tilaajien vapaaehtoisestiko valitsemia ovat usein vastaantulevat ylisuuret ikkunaratkaisut?
vaiko taas yksi osa arkkitehtien monipuolista terrorismia järjenkäyttöä vastaan?
voisikohan ajatella arkkitehtikoulutukseen jotain uutta suuntausta, jossa opetettaisiin luomaan tyylikkyyttä ilman yletöntä lasin käyttöä? (ja ilman "harakanpesä"tyyliä: ristikoiden, sauvojen ja vastaavien tolkuttomasti huollettavaa pintaa sisältävää, mutta ennen kaikkea esteettisesti kuvottavaa)
(mikseivät luonnonsuojelijat protestoi lasisista julkisivuista, joihin törmäillessä kuolee vuodessa tuhansiakin lintuja yhdessä talossa?)
vaiko taas yksi osa arkkitehtien monipuolista terrorismia järjenkäyttöä vastaan?
voisikohan ajatella arkkitehtikoulutukseen jotain uutta suuntausta, jossa opetettaisiin luomaan tyylikkyyttä ilman yletöntä lasin käyttöä? (ja ilman "harakanpesä"tyyliä: ristikoiden, sauvojen ja vastaavien tolkuttomasti huollettavaa pintaa sisältävää, mutta ennen kaikkea esteettisesti kuvottavaa)
(mikseivät luonnonsuojelijat protestoi lasisista julkisivuista, joihin törmäillessä kuolee vuodessa tuhansiakin lintuja yhdessä talossa?)
Vastaukset 9
Vanhimmat
homo homo homoooo hintti, Homo.
Aika varhain sulla on jo lääkkeet loppu.
Ehkä nyt et varsinaisesti tarkoita juuri tätä, mutta ihan pieniä ikkunoita on nykyään vaikea tehdä.
Rakentamismääräyskokoelman uudehko C3 osa "yllyttää" isompiin. Siinä asetetaan U-arvolle vertailuarvoksi 1 W/m²K. Kun lasista tekee pienen, niin lasipaketin reunalistojen lisäkonduktanssin osuus kasvaa. Niinpä pienestä luukusta on vaikea saada riittävän hyvää. Sama RakMkC3 tietysti antaa mahdollisuuden kompensoida muilla rakenteilla ikkunaa niin, että ikkunan maksimi U-arvo voi olla vaikka 1,8 W/m²K, mutta kompensaatiolaskentaan ei näytä monikaan lähtevän. Ja vaikka lähtisikin, niin sama ongelma on pienissä luukuissa aina. Jos siihen U-arvo 1:een koettaa pienellä lasilla päästä, niin mennään TPS välilistoihin, selektiivilaseihin, kryptontäyttöihin yms. Eksoottiset lasit alkavat maksaa. Helpompaa on laittaa neliö lisää, jolloin sen viivamaisen lisäkonduktanssin suhteellinen vaikutus pienenee. Lasi taas arkkitehtoonisesti merkitsee näkemistä, valoa, avaruuden tuntua. Harva haluaa asua bunkkerissa.
Tuohan on kerrassaan järjetöntä. Pitää käyttää isoja ikkunoita, vaikka niiden kautta kuluu enemmin energiaa kuin pienestä, kunhan kerroin saadaa pieneksi.
Kuvitteellinen esimerkki. Neliön kokoisen ikkunan kerroin on 1,1 ja kahden neliön ikkunan 0,9. Jos pienen kautta menee tehoa 11 vattia, niin ison kautta kuluu 2 x 0,9 = 18 vattia. Käytetään siis isoa, koska kerroin on parempi, vaikka kulutus on lähes kaksinkertainen.
mutta talossa pitää ikkunat olla mieluummin isoja kuin jotain ampumaaukkoja.
Onneksi sitä järkeä saa käyttää!
on se 10% huoneen kokonaisalasta,maksimia ei olekaan määritelty. Voi vaikka asua lasitalossa kunhan ikkunan U arvo 1 tai pienempi (2010->)
> 10% huoneen kokonaisalasta,maksimia ei olekaan määritelty.
Kukaan ei kiellä pistämästä pakkasilla styrox-levyä ikkunaan. Pimeän aikana tällä ei pitäisi olla vaikutusta edes huoneen valoisuuteen?
Kaikki asumaan kasvihuoneisiin, niin maailma pelastuu. Rakennusala on ainoa ala, jossa järjenkäyttö on määräyksin kielletty.
> Rakennusala on ainoa ala, jossa järjenkäyttö on määräyksin kielletty.
arkkitehdit haluavat joka huoneeseen kymmenen neliömetriä ikkunaa josta pakkasyönä pimeys tulvii sisään?
jospa samalla virtaa kylmää? johtumalla JA kylmäsäteilynä