Olen 19-vuotias. Täytin 18-vuotta jo yli vuosi sitten, mutta autokouluun menin vasta viime syksynä. Syynä viivyttelyyn oli "autottomuus". Joulukuussa sain kortin. Autolla olen ajanut sen jälkeen kaksi kertaa ja niistäkin ajokerroista on aikaa lähes puolivuotta. Kortin saamisen jälkeenhän pitäisi alkaa se itseopiskeluaika, mutta ei ole ainakaan minulla alkanut, mistä kiitän vanhempiani.
Syy on se, "ettei ole autoa". Tai siis on, mutta en hyväksy vanhempieni 22 vuotta vanhaa romu-Mersua, enkä halua ajaa sillä. Kävelenkin mieluummin kuin itse ajaisin sillä (kyydissä voin olla, mutten en kuskin penkillä). Syy ei ole pelkästään auton vanhuus, kelpaisi hyvin moni muukin lähes yhtä vanha auto, mutta noin vanha Mersu kun on niin helvetin kankea, raskas ja muutenkin vaikea ajaa aloittelevalle kuskille. Rattikin on lähes puolimetriä halkaisijaltaan, koita siitä nyt sitten autokoulun ohjeiden mukaan olla ns. "lypsämättä" sitä rattia käännellessä.
Olen yrittänyt saada heitä houkuteltua ostamaan uuden auton, mutta ei niin ei. Tuntuu että heillä on jokin fetissi tuohon romuun. Äitinikin on nerokkaasti keksinyt, että sehän on turvallinen auto, koska on niin iso ja siinä on paljon rautaa edessä!
Tietysti se on rahastakin kiinni, mutta tuskin se pääsyy on, koska isänikin on saanut päähänsä hankkia lähitulevaisuudessa purjeveneen (käytetyn kylläkin, nehän maksavat suunnilleen käytetyn henkilöauton verran tai jotain sinne päin).
Suoraan sanottuna alkaa vituttamaan joka kerta, kun näen jonkun hienon uuden auton, missä tahansa: kadulla, parkkipaikalla tai pahimmassa tapauksessa naapurin pihalla. Kaverinikin isä päätti käydä ostamassa Saksasta hänelle aivan tuliterän Bemarin. Ja kaveri vielä kehtaa vouhkata asialla jatkuvasti. Noh, ei voi mitään. Pappa betalar, money talkas and bullshit walks...
Tunnen että menetän samalla osan nuoruudestani. Haluaisin ajaa autolla, kuskata kavereita ja perheenjäseniäkin, mutta aina pitää sanoa: "en varmasti kuskaa". Ei ole halusta kiinni vaan siitä autosta. Kohta olen menossa autokoulun II-vaiheeseen. Saapa nähdä saanko autoa enää edes käyntiin. Kaikki autokoulussa opitut rutiinitkin ovat täysin unohtuneet.
Syy on se, "ettei ole autoa". Tai siis on, mutta en hyväksy vanhempieni 22 vuotta vanhaa romu-Mersua, enkä halua ajaa sillä. Kävelenkin mieluummin kuin itse ajaisin sillä (kyydissä voin olla, mutten en kuskin penkillä). Syy ei ole pelkästään auton vanhuus, kelpaisi hyvin moni muukin lähes yhtä vanha auto, mutta noin vanha Mersu kun on niin helvetin kankea, raskas ja muutenkin vaikea ajaa aloittelevalle kuskille. Rattikin on lähes puolimetriä halkaisijaltaan, koita siitä nyt sitten autokoulun ohjeiden mukaan olla ns. "lypsämättä" sitä rattia käännellessä.
Olen yrittänyt saada heitä houkuteltua ostamaan uuden auton, mutta ei niin ei. Tuntuu että heillä on jokin fetissi tuohon romuun. Äitinikin on nerokkaasti keksinyt, että sehän on turvallinen auto, koska on niin iso ja siinä on paljon rautaa edessä!
Tietysti se on rahastakin kiinni, mutta tuskin se pääsyy on, koska isänikin on saanut päähänsä hankkia lähitulevaisuudessa purjeveneen (käytetyn kylläkin, nehän maksavat suunnilleen käytetyn henkilöauton verran tai jotain sinne päin).
Suoraan sanottuna alkaa vituttamaan joka kerta, kun näen jonkun hienon uuden auton, missä tahansa: kadulla, parkkipaikalla tai pahimmassa tapauksessa naapurin pihalla. Kaverinikin isä päätti käydä ostamassa Saksasta hänelle aivan tuliterän Bemarin. Ja kaveri vielä kehtaa vouhkata asialla jatkuvasti. Noh, ei voi mitään. Pappa betalar, money talkas and bullshit walks...
Tunnen että menetän samalla osan nuoruudestani. Haluaisin ajaa autolla, kuskata kavereita ja perheenjäseniäkin, mutta aina pitää sanoa: "en varmasti kuskaa". Ei ole halusta kiinni vaan siitä autosta. Kohta olen menossa autokoulun II-vaiheeseen. Saapa nähdä saanko autoa enää edes käyntiin. Kaikki autokoulussa opitut rutiinitkin ovat täysin unohtuneet.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saahan niitä vuokrata.
Jos ei ihan huoltoasemalta ota.
Tai sitten ostaa käytetyn.
Jos sulla ei ole rahaa niin
turha kitistä.
"Money talks"
parempi ajaa vaikka vanhalla paskalla, kun ei ollenkaan, koska sulla ruostuu liikennetaidot ja sitten kun saat kunnon pelin joskus alle ni vetelet päin punasia ja ykssuuntasia väärään suuntaan. Että silleen. Oikeesti. Kyllä minäkin ajaisin paskalla autolla jos sellanen vaan olis.
- [Li'oN]
1. Mene töihin, tienaa rahaa ja osta itse autosi. Miksi ruikutat isiä vaihtamaan autoa?
2. Vanha käytetty on aloittelijalle parempi kuin tuliterä bemari. Eipähän pääse kaahailemaan niin paljon kun kone on etana kun kummiskin kolhit sitä niin ei ole niin välii eikä tule isoa laskua... On ehkä vähemmän turvallinen mutta opit auton hallinnasta enemmän kuin turvatyynyjä täyteen topatulla tykillä.
Huom. Turvallisuus lähtee korvienvälistä, ei raudasta.
Ps. Itellä oli viä 2 vuotta siten 25 vuotta vanha Mitsubishi, ei tehostimia tms. Olisin pitänyt sen ja ajelisin sillä iloisena jos olis vielä ollu varaosia saatavilla...
1.Pyydät kauniisti auton lainaksi.
2.Ajat auton kulman taakse.
3.Ja kun koti alkaa olla kaukana, niin annat sille autolle kenkää niin vitusti, että se hajoo.Revittelet ja poltat kumia(jos se polttaa). Eli kytkin pohjaa, vaihde ykköselle, kaasu pohjaan(pidä pohjassa koko ajan) ja parin sekunnin päästä rykäset kytkimen ylös, niin johan pitäis tepsia.
4.Jos ei auta, niin vedä vaihde vapaalle ja pidä kaasua niin kauan pohjassa, että kone laukeaa!
5.Menet kotiin ja sanot, että "Siinäs näitte. Paska auto, kun tollee tekee!"
6.Haet pankista vielä jonkun kivan rahoitussuunnitelman uudelle autolle ja annat sen isille.
Todella lapsellista, Make!
kun sulla on noin viksut vanhemmat niin sustakin voi vielä joskus tulla ihan kelpo tyyppi. Ei mullakaan ollu autoa ennenkun ite ostin 22vanhana. eikä enää vituta yhtään.
Oma häpeäsi - turha alkaa siitä syytttämään vanhempia! Jos he kerran autoa tarjoavat, niin ota se. Vaikka olisikin romu, niin jos se liikkuu, niin ei pitäisi olla valittamista!
Hanki omaa rahaa (kun kerran muka aikuinen olet - tekstisi perusteella sitä et todellakaan ole!) ja osta sillä. Miksi pitää vanhempien ostaa sulle, AIKUISELLE (iän puolesta) IHMISELLE?
Kasva ensin aikuiseksi ja toivottavasti eivät osta sulle autoa ennen sitä! Kyllä tossa iässä pitäis jo vähän olla järkeäkin päässä!
Ei tosiaan kannata nirsoilla auton kanssa, varsinkaan kun on tuore kortti ja ajokokemusta pitäisi saada. Ei mullakaan ollut kortin saatuani muuta kuin vanhempieni auto käytössä, 14v. vanha Opeli. Ei kaunis, ei ajotietokoneita, ei ABSeja, aika luuska (2-litranen), mutta toimiva. Sillä ajelin jonkin aikaa, kunnes sain mieheni auton käyttöön sen inttiajaksi. Vanhahan sekin on, ei ohjaustehostinta, ei tietokoneita tms., mutta hieno ja tehokas