täällä palstoilla jotkut tuntuvat kuvittelevan, että COP on vain kompressoritekniikan määräämä/sanelema. VÄÄRIN. Sen maksimiarvon sanelevat termodynamiikan täsmälliset lait. Tyypillistä nettitiedon hössötteisyydelle on, että laskentakaavaa en Googlella löytänyt :-( Vihreä kaavio allaolevassa linkissä voisi olla etsimästäni kaavasta laskettu
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aurinko/lampopumput/lampokerroin/index.html
kaavassa esiintyvät höyrystymisen ja lauhtumisen Kelvin-lämpötilat, niiden erotus ja jotain muuta. Onkohan jollakulla jokin perusteos käsillä niin että voisi kertoa?
COP eli lämpökerroin on = kylmäkerroin plus yksi. Joten kylmäkertoimen termodynaaminen kaavakin auttaisi
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aurinko/lampopumput/lampokerroin/index.html
kaavassa esiintyvät höyrystymisen ja lauhtumisen Kelvin-lämpötilat, niiden erotus ja jotain muuta. Onkohan jollakulla jokin perusteos käsillä niin että voisi kertoa?
COP eli lämpökerroin on = kylmäkerroin plus yksi. Joten kylmäkertoimen termodynaaminen kaavakin auttaisi
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei tässä mitään coppeja tarvita. Ensin asutaan 20 vuotta samassa suorasähkötalossa ja sitten asennetaan lämpöpumppu ja asutaan sen kanssa 2-3 vuotta ja sitten verrataan entisiä ja nykyisiä sähkölaskuja ja otetaan huomioon talvien lämpötiloja, ja sitten säästyneet kilowatit muutetaan euroiksi, ja näin saadaan pumpun hyöty eli eurocop. Meillä tämä eurocop on 400-600 €cop
Lämmitykseen käytetyt pelimerkit ratkaisee!
Suorasähköllä -tai yleensäkin lämpöpumpulla tutettu lämmitysenergia.
Kansanomaisesti eikä "hifistellen"
Cop arvo
Maalämpöpumpun lämpökerroin eli COP-arvo (Coefficient Of Performance)
Lämpökerroin ilmoittaa kuinka moninkertaisesti saat käytetyn sähköenergian takaisin. Yleinen lämpöpumpun lämpökerroinarvo on noin 3-3,5 eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 3-3,5 kilowattituntia lämpöenergiaa.
Hyötysuhde eri ulkolämpötiloissa
Miten ulkoilman lämpötila vaikuttaa ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen?
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde (COP) on - 15 °C pakkasella n. 2-kertainen elikkä se tuottaa kaksikertaa enemmän lämpöä kuin mitä se kuluttaa sähköä. Nolla kelillä hyötysuhde on n. 3-kertainen ja 15 °C jo n. nelinkertainen.
Lämmityskauden aikana (syyskuusta - toukokuuhun) keskilämpötila on yleensä reilusti plussan puolella koko maassa. Etelä-Suomessa hyötysuhde on luonnollisesti hieman korkeampi, mutta Pohjois-Suomessa on vastaavasti lämmityskausi pitempi.
Uusissa Panasonic ja muissakin ilmalämpöpumppuesitteissä on kaavio, josta selviää hyvin miten ilmalämpöpumpun hyötysuhde (COP) muuttuu eri ulkolämpötiloissa.
http://www.tut.fi/units/me/ener/kurssit/ENER-2060/Handouts/Luku_6_luento_Hout.pdf
Muuten 0-asteesta 20 asteeseen on teoreettinen cop 13,5. Jonkin verran on lämpöpumpuissa vielä parantamista.
> http://www.tut.fi/units/me/ener/kurssit/ENER-2060/Handouts/Luku_6_luento_Hout.pdf
kiitos! siinähän se oli sivulla 32 ja helpompi muoto (otsikossa) saadaan laventamalla lauhtumis-Kelvinlämpötilalla ... nyttemmin kaava sentään tuli vastaan myös englanninkielisessä Wikipediassa
ERITTÄIN tarpeellinen niille hassuttelijoilla jotka väittävät 0-asteisesta maapiiristä repivänsä 70-asteista patteripiirin vettä huikeilla lämpökertoimilla:
(273 75) / (75-(-5)) = 4,35 siis teoreettinen maksimi Carnot-koneelle, höyrystimeen ja lauhduttimeen laskettu vain viiden asteen lämpötilaero
ei kiinnosta pätkääkään mitkään lämpökertoimet, vain vuoden sähkönkulutus, eli eurokertoimet. Vaihdoin toissasyksynä maalämpöön suoran varaavan sähkölämmön. Lämmityssähkön kulutus putosi kolmannekseen ja sähkölaitos suoritti tililleni 1932,40 euroa kun en huomannut pienentää kuukausimaksuani. Lämmityksen jälkimittaus käyttövesineen on ollut yli 20v.
Nykyajan koneessa lämpötila ero höyrystimessa on 3 astetta.
EN 14511 standardin mukaiset COP:t 0-35C mukaanlukien siis kiertovesipumppujen tarvitsema sähkö ovat noin 4,2 - 4,7 valmistajilla.
Standardin mukaiset mittaukset tehdään siis ulkopuolisella acreditoidulla laitoksella (Esim TÖSS Sweitsissä)