan koko haja-asutusaluetta puolusta, vaan vain omaa vanhaa kuntaansa'. Pahinta tässä on, että tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa...