Onko sinua luultu pojaksi?

Juu sama ongelma on mulla, baareissa ei edes kehtais vessassa käydä ku alkaa satelee tuomitsevia katseita niskaa.
Mutta meidän ero on se, että haluisin kyllä kovasti olla mielummin poika ku tyttö. Joten ite en koe sitä sinäänsä ongelmana, koska se on kuitenki oma valinta miltä haluaa näyttää. Kyllä sitä kiusallinen olo tulee ku joku kailottaa ilmoille "ai sie olekki tyttö" tai "olekkos tyttö vai poika". Mutta ei se maailmaa kaada.

Joo ja homoja käy vähän sääliksi ku ne iskee silmänsä kaupungissa ja ne ei huomaa sitä, että tyttö on kysees.

Mutta tosiaan, jos se tuntuu ahistavalta ja siltä, että ei haluu kenenkää erehtyvän sukupuolesta, niin kyllä sitä on sitte pakko alkaa ulkonäköönsä naisellistaa.

Ala meikkaamaan näkyvämmin ja käyttämään hieman enemmän ihonmyötäisiä vaatteita, jotka korostavat muotojasi. Ei ihan tiukkoja vaatteita jos et niistä tykkää, mutta ei ihan löysiäkään. Osta vaatteesi naisten osastolta ja vaikka pitäisit lyhyttä hiusmallia, niin yritä valita joku naisellinen leikkaus.

Minua luullaan mieheksi suhteellisen usein. Vuosien varrella olen tehnyt sen havainnon, että mieheksi luulevat ovat useimmiten keski-ikäisiä. Keski-ikäisillä on ilmeisesti hyvin jämähtäneet käsitykset sen suhteen, miltä nainen ja mies voivat näyttää. Esimerkiksi baareissa havaitsen usein, että nuoremmat ikäluokat osaavat katsoa ihmistä eri tavoin päästä varpaisiin, ja erityisen usein huomaan, että nuoret katsovat ensin naamaa ja sen jälkeen sitä, löytyykö tissejä vai ei. Vanhemmat ihmiset tekevät sen sijaan suorasukaisia ja hätäisiä päätelmiä esimerkiksi pituuden, koon ja hiusten pituuden perusteella. Minua on esimerkiksi luultu usein mieheksi, vaikka minut on nähty ainoastaan takaapäin. Kuitenkin takapuolestani kyllä huomaa minun olevan nainen, jos vain osaa katsoa. Huvittavinta on, että joskus minulla on jopa ollut tiukka toppi ja naisten farkut päällä.

Omalla kohdallani on varmaan pitkälti kysymys siitä, että samassa ihmisessä yhdistyvät monet eri asiat. Olen pitkä, isokokoinen ja treenattu, minulla on lyhyt tukka ja pienet rinnat, enkä käytä useinkaan meikkiä. Lisäksi pukeudun n. 50 % miesten vaatteisiin. Kuitenkin on paljon naisia, jotka ovat yhtä pitkiä tai isoja kuin minä tai joilla on yhtä pienet rinnat, hiustyylini puolestaan on kampaajan kädenjälkeä ja suhteellisen naisellinen, eivätkä monet heteronaisetkaan käytä erityisen paljon meikkiä. Minulla on naisten vaatteita, joita ihmiset luulevat miesten vaatteiksi, kun ne ovat minun päälläni - esimerkiksi farkkuja. Toisaalta minulla on myös miesten vaatteita, joita on luultu naisten vaatteiksi, kun ne ovat päälläni. Tyylini on hiukan urheilullinen, kuitenkin hyvin perustyyli, tyyliin pikeepaita, neule, farkut. En pukeudu ylisuuriin vaatteisiin tai ole skeittihenkinen.

Joissakin tilanteissa mieheksi luuleminen naurattaa, eikä se erityisemmin minua häiritse. Tiedän kyllä, että jos vedän päälleni mekon ja piikkikorkkarit, teen aivan erilaisen vaikutelman ja saan kyllä silloin kehuja ulkomuodostani. En pidä itseäni mitenkään rumana tai kärsi muutoinkaan siitä, että minua luullaan mieheksi. Jos yleisissä vessoissa tai vastaavissa paikoissa huudellaan mieheksi, saatan tyynen rauhallisesti vinkata rintoihini päin ja iskeä päälle silmää. Joissakin tilanteissa mieheksi luuleminen on kuitenkin hiukan kiusallista, kuten esimerkiksi suurissa tapahtumissa, joissa on juuri paljon keski-ikäisiä. Viimeksi eräässä konsertissa naisten vessan jono oli niin pitkä, että jouduin seisomaan sen ulkopuolella, ja perääni tuli humalainen mies, joka luuli minua mieheksi. Sen jälkeen perääni tulleet naiset keskustelivat isoon ääneen siitä, "kummanhan sukupuolen vessa tämä mahtaa olla". Pelkäsin kaiken aikaa, että järjestysmiehet luulevat minua uteliaaksi pervoksi ja tulevat pistämään minut rautoihin. :D Mieheksi luuleminen ei ole sinällään loukkaavaa, mutta se on, jos olemuksestani keskustellaan avoimesti ääneen metrin parin päässä. Suoraan keskusteluun olen valmis milloin tahansa.

Sukupuoleton olemus on melko kiusallista myös silloin, kun joudun näyttämään opiskelija- tai ajokorttiani. Minulla on molemmissa pitkät hiukset, ja näytän siinä suhteessa todella erilaiselta. Konduktöörit, portsarit, myyjät ja lipunmyyjät suhtautuvat kortteihini joskus erittäin epäluuloisesti, ja on kiusallista alkaa todistelemaan omaa sukupuoltaan kaupan kassajonossa tai baarien ovilla.

Kyllä, aina kun olen ihmisten ilmoilla. Sellainen olen ja sellainen olen ollut pienestä pitäen.
Minusta on luonnollisempaa, että minua pidetään jätkänä, kuin tyttönä, vaikkei pyri olemaan mies.

Sitä ei vain osaa olla kategorisoidusti kumpikaan, vaikka vaatteiden alla on nainen. Tönötän siinä miehen ja naisen välillä, tai oikeastaan etäämmällä erillisen sukupuolen kohdalla, millä ei ole nimeä. Mukavan ristiriitaista.

Ainut pieni ongelma kun on oma itsensä, eikä käytä ikinä mitään sellaista mikä viittaisi naissukupuoleen, eli meikit ja vaatteet ym. on yleiset vessat.

Ei ole tullut tilanteita, missä pitää sukupuoltaan todistaa, ainoastaan sitä että on täysi-ikäinen.

Antaa niiden ihmisten kyräillä, jos eivät muuta elämää omista kuin toisten ulkonäön arvostelemisen. Ollaan kaikki ylpeitä itsestämme vaatetuksesta tai hiusten pituudesta riippumatta! (:

Täällä ilmottautuu vielä yksi. Niin useasti luullaan pojaksi, etten enää edes reagoi. Aluksi naureskelin asialle mutten sen kummempaa. Olin jossain vaiheessa jopa otettu; "Ähäkutti."

Minuakin luullaan todella useasti pojaksi, ja kotona haukutaan lesboksi ja että "tee elämässäsi ihan mitä haluat mutta jos et ole tyttömäinen niin unohda meidät" ja se masentaa paljon... itken usein vessassa ja moni kysyy onko kaikki hyvin, mutta en halua puhua asiasta kenellekkään, ja olen huomannut myös että miehet eivät minua juuri kiinnosta. Pelkään tosiasiaa enkä edes uskalla aina miettiä sitä. En ole kristitty ja uskontoni kieltää vahvasti tämän asian , en tiedä mitä teen. Pitäisikö minun kasvattaa hiukset? Ja käyttää meikkiä ja olla väkisin tulevaisuudessa miehen kanssa? Kammottaa jo koko ajatus että en koskaan tule olemaan normaali...

Kyllä tuota tapahtuu, mutta ei se mulle mikään ongelma ole. Jos tullaan sanomaan että tää on muuten naisten vessa, niin vastaan vaan että joo niin on.

Emmäkään mitään poikaa tai miestä tarkoituksella esitä, ja kroppa on kyllä ihan naisellisen mallinen, kun vaatteet riisuu. Isot rinnat ja leveä lantio, että silleen. Mutta kai ihmiset katsoo vaan vaatteita, eleitä, kävelytyyliä ja tukkaa. Vaatteita ostan paljon kirppareilta, eikä niistä aina edes varmaksi tiedä, onko ne alun perin olleet naisten vai miesten. Urheilullista ja aika androgyynia tyyliä suosin.

Kattokaa muuten joskus muotikuvien naisia. Melkein järjestään käsivarret lähellä kroppaa, kämmenet hipelöi reisiä tai naamaa tai toista käsivartta. En tiedä pitäiskö sitä naiselta nayttääkseen olla jotenkin noin - ei vaan tunnu yhtään luontevalta. Mulla huitelee raajat rennosti missä sattuu :)

No sellasta elämä on, että jos näytät pojalta niin sinua voidaan luulla pojaksi. Jos et halua ihmisten erehtyvän, niin sitten pukeudut tyttömäisemmin. Älä valita

Oon itekin aika poikamainen, siis pitkä ja välillä poikamaisia vaatteita, sekä lyhyt tukka. Ei siihen maailma kaadu jos joku mua pojaks luulee

Paras ystäväni luuli minua kerran kauempaa katsoen pojaksi. En muista että muita tapauksia olisi ollut, ainenkaan kukaan ei ole sanonut sitä minulle.

Tyylini on ilmeisesti muiden mielestä aika poikamainen, tämä samainen ystävä kysyi kerran että miksi pukeudun niin poikamaisesti. Itse en asiaa juurikaan tiedosta. Pukeudun vaatteisiin jotka mielestäni näyttävät hyvältä ja joissa koen oloni mukavaksi. Kaikki vaatteeni ovat naisten puolelta ostettuja lukuun ottamatta yhtiä lökäreitä ja joitain kenkiä tai hattuja. Käytän ihan perus vaatteita, farkkuja, lökäreitä, huppareita, pitkiä- ja lyhyt hihaisia t-paitoja ja paitapuseroita.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6584266#comment-0


"Samoja
Pukeutumisestani riippuen minuakin luullaan usein mieheksi. Ystävät kyllä vakuuttelevat, ettei minua voi luulla mieheksi vaikka mikä olisi, mutta kyllä niin tapahtuu melkoisen usein. Yksi syy on varmaan juuri koko, eli olen pitkä ja urheilullinen, isokokoinen siis. Pukeutuessani naisellisemmin menen kyllä naisesta aivan täydestä.

Naisten vessoissa huomautellaan silloin tällöin, että olen väärässä vessassa - tai huudellaan perään, että iik, täällä on mies. Silloin tapaan kääntyä huutelijoita kohti ja hymyillä ja sanoa jotain. Parasta on, jos päälläni on tiukka paita. Pieni rykäisy ja tissien (omieni) osoittaminen tehoaa aina yhtä hyvin ja yleensä saan vielä anteeksipyynnön kaupan päälle. Ja itselleni hyvät naurut.

Olen valitettavasti huomannut, että nämä puuttujat ja huutelijat ovat tiettyjä ihmisryhmiä. Yksi ryhmä ovat yli nelikymppiset, jotka eivät ole koskaan nähneet (täällä pohjoisemmassa) maskuliinisen näköistä naista. Toinen ovat teinit ja kolmas muuten vain sivistymättömät. Myös päihtymystasolla näyttää olevan asiaan oma vaikutuksensa.

Kuljeskelen aivan saman näköisenä esimerkiksi yliopistolla, mutta siellä yksikään ihminen ei ole koskaan huomauttanut minulle väärässä vessassa olemisesta. Ihmiset osaavat käyttäytyä. Kerran kaksi vanhempaa naista luulivat erehtyneensä vessasta, koska näkivät minut naisten vessassa. He kuitenkin pyysivät erehdystään asiallisesti anteeksi.

Pitkiä katseita saan omakseni usein, mutta se on mielestäni aivan eri asia kuin huuteleminen. Minua ei häiritse, jos ihmiset joutuvat miettimään, kumpaa sukupuolta mahdan olla. Yleensä se valkenee viimeistään silloin, kun pohtija kohdistaa katseensa rintojen tasolle. Hämmästelen kuitenkin heitä, jotka enempää tutkimatta alkavat hutkimaan ja huutamaan täydessä naisten vessassa yhtä ihmistä sormella osoitellen. Se vaatii tietynlaista luonnetta.

Itse osaan vastata huuteluihin, ja ne lähinnä säälittävät ja huvittavat minua, mutta entäpä he, joilla ei ole vastaavaa itseluottamusta? Tiedän, että huutelu voi pahimmillaan rajoittaa joidenkin ihmisten sosiaalista elämää todella pahasti. Jos julkisella paikalla ei uskalla mennä mihinkään vessaan, käy se ajan myötä tukalaksi ja voi aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä.

Syytteleville sormille sanoisin ensimmäiseksi, että kukaan meistä ei ole voinut valita omaa ulkonäköään eikä -muotoaan. Maskuliinisemmin pukeutumisessa ei ole kysymys siitä, että joku haluaisi näyttää mieheltä, vaan että hän kokee olonsa kotoisaksi pukeutumalla siten miten pukeutuu. Elämme 2000-lukua, ja toivon, että tässä ajassa meillä jokaisella olisi jo oikeus käyttää sellaisia vaatteita, joita haluamme ja jotka ilmentävät sitä ihmisyyttä ja olemusta, joka on sisällämme.

Emme ole valinneet omaa lesbouttamme, emmekä myöskään ole valinneet omaa pohjimmaista ulkonäköämme tai sitä, millaisia tunnemme olevamme. Ne ovat täysin toisiinsa verrannollisia asioita tällä tasolla. Kommentit "Miksi sitten haluat näyttää mieheltä?" osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja kypsymättömyyttä.

Eräs ystäväni näytti jo pienenä hyvin poikamaiselta. Oli surullista katsoa, kun hän jo ala-asteella joutui käyttämään miesten vessaa vain siksi, että naisten vessassa häneen kohdistui suuri negatiivinen huomio. Luuletteko, että pieni lapsi oikeasti valitsi tietoisesti haluavansa näyttää pojalta? Itse uskon ja tiedän, että hän on aina näyttänyt vain ja ainoastaan omalta itseltään ja sellaiselta ihmiseltä, jollaiseksi on syntynyt. Loputon sukupuolten roolittaminen ja kategorisoiminen on mielestäni järjetöntä. Miksei jokainen voisi elää täällä sellaisena, kuin oikeasti tuntee olevansa?

Toivoisin ihmisiltä hiukan enemmän suvaitsevaisuutta ja ajattelevaisuutta erilaisten ihmisten ja asioiden suhteen. En ole vielä koskaan törmännyt naisten vessassa mieheen, ja vaikka niin voisi teoriassa käydäkin, todennäköisyys sille on kaiketi pieni. Kärkevyyttä on siitäkin syystä vaikea ymmärtää."

Joo , aika usein luullaan mieheksi aika ikävällä tavalla.

Nykyisin panen samalla mitalla takaisin,

dtm:ssäkin luultu mieheksi naisten vessassa.

Jos asia häiritsee niin paljon, että haluat muuttaa itseäsi jotenkin, niin voisit kasvattaa hiukset esimerkiksi polkkamittaisiksi ja alkaa meikata silmiä vähän. Muutos ei ole kovin iso, mutta auttaisi varmasti.

Et varmaankaan pukeudu koko elämääsi skeittarityyliin (oletko nähnyt nelikymppistä skeittaria?), joten luultavasti "vaateongelma" katoaa iän myötä.
Joillekin ihmisille on tärkeää ilmaista itseään vaatteiden kautta, mutta ei ne vaatteet kuitenkaan muuta sitä, kuka ja millainen olet. Olisit edelleen sinä, vaikka pukeutuisit pillifarkkuihin.
Ja muutenkin, itse käytän pillifarkkuja, enkä silti ole yhtään tyttömäinen tai naisellinen. Pitkät hiuksetkin löytyy, ja joskus jopa meikkiä. Olemukseni on niin sukupuolineutraali, etteivät edes vaatteet muuta kokonaisvaikutelmaa yhtään tyttömäisempään suuntaan.

Nämä vessahommat ovat hieman ongelmallisia. Mistä tuo vessojen jako miesten ja naisten vessoihin juontuu. Ei ainakaan mistään vähemmistö suuntauksista. Sukuelimet nyt kuitenkin on eriliset niin virtsaaminen tapahtuu sukupuolilla erilailla. Mutta liittyy siihen seksuaalisuus. Tarvitaan paikka jossa ihminen voi olla osittain alasti myös julkisilla paikoilla. Näin heterona miehenä vessa on ainoa paikka jossa en haluaisi naista nähdä paljaana. Vähän raskas systeemi olisi toteuttaa sellainen systeemi että joka suuntauksella olisi oma vessa. Jossain "Etelä Afrikassa" taisi mustille ja valkoisille olla omat vessat silloin kun siellä rotusorto oli vallalla. Miehestä on erittäin kiusallista joutua erehdyksessä naistenvessaan. Joskus joku pitkätukkahippi saa epäluuloiseksi kun ryntää miestenvessaan ja siellä sellainen on. Miehen kunnia-asia on selvittää että kysymyksessä on nainen. Katsoa niinpitkään että selviää ja kohdella sitten naisena. Ainakin minä toivoisin että lesbo kertoisi minulle suoraan olevansa lesbo. Keskustelu voisi sitten jatkua sen huomioiden. Varsinkin jos nainen on kovin miesmäinen.
Sellainen epäkohtelias ja mielenvikaiselta tuntuva kirjoitustyyli, mitä tällaisilla palstolilla esiintyy, kannattaisi kaikkien tuomita jyrkästi. Sellainen kun ei edistä vähemmistöjen asemaa mitenkään.

Joo,kyllä on luultu.Alkuun otti pattiin,mut sitten minä hokasin,ettei se minun vika ole jos ei viitsi katsoa tarkemmin.Nämä ihmiset olivat iältään 50-60 vuotiaita ja molempia sukupuolia oli epäiliöinä.Ja tapahtuma paikkoina oli niin auton rengaspaineiden mittauspisteellä kuin kaupan kassajonossa.Minulla on aina ollut lyhyet hiukset,muttei se ole mikään syy luulla mieheksi,naiselliset muodot omaavana.Nyt ei ole muutamaan vuoteen sattunut kyseisiä epäilyjä,liene parit lävärien otot säikäyttäneet tai saaneet katsomaan tarkemmin.

Kysy vain kuinka monta kertaa :) En jaksa pahastua, korjaan jos jaksan tai olen vaan hiljaa. Työssäni asiakaspalvelussa on ollut muutama aivan huikea helmi tilanne kun asiakas kehoittaa esim. lastaan antamaan tavaran ' sedälle/pojalle' ja lapsikin on erottanut ja kailottanut kovaan ääneen ' ei se kylläkään mikä setä ole kun sillä on korvikset ja vaaleenpunanen paita' :D

Ja noihin miestenvessa kommentteihin olen tavannut sanoa ' Että no sittenhän ollaan molemmat oikeassa paikassa ja hymy päälle' :D

Voimia ja jaksamista! sama pätee kaikkeen elämässä. Ole sinut itsesi kanssa niin olankohautuksella kuittaat tuommoiset! Ja hymyilet leveesti päälle.

Nimenomaan. Haters will hate, no matter what you do! Eläkää tyytyväisenä ja varmoina itsenne kanssa. Mitä hiton väliä sillä mitä joku setä tai mamma olettaa? antaa olettaa, täysin heiltä pois jos ennakkoluulot muokkaa heidän maailmaansa, Randomnessiin ja Sowhattin kanssa täysin samalla linjalla! Antakaa niiden luulla ihan mitä luulevat, ei se teiltä ole mitään pois!

So What!
" Sitä paitsi ... mitä se kenellekään kuuluu kumpi olen?"

Nimenomaan muillehan se juuri kuuluukin, kyllähän sinä se itse tiedät.

Ympärillä olevat ihmiset tekevä päätelmänsä ulkoisten merkkien perusteella ja erityisesti niiden merkkien joihin uskovat ihmisillä olevan mahdollista vaikuttaa. Siisti asiallinen vaatetus antaa esimerkiksi normaalimman kuvan ihmisistä kuin vaikka vetäisi perässä keinuhevosta ja pyörittäisi jänisräikkää pellenvaatteet päällä. Sensijaan ihmiselle itselleen on aivan samantekevää mikä on ulkoinen olemus. Itsetuntemus ratkaisee suhtautumisen omaan itseen.

Oiii kuinka tuttua. Viimeksi pari päivää sitten pojaksi eräs ystävällinen bussikuski kutsui. Onhan minulla poikamainen/miehekäs pukeutumistyyli, mutta entä sitten. Viihdyn just näissä vaatteissa eikä mulla tulisi mieleenkään pukeutua röyhelöihin ja hameisiin vain siksi että olen nainen. Yhteiskunta on määritellyt mikä on naisellista ja mikä miehekästä. Oikeasti, eihan vaatteilla pitäs olla mitään sukupuolileimaa. Samasta kankaastahan ne naisten farkut on tehty kuin miestenkin jne. Ei se pukeutumistyyli katso sukupuolta vaan omia henkilökohtaisia mieltymyksiä.

Itse koen olevani ihan nainen, vaikka en kovin femme ulkomuoldoltani olekaan. Mutta jos suoraan sanotaan niin ei se ulkonäkö susta naista tai miestä tee. En ainakaan ole itse koskaan aatellut että "hei, oon ny äijä" kun laitan kravatin kaulaan ja suuntaan baariin. Meen sinne vain omana itsenäni ja astelen naisten vessaan sen kummempaa ujostelematta.

Johtopäätös? Älä välitä muiden mielipiteistä, varsinkaan kun ne ovat nyt aivan tuulesta temmattuja olettamuksia jotka ihmiset ovat muovanneet aikojen saatossa. En usko että meidän geeneihin on kirjoitettu että naiset pitää hameita ja miehet housuja. Ei varmasti.
Reippaasti vaan pidät omasta tyylistäsi kiinni. Itsekin olen jo täysi-ikäinen mutta ei tuo estä cappi päässä kaduilla astelua, Pääasia että sinä olet sinut itsesi kanssa. Maailmassa riittää aina joitakin jotka huomauttelee ja tuomitsee mutta ei niistä kannata välittää. Ne ei vaan tajua. Antaa heidän velloa mielipiteissään jos ne tekevät heidät onnellisiksi. Mutta meidän ei tarvitse taipua heidän tahtoonsa ja luopua omista mielipiteistämme.

Meen NuQ. Öitä.

kasvattakaa tukat, meikatkaa, laihuttakaa ja käyttäkää hameita hiton rumat rekka lepakot

kesällä luultiin ku mulla oli urheiluvaatteet eikä meikkiä. Ehkä lihasta on sitten nuoren pojan verran:D Mut yleensä ei, koska meikkaan ja käytän naisten vaatteita ja semipitkät hiukset.

On luultu.

On ns. luultu, eli pojaksi puhuteltu nuorena (lyhyttukkainen, leveäharteinen heterotyttö). Myöhemmin päättelin, että usein kyse oli siitä, että vanhemmat ja/ tai yksinkertaisemmat ihmiset haluavat päästä letkauttelemaan nuorille ja siten kommentoimaan heidän ulkonäköään.

Minua luullaan pojaksi koulussa usein kerran tuli siskon kaveri kysymään että oot sä sen pikkuveli vastasin et oon sen pikkusisko ja se katto mua sillee hassusti . Eräs opettajakin luuli pojaksi vaikka mul oli sellane tunika päällä se oli sanonu mun siskolle et olin sun pikkuveljen luokas tänää . en ymmärrä miks jotku luulee mua pojaks vaik mul on tyttömäiset vaatteet ja pitkät hiukset

Mua luullaan aivan jatkuvasti pojaksi.
Ensimmäisinä kertoina (jotka muistan) reaktioni oli lähinnä purskahdus järjettömään nauruun, mutta sen jälkeen alkoikin pikkuhiljaa potuttamaan kun erehdykset eivät jääneetkään vain niihin muutamiin kertoihin.
Nykyään en vain jaksa enää välittää, saati korjata erehdystä, ellei tilanne sitä vaadi.

Kyllä on luultu pojaksi! Usein naisten wc:ssä saan paheksuvia katseita..mutta olen tyytyväinen ulkonäkööni ja tunnen oloni mukavaksi tälläisenä, joten minun menoa ei pahemmin haittaa vaikka joku luulisikin pojaksi! =)

Joo, olessani 1-2lk pukeudun pelkästään poikienvaatteisiin, vaikka minulla oli pitkät hiukset, kysyttiin koko ajan "tyttö vai poika", en ikinä vastannut, ei silti se minua haitannut. 6lk aloin taas käyttämään poikienvaatteita, sama homma, tosin vastasin aina. 7lk kaverini leikkasi lyhyeet hiukset, hän näytti muuten pojalta, mutta tyyli oli tyttömäinen. Ehkä vanhempani halusivat poikaa vaikka saivat tytön ja siksi pukivat minua nuorena 4-8v poikien vaatteisiin.

Olinntänöän sellaisessa ome tv ja kaikki luuli munua pojaksi vaikka siis oli hiukset auki ja kiinni ja yleensä pojilla on lyhyet eikä sellaset keskipituset niin tota meni hermot vähän ku kyselin et mikä mun nimi ois ja sillee ni tuli aluks aina poikien nimii koska näytin muk pojalle

Eräillä festareilla siskon tuttavamies luuli että olen siskoni uusi poikaystävä. Nopeasti kun katsoi. Oli hiukan kiusallista. 😄

On luultu. Olen jo viisikymppinen lady (lyhyehkö ja sporttinen) mutta varsinkin talviaikaan kun on pipo ja nyt maski ja maiharit niin ei oikein tunnista ennenkuin sanoo jotain ja ääni onkin korkea 😅