Koirani on 3v. uros. Se on nöyrä ja miellyttämishaluinen koira (noutaja), ja sitä on periaatteessa helppo kouluttaa. Ongelma on siinä, että koira tohkeentuu ihan mahdottomasti koulutustilanteesta, sekä itse tekemisestä että varsinkin makupaloista. Koulutus on aivan tolkutonta sähläystä. Olemme aloittaneet harjoittelun näyttelyyn menoa varten, mutta harjoituksissa on niin mahtava meininki (koiran mielestä) ettei se malta olla hyppimättä, haukahtelematta, vispaamatta, kuolaamatta jne. Mitään johtajuus- tms. ongelmaa ei ole, koira ottaa enemmän kuin mielellään kontaktia ja suorastaan singahtaa aina käskyn kuultuaan. Tai kun on kuullut alun siitä. Harjoittelemme kotona ja koirakerholla.
Malttia on tietenkin harjoiteltu joka ikinen päivä koko elämän ajan arkitilanteissa ruokakupilla, ulko-ovella jne, ja lisäksi teen muutenkin erilaisia malttiharjoituksia.Asettelen herkkupaloja ympäri asuntoa joita saa etsiä vasta käskystä, kuljetan sitä mukana eri paikoissa (viimeksi eilen rautatieasemalla) ja palkkaan paikallaan istumisesta yms yms. Nämä sujuvatkin, mutta harjoitustilanne saa sen kuumumaan liikaa. Minua on aina lohduteltu että käytös on vain merkki koiran hyvästä potentiaalista ja että kyllä se siitä, mutta eipä ole vielä asettunut. Olemme siis osallistuneet erilaisiin tottistreeneihin pennusta asti, aina sama häsläys ja sähläys.
Osaisiko joku neuvoa miten etenisin asiassa? Olen lukenut oppaita paljon ja mielestäni kokeillut kaikki niiden neuvot. Ja jos joku ehdottaa että sählään itse niin se voi tietenkin olla mahdollista mutta olen kyllä enemmänkin viilipyttymäinen luonteeltani :D
Malttia on tietenkin harjoiteltu joka ikinen päivä koko elämän ajan arkitilanteissa ruokakupilla, ulko-ovella jne, ja lisäksi teen muutenkin erilaisia malttiharjoituksia.Asettelen herkkupaloja ympäri asuntoa joita saa etsiä vasta käskystä, kuljetan sitä mukana eri paikoissa (viimeksi eilen rautatieasemalla) ja palkkaan paikallaan istumisesta yms yms. Nämä sujuvatkin, mutta harjoitustilanne saa sen kuumumaan liikaa. Minua on aina lohduteltu että käytös on vain merkki koiran hyvästä potentiaalista ja että kyllä se siitä, mutta eipä ole vielä asettunut. Olemme siis osallistuneet erilaisiin tottistreeneihin pennusta asti, aina sama häsläys ja sähläys.
Osaisiko joku neuvoa miten etenisin asiassa? Olen lukenut oppaita paljon ja mielestäni kokeillut kaikki niiden neuvot. Ja jos joku ehdottaa että sählään itse niin se voi tietenkin olla mahdollista mutta olen kyllä enemmänkin viilipyttymäinen luonteeltani :D
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yksinkertaisimmillaan. Toivottu käytös = palkka, ei toivottu käytös = "EI" ei palkkaa.
Jos koiran vietti on liian korkealla, mikä esiintyy kuvaamallasi tavalla, viettiä tulee laskea ennen treenejä. Noilla antamillasi lähtötiedoilla kehottaisin sinua ruokkimaan koirasi kunnolla juuri ennen treenejä ja katsomaan, kuinka se vaikuttaa käytökseen. Toinen asia on, että sinun kannattaa tarkastaa oma käyttäytymisesi, josko nostat koiran viettiä tiedostamattasi. Tähän hyvä testi on antaa jonkun toisen ohjata koiraasi hetki ja katsoa, tulevatko samat piirteet esiin.
"Tähän hyvä testi on antaa jonkun toisen ohjata koiraasi hetki ja katsoa, tulevatko samat piirteet esiin."..viisas vinkki ja tätä voi soveltaa moneen muuhunkin.
Voisi helposti arvailla, että tuo tai tuon tapainen tekeminen on jäänyt ensimmäiseltä vuodelta pois.
Tai onko ns.ryhmäkäyttäytyminen jäänyt vähille kasvatusvaiheessa.
"Olemme aloittaneet harjoittelun näyttelyyn menoa varten"..tästä voisi asiaa hieman päätellä.
"muutenkin erilaisia malttiharjoituksia"..."Malttia on tietenkin harjoiteltu joka ikinen päivä koko elämän ajan arkitilanteissa"..Ei noista kovin ole apua, jos ongelma on ryhmäkäyttäytyminen. Tässäkin tarkoitan hallittua sellaista en koirapuistoa tai vastaavaa. Kasvatusvaiheessa usein pitää poimia näkyviä luonteenpiirteitä ja kiinnittää niihin huomiota jatkossa, kun ikää tulee lisää.
Esimerkiksi: "miellyttämishaluinen koira" , "Mitään johtajuus- tms. ongelmaa", "koira ottaa enemmän kuin mielellään kontaktia", "suorastaan singahtaa aina käskyn kuultuaan". Minulle nämä kertovat aktiivisesta (hyvin) ja (yli?) innokkaasta koirasta. Saatko liitettyä tätä itse ongelmaan..=D
Siedätä, siedätä ja helpota. Käy lenkittämässä ennen koulutusta jne. pidä koira kiireisenä, mutta älä yliväsytä.
Käy tilanteissa, mätsäreissä ymv. (ja vaatiakin voit koiralta)
perheen isän kommentti on osuva: enemmän siedätystä. Mutta korjaan virheellisen käsityksen: koiraa ON koulutettu koko sen ensimmäinen elinvuosi huolella. Osallistuin silloin kolmelle alkeistokokurssille ja näyttelyharjoituskurssille, koiran kanssa treenattiin paljon. Myös kävimme kerran näyttelyssä hyvällä menestyksellä. Koulutus ja harrastaminen oli hyvässä vauhdissa. Sitten tuli katastrofi: avioero, jäin kahden murkun yksinhuoltajaksi. Elämä romahti. Töissä oli pakko käydä ja lapset ja koti huolehtia, koira jäi viimeiseksi. Nyt, kahden vuoden kuluttua alkaa taas päivä paistaa risukasaan ja koiraharrastuskin on viriämässä emännän elämänhalun palattua. Mutta tosiaan koiran käytöstavat on päässeet pahasti ruostumaan. Ehkäpä se tästä kun taas jaksetaan toistoja ja toistoja.
Voimaa on...=D