Tahtosin vaan sanoo teille kaikille epämeitseille, ett kunnioittakkaa meijjän uskoo sen verran ettette ala sitä "riistään" meiltä. Mun hyvä ystävä oli vielä vähä aikkaa sitte uskovainen, mut joku mies sen uskon sitte vei. Mää taijjan olla vähä vihanen sille miehelle. Sitä vaa et eläkkää nyt alakako uskovaisia vikittelleen, ku uskohan siinä mennee.
Itken
Kyynel90
7638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikään ei riistä Jeesukselta hänen omiaan. Sydämen luopumus on tapahtunut, sitten voi.
Niin joutipa tuo mennäkin.
Ei ollut se usko silloin oikealla perustuksella Jeesuksessa Kristuksessa.
Se oli ihmisen omissa tekemisissä. Ja toiminnassa tietyn ennakkoasetelman mukaisesti joka asetelma oli tuohon uskojaan ohjelmoituna hänen ulkopuoleltaan käsin.
Usko ei siis ollut kiinni Kristuksessa, eikä se asunut sydämessä, vaan usko oli kiinni yhdistyksessä ja sen isäin säädöksissä, se asui ulkonaisissa tavoissa.
Mutta älä vielä huoli, älä menetä toivoasi, kyllä Jumalan sana Kristus vieläkin etsii. Ja Hän löytää. Ja kun hän löytää Hän kantaa OMANSA OLALLANSA ILOITEN. Tämä mistä kerroit, voi olla ahdas portti, ja sen kaidan tien alku, joka on usko kristukseen. Kunnia Herralle.
Kristuksen sydämeltä, jos ei ole halua kilvoitella synnin pois panijana.
Sinä joko uskot sen ja pelastut, tai sitten et usko ja joudut helvettiin.
Jumalan armo on tullut Jumalan lahjana Kristuksen kautta ja piste. AINOASTAA USKOLLA JA KASTETTUNA VOI OMISTAA KRISTUKSEN VANHURKSUADEN.
Tehtyä sinä et saa koskaan tekemättömäksi minkään oman poispanemisesi kautta.
"Poispanijoilla" on oman vanhurskauden rietas oppimestarina.
Sinä joko uskot sen ja pelastut, tai sitten et usko ja joudut helvettiin.
Jumalan armo on tullut Jumalan lahjana Kristuksen kautta ja piste. AINOASTAA USKOLLA JA KASTETTUNA VOI OMISTAA KRISTUKSEN VANHURKSUADEN.
Tehtyä sinä et saa koskaan tekemättömäksi minkään oman poispanemisesi kautta.
"Poispanijoilla" on oman vanhurskauden rietas oppimestarina.
FEIKKI itkemässä yksinäisyyttään.
kuin Nuin,että olikohan usko hänen sydämessään saakka? Ei sitä kukaan muuten voisi noin vain viedä pois,jos se sydämessä asuisi,ei vain tavoissa.Toivottavasti ystäväsi ei kuitenkaan hylännyt sinua,ystäväänsä.Jos hylkäsi,niin hän menetti siinä paljon.Toivon,että hän löytää uskonsa vielä takaisin,omasta vapaasta tahdostaan.