Mistä baariseuraa

Niin, pienellä paikkakunnalla baarissa törmää todennäköisesti johonkin tuttuun, siksi sinne on helpompi mennä vaikka yksin. Ei se isossa kaupungissa onnistu noin vaan.

bcvbxffffsc kirjoitti:

Niin, pienellä paikkakunnalla baarissa törmää todennäköisesti johonkin tuttuun, siksi sinne on helpompi mennä vaikka yksin. Ei se isossa kaupungissa onnistu noin vaan.

No olen mä esim. Oulussa mennyt useastikin yksin yökerhoon/baariin ja mukavasti on juttuseuraa tullut, ei se paikasta riippuvainen ole. Niin ja selvinpäin vieläpä, kun olen ollut autolla liikenteessä.

"löytyy seuraa ryyppykaveriksi, jos laitat jonnekin ilmoituksen ja lupaat maksaa viinat ja palkkiota seurasta. Eri asia kuinka selittäisit siellä baarissa sen, miksi et oikeastaan tiedä seuralaisestasi yhtään mitään. "

En vaan haluaisi maksaa toisten juomia, enkä kyllä mitään seuralaispalkkioitakaan, sillä haluaisin löytää ihan oikeata seuraa baareihin, niin että joku/jotkut haluaisi ihan oikeasti lähteä mun kanssa baariin. Valitettavasti kun mulla ei ole vielä tähän ikään mennessä ollut elämässä tällaista mahdollisuutta, kun on tuo elämä niin kovasti mua päähän potkinut.

"Eikö sinua ole kuultu tarpeeksi tuolla Yksinäisyys-palstalla? Kun ei nämä juttusi kehity mihinkään suuntaan.aina samat kotikylän traumat ja halu lähteä laivalle ja mennä baariin mutta kun ei ole ystäviä. Sinulle on miljoonatriljoona kertaa selitetty, ettei kukaan voi löytää sinua Facebookista mutta kun sekään ei mene perille... "

Minkä mä sille voin, että kotiseuduilla koetut traumat seuraavat mua ikuisesti perässäni. Tonne facebookiin en edes halua liittyä, kun eipä mulla ole kavereitakaan, niin mitä helvettiä mä siellä oikein tekisin. Kuitenkin tulisi heti työkaverit pyytämään fb-kaveriksi ja ihmettelisivät samalla sitä, kun mulla ei olisi ketään noissa kaverilistoilla, joissa heillä tietenkin on vähintään monta sataa tyyppiä. On niin pinnallisten massanmukana menijöiden palsta toi facebook, ettei sinne ole massasta poikkeavilla ja itsenäisesti ajattelevilla persoonilla yhtään mitään asiaa.

"Hae sitä ammattiapua. "

Kun mä en tarvitse mitään ammattiapua, ainoa mitä tarvisin olisi seura baareihin, laivaristeilyille, ulkomaan matkoille ja muihin vastaaviin tapahtumiin, että pystyisi elämään normaalia elämää, eikä tarvisi pelätä muiden ihmisten ajatuksia.

DarkFear kirjoitti:

"löytyy seuraa ryyppykaveriksi, jos laitat jonnekin ilmoituksen ja lupaat maksaa viinat ja palkkiota seurasta. Eri asia kuinka selittäisit siellä baarissa sen, miksi et oikeastaan tiedä seuralaisestasi yhtään mitään. "

En vaan haluaisi maksaa toisten juomia, enkä kyllä mitään seuralaispalkkioitakaan, sillä haluaisin löytää ihan oikeata seuraa baareihin, niin että joku/jotkut haluaisi ihan oikeasti lähteä mun kanssa baariin. Valitettavasti kun mulla ei ole vielä tähän ikään mennessä ollut elämässä tällaista mahdollisuutta, kun on tuo elämä niin kovasti mua päähän potkinut.

"Eikö sinua ole kuultu tarpeeksi tuolla Yksinäisyys-palstalla? Kun ei nämä juttusi kehity mihinkään suuntaan.aina samat kotikylän traumat ja halu lähteä laivalle ja mennä baariin mutta kun ei ole ystäviä. Sinulle on miljoonatriljoona kertaa selitetty, ettei kukaan voi löytää sinua Facebookista mutta kun sekään ei mene perille... "

Minkä mä sille voin, että kotiseuduilla koetut traumat seuraavat mua ikuisesti perässäni. Tonne facebookiin en edes halua liittyä, kun eipä mulla ole kavereitakaan, niin mitä helvettiä mä siellä oikein tekisin. Kuitenkin tulisi heti työkaverit pyytämään fb-kaveriksi ja ihmettelisivät samalla sitä, kun mulla ei olisi ketään noissa kaverilistoilla, joissa heillä tietenkin on vähintään monta sataa tyyppiä. On niin pinnallisten massanmukana menijöiden palsta toi facebook, ettei sinne ole massasta poikkeavilla ja itsenäisesti ajattelevilla persoonilla yhtään mitään asiaa.

"Hae sitä ammattiapua. "

Kun mä en tarvitse mitään ammattiapua, ainoa mitä tarvisin olisi seura baareihin, laivaristeilyille, ulkomaan matkoille ja muihin vastaaviin tapahtumiin, että pystyisi elämään normaalia elämää, eikä tarvisi pelätä muiden ihmisten ajatuksia.

Lue lisää

Kuules nyt. Olen täällä käynyt lukuisia kertoja alusta loppuun yksin baareissa ja ei minua ole ristille laitettu sen takia. Ja ihan naisten kanssa olen juttuun tullut siitä huolimatta.

Kun on yksin niin ei siitä ole pakko elämää suurempaa numeroa tehdä. Tottakai kaverit kun on messissä niin baarista irtoo paremmat fiilikset ja on helpompi tutustua muihin porukoihin. Siis ei se ota jos ei annakkaan, vanha sanonta. Siis jos minua joku kysys niin voisin lähtee ns. seuraksi omakustanteenakin baariin.

Miks sä et voisi tehda omaa profiilia Faceen ja liittyä ES:ään ja alkaa jutella siellä?? Sehän on luonnollista. Nollasta siellä on kaikki lähteneet kaveri listan kanssa, mikä häpee se on olla uusi siellä?

Tai jonkun harraste porukan mukaan. Aina voi jutella niillä tiimoilla. Unohtakaa se "iskeminen" ja tutustukaa kaikenlaisiin uusiin ihmisiin. Siitä se lähtee jos on lähteäkseen.

(se joka löytää ja syyttää naisvihasta tai itsekeskeisyydestä tai empatian puutteesta tätä kirjoitusta saa minulta noutaa palkaksi omenan)

Reipas Poikamies kirjoitti:

Kuules nyt. Olen täällä käynyt lukuisia kertoja alusta loppuun yksin baareissa ja ei minua ole ristille laitettu sen takia. Ja ihan naisten kanssa olen juttuun tullut siitä huolimatta.

Kun on yksin niin ei siitä ole pakko elämää suurempaa numeroa tehdä. Tottakai kaverit kun on messissä niin baarista irtoo paremmat fiilikset ja on helpompi tutustua muihin porukoihin. Siis ei se ota jos ei annakkaan, vanha sanonta. Siis jos minua joku kysys niin voisin lähtee ns. seuraksi omakustanteenakin baariin.

Miks sä et voisi tehda omaa profiilia Faceen ja liittyä ES:ään ja alkaa jutella siellä?? Sehän on luonnollista. Nollasta siellä on kaikki lähteneet kaveri listan kanssa, mikä häpee se on olla uusi siellä?

Tai jonkun harraste porukan mukaan. Aina voi jutella niillä tiimoilla. Unohtakaa se "iskeminen" ja tutustukaa kaikenlaisiin uusiin ihmisiin. Siitä se lähtee jos on lähteäkseen.

(se joka löytää ja syyttää naisvihasta tai itsekeskeisyydestä tai empatian puutteesta tätä kirjoitusta saa minulta noutaa palkaksi omenan)

Lue lisää

"Kuules nyt. Olen täällä käynyt lukuisia kertoja alusta loppuun yksin baareissa ja ei minua ole ristille laitettu sen takia. Ja ihan naisten kanssa olen juttuun tullut siitä huolimatta. "

Ehkä sun baarireissut ovat sitten vaan olleet parempia kun mitä mulla on koskaan ollut. Itse olen kyllä päättänyt sen, etten kyllä tule enää yksinäni baareihin lähtemään, ainakaan näin nuoruusiällä, sen verran paljon on kertynyt näitä huonoja kokemuksia tässä vuosien saatossa.

"Kun on yksin niin ei siitä ole pakko elämää suurempaa numeroa tehdä. Tottakai kaverit kun on messissä niin baarista irtoo paremmat fiilikset ja on helpompi tutustua muihin porukoihin. Siis ei se ota jos ei annakkaan, vanha sanonta. Siis jos minua joku kysys niin voisin lähtee ns. seuraksi omakustanteenakin baariin. "

No en voi sille mitään, mutta kun se vaan tuntuu niin totaalisen ahdistavalta ja masentavalta käydä yksin baareissa näin nuoruusiällä, kun kaikki ikätoverit ovat siellä aina omien kavereidensa seurassa.

"Miks sä et voisi tehda omaa profiilia Faceen ja liittyä ES:ään ja alkaa jutella siellä?? Sehän on luonnollista. Nollasta siellä on kaikki lähteneet kaveri listan kanssa, mikä häpee se on olla uusi siellä?"

Tuskin facebookissa ketkään sinne liittyneet ovat lähteneet nollasta, sillä kyllähän kaikilla sinne liittyvillä on ollut aina jo etukäteen vähintään kymmeniä eri kavereita ja kavereiden kavereita, kun mulla ei ole kertakaikkiaan yhtään ketään! Ei se häpeä olekaan olla uusi, vaan häpeä on olla se yksinäinen, jolla ei ole ketään kavereita.

"Tai jonkun harraste porukan mukaan. Aina voi jutella niillä tiimoilla. Unohtakaa se "iskeminen" ja tutustukaa kaikenlaisiin uusiin ihmisiin. Siitä se lähtee jos on lähteäkseen. "

Kuulostaa taas niin väkipakolta ja siltä, että pitäisi liittyä johonkin harrastusjuttuihin ihan vaan pelkästään sen takia, että jos sieltä sattuisi löytymään uusia kavereita. Mulle sieltä kuitenkaan löytyisi yhtään ketään, kun kaikilla on aina jo valmiina omat kaveripiirinsä, eikä niihin turhaan uusia tyyppejä kaivata.

DarkFear kirjoitti:

"Kuules nyt. Olen täällä käynyt lukuisia kertoja alusta loppuun yksin baareissa ja ei minua ole ristille laitettu sen takia. Ja ihan naisten kanssa olen juttuun tullut siitä huolimatta. "

Ehkä sun baarireissut ovat sitten vaan olleet parempia kun mitä mulla on koskaan ollut. Itse olen kyllä päättänyt sen, etten kyllä tule enää yksinäni baareihin lähtemään, ainakaan näin nuoruusiällä, sen verran paljon on kertynyt näitä huonoja kokemuksia tässä vuosien saatossa.

"Kun on yksin niin ei siitä ole pakko elämää suurempaa numeroa tehdä. Tottakai kaverit kun on messissä niin baarista irtoo paremmat fiilikset ja on helpompi tutustua muihin porukoihin. Siis ei se ota jos ei annakkaan, vanha sanonta. Siis jos minua joku kysys niin voisin lähtee ns. seuraksi omakustanteenakin baariin. "

No en voi sille mitään, mutta kun se vaan tuntuu niin totaalisen ahdistavalta ja masentavalta käydä yksin baareissa näin nuoruusiällä, kun kaikki ikätoverit ovat siellä aina omien kavereidensa seurassa.

"Miks sä et voisi tehda omaa profiilia Faceen ja liittyä ES:ään ja alkaa jutella siellä?? Sehän on luonnollista. Nollasta siellä on kaikki lähteneet kaveri listan kanssa, mikä häpee se on olla uusi siellä?"

Tuskin facebookissa ketkään sinne liittyneet ovat lähteneet nollasta, sillä kyllähän kaikilla sinne liittyvillä on ollut aina jo etukäteen vähintään kymmeniä eri kavereita ja kavereiden kavereita, kun mulla ei ole kertakaikkiaan yhtään ketään! Ei se häpeä olekaan olla uusi, vaan häpeä on olla se yksinäinen, jolla ei ole ketään kavereita.

"Tai jonkun harraste porukan mukaan. Aina voi jutella niillä tiimoilla. Unohtakaa se "iskeminen" ja tutustukaa kaikenlaisiin uusiin ihmisiin. Siitä se lähtee jos on lähteäkseen. "

Kuulostaa taas niin väkipakolta ja siltä, että pitäisi liittyä johonkin harrastusjuttuihin ihan vaan pelkästään sen takia, että jos sieltä sattuisi löytymään uusia kavereita. Mulle sieltä kuitenkaan löytyisi yhtään ketään, kun kaikilla on aina jo valmiina omat kaveripiirinsä, eikä niihin turhaan uusia tyyppejä kaivata.

Lue lisää

Mulla on ihan sama ongelma kun sulla, mutta asun turun suunnalla..

toinen- kirjoitti:

Mulla on ihan sama ongelma kun sulla, mutta asun turun suunnalla..

Saanko kysyä susta vähän lisää tietoa? Oot luultavasti mies, entä minkä ikäinen? Varmaan on Turun baareissa myös ikävä ilmapiiri yksin liikkuvia miehiä kohtaan, sillä en usko siihen, että se ilmapiiri muuttuisi mihinkään tässä maassa kaupunki vaihtamalla.

Harmillista vaan, kun ei ole mitään sellaista nettisivustoa, joka olisi tarkoitettu vaikka ihan pelkästään baariseuran hakua varten. Tämä on kyllä niin paha ongelma, että on tosi harmillista, kun ketkään ei osaa meitä ymmärtää. Valitettavan vähän on tullut edes mitään vinkkejä tähän mun aloittamaan kirjoitukseen.

DarkFear kirjoitti:

Saanko kysyä susta vähän lisää tietoa? Oot luultavasti mies, entä minkä ikäinen? Varmaan on Turun baareissa myös ikävä ilmapiiri yksin liikkuvia miehiä kohtaan, sillä en usko siihen, että se ilmapiiri muuttuisi mihinkään tässä maassa kaupunki vaihtamalla.

Harmillista vaan, kun ei ole mitään sellaista nettisivustoa, joka olisi tarkoitettu vaikka ihan pelkästään baariseuran hakua varten. Tämä on kyllä niin paha ongelma, että on tosi harmillista, kun ketkään ei osaa meitä ymmärtää. Valitettavan vähän on tullut edes mitään vinkkejä tähän mun aloittamaan kirjoitukseen.

Lue lisää

Olen myös vähn vajaa kolmekymppinen mies. Mulla on kavereita, mutta yksinkertaisesti ei vaan sellaisia, joiden kanssa voisi lähteä baariin. Kaverit ovat parisuhteessa, tai sitten heitä ei kiinnosta baarit. Yksin olen silloin tällöin käynyt, mutta kyllä se on vähän ahdistavaa. Myös naiset pitävät sitä outona jos mies on yksin baarissa ja on jotenkin isompi kynnys myös mennä juttelemaan kenellekään...

DarkFear kirjoitti:

Saanko kysyä susta vähän lisää tietoa? Oot luultavasti mies, entä minkä ikäinen? Varmaan on Turun baareissa myös ikävä ilmapiiri yksin liikkuvia miehiä kohtaan, sillä en usko siihen, että se ilmapiiri muuttuisi mihinkään tässä maassa kaupunki vaihtamalla.

Harmillista vaan, kun ei ole mitään sellaista nettisivustoa, joka olisi tarkoitettu vaikka ihan pelkästään baariseuran hakua varten. Tämä on kyllä niin paha ongelma, että on tosi harmillista, kun ketkään ei osaa meitä ymmärtää. Valitettavan vähän on tullut edes mitään vinkkejä tähän mun aloittamaan kirjoitukseen.

Lue lisää

Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin.

toinen- kirjoitti:

Olen myös vähn vajaa kolmekymppinen mies. Mulla on kavereita, mutta yksinkertaisesti ei vaan sellaisia, joiden kanssa voisi lähteä baariin. Kaverit ovat parisuhteessa, tai sitten heitä ei kiinnosta baarit. Yksin olen silloin tällöin käynyt, mutta kyllä se on vähän ahdistavaa. Myös naiset pitävät sitä outona jos mies on yksin baarissa ja on jotenkin isompi kynnys myös mennä juttelemaan kenellekään...

Lue lisää

"Olen myös vähn vajaa kolmekymppinen mies. Mulla on kavereita, mutta yksinkertaisesti ei vaan sellaisia, joiden kanssa voisi lähteä baariin. Kaverit ovat parisuhteessa, tai sitten heitä ei kiinnosta baarit. Yksin olen silloin tällöin käynyt, mutta kyllä se on vähän ahdistavaa. Myös naiset pitävät sitä outona jos mies on yksin baarissa ja on jotenkin isompi kynnys myös mennä juttelemaan kenellekään... "

En halua vähätellä ongelmiasi, mutta sulla tuskin on yhtä piinaavan pahaa tilannetta mitä mulla on ollut koko elämäni ajan. Sulla kuitenkin sentään on kavereita ja luultavasti oot varmaan saanut käydä nuorempana kavereiden kanssa baareissa ja liikkua yöelämässä, ettei sun varmaan ole tarvinnut käydä siellä aivan yksin, kuten mä olen joutunut koko elämäni tähän ikään saakka tekemään.

Toi nyt on oikeastaan aika ymmärrettävää, että tossa iässä monet miehet joutuvat käymään yksin baarissa, kun kaverit alkavat olla parisuhteessa, monilla myös lapsia ja osa tietenkin muuten rauhoittunut iän myötä, ettei niissä baareissa tule enää pyörittyä samalla tavalla kun nuorempana. Kuitenkin tästä huolimatta monet naiset vaan eivät osaa ymmärtää sitä asiaa, jos nuorempi mies sattuu olemaan baarissa yksin liikkeellä.

Jotenkin mulla se baareihin lähtö tuntuu vieläkin vaikeammalta, kun on joutunut ikänsä niissä yksinään käymään ja kotikaupungin baareihin en aio enää koskaan elämässäni mennä, sillä niissä tuppukylän mestoissa kaikki tuntevat kuitenkin toisensa ja kaikki ihmettelisivät sitä asiaa, kun näkisivät mut taas kerran siellä yksinäisenä.

Kaikkein eniten mua oikein vituttaa ja masentaa tässä se, kun tota ikää tulee koko ajan vaan lisää ja lisää. Kohta on ikää jo kolmekymmentä, eikä ole tähän ikään mennessä pystynyt baareissa edes kunnolla käymään, saati sitten missään laivaristeilyillä tai pidemmillä ulkomaan matkoilla. En tiedä yhtään, että mitä ihmettä oikein pitäisi tehdä. Onkohan se keski-ikäistymisen odottaminen mun kohdallani vaan se ainoa vaihtoehto. Jos on, niin eipä tule jäämään nuoruusiästä yhtään mitään hyvää sanottavaa, mutta pelkkää masennusta, kärsimystä, mielenterveysongelmia ja hukattuja vuosia sitäkin enemmän, niin ja tietenkin hirveä viha ahdasmielistä kotikaupunkia kohtaan, joka onnistui pilaamaan mun elämäni.

sir_eino kirjoitti:

Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin.

Lue lisää

"Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin. "

Kyllä kai niitä alkoholisoituneita miehiä varmaan riittää näissä pubeissa, mutta kun en vaan haluaisi käydä edes niissä yksinäni. Yhtä korkea kynnys mulla on lähteä mihin tahansa baariin yksinäni, nykyään kun ei tule oikeastaan kesällä edes terasseilla käytyä, vaikka ennen sentään uskalsin lähteä niihin yksinäni parille tuopille. Alkoi vaan tuntua toi terasseilla käynti myös niin turhalta hommalta, kun se yksin istuminen siellä oli vaan niin totaalisen ahdistavaa.

Tälläkin hetkellä olisi himassa jääkaappi täynnä alkoholia, (kun ilmaisjuomia sain) mutta eipä ole tullut näitä juomia sen suuremmin juotua. Ei vaan toi alkoholi maistu, kun tietää sen, ettei baareihin ole asiaa ja mikään ei ole tylsempää, kun juoda yksin kotona.

DarkFear kirjoitti:

"Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin. "

Kyllä kai niitä alkoholisoituneita miehiä varmaan riittää näissä pubeissa, mutta kun en vaan haluaisi käydä edes niissä yksinäni. Yhtä korkea kynnys mulla on lähteä mihin tahansa baariin yksinäni, nykyään kun ei tule oikeastaan kesällä edes terasseilla käytyä, vaikka ennen sentään uskalsin lähteä niihin yksinäni parille tuopille. Alkoi vaan tuntua toi terasseilla käynti myös niin turhalta hommalta, kun se yksin istuminen siellä oli vaan niin totaalisen ahdistavaa.

Tälläkin hetkellä olisi himassa jääkaappi täynnä alkoholia, (kun ilmaisjuomia sain) mutta eipä ole tullut näitä juomia sen suuremmin juotua. Ei vaan toi alkoholi maistu, kun tietää sen, ettei baareihin ole asiaa ja mikään ei ole tylsempää, kun juoda yksin kotona.

Lue lisää

totta on että mieluummin porukalla kävis.
Ite käyn kans yksin viihteellä ja kyllähän se vituttaakin välistä että näin joutuu tekemään,mut se vaan pitää oppia hakeutuun naisten seuraan, eikä jäädä yksin toljottaan, kun tämän oppii niin niin eipä niitä kavereita enää niin kaipaakkaan. Se että mitä minusta ajatellaan niin siitä en nakkaa paskaakaan, mä oon aina kulkenu omia polkujani.
Tosiaan jos olisin sieltä päin niin kaljottelu seura heteromielellä kelpais kyllä, vuan enpä ole.

Avenger_ kirjoitti:

totta on että mieluummin porukalla kävis.
Ite käyn kans yksin viihteellä ja kyllähän se vituttaakin välistä että näin joutuu tekemään,mut se vaan pitää oppia hakeutuun naisten seuraan, eikä jäädä yksin toljottaan, kun tämän oppii niin niin eipä niitä kavereita enää niin kaipaakkaan. Se että mitä minusta ajatellaan niin siitä en nakkaa paskaakaan, mä oon aina kulkenu omia polkujani.
Tosiaan jos olisin sieltä päin niin kaljottelu seura heteromielellä kelpais kyllä, vuan enpä ole.

Lue lisää

"totta on että mieluummin porukalla kävis.
Ite käyn kans yksin viihteellä ja kyllähän se vituttaakin välistä että näin joutuu tekemään,mut se vaan pitää oppia hakeutuun naisten seuraan, eikä jäädä yksin toljottaan, kun tämän oppii niin niin eipä niitä kavereita enää niin kaipaakkaan. Se että mitä minusta ajatellaan niin siitä en nakkaa paskaakaan, mä oon aina kulkenu omia polkujani.
Tosiaan jos olisin sieltä päin niin kaljottelu seura heteromielellä kelpais kyllä, vuan enpä ole. "

No sä sentään vielä pystyt ja uskallat lähteä yksinään baareihin, mutta mulla kun ei ole enää ollenkaan tämänlaista rohkeutta, sillä koko ajan on noussut kynnys korkeammaksi ton baariin lähtemisen suhteen.

Saanko kysyä sitä, että miksi oot joutunut käymään yksin baareissa? Eikö ole jäänyt kavereita kouluajoilta, vai ovatko kaverit aloittaneet perhe-elämän sun pysyessä sinkkuna?

DarkFear kirjoitti:

"löytyy seuraa ryyppykaveriksi, jos laitat jonnekin ilmoituksen ja lupaat maksaa viinat ja palkkiota seurasta. Eri asia kuinka selittäisit siellä baarissa sen, miksi et oikeastaan tiedä seuralaisestasi yhtään mitään. "

En vaan haluaisi maksaa toisten juomia, enkä kyllä mitään seuralaispalkkioitakaan, sillä haluaisin löytää ihan oikeata seuraa baareihin, niin että joku/jotkut haluaisi ihan oikeasti lähteä mun kanssa baariin. Valitettavasti kun mulla ei ole vielä tähän ikään mennessä ollut elämässä tällaista mahdollisuutta, kun on tuo elämä niin kovasti mua päähän potkinut.

"Eikö sinua ole kuultu tarpeeksi tuolla Yksinäisyys-palstalla? Kun ei nämä juttusi kehity mihinkään suuntaan.aina samat kotikylän traumat ja halu lähteä laivalle ja mennä baariin mutta kun ei ole ystäviä. Sinulle on miljoonatriljoona kertaa selitetty, ettei kukaan voi löytää sinua Facebookista mutta kun sekään ei mene perille... "

Minkä mä sille voin, että kotiseuduilla koetut traumat seuraavat mua ikuisesti perässäni. Tonne facebookiin en edes halua liittyä, kun eipä mulla ole kavereitakaan, niin mitä helvettiä mä siellä oikein tekisin. Kuitenkin tulisi heti työkaverit pyytämään fb-kaveriksi ja ihmettelisivät samalla sitä, kun mulla ei olisi ketään noissa kaverilistoilla, joissa heillä tietenkin on vähintään monta sataa tyyppiä. On niin pinnallisten massanmukana menijöiden palsta toi facebook, ettei sinne ole massasta poikkeavilla ja itsenäisesti ajattelevilla persoonilla yhtään mitään asiaa.

"Hae sitä ammattiapua. "

Kun mä en tarvitse mitään ammattiapua, ainoa mitä tarvisin olisi seura baareihin, laivaristeilyille, ulkomaan matkoille ja muihin vastaaviin tapahtumiin, että pystyisi elämään normaalia elämää, eikä tarvisi pelätä muiden ihmisten ajatuksia.

Lue lisää

"Minkä mä sille voin, että kotiseuduilla koetut traumat seuraavat mua ikuisesti perässäni. Tonne facebookiin en edes halua liittyä, kun eipä mulla ole kavereitakaan, niin mitä helvettiä mä siellä oikein tekisin. Kuitenkin tulisi heti työkaverit pyytämään fb-kaveriksi ja ihmettelisivät samalla sitä, kun mulla ei olisi ketään noissa kaverilistoilla, joissa heillä tietenkin on vähintään monta sataa tyyppiä. On niin pinnallisten massanmukana menijöiden palsta toi facebook, ettei sinne ole massasta poikkeavilla ja itsenäisesti ajattelevilla persoonilla yhtään mitään asiaa."

Minulla on facebookissa profiili feikkinimellä, ja profiilikuvana vanhasta valokuvasta suurennettu kuva jossa seison ja naama siinä vähän hämärästi näkyvä. Vain kaverini jotka pääsevät profiliini löytävät oikean nimeni sieltä. En halua esiintyä oikealla nimellä siksi kun se on uniikki nimi joka on vain minulla.
Olen tehnyt tämän profiilin vartavasten löytääkseni erään nuoruden ajoiltani jenkeissä tuntemani miehen joka on etelä-afrikasta ja kaupungista siellä jonka tiedä (valkoinen mies). Heti kun profiilin olin tehnyt niin tuli jotain 20 kaveria. Kavereita olisin sieltä saanut vaikka kuinka paljon, mutta en halunnut enempää kun katsoin että se ei palvele tarkoitustani. No en ole vielä löytänyt tuota miestä, enkä ole myöskään jaksanut paljon seurata kavereitteni viestejä, mutta kaverina nämä kaikki siellä ovat pysyneet.
Vain yksi suomalainen kaveri minulla on. Hän on nainen ja hänen kuvansa on myös profiilini seinällä. Hän muistaa minua aina, ja hän on ainoa jonka kanssa olen henkilökohtaisia viestejä lähetellyt muuta kuin ihan lyhyitä kommentteja ja niitä juttuja jotka liittyvät tuon etsimäni miehen löytämiseen.
En minä näitä suomilyylejä kaverekseni edes haluaisi, mutta tämä nainen ei olekkaan mikään ihan tavallinen keskiluokkaisesti elävä suomilyyli, ja hän on myös tällaisia lyylejä selvästi pareman näköinenekin.

sir_eino kirjoitti:

Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin.

Lue lisää

Minä jo mietin että mikä tässä klikkaa, ettei vanhan kunnon pysyty-baariinkaan "saisi" "enää" mennä mies yksin :D :D Kippis!

DarkFear kirjoitti:

"Tiedätkö kuinka paljon Suomessa on alkoholisoituneita miehiä jotka juovat yksin baarissa? Yökerhossa varmaan yleensä on mukana kavereita mutta pubit on yksinäisiä täynnä. Puhun sekä työntekijän että asiakkaan kokemuksella. No okei, entisen työntekijän mutta en usko että tässä parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet juoda enemmän seurassa jos ennen liikkuivat yksin. "

Kyllä kai niitä alkoholisoituneita miehiä varmaan riittää näissä pubeissa, mutta kun en vaan haluaisi käydä edes niissä yksinäni. Yhtä korkea kynnys mulla on lähteä mihin tahansa baariin yksinäni, nykyään kun ei tule oikeastaan kesällä edes terasseilla käytyä, vaikka ennen sentään uskalsin lähteä niihin yksinäni parille tuopille. Alkoi vaan tuntua toi terasseilla käynti myös niin turhalta hommalta, kun se yksin istuminen siellä oli vaan niin totaalisen ahdistavaa.

Tälläkin hetkellä olisi himassa jääkaappi täynnä alkoholia, (kun ilmaisjuomia sain) mutta eipä ole tullut näitä juomia sen suuremmin juotua. Ei vaan toi alkoholi maistu, kun tietää sen, ettei baareihin ole asiaa ja mikään ei ole tylsempää, kun juoda yksin kotona.

Lue lisää

Tajuatko miten pahassa ristiriidassa väitteesi on aiemman esittämäsi kanssa? Et voi käydä yksin missään koska muut ja samalla tosi monet käyvät yksin ryyppäämässä. Okei, sua ahdistaa ja sulla on paha olla. Se ei silti tarkoita sitä että yksinäinen olisi harvinainen ilmestys baarissa. Kunnon lähiöräkälässä kaikki ovat yksinäisiä juoppoja jotka ovat tutustuneet toisiinsa ryypätessä siinä saatanan samassa räkälässä.

DarkFear kirjoitti:

"totta on että mieluummin porukalla kävis.
Ite käyn kans yksin viihteellä ja kyllähän se vituttaakin välistä että näin joutuu tekemään,mut se vaan pitää oppia hakeutuun naisten seuraan, eikä jäädä yksin toljottaan, kun tämän oppii niin niin eipä niitä kavereita enää niin kaipaakkaan. Se että mitä minusta ajatellaan niin siitä en nakkaa paskaakaan, mä oon aina kulkenu omia polkujani.
Tosiaan jos olisin sieltä päin niin kaljottelu seura heteromielellä kelpais kyllä, vuan enpä ole. "

No sä sentään vielä pystyt ja uskallat lähteä yksinään baareihin, mutta mulla kun ei ole enää ollenkaan tämänlaista rohkeutta, sillä koko ajan on noussut kynnys korkeammaksi ton baariin lähtemisen suhteen.

Saanko kysyä sitä, että miksi oot joutunut käymään yksin baareissa? Eikö ole jäänyt kavereita kouluajoilta, vai ovatko kaverit aloittaneet perhe-elämän sun pysyessä sinkkuna?

Lue lisää

Saanko kysyä sitä, että miksi oot joutunut käymään yksin baareissa? Eikö ole jäänyt kavereita kouluajoilta, vai ovatko kaverit aloittaneet perhe-elämän sun pysyessä sinkkuna?


--------Kyllähän mulla on aina kavereita ollu koulussa ja armaijassa ja muuta, mut monet on jääny just siks ku en oo semmonen ihminen joka jää roikkumaan ja näin. Nuorempana suhtauduin niin intohimoisesti urheiluun etten kerinny muuta tekemäänkään kun kävin töissä ja treenasin. Tätä myöden niitä kavereita ei niin hirveesti kertynytkään ja nyttemmin on loputkin pariutuneet.
Tämän lisäks muutenkin tulee liikuttua vähän siellä sun täällä, saatan ottaa auton alle ja ajaa 300km toiseen suuntaan ihan vaan kattoon jotain keikkaa.

muistan varsin hyvin nuoruuteni aoilta miten se oli ikävä mennä mihinkään yksin, enkä mihinkään muualle mennytkään kuin joskus lähiöbaariin jossa ei paljon minulle sopivia naisia edes ollut, eikä juuri muutakaan seuraa, yksin siellä pöydässään sai istua. Minä olin ihan outona miehenä helsingin seudulle tullut. Kyllä se outo yksinäinen mies oli portsareillekkin aia ilman muuta se alimman luokan asiakas ja se hyvin myös näkyi eim. ravintolaan sisäänpääsyjutuissa.

Näin kolmekymppisenä tuntuu että nuo "poikkeustapaukset" ovat ainoita hetkiä kun tulee joitain kavereita edes nähtyä muuten kun hätäisen kahvittelun verran. Kiire puolisoiden ja perheiden ja duunin kanssa.

"Vaikka aloittajaa onkin palstalle tyypillisesti haukuttu olan takaa, niin kyllä hän kuitenkin on oikeassa. Miehen on _todella vaikea_ lähteä mihinkään baariin tai laivalle tai mihinkään yksin. "

Tätä olenkin sanonut ja tämä onkin niin totta kun vaan olla ja voi. Yksinäisenä miehenä kun sitä on käytännössä tuomittu tahtomattaan tohon työ-koti- akselille, ettei sen ulkopuolella sitten olekaan enää mitään elämää. Ei voi kun vain haaveilla baarireissuista, laivaristeilyistä ja ulkomaan matkoista, joihin ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia lähteä.

"Kolmekymppisenä miehenä, jolla on vuosien varrelta paljon kokemusta erilaisten kaveriporukoiden kanssa ryyppäämisestä, ja muutamia kokemuksia yksin liikkumisestakin, sanoisin että ainoa vaihtoehto on erilaiset "poikkeustapahtumat". Niihin kannattaa panostaa, jos ei ole kavereita joiden kanssa mennä. Poikkeustapahtumilla tarkoitan festareita, vappua, joulupäivää, uutta vuotta, juhannusta, koulujen päättäjäisiä, ja vaikkapa jotain valtakunnallisia isoja opiskelijabileitä tai -tapahtumia, joita opiskelukaupungeissa järjestetään. "

Tunnustit sitten heti sen, että sulla on ollut ja on edelleenkin paljon kavereita, eli sun ei ole tarvinnut käydä yksin baareissa kun korkeintaan muutaman kerran elämäsi aikana. Itselleni tollaiset "poikkeustapahtumat" ovat kyllä oikein vihonviimeisin juttu, johon tulisin yksinään menemään. Tuntuu aina niin inhottavalta olla yksinään jossain tollaisissa isoissa tapahtumissa, joissa kaikki muut ikäiseni nuoret ovat aina isojen kaveriporukoiden kanssa, näissä sitä tulee vaan olo helposti vielä entistäkin masentuneemmaksi. Useimmiten olen kaikki tällaiset turhat juhlapyhät töissä, ettei vaan tarvitse uhrata ajatustakaan tollaisten turhien juhlien viettämiselle, eikä varsinkaan kokea yksinäisyyttä niiden takia, kun saa olla töissä päivät pitkät.

"Nyt kun kolmekymppisenä ei juurikaan ole enää sellaisia kavereita, jotka jaksaisivat mihinkään lähteä muuta kuin tuopille lähibaariin, niin ainakin itse valitsen tarkkaan millaiseen juttuun menen yksin jos menen. Nuo poikkeustapahtumat ovat sellaisia, joita ainakin itse valitsen. Kesällä ne ovat tietysti siinä mielessä helpompia, että pystyy haahuilemaan ulkona itsekseen paljon luonnollisemmin ja pidemmän aikaa, etsiäkseen sitä hajonnutta ryhmää, johon tutustua ja liittyä seuraan. "

Sulla kuitenkin on kokemusta baari-illoista ja olet saanut kavereiden kanssa niissä käydä, joten sulle se baareissa käynti ei ole varmaan koskaan tuottanut samanlaista ahdistusta, tuskaa ja masennusta, mitä se on mulle aina tuottanut ton yksinäisyyden ja surkeiden iltojen takia. Noissa poikkeustapahtumissa olisi myös se huono puoli, että silloin se yksinäisyys huomattaisiin vieläkin enemmän ja joka puolella olisi enemmän ihmisiä ajattelemassa sitä, että miksiköhän toi nuori mies oikein on yksin liikkeellä, kun kaikki muut ovat kaveriporukoidensa kanssa.

DarkFear kirjoitti:

"Vaikka aloittajaa onkin palstalle tyypillisesti haukuttu olan takaa, niin kyllä hän kuitenkin on oikeassa. Miehen on _todella vaikea_ lähteä mihinkään baariin tai laivalle tai mihinkään yksin. "

Tätä olenkin sanonut ja tämä onkin niin totta kun vaan olla ja voi. Yksinäisenä miehenä kun sitä on käytännössä tuomittu tahtomattaan tohon työ-koti- akselille, ettei sen ulkopuolella sitten olekaan enää mitään elämää. Ei voi kun vain haaveilla baarireissuista, laivaristeilyistä ja ulkomaan matkoista, joihin ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia lähteä.

"Kolmekymppisenä miehenä, jolla on vuosien varrelta paljon kokemusta erilaisten kaveriporukoiden kanssa ryyppäämisestä, ja muutamia kokemuksia yksin liikkumisestakin, sanoisin että ainoa vaihtoehto on erilaiset "poikkeustapahtumat". Niihin kannattaa panostaa, jos ei ole kavereita joiden kanssa mennä. Poikkeustapahtumilla tarkoitan festareita, vappua, joulupäivää, uutta vuotta, juhannusta, koulujen päättäjäisiä, ja vaikkapa jotain valtakunnallisia isoja opiskelijabileitä tai -tapahtumia, joita opiskelukaupungeissa järjestetään. "

Tunnustit sitten heti sen, että sulla on ollut ja on edelleenkin paljon kavereita, eli sun ei ole tarvinnut käydä yksin baareissa kun korkeintaan muutaman kerran elämäsi aikana. Itselleni tollaiset "poikkeustapahtumat" ovat kyllä oikein vihonviimeisin juttu, johon tulisin yksinään menemään. Tuntuu aina niin inhottavalta olla yksinään jossain tollaisissa isoissa tapahtumissa, joissa kaikki muut ikäiseni nuoret ovat aina isojen kaveriporukoiden kanssa, näissä sitä tulee vaan olo helposti vielä entistäkin masentuneemmaksi. Useimmiten olen kaikki tällaiset turhat juhlapyhät töissä, ettei vaan tarvitse uhrata ajatustakaan tollaisten turhien juhlien viettämiselle, eikä varsinkaan kokea yksinäisyyttä niiden takia, kun saa olla töissä päivät pitkät.

"Nyt kun kolmekymppisenä ei juurikaan ole enää sellaisia kavereita, jotka jaksaisivat mihinkään lähteä muuta kuin tuopille lähibaariin, niin ainakin itse valitsen tarkkaan millaiseen juttuun menen yksin jos menen. Nuo poikkeustapahtumat ovat sellaisia, joita ainakin itse valitsen. Kesällä ne ovat tietysti siinä mielessä helpompia, että pystyy haahuilemaan ulkona itsekseen paljon luonnollisemmin ja pidemmän aikaa, etsiäkseen sitä hajonnutta ryhmää, johon tutustua ja liittyä seuraan. "

Sulla kuitenkin on kokemusta baari-illoista ja olet saanut kavereiden kanssa niissä käydä, joten sulle se baareissa käynti ei ole varmaan koskaan tuottanut samanlaista ahdistusta, tuskaa ja masennusta, mitä se on mulle aina tuottanut ton yksinäisyyden ja surkeiden iltojen takia. Noissa poikkeustapahtumissa olisi myös se huono puoli, että silloin se yksinäisyys huomattaisiin vieläkin enemmän ja joka puolella olisi enemmän ihmisiä ajattelemassa sitä, että miksiköhän toi nuori mies oikein on yksin liikkeellä, kun kaikki muut ovat kaveriporukoidensa kanssa.

Lue lisää

Oletko sitten saanut jotenkin tosi kovaa kettuilua, kun olet ollut yksin baarissa tms.? Mun mielestä esim. noille festareille ja keikoille on suht helppoa lähteä yksin, jos ei satu seuraa löytymään. Ja koko ajan vähemmän sitä löytyy, kun melkein kaikki kaverit ovat suhteessa ja pieniä lapsia monilla. Baariin on ehkä vähän korkeampi kynnys lähteä normi-iltana yksin, jos siellä ei ole muuta tekemistä kuin istua ja imeä kaljaa. Jos on hyvää live-musiikkia, niin en mä välttämättä sitä kaveria paljon kaipaile.

DarkFear kirjoitti:

"Vaikka aloittajaa onkin palstalle tyypillisesti haukuttu olan takaa, niin kyllä hän kuitenkin on oikeassa. Miehen on _todella vaikea_ lähteä mihinkään baariin tai laivalle tai mihinkään yksin. "

Tätä olenkin sanonut ja tämä onkin niin totta kun vaan olla ja voi. Yksinäisenä miehenä kun sitä on käytännössä tuomittu tahtomattaan tohon työ-koti- akselille, ettei sen ulkopuolella sitten olekaan enää mitään elämää. Ei voi kun vain haaveilla baarireissuista, laivaristeilyistä ja ulkomaan matkoista, joihin ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia lähteä.

"Kolmekymppisenä miehenä, jolla on vuosien varrelta paljon kokemusta erilaisten kaveriporukoiden kanssa ryyppäämisestä, ja muutamia kokemuksia yksin liikkumisestakin, sanoisin että ainoa vaihtoehto on erilaiset "poikkeustapahtumat". Niihin kannattaa panostaa, jos ei ole kavereita joiden kanssa mennä. Poikkeustapahtumilla tarkoitan festareita, vappua, joulupäivää, uutta vuotta, juhannusta, koulujen päättäjäisiä, ja vaikkapa jotain valtakunnallisia isoja opiskelijabileitä tai -tapahtumia, joita opiskelukaupungeissa järjestetään. "

Tunnustit sitten heti sen, että sulla on ollut ja on edelleenkin paljon kavereita, eli sun ei ole tarvinnut käydä yksin baareissa kun korkeintaan muutaman kerran elämäsi aikana. Itselleni tollaiset "poikkeustapahtumat" ovat kyllä oikein vihonviimeisin juttu, johon tulisin yksinään menemään. Tuntuu aina niin inhottavalta olla yksinään jossain tollaisissa isoissa tapahtumissa, joissa kaikki muut ikäiseni nuoret ovat aina isojen kaveriporukoiden kanssa, näissä sitä tulee vaan olo helposti vielä entistäkin masentuneemmaksi. Useimmiten olen kaikki tällaiset turhat juhlapyhät töissä, ettei vaan tarvitse uhrata ajatustakaan tollaisten turhien juhlien viettämiselle, eikä varsinkaan kokea yksinäisyyttä niiden takia, kun saa olla töissä päivät pitkät.

"Nyt kun kolmekymppisenä ei juurikaan ole enää sellaisia kavereita, jotka jaksaisivat mihinkään lähteä muuta kuin tuopille lähibaariin, niin ainakin itse valitsen tarkkaan millaiseen juttuun menen yksin jos menen. Nuo poikkeustapahtumat ovat sellaisia, joita ainakin itse valitsen. Kesällä ne ovat tietysti siinä mielessä helpompia, että pystyy haahuilemaan ulkona itsekseen paljon luonnollisemmin ja pidemmän aikaa, etsiäkseen sitä hajonnutta ryhmää, johon tutustua ja liittyä seuraan. "

Sulla kuitenkin on kokemusta baari-illoista ja olet saanut kavereiden kanssa niissä käydä, joten sulle se baareissa käynti ei ole varmaan koskaan tuottanut samanlaista ahdistusta, tuskaa ja masennusta, mitä se on mulle aina tuottanut ton yksinäisyyden ja surkeiden iltojen takia. Noissa poikkeustapahtumissa olisi myös se huono puoli, että silloin se yksinäisyys huomattaisiin vieläkin enemmän ja joka puolella olisi enemmän ihmisiä ajattelemassa sitä, että miksiköhän toi nuori mies oikein on yksin liikkeellä, kun kaikki muut ovat kaveriporukoidensa kanssa.

Lue lisää

"Noissa poikkeustapahtumissa olisi myös se huono puoli, että silloin se yksinäisyys huomattaisiin vieläkin enemmän ja joka puolella olisi enemmän ihmisiä ajattelemassa sitä, että miksiköhän toi nuori mies oikein on yksin liikkeellä, kun kaikki muut ovat kaveriporukoidensa kanssa."

Hauskaa pitävillä ihmisillä on parempaa tekemistä kuin ihmetellä mitä sinä siellä yksin teet ellet sitten ole nurkassa sikiö asentoon kyyristyneenä. Todennäköisesti eivät edes huomaa ellet astu varpaille. Sinulla on jonkin sortin vääristymä ajattelussa ja kuvittelet ihmisten kiinnittävän sinuun huomiota enemmän kuin he tekevät. Yritä vain ottaa rennommin.

12+4 kirjoitti:

"Noissa poikkeustapahtumissa olisi myös se huono puoli, että silloin se yksinäisyys huomattaisiin vieläkin enemmän ja joka puolella olisi enemmän ihmisiä ajattelemassa sitä, että miksiköhän toi nuori mies oikein on yksin liikkeellä, kun kaikki muut ovat kaveriporukoidensa kanssa."

Hauskaa pitävillä ihmisillä on parempaa tekemistä kuin ihmetellä mitä sinä siellä yksin teet ellet sitten ole nurkassa sikiö asentoon kyyristyneenä. Todennäköisesti eivät edes huomaa ellet astu varpaille. Sinulla on jonkin sortin vääristymä ajattelussa ja kuvittelet ihmisten kiinnittävän sinuun huomiota enemmän kuin he tekevät. Yritä vain ottaa rennommin.

Lue lisää

Kyllä noissa paikoissa on paljon porukkaa yksikseen, esimerkiksi festareilla on hyvin paljon yksinäisiä naisia, samaten yökerhoissa. Naisille näyttää olevan kova paikka toi yksin oleminen, sen näkee ihan selkeesti kun ne alkaa ikäänkuin hätäytymään ja kännykkäänsä näpräämään, siihen kun lyö seuraan niin saa olla jo aika ruma jätkä jos käsketään painua vittuun.

Gordon Gekko kirjoitti:

Oletko sitten saanut jotenkin tosi kovaa kettuilua, kun olet ollut yksin baarissa tms.? Mun mielestä esim. noille festareille ja keikoille on suht helppoa lähteä yksin, jos ei satu seuraa löytymään. Ja koko ajan vähemmän sitä löytyy, kun melkein kaikki kaverit ovat suhteessa ja pieniä lapsia monilla. Baariin on ehkä vähän korkeampi kynnys lähteä normi-iltana yksin, jos siellä ei ole muuta tekemistä kuin istua ja imeä kaljaa. Jos on hyvää live-musiikkia, niin en mä välttämättä sitä kaveria paljon kaipaile.

Lue lisää

"Oletko sitten saanut jotenkin tosi kovaa kettuilua, kun olet ollut yksin baarissa tms.? Mun mielestä esim. noille festareille ja keikoille on suht helppoa lähteä yksin, jos ei satu seuraa löytymään. Ja koko ajan vähemmän sitä löytyy, kun melkein kaikki kaverit ovat suhteessa ja pieniä lapsia monilla. Baariin on ehkä vähän korkeampi kynnys lähteä normi-iltana yksin, jos siellä ei ole muuta tekemistä kuin istua ja imeä kaljaa. Jos on hyvää live-musiikkia, niin en mä välttämättä sitä kaveria paljon kaipaile. "

Kyllähän sitä varsinkin nuorempana tuolla kotiseudulla sai kuulla aina baareissa vittuilua näiltä massanuorilta, siitä kun ei ole ketään kavereita mukana, vielä kun tuolla kotiseudulla kaikki nuoret tuntevat toisensa jotain kautta. Mulle kyllä erityisesti festarit ovat just niitä tapahtumia, joihin kaikkein viimeisenä lähtisin. Näissä se yksinolo pistäisi liian paljon toisten silmään ja olisi muutenkin inhottava katsella näitä ryyppääviä kaveriporukoita, kun itse joutuisi olemaan yksin selvinpäin ja juomaan yksinään epätoivoisena. Sen vuoksi en ole vielä kertaakaan tähän ikään mennessä ollut yksilläkään festareilla, enkä tule varmasti koskaan niihin kyllä menemäänkään.

Kuka vittu edes kaipaa seuraa kun haluaa kiskoa 20 tuoppia ja kieriä itsesäälissä? Kymmenen tuopin jälkeen ehkä syntyy merkityksellinen keskustelu toisen samanlaisen kanssa mutta ei aikaisemmin.

"aika monet baarit mainostaa itseään urheilukanavilla ja isolla valikoimalla lehtiä, jopa kirjoja. porukallako niitä siellä luetaan?!! kyllä se ajatus nimenomaan on että ne on yksinäisten olohuoneita. trendikkäät näyttäytymispaikat eri homma. "

No en kyllä muista ton tyylisiä baareja hirveesti nähneeni. Tuntuu vaan siltä, ettei oikein mitkään baarit ole tarkoitettuja yksin liikkuville miehille, sillä sen verran huonoa se vastaanotto on yleensä missä tahansa mestassa. Itse kun en oikein edes tunne noita Helsingin menomestoja, niin en todellakaan tiedä mitään sellaisia baareja, joihin sitä voisi yksinään vapautunein mielin mennä. Tuskin sellaisia paikkoja on edes olemassakaan.

DarkFear kirjoitti:

"aika monet baarit mainostaa itseään urheilukanavilla ja isolla valikoimalla lehtiä, jopa kirjoja. porukallako niitä siellä luetaan?!! kyllä se ajatus nimenomaan on että ne on yksinäisten olohuoneita. trendikkäät näyttäytymispaikat eri homma. "

No en kyllä muista ton tyylisiä baareja hirveesti nähneeni. Tuntuu vaan siltä, ettei oikein mitkään baarit ole tarkoitettuja yksin liikkuville miehille, sillä sen verran huonoa se vastaanotto on yleensä missä tahansa mestassa. Itse kun en oikein edes tunne noita Helsingin menomestoja, niin en todellakaan tiedä mitään sellaisia baareja, joihin sitä voisi yksinään vapautunein mielin mennä. Tuskin sellaisia paikkoja on edes olemassakaan.

Lue lisää

on omassa päässään. Jos asenteesi on todella tuo kynnysmattona oleminen niin onkin parempi jättää menemättä. Kattele netin kautta sitä emäntää.

Avenger_ kirjoitti:

on omassa päässään. Jos asenteesi on todella tuo kynnysmattona oleminen niin onkin parempi jättää menemättä. Kattele netin kautta sitä emäntää.

"on omassa päässään. Jos asenteesi on todella tuo kynnysmattona oleminen niin onkin parempi jättää menemättä. Kattele netin kautta sitä emäntää. "

Etkös sä itsekin puhunut jotain siitä, miten yksinäisenä miehenä on vaikea lähteä baareihin? Ehkä sulla sitten on vaan enemmän itsevarmuutta käydä yksin baareissa, jota mulla taas ei ole koskaan ollut. Ehkä sä osaat selvittää paremmin ne inhottavat tilaneet, kun tullaan kyselemaan siitäm miksi on yksin liikkeellä ja miksei ole ketään kavereita mukana.

On vaan niin piinaavan tuskallista joutua tieten tahtoin sellaiseen tilanteeseen, jossa joutuu koko ajan miettimään sitä, että mitähän muut ympärillä olevat ihmiset oikein ajattelevat siitä, kun mun ikäiseni nuori mies on yksin liikkeellä baarissa.

Eikä tässä ole kyse pelkästään mistään naisseuran saamisesta, vaan myös siitä, että olisi kiva käydä edes kerran kesässä terassilla tai muuten vain baareissa vaikka jollain hyvillä keikoilla, tai ihan vaan rentoutumassa. Harmillista vaan, kun mulla ei ole elämässä tällaisia mahdollisuuksia.

DarkFear kirjoitti:

"on omassa päässään. Jos asenteesi on todella tuo kynnysmattona oleminen niin onkin parempi jättää menemättä. Kattele netin kautta sitä emäntää. "

Etkös sä itsekin puhunut jotain siitä, miten yksinäisenä miehenä on vaikea lähteä baareihin? Ehkä sulla sitten on vaan enemmän itsevarmuutta käydä yksin baareissa, jota mulla taas ei ole koskaan ollut. Ehkä sä osaat selvittää paremmin ne inhottavat tilaneet, kun tullaan kyselemaan siitäm miksi on yksin liikkeellä ja miksei ole ketään kavereita mukana.

On vaan niin piinaavan tuskallista joutua tieten tahtoin sellaiseen tilanteeseen, jossa joutuu koko ajan miettimään sitä, että mitähän muut ympärillä olevat ihmiset oikein ajattelevat siitä, kun mun ikäiseni nuori mies on yksin liikkeellä baarissa.

Eikä tässä ole kyse pelkästään mistään naisseuran saamisesta, vaan myös siitä, että olisi kiva käydä edes kerran kesässä terassilla tai muuten vain baareissa vaikka jollain hyvillä keikoilla, tai ihan vaan rentoutumassa. Harmillista vaan, kun mulla ei ole elämässä tällaisia mahdollisuuksia.

Lue lisää

Tunnut ajattelevan ihan liikaa, mitä muut ajattelevat susta. Mitä väliä sillä on mitä tuntemattomat ajattelevat? Tai yleensä kukaan? Ei niiden mielipide susta sitäpaitsi ole ollenkaan välttämättä se totuus.

DarkFear kirjoitti:

"on omassa päässään. Jos asenteesi on todella tuo kynnysmattona oleminen niin onkin parempi jättää menemättä. Kattele netin kautta sitä emäntää. "

Etkös sä itsekin puhunut jotain siitä, miten yksinäisenä miehenä on vaikea lähteä baareihin? Ehkä sulla sitten on vaan enemmän itsevarmuutta käydä yksin baareissa, jota mulla taas ei ole koskaan ollut. Ehkä sä osaat selvittää paremmin ne inhottavat tilaneet, kun tullaan kyselemaan siitäm miksi on yksin liikkeellä ja miksei ole ketään kavereita mukana.

On vaan niin piinaavan tuskallista joutua tieten tahtoin sellaiseen tilanteeseen, jossa joutuu koko ajan miettimään sitä, että mitähän muut ympärillä olevat ihmiset oikein ajattelevat siitä, kun mun ikäiseni nuori mies on yksin liikkeellä baarissa.

Eikä tässä ole kyse pelkästään mistään naisseuran saamisesta, vaan myös siitä, että olisi kiva käydä edes kerran kesässä terassilla tai muuten vain baareissa vaikka jollain hyvillä keikoilla, tai ihan vaan rentoutumassa. Harmillista vaan, kun mulla ei ole elämässä tällaisia mahdollisuuksia.

Lue lisää

ei juurikaan koskaan kysellä kavereista mitään, varmaankin johtuu siitä että mulla on tapana hakeutua toisten ihmisten seuraan, eli käytännössä minähän en ole siellä yksin,pöytiä on rajallinen määrä ja kaikille ei oo omaa pöytää olemassa.
Jos sitä nyt sulta joku tivaa niin siihen voi ihan vastata tälleen et: --kato ku mullei oo ystäviä,-No miksei.?
---Kato ku mä oon niin vittumainen ihminen, mut saako pillua. Tässä kohtaa tyttö naurahtaa ja istuu sun polvelles.
Mikä vittu tässä nyt on niin helvetin häpeällistä.

Avenger_ kirjoitti:

ei juurikaan koskaan kysellä kavereista mitään, varmaankin johtuu siitä että mulla on tapana hakeutua toisten ihmisten seuraan, eli käytännössä minähän en ole siellä yksin,pöytiä on rajallinen määrä ja kaikille ei oo omaa pöytää olemassa.
Jos sitä nyt sulta joku tivaa niin siihen voi ihan vastata tälleen et: --kato ku mullei oo ystäviä,-No miksei.?
---Kato ku mä oon niin vittumainen ihminen, mut saako pillua. Tässä kohtaa tyttö naurahtaa ja istuu sun polvelles.
Mikä vittu tässä nyt on niin helvetin häpeällistä.

Lue lisää

Tuo ei nyt ollut ihan uskottava tuo "mut saako pillua" -kohta.

cbcbvbvb kirjoitti:

Tunnut ajattelevan ihan liikaa, mitä muut ajattelevat susta. Mitä väliä sillä on mitä tuntemattomat ajattelevat? Tai yleensä kukaan? Ei niiden mielipide susta sitäpaitsi ole ollenkaan välttämättä se totuus.

Lue lisää

"Tunnut ajattelevan ihan liikaa, mitä muut ajattelevat susta. Mitä väliä sillä on mitä tuntemattomat ajattelevat? Tai yleensä kukaan? Ei niiden mielipide susta sitäpaitsi ole ollenkaan välttämättä se totuus. "

Onhan sillä sen verran väliä, että ei ole kivaa, jos antaa itsestään negatiivisen kuvan muille ihmisille. Kyllähän sitä haluaisi antaa itsestään mahdollisimman positiivisen ja hyvän kuvan. Sitä paitsi, mitä on tätä palstaa lukenut ja itsekin huomannut tuolla baareissa käydessä sen, että kyllähän meitä yksinäisiä nuoria miehiä ei osata baareissa ikinä ollenkaan ymmärtää. Eli kyllä se toisten ihmisten musta ajattelema asia on välttämättä se, mitä mä tiedän heidän musta ajattelevan.

Kerro yksikin esimerkki, jossa suomessa olisi suhtauduttu myönteisesti yksinäiseen nuoreen mieheen baarissa? Ei taida tällaisia esimerkkejä olla kenelläkään kerrottavana.

Avenger_ kirjoitti:

ei juurikaan koskaan kysellä kavereista mitään, varmaankin johtuu siitä että mulla on tapana hakeutua toisten ihmisten seuraan, eli käytännössä minähän en ole siellä yksin,pöytiä on rajallinen määrä ja kaikille ei oo omaa pöytää olemassa.
Jos sitä nyt sulta joku tivaa niin siihen voi ihan vastata tälleen et: --kato ku mullei oo ystäviä,-No miksei.?
---Kato ku mä oon niin vittumainen ihminen, mut saako pillua. Tässä kohtaa tyttö naurahtaa ja istuu sun polvelles.
Mikä vittu tässä nyt on niin helvetin häpeällistä.

Lue lisää

"ei juurikaan koskaan kysellä kavereista mitään, varmaankin johtuu siitä että mulla on tapana hakeutua toisten ihmisten seuraan, eli käytännössä minähän en ole siellä yksin,pöytiä on rajallinen määrä ja kaikille ei oo omaa pöytää olemassa. "

Tämä onkin musta baareissa erittäin kiusallista, kun pitäisi uskaltaa mennä melkein väkisin joidenkin tuntemattomien ihmisten pöytään, kun kaikki istuvat baareissa muutenkin aina omien kaveriporukoidensa kesken. Sitten siinä tuntisi vaan itsensä täysin ulkopuoliseksi, kun pitäisi vielä uskaltaa tunkeutua itselleen täysin tuntemattomien ihmisten seuraan. Ei sovi tollainen käyttäytyminen yhtään mun sisäänpäin kääntyneelle ja sulkeutuneelle luonteelleni. Tässä kun olisi vielä pelkona se, että mitähän kaikki oikein siitäkin ajattelevat, että miksi mun ikäiseni nuori mies oikein tunkee tuntemattomien ihmisten seuraan, eikä vietä aikaa omien kavereidensa kanssa. Niinhän kaikki ihmiset kuitenkin tollaisessa tilanteessa ajattelisivat.

DarkFear kirjoitti:

"Tunnut ajattelevan ihan liikaa, mitä muut ajattelevat susta. Mitä väliä sillä on mitä tuntemattomat ajattelevat? Tai yleensä kukaan? Ei niiden mielipide susta sitäpaitsi ole ollenkaan välttämättä se totuus. "

Onhan sillä sen verran väliä, että ei ole kivaa, jos antaa itsestään negatiivisen kuvan muille ihmisille. Kyllähän sitä haluaisi antaa itsestään mahdollisimman positiivisen ja hyvän kuvan. Sitä paitsi, mitä on tätä palstaa lukenut ja itsekin huomannut tuolla baareissa käydessä sen, että kyllähän meitä yksinäisiä nuoria miehiä ei osata baareissa ikinä ollenkaan ymmärtää. Eli kyllä se toisten ihmisten musta ajattelema asia on välttämättä se, mitä mä tiedän heidän musta ajattelevan.

Kerro yksikin esimerkki, jossa suomessa olisi suhtauduttu myönteisesti yksinäiseen nuoreen mieheen baarissa? Ei taida tällaisia esimerkkejä olla kenelläkään kerrottavana.

Lue lisää

olen itse jutellut yksinäiselle miehelle baarissa esimerkiksi baaritiskillä tai jos muuten olemme osuneet hetkeksi vierekkäin. Ja olin silloin alle 30.

DarkFear kirjoitti:

"ei juurikaan koskaan kysellä kavereista mitään, varmaankin johtuu siitä että mulla on tapana hakeutua toisten ihmisten seuraan, eli käytännössä minähän en ole siellä yksin,pöytiä on rajallinen määrä ja kaikille ei oo omaa pöytää olemassa. "

Tämä onkin musta baareissa erittäin kiusallista, kun pitäisi uskaltaa mennä melkein väkisin joidenkin tuntemattomien ihmisten pöytään, kun kaikki istuvat baareissa muutenkin aina omien kaveriporukoidensa kesken. Sitten siinä tuntisi vaan itsensä täysin ulkopuoliseksi, kun pitäisi vielä uskaltaa tunkeutua itselleen täysin tuntemattomien ihmisten seuraan. Ei sovi tollainen käyttäytyminen yhtään mun sisäänpäin kääntyneelle ja sulkeutuneelle luonteelleni. Tässä kun olisi vielä pelkona se, että mitähän kaikki oikein siitäkin ajattelevat, että miksi mun ikäiseni nuori mies oikein tunkee tuntemattomien ihmisten seuraan, eikä vietä aikaa omien kavereidensa kanssa. Niinhän kaikki ihmiset kuitenkin tollaisessa tilanteessa ajattelisivat.

Lue lisää

istua baarissa vain omien kavereittesi kanssa? Miksi sitten ylipäänsä on pakko mennä baariin jos kerran haluaa vain olla omien kavereiden kanssa?

9+13 kirjoitti:

istua baarissa vain omien kavereittesi kanssa? Miksi sitten ylipäänsä on pakko mennä baariin jos kerran haluaa vain olla omien kavereiden kanssa?

"istua baarissa vain omien kavereittesi kanssa? Miksi sitten ylipäänsä on pakko mennä baariin jos kerran haluaa vain olla omien kavereiden kanssa? "

En nyt tarkoittanut sitä, että haluaisin istua baareissa vain omien kavereiden kanssa, jos mulla sellaisia olisi. Mutta tarkoitin nyt sitä, että kavereiden kanssa se tuntemattomien pöytään istuminen olisi paljon helpompaa kun näin yksinäisenä nuorena miehenä. Jos olisi kavereiden kanssa baareissa liikkeellä, niin eihän siinä kellään olisi mitään negatiivista ajateltavaa, jos kaveriporukka haluaa istua samaan pöytään sen takia, kun missään muualla ei näy vapaata olevan. Lisäksi kavereita omaaville henkilöille kaikki haluavat tulla aina paljon mieluummin juttelemaan kun meille yksinäisille. Jos taas yksinäinen nuori mies olisi siihen tulossa, niin kyllähän kaikki ajattelisivat heti, että miksiköhän toi tyyppi oikein on tällaisessa baarissa yksin liikkeellä, eikä hänellä ole ketään kavereita mukana.

Kavereiden kanssa liikkuessa kun sitä antaa aina paljon positiivisemman kuvan itsestään muille ihmisille, sillä eihän nyt ketkään pidä sellaisia ihmisiä outoina, jotka liikkuvat kavereiden seurassa, etenkin sellaisissa paikoissa, joissa kuuluu olla kavereiden kanssa liikkeellä, kuten baareissa, laivamatkoilla ja muilla ulkomaan matkoilla. Tällaisiin ihmisiin kaikki suomalaiset haluavat tutustua aina paljon mieluummin kun näihin yksin liikkuviin, joista kaikille tulee aina vaan huono ja negatiivinen kuva.

Yksin liikkuessa varsinkin nuori mies antaa heti itsestään negatiivisen kuvan muille ihmisille, sillä kyllähän se herättää ihmisissä ajatuksia siitä, että miksi ton ikäisellä nuorella miehellä ei ole ketään kavereita mukana, kun kaikki muut ovat liikkeellä omien kavereiden ja seurustelukumppaneidensa kanssa, varsinkin jos on kyse sosiaalisista paikoista, kuten baareista.

Tämä kirjoitukseni oli kyllä nyt niin täyttä totta, ettei kukaan voi väittää mun olevani väärässä tämän asian suhteen.

15+6 kirjoitti:

olen itse jutellut yksinäiselle miehelle baarissa esimerkiksi baaritiskillä tai jos muuten olemme osuneet hetkeksi vierekkäin. Ja olin silloin alle 30.

"olen itse jutellut yksinäiselle miehelle baarissa esimerkiksi baaritiskillä tai jos muuten olemme osuneet hetkeksi vierekkäin. Ja olin silloin alle 30. "

No ei kai toi nyt mikään ihme ole, jos oot ollut jossain lähiökuppilassa tai muussa räkälässä, jossa käy paljon yksinäisiä ja keski-ikäisiä miehiä, eikä näitä parikymppisiä facebook-bilettäjiä ole siellä näköpiirissä. Mutta se on ihan varma juttu, että sun täytyy olla mies, kun oot kerta mennyt juttelee tossa iässä yksinäiselle miehelle. Eihän ketkään naiset, varsinkaan ton ikäiset halua puhua koskaan mitään yksinäisten miesten kanssa.

DarkFear kirjoitti:

"olen itse jutellut yksinäiselle miehelle baarissa esimerkiksi baaritiskillä tai jos muuten olemme osuneet hetkeksi vierekkäin. Ja olin silloin alle 30. "

No ei kai toi nyt mikään ihme ole, jos oot ollut jossain lähiökuppilassa tai muussa räkälässä, jossa käy paljon yksinäisiä ja keski-ikäisiä miehiä, eikä näitä parikymppisiä facebook-bilettäjiä ole siellä näköpiirissä. Mutta se on ihan varma juttu, että sun täytyy olla mies, kun oot kerta mennyt juttelee tossa iässä yksinäiselle miehelle. Eihän ketkään naiset, varsinkaan ton ikäiset halua puhua koskaan mitään yksinäisten miesten kanssa.

Lue lisää

en ole koskaan käynyt lähiöräkälöissä vaan silloisen asuinkaupunkini (yksi Suomen suurimmista) baareissa/ravintoloissa/discoissa liikuin aikoinaan aktiivisesti. Ja nainen olen.

Olen viettänyt monta mukavaa juttuhetkeä yksin liikkeellä olleen miehen kanssa, olen flirttaillut heidän kanssaan, jopa "iskenyt" heitä. Helpompihan yksin liikkeellä olevaa miestä on lähestyä kuin sellaista, joka on remuavan porukan keskellä.

ettäsilleenniin kirjoitti:

en ole koskaan käynyt lähiöräkälöissä vaan silloisen asuinkaupunkini (yksi Suomen suurimmista) baareissa/ravintoloissa/discoissa liikuin aikoinaan aktiivisesti. Ja nainen olen.

Olen viettänyt monta mukavaa juttuhetkeä yksin liikkeellä olleen miehen kanssa, olen flirttaillut heidän kanssaan, jopa "iskenyt" heitä. Helpompihan yksin liikkeellä olevaa miestä on lähestyä kuin sellaista, joka on remuavan porukan keskellä.

Lue lisää

En tarkoittanut millään pahalla, mutta yleensä vaan nuoremmat naiset eivät tule koskaan juttelemaan yksinäisille miehille, sillä he tykkäävät mieluummin sosiaalisemmista ja sellaisista miehistä, joilla on paljon kavereita ympärillään.

"en ole koskaan käynyt lähiöräkälöissä vaan silloisen asuinkaupunkini (yksi Suomen suurimmista) baareissa/ravintoloissa/discoissa liikuin aikoinaan aktiivisesti. Ja nainen olen. "

Okei.

"Olen viettänyt monta mukavaa juttuhetkeä yksin liikkeellä olleen miehen kanssa, olen flirttaillut heidän kanssaan, jopa "iskenyt" heitä. Helpompihan yksin liikkeellä olevaa miestä on lähestyä kuin sellaista, joka on remuavan porukan keskellä. "

Aika ihmeelliseltä tuntuu vaan ajatella, että joku nuorempi nainen olisi muka kiinnostunut jostain yksinäisestä miehestä, kun baarit ovat täynnä miehiä, jotka ovat siellä isojen kaveriporukoiden kanssa. Tuntuu oudolta, että joku nainen viitsisi mennä edes juttelemaan yksinäiselle nuorelle miehelle, niin vielä saati oikein häntä iskemään. Ensimmäistä kertaa kyllä tällaista juttua tällä palstalla, tai missä tahansa kuulen.

DarkFear kirjoitti:

En tarkoittanut millään pahalla, mutta yleensä vaan nuoremmat naiset eivät tule koskaan juttelemaan yksinäisille miehille, sillä he tykkäävät mieluummin sosiaalisemmista ja sellaisista miehistä, joilla on paljon kavereita ympärillään.

"en ole koskaan käynyt lähiöräkälöissä vaan silloisen asuinkaupunkini (yksi Suomen suurimmista) baareissa/ravintoloissa/discoissa liikuin aikoinaan aktiivisesti. Ja nainen olen. "

Okei.

"Olen viettänyt monta mukavaa juttuhetkeä yksin liikkeellä olleen miehen kanssa, olen flirttaillut heidän kanssaan, jopa "iskenyt" heitä. Helpompihan yksin liikkeellä olevaa miestä on lähestyä kuin sellaista, joka on remuavan porukan keskellä. "

Aika ihmeelliseltä tuntuu vaan ajatella, että joku nuorempi nainen olisi muka kiinnostunut jostain yksinäisestä miehestä, kun baarit ovat täynnä miehiä, jotka ovat siellä isojen kaveriporukoiden kanssa. Tuntuu oudolta, että joku nainen viitsisi mennä edes juttelemaan yksinäiselle nuorelle miehelle, niin vielä saati oikein häntä iskemään. Ensimmäistä kertaa kyllä tällaista juttua tällä palstalla, tai missä tahansa kuulen.

Lue lisää

on hyvin marginaalinen ja omituinen otos suomalaisista nuorista aikuisista. Ne, jotka tapaavat ihmisiä tuolla ulkona baareissa ovat siellä eivätkä kirjoittele täällä. Minä olen täällä koska on jalka paketissa pahan liukastumisen jäljiltä. En kyllä nykyisin muutenkaan käy baareissa edes joka kuukausi, tuossa välillä oli pitkä parisuhde eikä sen jälkeen ole enää huvittanut.

ettäsilleenniin kirjoitti:

on hyvin marginaalinen ja omituinen otos suomalaisista nuorista aikuisista. Ne, jotka tapaavat ihmisiä tuolla ulkona baareissa ovat siellä eivätkä kirjoittele täällä. Minä olen täällä koska on jalka paketissa pahan liukastumisen jäljiltä. En kyllä nykyisin muutenkaan käy baareissa edes joka kuukausi, tuossa välillä oli pitkä parisuhde eikä sen jälkeen ole enää huvittanut.

Lue lisää

"on hyvin marginaalinen ja omituinen otos suomalaisista nuorista aikuisista. Ne, jotka tapaavat ihmisiä tuolla ulkona baareissa ovat siellä eivätkä kirjoittele täällä. Minä olen täällä koska on jalka paketissa pahan liukastumisen jäljiltä. En kyllä nykyisin muutenkaan käy baareissa edes joka kuukausi, tuossa välillä oli pitkä parisuhde eikä sen jälkeen ole enää huvittanut. "

No onhan se tietty näinkin. Mutta onhan se usein nähty, että täällä nettipalstoilla se ilmapiiri on paljon suvaitsevaisempi kun mitä tuolla reaalimaailmassa. Tämän vuoksi olisikin hienoa järjestää joku nettipalstan välinen live-kokoontuminen ja nimenomaan vielä just baarissa, niin voisin mäkin uskaltaa lähteä edes kerran käymääm baarissa, kun olisi suvaitsevaisempaa juttuseuraa tarjolla.

DarkFear kirjoitti:

"on hyvin marginaalinen ja omituinen otos suomalaisista nuorista aikuisista. Ne, jotka tapaavat ihmisiä tuolla ulkona baareissa ovat siellä eivätkä kirjoittele täällä. Minä olen täällä koska on jalka paketissa pahan liukastumisen jäljiltä. En kyllä nykyisin muutenkaan käy baareissa edes joka kuukausi, tuossa välillä oli pitkä parisuhde eikä sen jälkeen ole enää huvittanut. "

No onhan se tietty näinkin. Mutta onhan se usein nähty, että täällä nettipalstoilla se ilmapiiri on paljon suvaitsevaisempi kun mitä tuolla reaalimaailmassa. Tämän vuoksi olisikin hienoa järjestää joku nettipalstan välinen live-kokoontuminen ja nimenomaan vielä just baarissa, niin voisin mäkin uskaltaa lähteä edes kerran käymääm baarissa, kun olisi suvaitsevaisempaa juttuseuraa tarjolla.

Lue lisää

halua tavata tämän palstan mieskirjoittajia livenä, ei todellakaan!

Ja Yksinäisyys-palstan tapaamisia on yritetty järjestää monta kertaa, mutta ei niihin koskaan ole tulijoita sitten kun oikeasti pitäisi nähdä.

palllstalainen kirjoitti:

halua tavata tämän palstan mieskirjoittajia livenä, ei todellakaan!

Ja Yksinäisyys-palstan tapaamisia on yritetty järjestää monta kertaa, mutta ei niihin koskaan ole tulijoita sitten kun oikeasti pitäisi nähdä.

Lue lisää

"halua tavata tämän palstan mieskirjoittajia livenä, ei todellakaan! "

No siinä meni nyt sitten viimeinenkin toivo.

"Ja Yksinäisyys-palstan tapaamisia on yritetty järjestää monta kertaa, mutta ei niihin koskaan ole tulijoita sitten kun oikeasti pitäisi nähdä. "

Tämä on kyllä valitettavan totta. Voi kun olisi olemassa edes jotain sellaisia nettipalstoja, joissa voisi tutustua toisiin ihmisiin ja joissa ihmiset olisivat myös sitten oikeasti valmiita näihin tapaamisiin. Turhaa haavetta taitaa olla kaikki tällainen.

Miksi meille on luotu nämä paineet liikkua aina jonkun kanssa?

Naisten tapa! (en syytä vaan ihan tosi onko tässä ajatuksessa yhtään pointtia) Heillähän on aina bestis messissä?

Mä ymmärrän kaikkien pointin että kolmekymppisenä mies on kuin antikristus jos liikkuu jossain yksin.

"Ei se mun mielestä outoa ole yksin baarissa olla. Jos ei löydy seuraa ja haluan lähteä johonkin ulkoilemaan, niin vedän joskus sellaisen illan, että menen ensin syömään ja vaikka kattomaan futista/lätkää johonkin, ja sitten loppuillasta heitän keikan johonkin muuhun baariin/yökerhoon katsomaan löytyiskö naispuolista juttuseuraa. Joskus tulee tuttuja vastaan reissulla.
Ei siinä mitään vikaa ole, että on yksin baarissa. Jos joku ihmettelee, niin sanoo vain, että kukaan ei päässyt tänään seuraksi, mutta itse halus tuulettumaan tms. "

Voihan sitä tietty noinkin tehdä, mutta kun mä oon vaan niin kyllästäynyt niihin yksinäisiin baarireissuihin, kun ei ole koskaan juttuseuraa, se on siinä just kaikkein pahinta! Sulla ja monilla muilla yksinäisillä miehillä tietenkin tulee baareissa jotain tuttuja vastaan, mutta kun mulla ei ole edes ketään tollaisia baarituttuja, oon niin totaalisen yksinäinen! Helsingistä kun en tunne ketään ja vanhassa kotikaupungissa sitä kyllä törmää väkisinkin baareissa vanhoihin tuttuihin, eli just sellaisiin, ketä ei enää ikinä halua nähdä elämässään, kun on noin välit menneet poikki niin pahasti monien vanhojen koulukavereiden kanssa.

Olen mäkin yrittänyt sanoa jotain selityksiä siitä, etten saanut ketään mukaani lähtemään ja että halusin silti päästä itse ulos. Mutta eipä nämä selitykset kuulosta varsinkaan naisten mielestä ikinä hyviltä ja uskottavilta, kun heidän mielestä miehillä pitäisi olla aina niin paljon kavereita, että aina varmasti joku/jotkut kaverit ovat valmiita sinne baareihin lähtemään. Kyllähän se kavereiden määrä on aina naisille se kaikkein tärkein asia, jota he arvostavat miehessä ylivoimaisesti eniten.

"Luonteenomaista on epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi loukkauksia sekä taipumus kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla toisten neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Piirteisiin kuuluvat myös toistuvat perusteettomat epäilykset puolison seksuaalisesta uskollisuudesta sekä taistelunhaluinen ja itsepintainen tietoisuus omista oikeuksista. Myös liiallinen itsekeskeisyys ja omahyväisyys ovat usein esiintyviä ominaisuuksia."

Ensinnäkin nämä tässä luettelemasi omnaisuudet eivät läheskään kaikki täsmää muhun millään tavalla. En ole koskaan tulkinnut toisten ihmisten ystävällisiä tai neutraaleja tekoja tai sanomisia millään tavalla vihamielisiksi tai halveksiviksi. Toiseksi sä et tiedä mun elämästäni yhtään mitään, etkä ole ollut koskaan näkemässä tai todistamassa kertaakaan sitä kohtelua, jota mä olen joutunut elämässäni kokemaan, joten pyytäisin sitä, ettet enää puuttuisi millään tavalla mun elämääni.

"Sulla on satoja viestejä tästä samasta aiheesta täällä Suomi24:ssä. Miksi sä et jo tajua, että tarvitset ammatti-ihmisen apua, jotta pääset peloistasi, häpeäntunteistasi ja huonosta itsetunnostasi eroon? "

Eiköhän sen jokainen tiedä kuule itse kaikkein parhaiten, että milloin on apua vailla ja milloin ei! Mä en tarvisi mitään muuta kun seuraa baareihin ja ulkomaan matkoille, niin että uskaltaisi käydä niissä, ilman että olisi niissä yksinään kaikkien ihmisten ihmettelyn kohteena vain sen takia, kun ei ole ketään kavereita mukana.

Vituttaa tämäkin, kun tähänkään aloittamaani keskusteluun ei ole tullut oikeastaan yhtään aiheeseen liittyvää kirjoitusta siitä, että mistä voisin löytää baariseuraa. Mutta näitä viestejä tuntuu kyllä taas riittävän, jossa jotkut mitään elämästäni tietämättömät henkilöt yrittävät vaan kehottaa mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka siihen ei todellakaan ole mitään tarvetta.

DarkFear kirjoitti:

"Luonteenomaista on epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi loukkauksia sekä taipumus kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla toisten neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Piirteisiin kuuluvat myös toistuvat perusteettomat epäilykset puolison seksuaalisesta uskollisuudesta sekä taistelunhaluinen ja itsepintainen tietoisuus omista oikeuksista. Myös liiallinen itsekeskeisyys ja omahyväisyys ovat usein esiintyviä ominaisuuksia."

Ensinnäkin nämä tässä luettelemasi omnaisuudet eivät läheskään kaikki täsmää muhun millään tavalla. En ole koskaan tulkinnut toisten ihmisten ystävällisiä tai neutraaleja tekoja tai sanomisia millään tavalla vihamielisiksi tai halveksiviksi. Toiseksi sä et tiedä mun elämästäni yhtään mitään, etkä ole ollut koskaan näkemässä tai todistamassa kertaakaan sitä kohtelua, jota mä olen joutunut elämässäni kokemaan, joten pyytäisin sitä, ettet enää puuttuisi millään tavalla mun elämääni.

"Sulla on satoja viestejä tästä samasta aiheesta täällä Suomi24:ssä. Miksi sä et jo tajua, että tarvitset ammatti-ihmisen apua, jotta pääset peloistasi, häpeäntunteistasi ja huonosta itsetunnostasi eroon? "

Eiköhän sen jokainen tiedä kuule itse kaikkein parhaiten, että milloin on apua vailla ja milloin ei! Mä en tarvisi mitään muuta kun seuraa baareihin ja ulkomaan matkoille, niin että uskaltaisi käydä niissä, ilman että olisi niissä yksinään kaikkien ihmisten ihmettelyn kohteena vain sen takia, kun ei ole ketään kavereita mukana.

Vituttaa tämäkin, kun tähänkään aloittamaani keskusteluun ei ole tullut oikeastaan yhtään aiheeseen liittyvää kirjoitusta siitä, että mistä voisin löytää baariseuraa. Mutta näitä viestejä tuntuu kyllä taas riittävän, jossa jotkut mitään elämästäni tietämättömät henkilöt yrittävät vaan kehottaa mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka siihen ei todellakaan ole mitään tarvetta.

Lue lisää

Se johtuu siitä että kukaan ei voi sinulle kavereita tarjota. Omassa kirjoituksessasi suljet esimerkiksi työkaverit heti pois baarikavereista. Yleensä kaverit löytyvät oman elämän kautta. Harrastuksista, opinnoista, työpaikalta ja sitten kun on kavereita niin niiden kavereiden kautta voi saada lisää kavereita. Mutta mitään mystistä kavereidensolmimisyhteisöä ei ainakaan mun tietääkseni missään ole. Ihmiset vaan alkavat liikkumaan sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihtyvät.

sir_eino kirjoitti:

Se johtuu siitä että kukaan ei voi sinulle kavereita tarjota. Omassa kirjoituksessasi suljet esimerkiksi työkaverit heti pois baarikavereista. Yleensä kaverit löytyvät oman elämän kautta. Harrastuksista, opinnoista, työpaikalta ja sitten kun on kavereita niin niiden kavereiden kautta voi saada lisää kavereita. Mutta mitään mystistä kavereidensolmimisyhteisöä ei ainakaan mun tietääkseni missään ole. Ihmiset vaan alkavat liikkumaan sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihtyvät.

Lue lisää

"Se johtuu siitä että kukaan ei voi sinulle kavereita tarjota. Omassa kirjoituksessasi suljet esimerkiksi työkaverit heti pois baarikavereista. Yleensä kaverit löytyvät oman elämän kautta. Harrastuksista, opinnoista, työpaikalta ja sitten kun on kavereita niin niiden kavereiden kautta voi saada lisää kavereita. Mutta mitään mystistä kavereidensolmimisyhteisöä ei ainakaan mun tietääkseni missään ole. Ihmiset vaan alkavat liikkumaan sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihtyvät. "

Joo no onhan se tietysti näinkin. Mutta kun valitettavasti en vaan ole tutustunut työpaikalla keneenkään sillä tavoin, että voisin heidän kanssaan baareihin lähteä. Ja kuten jo aikaisemmin sanoin sen, etten edes viihtyisi työkavereiden kanssa sen kummemmin, kun ei heidän kanssaan ole mulla mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita.

DarkFear kirjoitti:

"Se johtuu siitä että kukaan ei voi sinulle kavereita tarjota. Omassa kirjoituksessasi suljet esimerkiksi työkaverit heti pois baarikavereista. Yleensä kaverit löytyvät oman elämän kautta. Harrastuksista, opinnoista, työpaikalta ja sitten kun on kavereita niin niiden kavereiden kautta voi saada lisää kavereita. Mutta mitään mystistä kavereidensolmimisyhteisöä ei ainakaan mun tietääkseni missään ole. Ihmiset vaan alkavat liikkumaan sellaisten ihmisten kanssa joiden seurassa viihtyvät. "

Joo no onhan se tietysti näinkin. Mutta kun valitettavasti en vaan ole tutustunut työpaikalla keneenkään sillä tavoin, että voisin heidän kanssaan baareihin lähteä. Ja kuten jo aikaisemmin sanoin sen, etten edes viihtyisi työkavereiden kanssa sen kummemmin, kun ei heidän kanssaan ole mulla mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä. En minäkään juuri nykyisten duunikavereiden kanssa liiku vapaa-ajalla. Vaihda työpaikkaa?

sir_eino kirjoitti:

Ymmärrän kyllä. En minäkään juuri nykyisten duunikavereiden kanssa liiku vapaa-ajalla. Vaihda työpaikkaa?

"Ymmärrän kyllä. En minäkään juuri nykyisten duunikavereiden kanssa liiku vapaa-ajalla. Vaihda työpaikkaa? "

Vaihtaisin kyllä erittäin mielelläni työpaikkaa, kun löytäisi vaan ensin sen paremman työpaikan, kun tietäisi että mistä...

DarkFear kirjoitti:

"Luonteenomaista on epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi loukkauksia sekä taipumus kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla toisten neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Piirteisiin kuuluvat myös toistuvat perusteettomat epäilykset puolison seksuaalisesta uskollisuudesta sekä taistelunhaluinen ja itsepintainen tietoisuus omista oikeuksista. Myös liiallinen itsekeskeisyys ja omahyväisyys ovat usein esiintyviä ominaisuuksia."

Ensinnäkin nämä tässä luettelemasi omnaisuudet eivät läheskään kaikki täsmää muhun millään tavalla. En ole koskaan tulkinnut toisten ihmisten ystävällisiä tai neutraaleja tekoja tai sanomisia millään tavalla vihamielisiksi tai halveksiviksi. Toiseksi sä et tiedä mun elämästäni yhtään mitään, etkä ole ollut koskaan näkemässä tai todistamassa kertaakaan sitä kohtelua, jota mä olen joutunut elämässäni kokemaan, joten pyytäisin sitä, ettet enää puuttuisi millään tavalla mun elämääni.

"Sulla on satoja viestejä tästä samasta aiheesta täällä Suomi24:ssä. Miksi sä et jo tajua, että tarvitset ammatti-ihmisen apua, jotta pääset peloistasi, häpeäntunteistasi ja huonosta itsetunnostasi eroon? "

Eiköhän sen jokainen tiedä kuule itse kaikkein parhaiten, että milloin on apua vailla ja milloin ei! Mä en tarvisi mitään muuta kun seuraa baareihin ja ulkomaan matkoille, niin että uskaltaisi käydä niissä, ilman että olisi niissä yksinään kaikkien ihmisten ihmettelyn kohteena vain sen takia, kun ei ole ketään kavereita mukana.

Vituttaa tämäkin, kun tähänkään aloittamaani keskusteluun ei ole tullut oikeastaan yhtään aiheeseen liittyvää kirjoitusta siitä, että mistä voisin löytää baariseuraa. Mutta näitä viestejä tuntuu kyllä taas riittävän, jossa jotkut mitään elämästäni tietämättömät henkilöt yrittävät vaan kehottaa mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka siihen ei todellakaan ole mitään tarvetta.

Lue lisää

"Eiköhän sen jokainen tiedä kuule itse kaikkein parhaiten, että milloin on apua vailla ja milloin ei!"

Psyykkisesti sairas hyvin harvoin tietää tarvitsevansa apua. Usein siihen tarvitaan ensin itsemurhayritys ja/tai lähete pakkohoitoon.

Toisaalla sanot ettei sinulla ole mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita työkavereidesi kanssa ja haluaisit ystävän jonka kanssa niitä olisi. No mitä ne mielenkiinnonkohteesi oikein ovat? Mitä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Miksi et mene samoja asioita harrastavien ihmisten seuraan?

DarkFear kirjoitti:

"Ymmärrän kyllä. En minäkään juuri nykyisten duunikavereiden kanssa liiku vapaa-ajalla. Vaihda työpaikkaa? "

Vaihtaisin kyllä erittäin mielelläni työpaikkaa, kun löytäisi vaan ensin sen paremman työpaikan, kun tietäisi että mistä...

Lue lisää

Lähde eATMe:n kanssa baariin, DarkFear. Hänkin asuu Helsingissä ja on samanikäinen kuin sinä ja valittaa usein, kun on yksinäinen eikä ole paljoa kavereita. (Paitsi jos sinä oletkin hän).

DarkFear kirjoitti:

"Ymmärrän kyllä. En minäkään juuri nykyisten duunikavereiden kanssa liiku vapaa-ajalla. Vaihda työpaikkaa? "

Vaihtaisin kyllä erittäin mielelläni työpaikkaa, kun löytäisi vaan ensin sen paremman työpaikan, kun tietäisi että mistä...

Lue lisää

Vai pitäisikö sun ajatella että työkavereissa ei olekaan vikaa vaan sun asenteessa on vikaa. Ei tuo ongelma korjaannu työpaikan vaihtamisella vaan oman asenteen muuttamisella. Uudessa työpaikassa olisi varmasti ihan sama ongelma, ei ne ihmiset muuksi muutu.

No Ok. Pitää myöntää se että jaksaako katsella enää vapaalla työkavereita??

14+3 kirjoitti:

"Eiköhän sen jokainen tiedä kuule itse kaikkein parhaiten, että milloin on apua vailla ja milloin ei!"

Psyykkisesti sairas hyvin harvoin tietää tarvitsevansa apua. Usein siihen tarvitaan ensin itsemurhayritys ja/tai lähete pakkohoitoon.

Toisaalla sanot ettei sinulla ole mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita työkavereidesi kanssa ja haluaisit ystävän jonka kanssa niitä olisi. No mitä ne mielenkiinnonkohteesi oikein ovat? Mitä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Miksi et mene samoja asioita harrastavien ihmisten seuraan?

Lue lisää

"Psyykkisesti sairas hyvin harvoin tietää tarvitsevansa apua. Usein siihen tarvitaan ensin itsemurhayritys ja/tai lähete pakkohoitoon."

Mitä ihmeen lääkäreitä tän palstan kirjoittajat ovat muka tuomitsemaan toisia siitä, että ovatko he hoidon tarpeessa? Mulle kaikkein parasta terapiaa olisi vaan se, kun olisi edes yksi tai muutama kaveri, joiden kanssa voisi käydä just näissä paikoissa ja tapahtumissa, joista olen voinut tähän saakka vain unelmoida.

"Toisaalla sanot ettei sinulla ole mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita työkavereidesi kanssa ja haluaisit ystävän jonka kanssa niitä olisi. No mitä ne mielenkiinnonkohteesi oikein ovat? Mitä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Miksi et mene samoja asioita harrastavien ihmisten seuraan? "

Joo no ei mua kiinnosta toi facebookin pinnallinen maailma ja kaverimäärällä ylpeily, kun ei ole mulla ensimmäistäkään kaveria. En oikein harrasta mitään erityistä, joten harrastusten kautta on vaikea keneenkään tutustua.

DarkFear kirjoitti:

"Psyykkisesti sairas hyvin harvoin tietää tarvitsevansa apua. Usein siihen tarvitaan ensin itsemurhayritys ja/tai lähete pakkohoitoon."

Mitä ihmeen lääkäreitä tän palstan kirjoittajat ovat muka tuomitsemaan toisia siitä, että ovatko he hoidon tarpeessa? Mulle kaikkein parasta terapiaa olisi vaan se, kun olisi edes yksi tai muutama kaveri, joiden kanssa voisi käydä just näissä paikoissa ja tapahtumissa, joista olen voinut tähän saakka vain unelmoida.

"Toisaalla sanot ettei sinulla ole mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita työkavereidesi kanssa ja haluaisit ystävän jonka kanssa niitä olisi. No mitä ne mielenkiinnonkohteesi oikein ovat? Mitä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Miksi et mene samoja asioita harrastavien ihmisten seuraan? "

Joo no ei mua kiinnosta toi facebookin pinnallinen maailma ja kaverimäärällä ylpeily, kun ei ole mulla ensimmäistäkään kaveria. En oikein harrasta mitään erityistä, joten harrastusten kautta on vaikea keneenkään tutustua.

Lue lisää

hanki kaveri.

En jaksa sinua enää. Et ole kiinnostunut mistään, et harrasta mitään, et voi sietää ihmisiä joilla on kavereita/sosiaalista elämää.. mutta sinun pitäisi saada jostain "samoista asioista kiinnostuneita kavereita" jotta voisit lähteä ulos etsimään lisää kavereita.

Eikö tuo ole aika mahdoton yhtälö?

"Kavereita löytyy harrastuksista. Kerro mitä harrastat niin mietitään mitä kautta samoja asioita harrastavia voi tavata. Luultavasti on olemassa jotain yhdistyksiä tai nettiyhteisöjä, joissa tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. "

No kun en oikein harrasta mitään erityistä, niin harrastusten kautta on mahdoton keneenkään tutustua. Kyllä kai niitä on jotain yhdistyksiä ja nettiyhteisöjä, joissa voisi olla samanhenkisiä ihmisiä. Mutta kun kaikilla on vaan aina jo valmiina ne omat kaveripiirinsä, eikä ketkään varmaam ole uusia kavereita niihin vailla.

Oon kyllä kiinnostunut kovasti mm. urheilusta ja musiikista, mm. lätkästä ja futiksesta. Lisäksi musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, varsinkin rock- ja metallimusiikki. Haluaisin käydä mm. jossain festareilla, kuten kesällä Tuska-festareilla ja muissa metallimusa-tapahtumissa, mutta kaikki nämäkin ovat aina vaan jääneet just sen takia, kun ei ole ollut ikinä kavereita joiden kanssa olisi voinut johonkin lähteä.

Voi kun olisi joku, joka osaisi auttaa mua tässä ongelmassa.

DarkFear kirjoitti:

"Kavereita löytyy harrastuksista. Kerro mitä harrastat niin mietitään mitä kautta samoja asioita harrastavia voi tavata. Luultavasti on olemassa jotain yhdistyksiä tai nettiyhteisöjä, joissa tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. "

No kun en oikein harrasta mitään erityistä, niin harrastusten kautta on mahdoton keneenkään tutustua. Kyllä kai niitä on jotain yhdistyksiä ja nettiyhteisöjä, joissa voisi olla samanhenkisiä ihmisiä. Mutta kun kaikilla on vaan aina jo valmiina ne omat kaveripiirinsä, eikä ketkään varmaam ole uusia kavereita niihin vailla.

Oon kyllä kiinnostunut kovasti mm. urheilusta ja musiikista, mm. lätkästä ja futiksesta. Lisäksi musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, varsinkin rock- ja metallimusiikki. Haluaisin käydä mm. jossain festareilla, kuten kesällä Tuska-festareilla ja muissa metallimusa-tapahtumissa, mutta kaikki nämäkin ovat aina vaan jääneet just sen takia, kun ei ole ollut ikinä kavereita joiden kanssa olisi voinut johonkin lähteä.

Voi kun olisi joku, joka osaisi auttaa mua tässä ongelmassa.

Lue lisää

Hän auttaa. Saisit todennäköisesti Kelan tukea terapialle. Aloita omalääkäristä. Pyydä lähete psykiatrille ja kerro että tarvitset psykoterapiaa Kelan lähetteellä. Psykiatri haluaa tavata sinut yhteensä vähintään 2 kertaa voidakseen kirjoittaa Kelalle lausunnon. Sen jälkeen tai oikeastaan jo sitä odotellessa etsit itsellesi psykoterapeutin (se psykiatri voi antaa vinkkejä mistä löytyy sopiva) ja Kelan päätöksen saatuasi aloitat intensiivisen terapian.

MITÄ sinä sitten teet töiden jälkeen, jos et kerran harrasta mitään etkä vietä aikaa kenenkään kanssa???

Jo pelkästään tuollainen elämä tekisi sekopäiseksi.

DarkFear kirjoitti:

"Kavereita löytyy harrastuksista. Kerro mitä harrastat niin mietitään mitä kautta samoja asioita harrastavia voi tavata. Luultavasti on olemassa jotain yhdistyksiä tai nettiyhteisöjä, joissa tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. "

No kun en oikein harrasta mitään erityistä, niin harrastusten kautta on mahdoton keneenkään tutustua. Kyllä kai niitä on jotain yhdistyksiä ja nettiyhteisöjä, joissa voisi olla samanhenkisiä ihmisiä. Mutta kun kaikilla on vaan aina jo valmiina ne omat kaveripiirinsä, eikä ketkään varmaam ole uusia kavereita niihin vailla.

Oon kyllä kiinnostunut kovasti mm. urheilusta ja musiikista, mm. lätkästä ja futiksesta. Lisäksi musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, varsinkin rock- ja metallimusiikki. Haluaisin käydä mm. jossain festareilla, kuten kesällä Tuska-festareilla ja muissa metallimusa-tapahtumissa, mutta kaikki nämäkin ovat aina vaan jääneet just sen takia, kun ei ole ollut ikinä kavereita joiden kanssa olisi voinut johonkin lähteä.

Voi kun olisi joku, joka osaisi auttaa mua tässä ongelmassa.

Lue lisää

Kyllä aika monet käyvät yksin baareissa, ei se mitään niin ihmeellistä ole. Helpomminhan joku voi tulla sinulle juttelemaan kun huomaa että olet yksin etkä missään ryhmän mukana ja sitäpaitsi on turha luulla, että ihmiset kiinnittäisivät sen enempää huomiota yksin liikkeellä oleviin kuin ryhmässä oleviin. Jos et nyt ole valmis lähtemään yksin baariin niin luuletko, että se on helpompaa kymmenen vuoden päästä? Ota vaikka sopivasti pohjia ennen baariin menoa jos siltä tuntuu ja älä turhaan mieti muiden mielipiteitä. Jos sinulla ei kerran ole kavereita niin turha odottaa, että ketään tulee kotoa hakemaan. Rohkeasti vaan liikkeelle, kyllä siellä juttuun pääsee, jos haluaa.

DarkFear kirjoitti:

"Kavereita löytyy harrastuksista. Kerro mitä harrastat niin mietitään mitä kautta samoja asioita harrastavia voi tavata. Luultavasti on olemassa jotain yhdistyksiä tai nettiyhteisöjä, joissa tapaa samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. "

No kun en oikein harrasta mitään erityistä, niin harrastusten kautta on mahdoton keneenkään tutustua. Kyllä kai niitä on jotain yhdistyksiä ja nettiyhteisöjä, joissa voisi olla samanhenkisiä ihmisiä. Mutta kun kaikilla on vaan aina jo valmiina ne omat kaveripiirinsä, eikä ketkään varmaam ole uusia kavereita niihin vailla.

Oon kyllä kiinnostunut kovasti mm. urheilusta ja musiikista, mm. lätkästä ja futiksesta. Lisäksi musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, varsinkin rock- ja metallimusiikki. Haluaisin käydä mm. jossain festareilla, kuten kesällä Tuska-festareilla ja muissa metallimusa-tapahtumissa, mutta kaikki nämäkin ovat aina vaan jääneet just sen takia, kun ei ole ollut ikinä kavereita joiden kanssa olisi voinut johonkin lähteä.

Voi kun olisi joku, joka osaisi auttaa mua tässä ongelmassa.

Lue lisää

Haluaisit kavereita mutta et uskalla tehdä mitään löytääksesi kavereita, koska pelkäät sitä, mitä muut ajattelisivat susta, jos tietäisivät, ettei sulla ole kavereita. Tuohan on ihan mahdoton yhtälö! Vaikeaa on myös neuvoa sua, koska torjut kaikki neuvot etkä kyseenalaista omaa ajattelutapaasi ollenkaan. Sulla on jokin ihmeellinen päähänpinttymä esim. siitä, että naiset halveksis yksin baarissa käyviä miehiä. Kuitenkin sulle on moni nainen kertonut menneensä juttelemaan baarissa yksinäiselle miehelle - viimeksi tässä ketjussa - mutta silti sä vaan hoet sitä, miten vihamielisesti naiset suhtautuvat yksinäisiin miehiin baarissa. Sä oot ihan mahdoton tapaus! Ei auta yhtään, vaikka tuhat ihmistä täällä kertois, etteivät pidä yksinäisiä ihmisiä baarissa mitenkään omituisina, kun sä kerran olet päättänyt, että yksin baarissa käyviä suorastaan vihataan. Sä oot ku joku rikkinäinen levysoitin, joka vaan toistaa yhtä ja samaa!

ihmettelijä_ kirjoitti:

Haluaisit kavereita mutta et uskalla tehdä mitään löytääksesi kavereita, koska pelkäät sitä, mitä muut ajattelisivat susta, jos tietäisivät, ettei sulla ole kavereita. Tuohan on ihan mahdoton yhtälö! Vaikeaa on myös neuvoa sua, koska torjut kaikki neuvot etkä kyseenalaista omaa ajattelutapaasi ollenkaan. Sulla on jokin ihmeellinen päähänpinttymä esim. siitä, että naiset halveksis yksin baarissa käyviä miehiä. Kuitenkin sulle on moni nainen kertonut menneensä juttelemaan baarissa yksinäiselle miehelle - viimeksi tässä ketjussa - mutta silti sä vaan hoet sitä, miten vihamielisesti naiset suhtautuvat yksinäisiin miehiin baarissa. Sä oot ihan mahdoton tapaus! Ei auta yhtään, vaikka tuhat ihmistä täällä kertois, etteivät pidä yksinäisiä ihmisiä baarissa mitenkään omituisina, kun sä kerran olet päättänyt, että yksin baarissa käyviä suorastaan vihataan. Sä oot ku joku rikkinäinen levysoitin, joka vaan toistaa yhtä ja samaa!

Lue lisää

"Haluaisit kavereita mutta et uskalla tehdä mitään löytääksesi kavereita, koska pelkäät sitä, mitä muut ajattelisivat susta, jos tietäisivät, ettei sulla ole kavereita. Tuohan on ihan mahdoton yhtälö! Vaikeaa on myös neuvoa sua, koska torjut kaikki neuvot etkä kyseenalaista omaa ajattelutapaasi ollenkaan. Sulla on jokin ihmeellinen päähänpinttymä esim. siitä, että naiset halveksis yksin baarissa käyviä miehiä. Kuitenkin sulle on moni nainen kertonut menneensä juttelemaan baarissa yksinäiselle miehelle - viimeksi tässä ketjussa - mutta silti sä vaan hoet sitä, miten vihamielisesti naiset suhtautuvat yksinäisiin miehiin baarissa. Sä oot ihan mahdoton tapaus! Ei auta yhtään, vaikka tuhat ihmistä täällä kertois, etteivät pidä yksinäisiä ihmisiä baarissa mitenkään omituisina, kun sä kerran olet päättänyt, että yksin baarissa käyviä suorastaan vihataan. Sä oot ku joku rikkinäinen levysoitin, joka vaan toistaa yhtä ja samaa! "

No ehkä näitä naisia sitten on muutamia harvoja tapauksia, jotka eivät välitä niin paljoa siitä miesten kaverimäärästä. Mutta eipä vaan ole mun eteen koskaan sellaisia ilmaantunut, no mulla tosin on niin huono tuuri vähän kaikissa asioissa, joten miksi ei myös tässäkin.

Don´t Worry kirjoitti:

Kyllä aika monet käyvät yksin baareissa, ei se mitään niin ihmeellistä ole. Helpomminhan joku voi tulla sinulle juttelemaan kun huomaa että olet yksin etkä missään ryhmän mukana ja sitäpaitsi on turha luulla, että ihmiset kiinnittäisivät sen enempää huomiota yksin liikkeellä oleviin kuin ryhmässä oleviin. Jos et nyt ole valmis lähtemään yksin baariin niin luuletko, että se on helpompaa kymmenen vuoden päästä? Ota vaikka sopivasti pohjia ennen baariin menoa jos siltä tuntuu ja älä turhaan mieti muiden mielipiteitä. Jos sinulla ei kerran ole kavereita niin turha odottaa, että ketään tulee kotoa hakemaan. Rohkeasti vaan liikkeelle, kyllä siellä juttuun pääsee, jos haluaa.

Lue lisää

"Kyllä aika monet käyvät yksin baareissa, ei se mitään niin ihmeellistä ole. Helpomminhan joku voi tulla sinulle juttelemaan kun huomaa että olet yksin etkä missään ryhmän mukana ja sitäpaitsi on turha luulla, että ihmiset kiinnittäisivät sen enempää huomiota yksin liikkeellä oleviin kuin ryhmässä oleviin. Jos et nyt ole valmis lähtemään yksin baariin niin luuletko, että se on helpompaa kymmenen vuoden päästä? Ota vaikka sopivasti pohjia ennen baariin menoa jos siltä tuntuu ja älä turhaan mieti muiden mielipiteitä. Jos sinulla ei kerran ole kavereita niin turha odottaa, että ketään tulee kotoa hakemaan. Rohkeasti vaan liikkeelle, kyllä siellä juttuun pääsee, jos haluaa. "

No eipä kyllä mun ikäluokan nuoret käy ketkään ikinä yksin baareissa, sillä aina on kaikilla enemmän tai vähemmän kavereita siellä mukana. Eikä kyllä mulle ole pahemmin tullut koskaan mitään ikinä juttelemaan, tuntuu vaan siltä, että kaikki oikein haluavat olla puhumatta just sen takia, kun katsovat että mun ikäiseni nuori mies on baarissa ilman ketään kavereita. Antaa vaan miehestä niin säälittävän ja huonon kuvan kaikille, ettei kukaan halua ikinä tulla mitään puhumaan. Kyllä se nyt on ihan selvä asia, että yksinäinen nuori mies kiinnittää paljon paremmin huomion baareissa, kun nämä isot kaveriryhmät, siis jos puhutaan nyt siitä negatiivisesta huomiosta.

Ei kai se baariin lähteminen ole yhtään sen helpompaa kymmenen vuoden kuluttuakaan, mutta silloin sitä on jo siinä iässä, että voi hyvillä mielin mennä oikein murhemielisenä johonkin lähiöräkälän baaritiskille tai istua pokkana joidenkin keski-ikäisten juoppojen pöytään ja kertoa siinä sitten omia murheitaan.

Mä oon kyllä yrittänyt sitäkin, että ottaisin jotain pohjia himassa ennen baariin lähtöä, mutta kun ei se vaan auta yhtään mitään ja fiilis on silti aina joka kerta ihan samanlainen. En vaan osaa olla rentona ja ensimmäisenä on aina mielessä se, että mitähän muut ihmiset oikein musta ajattelevat. On vaan niin äärettömän vaikea päästä baarissa koskaan juttelee kenenkään kanssa.

"Niin että jos sä olet kiinnostunut lätkästä tai futiksesta, niin ala kirjotella jatkoaika.comissa tai futisfoorumilla. Käsittääkseni ainakin jatkoajan keskustelijat tapaavat toisiaan myös livenä. Ai niin, mut ethän sä vois mennä niiden tapaamisiin, kun sit kaikki sais tietää, ettei sulla oo kavereita. Sori, unohdin! "

Haluaisin kyllä tutustua mielellään uusiin ihmisiin varsinkin netin kautta, koska netissä on aina paljon helpompi olla oma itsensä kun mitä tuolla reaalimaailmassa. Tälläkin palstalla olen kertonut suorasanaisesti yksinäisyydestäni, kaikista mahdollisista murheistani ja siitä, ettei mulla ole ollut koskaan elämässäni kavereita, enkä ole oikeastaan huomannut vielä yhtään tuomitsevaa viestiä, enkä edes kovin suurta ihmettelyä siitä, että miksi mun ikäiselläni miehellä ei ole vielä kavereita kertynyt elämään tähän ikään mennessä. Tuntuu että täällä monet vaikuttavat usein ihmeen ymmärtäväisiltä ja kannustavilta, toisin kun tuolla pinnallisessa reaalimaailmassa, jossa ketkään ihmiset eivät ymmärrä yhtään mitään mistään murheista.

Menisin erittäin mielelläni näihin nettipalstojen tapaamisiin ja voisin jopa suoraan myöntää siellä heti saman tien sen asian, ettei mulla ole ketään kavereita, että sen takia mä täältä netistä yritän epätoivoisesti seuraa etsiä.

opettele tanssimaan ja mene lavatansseihin. sinne on helpompi mennä yksin, eikä neidotkaan ihmettele moista..

kjkhkh kirjoitti:

opettele tanssimaan ja mene lavatansseihin. sinne on helpompi mennä yksin, eikä neidotkaan ihmettele moista..

"opettele tanssimaan ja mene lavatansseihin. sinne on helpompi mennä yksin, eikä neidotkaan ihmettele moista.. "

Oliko tämä tarkoitettu mulle? Ei vaan kiinnosta yhtään mitkään tollaiset lavatanssit, tai tanssipaikat yleensäkään. Oon enemmänkin rock-tyylinen persoona ja tykkäisin mieluummin jostain rock-keikkapaikoista ja tavallisista baareista.

"Olen neuvonut sinua jo yksinäisyys-palstalla, että SPR (Suomen Punainen Risti) pitää yllä ystäväpalvelua, jonka kautta sinulle on mahdollista järjestää ystävä, ilmaiseksi! Sitä kautta voisit saada seuraa baariin tai minne tahansa muualle. Mutta se vaatii sitä, että sinun täytyy uskaltaa ottaa sinne yhteyttä ja kertoa mikä ongelmasi on. "

Jostain SPR:n kautta nyt ei varmasti koskaan löytyisi ketään sellaisia kavereita, joiden kanssa olisi mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita, tai jotka edes oikeasti haluaisivat olla mun kavereita, tai lähteä ylipäätään mun kanssa mihinkään baareihin. Vaikuttaa aika keinotekoiselta ystävyydeltä, jossa joku yrittää säälistä olla kaverina, kun ei muitakaan ole.

"Kumpa vain tajuaisit sen, että yksinäisyytesi ei ole tässä se ongelma numero yksi. Yksinäisyytesi on oire ja seuraus muista ongelmistasi. Vaikka saisit sen kaverin jostakin, kenen kanssa kävisit siellä ja täällä, ongelmasi ovat silti olemassa. Kukaan muu ei voi niitä puolestasi poistaa."

Voi kun sä et tiedä mun elämästä ja ongelmistani yhtään mitään. Olenhan mä sanonut sitä, että jos mulla olisi kavereita, niin elämäni olisi heti kaikin puolin helpompaa ja rennompaa, kun ei tarvisi enää miettiä samalla tavalla sitä, että mitä muut ihmiset oikein musta ajattelevat. Jos olisi kavereita, niin voisi hyvillä mielin lähteä baariin tai vaikka sinne laivaristeilylle, kun ei olisi enää sitä pelkoa, että mitä muut ihmiset ajattelevat yksinäisestä nuoresta miehestä.

"Olet kovasti ammattiapua vastaan. Et koe tarvitsevasi terapiaa, mutta kyllä sinä sitä tarvitset. Tuot itsekin koko ajan esille sitä kuinka sinulla on niin kovat traumat. Niitä traumoja siellä terapiassa selvitellään ja ratkotaan ja yritetään päästä yli, jotta normaalimpi elämä mahdollistuisi. Ei se psykiatri niitä poista. Sinä olet se ainut, joka sen työn voi tehdä. Psykiatri vain auttaa ja ohjaa sinua siinä prosessissa. "

Totta kai mä olen sitä ammattiapua vastaan, kun siihen ei ole mulla mitään tarvetta! Vastahan mä äsken tossa kerroin sen, miten mun elämä helpottuisi saman tien, jos olisi kavereita. Voisi elää samalla tavalla kun kaikki muutkin mun ikäiset nuoret elävät.

"Joko katsot itseäsi nyt peiliin ja myönnät sen että sinulla on ongelma ja haet apua ja ehkä parin vuoden päästä olet ongelmistasi vapaa. Tai sitten jatkat samaan malliin ja sen parin vuoden päästä jankkaat edelleen tätä samaa täällä netissä ja suret sitä kuinka olet jo yli kolmekymppinen, eikä mikään ole muuttunut. "

En vaan jaksaisi odottaa mitään paria vuotta, toivoisin vaan sitä, että kaikki olisi paremmin jo huomattavasti aikaisemmin.

DarkFear kirjoitti:

"Olen neuvonut sinua jo yksinäisyys-palstalla, että SPR (Suomen Punainen Risti) pitää yllä ystäväpalvelua, jonka kautta sinulle on mahdollista järjestää ystävä, ilmaiseksi! Sitä kautta voisit saada seuraa baariin tai minne tahansa muualle. Mutta se vaatii sitä, että sinun täytyy uskaltaa ottaa sinne yhteyttä ja kertoa mikä ongelmasi on. "

Jostain SPR:n kautta nyt ei varmasti koskaan löytyisi ketään sellaisia kavereita, joiden kanssa olisi mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita, tai jotka edes oikeasti haluaisivat olla mun kavereita, tai lähteä ylipäätään mun kanssa mihinkään baareihin. Vaikuttaa aika keinotekoiselta ystävyydeltä, jossa joku yrittää säälistä olla kaverina, kun ei muitakaan ole.

"Kumpa vain tajuaisit sen, että yksinäisyytesi ei ole tässä se ongelma numero yksi. Yksinäisyytesi on oire ja seuraus muista ongelmistasi. Vaikka saisit sen kaverin jostakin, kenen kanssa kävisit siellä ja täällä, ongelmasi ovat silti olemassa. Kukaan muu ei voi niitä puolestasi poistaa."

Voi kun sä et tiedä mun elämästä ja ongelmistani yhtään mitään. Olenhan mä sanonut sitä, että jos mulla olisi kavereita, niin elämäni olisi heti kaikin puolin helpompaa ja rennompaa, kun ei tarvisi enää miettiä samalla tavalla sitä, että mitä muut ihmiset oikein musta ajattelevat. Jos olisi kavereita, niin voisi hyvillä mielin lähteä baariin tai vaikka sinne laivaristeilylle, kun ei olisi enää sitä pelkoa, että mitä muut ihmiset ajattelevat yksinäisestä nuoresta miehestä.

"Olet kovasti ammattiapua vastaan. Et koe tarvitsevasi terapiaa, mutta kyllä sinä sitä tarvitset. Tuot itsekin koko ajan esille sitä kuinka sinulla on niin kovat traumat. Niitä traumoja siellä terapiassa selvitellään ja ratkotaan ja yritetään päästä yli, jotta normaalimpi elämä mahdollistuisi. Ei se psykiatri niitä poista. Sinä olet se ainut, joka sen työn voi tehdä. Psykiatri vain auttaa ja ohjaa sinua siinä prosessissa. "

Totta kai mä olen sitä ammattiapua vastaan, kun siihen ei ole mulla mitään tarvetta! Vastahan mä äsken tossa kerroin sen, miten mun elämä helpottuisi saman tien, jos olisi kavereita. Voisi elää samalla tavalla kun kaikki muutkin mun ikäiset nuoret elävät.

"Joko katsot itseäsi nyt peiliin ja myönnät sen että sinulla on ongelma ja haet apua ja ehkä parin vuoden päästä olet ongelmistasi vapaa. Tai sitten jatkat samaan malliin ja sen parin vuoden päästä jankkaat edelleen tätä samaa täällä netissä ja suret sitä kuinka olet jo yli kolmekymppinen, eikä mikään ole muuttunut. "

En vaan jaksaisi odottaa mitään paria vuotta, toivoisin vaan sitä, että kaikki olisi paremmin jo huomattavasti aikaisemmin.

Lue lisää

Sä olet vain päättänyt mielessäsi ja uskot siihen että jos olisi kavereita niin sä muuttuisit ja sun elämä muuttuisi. Siihen on varmasti syy että sulla ei ole kavereita ja se syy on sussa itsessäsi. Sun pitää hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Et sä voi muuttua "samanlaiseksi kuin kaikki muutkin ikäisesi" tosta noin vaan. Niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin niin sun pitää oppia nauttimaan yksinäisyydestä ja itsestäsi ennen kuin voit alkaa löytämään itsellesi muuta seuraa.

42tq6t1 kirjoitti:

Sä olet vain päättänyt mielessäsi ja uskot siihen että jos olisi kavereita niin sä muuttuisit ja sun elämä muuttuisi. Siihen on varmasti syy että sulla ei ole kavereita ja se syy on sussa itsessäsi. Sun pitää hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Et sä voi muuttua "samanlaiseksi kuin kaikki muutkin ikäisesi" tosta noin vaan. Niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin niin sun pitää oppia nauttimaan yksinäisyydestä ja itsestäsi ennen kuin voit alkaa löytämään itsellesi muuta seuraa.

Lue lisää

"Sä olet vain päättänyt mielessäsi ja uskot siihen että jos olisi kavereita niin sä muuttuisit ja sun elämä muuttuisi. Siihen on varmasti syy että sulla ei ole kavereita ja se syy on sussa itsessäsi. Sun pitää hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Et sä voi muuttua "samanlaiseksi kuin kaikki muutkin ikäisesi" tosta noin vaan. Niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin niin sun pitää oppia nauttimaan yksinäisyydestä ja itsestäsi ennen kuin voit alkaa löytämään itsellesi muuta seuraa. "

No siitähän nämä kaikki mun ongelmat ovat aina olleet kiinni, kun ei ole koskaan ollut kavereita, niin mitään ei ole voinut tehdä, eikä mihinkään ole voinut ikinä mennä.

Kyllä siihen syitä on, miksi mulla ei ole kavereita ollut. Ensinnäkin vääränlaisessa ahdasmielisessä ja erilaisuutta vihaavassa ympäristössä kasvaminen, jossa ei hyväksytä massasta poikkeavia mielipiteitä ja valintoja. Tämä on ollut aina syynä siihen, miksi sieltä kotiseudulta ei ikinä kavereita löytynyt ja sitten kun ei kavereita ollut, niin eihän sitä voinut mistään löytää uusia kavereita, kun ei kavereiden kautta päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja mukaan uusiin piireihin.

Eiköhän tästä yksinäisyydestä ole saanut "nauttia" jo ihan tarpeeksi kauan, kun on vuosikymmenen verran joutunut tahtomattaan olemaan kaikesta erossa, eikä missään ole voinut käydä. Mä en vaan tajua ollenkaan sitä, että miksi tätä yksinäisyyttä pitäisi jatkaa tarkoituksella vielä muutama vuosi kauemmin, ennen kun alkaisi tutustumaan jossain toisiin ihmisiin.

DarkFear kirjoitti:

"Sä olet vain päättänyt mielessäsi ja uskot siihen että jos olisi kavereita niin sä muuttuisit ja sun elämä muuttuisi. Siihen on varmasti syy että sulla ei ole kavereita ja se syy on sussa itsessäsi. Sun pitää hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Et sä voi muuttua "samanlaiseksi kuin kaikki muutkin ikäisesi" tosta noin vaan. Niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin niin sun pitää oppia nauttimaan yksinäisyydestä ja itsestäsi ennen kuin voit alkaa löytämään itsellesi muuta seuraa. "

No siitähän nämä kaikki mun ongelmat ovat aina olleet kiinni, kun ei ole koskaan ollut kavereita, niin mitään ei ole voinut tehdä, eikä mihinkään ole voinut ikinä mennä.

Kyllä siihen syitä on, miksi mulla ei ole kavereita ollut. Ensinnäkin vääränlaisessa ahdasmielisessä ja erilaisuutta vihaavassa ympäristössä kasvaminen, jossa ei hyväksytä massasta poikkeavia mielipiteitä ja valintoja. Tämä on ollut aina syynä siihen, miksi sieltä kotiseudulta ei ikinä kavereita löytynyt ja sitten kun ei kavereita ollut, niin eihän sitä voinut mistään löytää uusia kavereita, kun ei kavereiden kautta päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja mukaan uusiin piireihin.

Eiköhän tästä yksinäisyydestä ole saanut "nauttia" jo ihan tarpeeksi kauan, kun on vuosikymmenen verran joutunut tahtomattaan olemaan kaikesta erossa, eikä missään ole voinut käydä. Mä en vaan tajua ollenkaan sitä, että miksi tätä yksinäisyyttä pitäisi jatkaa tarkoituksella vielä muutama vuosi kauemmin, ennen kun alkaisi tutustumaan jossain toisiin ihmisiin.

Lue lisää

"niin mitään ei ole voinut tehdä, eikä mihinkään ole voinut ikinä mennä."

Kuka helvetti sua kieltää tekemästä ja menemästä? Se olet sinä itse joka olet niin heikkoitsetuntoinen että mietit koko ajan että mitä muut susta ajattelee. Eli sun ongelmat on ennen kaikkea sun pään sisällä. Jos oikeasti asut jossain ahdasmielisessä ympäristössä niin vaihda paikkakuntaa. Muussa tapauksessa mene terapiaan koska sun ongelmat on selvästi sun pään sisällä. Sä olet vaan keksinyt että kaverit olisi joku ihmelääke joka parantais sut. Jos ei sulla ole koskaan kavereita ollut niin et voi tietää miten kaverit sitä muuttaisi. Ei kaverit oikeasti sun luonnetta muuttaisi. Sä jöllikkä olet ja tulet olemaan kavereiden kanssa tai ilman jos et itse tee itsellesi jotain.

4q2w3tg2wqtg kirjoitti:

"niin mitään ei ole voinut tehdä, eikä mihinkään ole voinut ikinä mennä."

Kuka helvetti sua kieltää tekemästä ja menemästä? Se olet sinä itse joka olet niin heikkoitsetuntoinen että mietit koko ajan että mitä muut susta ajattelee. Eli sun ongelmat on ennen kaikkea sun pään sisällä. Jos oikeasti asut jossain ahdasmielisessä ympäristössä niin vaihda paikkakuntaa. Muussa tapauksessa mene terapiaan koska sun ongelmat on selvästi sun pään sisällä. Sä olet vaan keksinyt että kaverit olisi joku ihmelääke joka parantais sut. Jos ei sulla ole koskaan kavereita ollut niin et voi tietää miten kaverit sitä muuttaisi. Ei kaverit oikeasti sun luonnetta muuttaisi. Sä jöllikkä olet ja tulet olemaan kavereiden kanssa tai ilman jos et itse tee itsellesi jotain.

Lue lisää

"Kuka helvetti sua kieltää tekemästä ja menemästä? Se olet sinä itse joka olet niin heikkoitsetuntoinen että mietit koko ajan että mitä muut susta ajattelee. Eli sun ongelmat on ennen kaikkea sun pään sisällä. Jos oikeasti asut jossain ahdasmielisessä ympäristössä niin vaihda paikkakuntaa. Muussa tapauksessa mene terapiaan koska sun ongelmat on selvästi sun pään sisällä. Sä olet vaan keksinyt että kaverit olisi joku ihmelääke joka parantais sut. Jos ei sulla ole koskaan kavereita ollut niin et voi tietää miten kaverit sitä muuttaisi. Ei kaverit oikeasti sun luonnetta muuttaisi. Sä jöllikkä olet ja tulet olemaan kavereiden kanssa tai ilman jos et itse tee itsellesi jotain. "

No kun ei sitä vaan pysty yksinään mihinkään menemään, varsinkaan baareihin, kun kaikki muut ikäiseni ovat aina siellä kavereidensa kanssa. Mihinkään ulkomaille ei pysty yksin lähtemään, kun oon niin kokematon matkailija, ettei uskallus edes riitä yksin lähtemiseen. On nämä mun ongelmat niin pahoja, ettei ne mihinkään muutu, vaikka niitä kertoisi tällä palstalla kymmeniä ja satoja kertoja.

Sulla tietenkin itselläsi on ollut aina kavereita, niin et ole koskaan joutunut käymään yksinäsi missään sosiaalisissa paikoissa, kuten mm. baareissa tai laivaristeilyillä. Tämän takia et sitten osaa mua ollenkaan ymmärtää. Hyvähän se on toisille vaan puhua, kun itsellään ei ole koskaan ollut mitään tietoa yksinäisyydestä.

DarkFear kirjoitti:

"Kuka helvetti sua kieltää tekemästä ja menemästä? Se olet sinä itse joka olet niin heikkoitsetuntoinen että mietit koko ajan että mitä muut susta ajattelee. Eli sun ongelmat on ennen kaikkea sun pään sisällä. Jos oikeasti asut jossain ahdasmielisessä ympäristössä niin vaihda paikkakuntaa. Muussa tapauksessa mene terapiaan koska sun ongelmat on selvästi sun pään sisällä. Sä olet vaan keksinyt että kaverit olisi joku ihmelääke joka parantais sut. Jos ei sulla ole koskaan kavereita ollut niin et voi tietää miten kaverit sitä muuttaisi. Ei kaverit oikeasti sun luonnetta muuttaisi. Sä jöllikkä olet ja tulet olemaan kavereiden kanssa tai ilman jos et itse tee itsellesi jotain. "

No kun ei sitä vaan pysty yksinään mihinkään menemään, varsinkaan baareihin, kun kaikki muut ikäiseni ovat aina siellä kavereidensa kanssa. Mihinkään ulkomaille ei pysty yksin lähtemään, kun oon niin kokematon matkailija, ettei uskallus edes riitä yksin lähtemiseen. On nämä mun ongelmat niin pahoja, ettei ne mihinkään muutu, vaikka niitä kertoisi tällä palstalla kymmeniä ja satoja kertoja.

Sulla tietenkin itselläsi on ollut aina kavereita, niin et ole koskaan joutunut käymään yksinäsi missään sosiaalisissa paikoissa, kuten mm. baareissa tai laivaristeilyillä. Tämän takia et sitten osaa mua ollenkaan ymmärtää. Hyvähän se on toisille vaan puhua, kun itsellään ei ole koskaan ollut mitään tietoa yksinäisyydestä.

Lue lisää

"Sulla tietenkin itselläsi on ollut aina kavereita, niin et ole koskaan joutunut käymään yksinäsi missään sosiaalisissa paikoissa, kuten mm. baareissa tai laivaristeilyillä. Tämän takia et sitten osaa mua ollenkaan ymmärtää. Hyvähän se on toisille vaan puhua, kun itsellään ei ole koskaan ollut mitään tietoa yksinäisyydestä."

Mulla ei ole tällä hetkellä yhtään sellaista kaveria jonka kanssa vois lähteä baariin mutta käyn silti baareissa välillä yksinään. Ei se ole mikään ongelma. Se on ongelma vain jos omassa päässäsi teet siitä ongelman.

4q2w3tg2wqtg kirjoitti:

"Sulla tietenkin itselläsi on ollut aina kavereita, niin et ole koskaan joutunut käymään yksinäsi missään sosiaalisissa paikoissa, kuten mm. baareissa tai laivaristeilyillä. Tämän takia et sitten osaa mua ollenkaan ymmärtää. Hyvähän se on toisille vaan puhua, kun itsellään ei ole koskaan ollut mitään tietoa yksinäisyydestä."

Mulla ei ole tällä hetkellä yhtään sellaista kaveria jonka kanssa vois lähteä baariin mutta käyn silti baareissa välillä yksinään. Ei se ole mikään ongelma. Se on ongelma vain jos omassa päässäsi teet siitä ongelman.

Lue lisää

"Mulla ei ole tällä hetkellä yhtään sellaista kaveria jonka kanssa vois lähteä baariin mutta käyn silti baareissa välillä yksinään. Ei se ole mikään ongelma. Se on ongelma vain jos omassa päässäsi teet siitä ongelman. "

Eli sulla ei siis ole TÄLLÄ hetkellä ketään sellaista kaveria, jonka kanssa voisit käydä baareissa. Mutta sulla on varmaan todennäköisesti kuitenkin joskus ollut kavereita, joiden kanssa olet saanut käydä baareissa? Mikäli nyt ymmärsin oikein, niin sun ei ole kuitenkaan tarvinnut koko ikääsi käydä yksinään baareissa kuten mä olen joutunut tekemään. Tietenkin tän myötä sun itsetunto on kehittynyt aikojen myötä suht hyväksi, kun ei ole tarvinnut pelätä muiden ihmisten ajatuksia sen suhteen, että mitä he mahtavat ajatella yksinäisestä nuoresta miehestä baarissa.

DarkFear kirjoitti:

"Mulla ei ole tällä hetkellä yhtään sellaista kaveria jonka kanssa vois lähteä baariin mutta käyn silti baareissa välillä yksinään. Ei se ole mikään ongelma. Se on ongelma vain jos omassa päässäsi teet siitä ongelman. "

Eli sulla ei siis ole TÄLLÄ hetkellä ketään sellaista kaveria, jonka kanssa voisit käydä baareissa. Mutta sulla on varmaan todennäköisesti kuitenkin joskus ollut kavereita, joiden kanssa olet saanut käydä baareissa? Mikäli nyt ymmärsin oikein, niin sun ei ole kuitenkaan tarvinnut koko ikääsi käydä yksinään baareissa kuten mä olen joutunut tekemään. Tietenkin tän myötä sun itsetunto on kehittynyt aikojen myötä suht hyväksi, kun ei ole tarvinnut pelätä muiden ihmisten ajatuksia sen suhteen, että mitä he mahtavat ajatella yksinäisestä nuoresta miehestä baarissa.

Lue lisää

So what? Ihmiset on erilaisia. Ruikutatko sä lopun ikääsi siitä ettet ole syntynyt oikeaan aikaan, oikeisiin saappasiin jne.? Sulla on vaan toi sun elämäs mikä sulla on nyt. Sun pitää oppia elämään sen kanssa eikä valitella että muilla menee paremmin, koska sellainen ruikutus ei johda mihinkään ja vaan hidastaa sun omaa edistymistä tai estää sen kokonaan.

436tw3aerg6w3aetg kirjoitti:

So what? Ihmiset on erilaisia. Ruikutatko sä lopun ikääsi siitä ettet ole syntynyt oikeaan aikaan, oikeisiin saappasiin jne.? Sulla on vaan toi sun elämäs mikä sulla on nyt. Sun pitää oppia elämään sen kanssa eikä valitella että muilla menee paremmin, koska sellainen ruikutus ei johda mihinkään ja vaan hidastaa sun omaa edistymistä tai estää sen kokonaan.

Lue lisää

"So what? Ihmiset on erilaisia. Ruikutatko sä lopun ikääsi siitä ettet ole syntynyt oikeaan aikaan, oikeisiin saappasiin jne.? Sulla on vaan toi sun elämäs mikä sulla on nyt. Sun pitää oppia elämään sen kanssa eikä valitella että muilla menee paremmin, koska sellainen ruikutus ei johda mihinkään ja vaan hidastaa sun omaa edistymistä tai estää sen kokonaan. "

Se on just se ongelma, kun mä en yksinkertaisesti tiedä, että mitä mä voisin tehdä. Sitä kun on vaan niin masentunut ja pettynyt siitä, kun monilla muilla ihmisillä on aina mennyt niin hyvin elämässään ja heillä ei ole koskaan ollut mitään samoja ongelmia mistä mä olen joutunut kärsimään koko elämäni ajan. Tarkoitan nyt sitä kavereiden puutetta, (etteivät oikeasti sairaat ja liikuntakyvyttömät pahastu) melkein kaikilla mun ikäisilläni kun on aina elämä mennyt niin hyvin, on paljon kavereita ja hyvähän se on sitten tuolla facebookissa ylpeillä ja hehkuttaa sitä oman elämänsä täydellisyyttä, kun ei ole pienimpiäkään murheita ikinä elämään mahtunut.

DarkFear kirjoitti:

"So what? Ihmiset on erilaisia. Ruikutatko sä lopun ikääsi siitä ettet ole syntynyt oikeaan aikaan, oikeisiin saappasiin jne.? Sulla on vaan toi sun elämäs mikä sulla on nyt. Sun pitää oppia elämään sen kanssa eikä valitella että muilla menee paremmin, koska sellainen ruikutus ei johda mihinkään ja vaan hidastaa sun omaa edistymistä tai estää sen kokonaan. "

Se on just se ongelma, kun mä en yksinkertaisesti tiedä, että mitä mä voisin tehdä. Sitä kun on vaan niin masentunut ja pettynyt siitä, kun monilla muilla ihmisillä on aina mennyt niin hyvin elämässään ja heillä ei ole koskaan ollut mitään samoja ongelmia mistä mä olen joutunut kärsimään koko elämäni ajan. Tarkoitan nyt sitä kavereiden puutetta, (etteivät oikeasti sairaat ja liikuntakyvyttömät pahastu) melkein kaikilla mun ikäisilläni kun on aina elämä mennyt niin hyvin, on paljon kavereita ja hyvähän se on sitten tuolla facebookissa ylpeillä ja hehkuttaa sitä oman elämänsä täydellisyyttä, kun ei ole pienimpiäkään murheita ikinä elämään mahtunut.

Lue lisää

Sua on neuvottu sata miljoonaa kertaa!

Et tiedä mitä se on mitä sun pitäisi tehdä.

Hae sitä apua! Hakeudu terapiaan, mene lääkäriin!

Kun kaikilla muilla on sitä ja tätä, mutta sulla ei ole, niin se ongelma on sinussa, eikä kaikssa muissa. That's it, niin simmpeliä se on!

Sulla on tarvetta mennä psykiatrin vastaanotolle ja paljon onkin, vaikka kuinka sen haluat kieltää. Mutta omapa on elämäsi.

Tämä seuraava lause, jonka olet kirjoittanut, on kaikkein järkevin aikaansaannos sun sepustuksissa:

"On nämä mun ongelmat niin pahoja, ettei ne mihinkään muutu, vaikka niitä kertoisi tällä palstalla kymmeniä ja satoja kertoja. "

Sulla on ongelmia, sulla on traumoja, sulla on masennusta.

Ratkaisu: sä menet lääkäriin!

DarkFear kirjoitti:

"So what? Ihmiset on erilaisia. Ruikutatko sä lopun ikääsi siitä ettet ole syntynyt oikeaan aikaan, oikeisiin saappasiin jne.? Sulla on vaan toi sun elämäs mikä sulla on nyt. Sun pitää oppia elämään sen kanssa eikä valitella että muilla menee paremmin, koska sellainen ruikutus ei johda mihinkään ja vaan hidastaa sun omaa edistymistä tai estää sen kokonaan. "

Se on just se ongelma, kun mä en yksinkertaisesti tiedä, että mitä mä voisin tehdä. Sitä kun on vaan niin masentunut ja pettynyt siitä, kun monilla muilla ihmisillä on aina mennyt niin hyvin elämässään ja heillä ei ole koskaan ollut mitään samoja ongelmia mistä mä olen joutunut kärsimään koko elämäni ajan. Tarkoitan nyt sitä kavereiden puutetta, (etteivät oikeasti sairaat ja liikuntakyvyttömät pahastu) melkein kaikilla mun ikäisilläni kun on aina elämä mennyt niin hyvin, on paljon kavereita ja hyvähän se on sitten tuolla facebookissa ylpeillä ja hehkuttaa sitä oman elämänsä täydellisyyttä, kun ei ole pienimpiäkään murheita ikinä elämään mahtunut.

Lue lisää

Sä mietit ihan liikaa muiden elämää ja sitä mitä muut ajattelee. Sähän voit tehdä ihan mitä sä haluat, periaatteessa. Mikset muka voisi? Teet sellaisia juttuja joita haluat tehdä ja sillä selvä. Tiedän että se on ahdistavaa jne. Mullakin meni monta vuotta sellasissa ihme angsteissa ettei voinut käydä baareissa vaikka olis joku kysynyt mukaan koska mua ahdisti se koko ympäristö ja mitä muut ajattelee jne. kun en ole mikään sosiaalinen tyyppi enkä naisteniskijä. Sitten kun menin kerran yökerhoon yksin niin olin ihan ihmeissäni että ihmisethän suhtautu muhun hyväksyvästi ja hyväntuulisesti. Olin koko ajan kuvitellut että ne katselee että "mikähän vitun hyypiö tulee tänne yksin" tms.

raw4etgfs kirjoitti:

Sä mietit ihan liikaa muiden elämää ja sitä mitä muut ajattelee. Sähän voit tehdä ihan mitä sä haluat, periaatteessa. Mikset muka voisi? Teet sellaisia juttuja joita haluat tehdä ja sillä selvä. Tiedän että se on ahdistavaa jne. Mullakin meni monta vuotta sellasissa ihme angsteissa ettei voinut käydä baareissa vaikka olis joku kysynyt mukaan koska mua ahdisti se koko ympäristö ja mitä muut ajattelee jne. kun en ole mikään sosiaalinen tyyppi enkä naisteniskijä. Sitten kun menin kerran yökerhoon yksin niin olin ihan ihmeissäni että ihmisethän suhtautu muhun hyväksyvästi ja hyväntuulisesti. Olin koko ajan kuvitellut että ne katselee että "mikähän vitun hyypiö tulee tänne yksin" tms.

Lue lisää

"Sä mietit ihan liikaa muiden elämää ja sitä mitä muut ajattelee. Sähän voit tehdä ihan mitä sä haluat, periaatteessa. Mikset muka voisi? Teet sellaisia juttuja joita haluat tehdä ja sillä selvä. Tiedän että se on ahdistavaa jne. Mullakin meni monta vuotta sellasissa ihme angsteissa ettei voinut käydä baareissa vaikka olis joku kysynyt mukaan koska mua ahdisti se koko ympäristö ja mitä muut ajattelee jne. kun en ole mikään sosiaalinen tyyppi enkä naisteniskijä. Sitten kun menin kerran yökerhoon yksin niin olin ihan ihmeissäni että ihmisethän suhtautu muhun hyväksyvästi ja hyväntuulisesti. Olin koko ajan kuvitellut että ne katselee että "mikähän vitun hyypiö tulee tänne yksin" tms. "

No kyllä sitä ainakin muut ihmiset pitävät aina hyvin outona, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin baarissa tai laivaristeilyllä ilman ketään kavereita, kun kaikki muut nuoret ovat siellä aina omien kaveriporukoiden ja seurustelukumppaneidensa kanssa. Just tän takia sitä ei pysty mitään itse tekemään, kun tietää sen, miten muut ihmiset siihen suhtautuvat.

Ehkä sulla sitten on ollut hyvä säkä, kun oot uskaltanut mennä yksin baariin ja on vielä sattunut olemaan suvaitsevaisempia ihmisiä siellä paikalla. Tuntuu vaan niin vaikealta tollainen yksin lähteminen baariin, että en tiedä, miten sen saisi onnistumaan.

DarkFear kirjoitti:

"Sä mietit ihan liikaa muiden elämää ja sitä mitä muut ajattelee. Sähän voit tehdä ihan mitä sä haluat, periaatteessa. Mikset muka voisi? Teet sellaisia juttuja joita haluat tehdä ja sillä selvä. Tiedän että se on ahdistavaa jne. Mullakin meni monta vuotta sellasissa ihme angsteissa ettei voinut käydä baareissa vaikka olis joku kysynyt mukaan koska mua ahdisti se koko ympäristö ja mitä muut ajattelee jne. kun en ole mikään sosiaalinen tyyppi enkä naisteniskijä. Sitten kun menin kerran yökerhoon yksin niin olin ihan ihmeissäni että ihmisethän suhtautu muhun hyväksyvästi ja hyväntuulisesti. Olin koko ajan kuvitellut että ne katselee että "mikähän vitun hyypiö tulee tänne yksin" tms. "

No kyllä sitä ainakin muut ihmiset pitävät aina hyvin outona, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin baarissa tai laivaristeilyllä ilman ketään kavereita, kun kaikki muut nuoret ovat siellä aina omien kaveriporukoiden ja seurustelukumppaneidensa kanssa. Just tän takia sitä ei pysty mitään itse tekemään, kun tietää sen, miten muut ihmiset siihen suhtautuvat.

Ehkä sulla sitten on ollut hyvä säkä, kun oot uskaltanut mennä yksin baariin ja on vielä sattunut olemaan suvaitsevaisempia ihmisiä siellä paikalla. Tuntuu vaan niin vaikealta tollainen yksin lähteminen baariin, että en tiedä, miten sen saisi onnistumaan.

Lue lisää

No älä mene mihinkään teinien sedulaan vaan sellaseen mihin on ikärajaa vaikka 22-24 niin pitäis olla sun ikäistä porukkaa. Kyllä baareissa ja yökerhoissa käy kolmikymppisiäkin miehiä ja monesti näkee sellasia jotka vaan yksin istuu jossain nurkassa. Eipä niitten elämä siitä nurkassa kyhjöttämisestä varmaan parane mutta ovat saaneet itsensä ainakin sinne asti. Eipä tuohon sun ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin se että menet sinne baariin, otat vähän rohkasuryyppyä pohjalle ja ykköset päälle. Ei tuo loputon epäily ja jossittelu johda muuhun kuin siihen että sä olet täällä vuoden päästä samalla palstalla valittamassa samoja ongelmia. Ja btw, mä olen tuon ekan kokemuksen jälkeen käynyt monesti yksin yökerhossa eikä ole ongelmia ollut. Eli ei se mikään säkä ollut. Ei ihmiset ole niin pahantahtoisia kuin luulet. No teinit ehkä on, mutta aikuiset päälle kakskymppiset jos alkaa jotain kyräilemään niin suksikoot vittuun vitun pellet.

q4w23tat2wa kirjoitti:

No älä mene mihinkään teinien sedulaan vaan sellaseen mihin on ikärajaa vaikka 22-24 niin pitäis olla sun ikäistä porukkaa. Kyllä baareissa ja yökerhoissa käy kolmikymppisiäkin miehiä ja monesti näkee sellasia jotka vaan yksin istuu jossain nurkassa. Eipä niitten elämä siitä nurkassa kyhjöttämisestä varmaan parane mutta ovat saaneet itsensä ainakin sinne asti. Eipä tuohon sun ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin se että menet sinne baariin, otat vähän rohkasuryyppyä pohjalle ja ykköset päälle. Ei tuo loputon epäily ja jossittelu johda muuhun kuin siihen että sä olet täällä vuoden päästä samalla palstalla valittamassa samoja ongelmia. Ja btw, mä olen tuon ekan kokemuksen jälkeen käynyt monesti yksin yökerhossa eikä ole ongelmia ollut. Eli ei se mikään säkä ollut. Ei ihmiset ole niin pahantahtoisia kuin luulet. No teinit ehkä on, mutta aikuiset päälle kakskymppiset jos alkaa jotain kyräilemään niin suksikoot vittuun vitun pellet.

Lue lisää

"No älä mene mihinkään teinien sedulaan vaan sellaseen mihin on ikärajaa vaikka 22-24 niin pitäis olla sun ikäistä porukkaa. Kyllä baareissa ja yökerhoissa käy kolmikymppisiäkin miehiä ja monesti näkee sellasia jotka vaan yksin istuu jossain nurkassa. Eipä niitten elämä siitä nurkassa kyhjöttämisestä varmaan parane mutta ovat saaneet itsensä ainakin sinne asti. Eipä tuohon sun ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin se että menet sinne baariin, otat vähän rohkasuryyppyä pohjalle ja ykköset päälle. Ei tuo loputon epäily ja jossittelu johda muuhun kuin siihen että sä olet täällä vuoden päästä samalla palstalla valittamassa samoja ongelmia. Ja btw, mä olen tuon ekan kokemuksen jälkeen käynyt monesti yksin yökerhossa eikä ole ongelmia ollut. Eli ei se mikään säkä ollut. Ei ihmiset ole niin pahantahtoisia kuin luulet. No teinit ehkä on, mutta aikuiset päälle kakskymppiset jos alkaa jotain kyräilemään niin suksikoot vittuun vitun pellet. "

Mä oon kyllä käynyt baareissa niin monia kertoja, mutta kun aina se on vaa tuntunut yhtä ahdistavalta olla siellä yksinään. Sitten kun joku tai monetkin illan aikana tulevat kyselemään yksinolon syistä ja kavereista, niin on inhottava tilanne, kun ei oikein osaa mitään järkevää ja fiksua siihen sanoa. En tiedä, pitäiskö sitten ottaa uudenlainen tylympi asenne näitä utelijoita kohtaan, siten että olisi heti alusta asti oikein ylimielisen ja tylyn oloinen, että vastailisi tyyliin lyhyesti parilla sanalla vielä sen oloisena, ettei edes kiinnosta yhtään jutella.

Tai sitten jos sanoisi oikein suoraan päin naamaa sen, että miten huonosti elämä on aina mennyt ja mikään ei ole elämässä onnistunut. Yksi vaihtoehto voisi olla tietenkin se, että kertoisi olevansa hyvin masentunut ja huonolla tuulella, jos kertoisi vaikka tuoreesta avioerosta ja siitä, että on ollut sen vuoksi masentunut jo pidemmän aikaa ja haluaa vaan dokata yksinään ilman kavereiden seuraa.

DarkFear kirjoitti:

"No älä mene mihinkään teinien sedulaan vaan sellaseen mihin on ikärajaa vaikka 22-24 niin pitäis olla sun ikäistä porukkaa. Kyllä baareissa ja yökerhoissa käy kolmikymppisiäkin miehiä ja monesti näkee sellasia jotka vaan yksin istuu jossain nurkassa. Eipä niitten elämä siitä nurkassa kyhjöttämisestä varmaan parane mutta ovat saaneet itsensä ainakin sinne asti. Eipä tuohon sun ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin se että menet sinne baariin, otat vähän rohkasuryyppyä pohjalle ja ykköset päälle. Ei tuo loputon epäily ja jossittelu johda muuhun kuin siihen että sä olet täällä vuoden päästä samalla palstalla valittamassa samoja ongelmia. Ja btw, mä olen tuon ekan kokemuksen jälkeen käynyt monesti yksin yökerhossa eikä ole ongelmia ollut. Eli ei se mikään säkä ollut. Ei ihmiset ole niin pahantahtoisia kuin luulet. No teinit ehkä on, mutta aikuiset päälle kakskymppiset jos alkaa jotain kyräilemään niin suksikoot vittuun vitun pellet. "

Mä oon kyllä käynyt baareissa niin monia kertoja, mutta kun aina se on vaa tuntunut yhtä ahdistavalta olla siellä yksinään. Sitten kun joku tai monetkin illan aikana tulevat kyselemään yksinolon syistä ja kavereista, niin on inhottava tilanne, kun ei oikein osaa mitään järkevää ja fiksua siihen sanoa. En tiedä, pitäiskö sitten ottaa uudenlainen tylympi asenne näitä utelijoita kohtaan, siten että olisi heti alusta asti oikein ylimielisen ja tylyn oloinen, että vastailisi tyyliin lyhyesti parilla sanalla vielä sen oloisena, ettei edes kiinnosta yhtään jutella.

Tai sitten jos sanoisi oikein suoraan päin naamaa sen, että miten huonosti elämä on aina mennyt ja mikään ei ole elämässä onnistunut. Yksi vaihtoehto voisi olla tietenkin se, että kertoisi olevansa hyvin masentunut ja huonolla tuulella, jos kertoisi vaikka tuoreesta avioerosta ja siitä, että on ollut sen vuoksi masentunut jo pidemmän aikaa ja haluaa vaan dokata yksinään ilman kavereiden seuraa.

Lue lisää

Hah. Aika paskoja vaihtoehtoja esität. Mitä luulet saavuttavasi a) tylyydellä b) masentavilla jutuilla? No tietenkin jos et halua juttuseuraa niin siinä tapauksessa molemmat vaihtoehdot on hyviä. Mutta miksi menet baariin jos et kaipaa seuraa. Voithan dokata kotonakin. No paras vastaus on ehkä että sanot vaikka että "kaverit ei päässy lähtemään niin tulin yksin käymään oluella" tai jos et halua valehdella niin voithan heittää vitsinä jotain että "mä olen yön musta ninjasoturi ja kuljen aina yksin" tai muuta paskaa. Jos et sitä aiemmin tiennyt niin voin nyt paljastaa jotain sellaista mikä auttaa siinä kavereitten hankinnassakin. Nimittäin huumorintaju ja positiviisuus on sellaisia ominaisuuksia jotka vetää ihmisiä puoleensa, sekä miehiä että naisia. Ihan ilmainen neuvo, ole hyvä.

DarkFear kirjoitti:

"No älä mene mihinkään teinien sedulaan vaan sellaseen mihin on ikärajaa vaikka 22-24 niin pitäis olla sun ikäistä porukkaa. Kyllä baareissa ja yökerhoissa käy kolmikymppisiäkin miehiä ja monesti näkee sellasia jotka vaan yksin istuu jossain nurkassa. Eipä niitten elämä siitä nurkassa kyhjöttämisestä varmaan parane mutta ovat saaneet itsensä ainakin sinne asti. Eipä tuohon sun ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin se että menet sinne baariin, otat vähän rohkasuryyppyä pohjalle ja ykköset päälle. Ei tuo loputon epäily ja jossittelu johda muuhun kuin siihen että sä olet täällä vuoden päästä samalla palstalla valittamassa samoja ongelmia. Ja btw, mä olen tuon ekan kokemuksen jälkeen käynyt monesti yksin yökerhossa eikä ole ongelmia ollut. Eli ei se mikään säkä ollut. Ei ihmiset ole niin pahantahtoisia kuin luulet. No teinit ehkä on, mutta aikuiset päälle kakskymppiset jos alkaa jotain kyräilemään niin suksikoot vittuun vitun pellet. "

Mä oon kyllä käynyt baareissa niin monia kertoja, mutta kun aina se on vaa tuntunut yhtä ahdistavalta olla siellä yksinään. Sitten kun joku tai monetkin illan aikana tulevat kyselemään yksinolon syistä ja kavereista, niin on inhottava tilanne, kun ei oikein osaa mitään järkevää ja fiksua siihen sanoa. En tiedä, pitäiskö sitten ottaa uudenlainen tylympi asenne näitä utelijoita kohtaan, siten että olisi heti alusta asti oikein ylimielisen ja tylyn oloinen, että vastailisi tyyliin lyhyesti parilla sanalla vielä sen oloisena, ettei edes kiinnosta yhtään jutella.

Tai sitten jos sanoisi oikein suoraan päin naamaa sen, että miten huonosti elämä on aina mennyt ja mikään ei ole elämässä onnistunut. Yksi vaihtoehto voisi olla tietenkin se, että kertoisi olevansa hyvin masentunut ja huonolla tuulella, jos kertoisi vaikka tuoreesta avioerosta ja siitä, että on ollut sen vuoksi masentunut jo pidemmän aikaa ja haluaa vaan dokata yksinään ilman kavereiden seuraa.

Lue lisää

Kyl sä oot niin sekopää, ettei mitään rajaa! Lue nyt saatana itekin toi tekstis läpi ja mieti, onks nois sun kelailuis mitään järkee!

623546354 kirjoitti:

Hah. Aika paskoja vaihtoehtoja esität. Mitä luulet saavuttavasi a) tylyydellä b) masentavilla jutuilla? No tietenkin jos et halua juttuseuraa niin siinä tapauksessa molemmat vaihtoehdot on hyviä. Mutta miksi menet baariin jos et kaipaa seuraa. Voithan dokata kotonakin. No paras vastaus on ehkä että sanot vaikka että "kaverit ei päässy lähtemään niin tulin yksin käymään oluella" tai jos et halua valehdella niin voithan heittää vitsinä jotain että "mä olen yön musta ninjasoturi ja kuljen aina yksin" tai muuta paskaa. Jos et sitä aiemmin tiennyt niin voin nyt paljastaa jotain sellaista mikä auttaa siinä kavereitten hankinnassakin. Nimittäin huumorintaju ja positiviisuus on sellaisia ominaisuuksia jotka vetää ihmisiä puoleensa, sekä miehiä että naisia. Ihan ilmainen neuvo, ole hyvä.

Lue lisää

"Hah. Aika paskoja vaihtoehtoja esität. Mitä luulet saavuttavasi a) tylyydellä b) masentavilla jutuilla? No tietenkin jos et halua juttuseuraa niin siinä tapauksessa molemmat vaihtoehdot on hyviä. Mutta miksi menet baariin jos et kaipaa seuraa. Voithan dokata kotonakin. No paras vastaus on ehkä että sanot vaikka että "kaverit ei päässy lähtemään niin tulin yksin käymään oluella" tai jos et halua valehdella niin voithan heittää vitsinä jotain että "mä olen yön musta ninjasoturi ja kuljen aina yksin" tai muuta paskaa. Jos et sitä aiemmin tiennyt niin voin nyt paljastaa jotain sellaista mikä auttaa siinä kavereitten hankinnassakin. Nimittäin huumorintaju ja positiviisuus on sellaisia ominaisuuksia jotka vetää ihmisiä puoleensa, sekä miehiä että naisia. Ihan ilmainen neuvo, ole hyvä. "

Ainakin jos olisi ylimielisen ja tylyn oloinen, niin ihmiset eivät välttämättä heti ajattelisi yksinäiseksi, vaan enemmänkin jopa mielenkiintoiseksi tyypiksi, johon voi kannattaa tutustua. Lisäksi jos on masentuneen oloinen ja etenkin tiettyjen syiden, kuten esim. avioeron takia, niin sillä voi saada jopa ihmisten sympatiat puolelleen. Eikä naimisissa olevasta tai olleesta osaisi kukaan ajatella ikimaailmassa sellaista, että hän voisi olla yksinäinen tai epäsosiaalinen elämässään.

Oon aina ollut sen verran synkkämielinen persoona, etten ole koskaan tykännyt mistään tollaisesta turhasta huumorista, joten sen vuoksi en haluaisi alkaa mitään typeriä vitsejä kertomaan.

Luuletko etten mä ole muka yrittänyt ja käyttänyt ennenkin tota vastausta, että "kaverit eivät päässeet lähtemään". Oon sanonut melkein aina ton vastauksen, jos multa on tultu kyselemään yksinolon syistä baarissa, mutta ei vaan ole monien mielestä tarpeeksi hyvä vastaus, kun kaikki olettavat aina automaattisesti sen, että kyllähän nyt mun ikäisellä nuorella miehellä pitäisi olla niin paljon kavereita, että aina varmasti joku pääsee sinne baariin lähtemään, ettei yksin tarvisi missään tapauksessa vaan lähteä.

Valitettavan ikävä tosiasia kun on vaan se, että tässä maassa kun ei olla koskaan ymmärretty sitä asiaa, jos nuorempi mies sattuu käymään yksin baarissa tai muussa sellaisessa paikassa, joka on tarkoitettu kavereiden kanssa oleskeluun. Eikä se huumorintaju ja positiivisuus pahemmin auta, jos on yksinäinen nuori mies, niin ei ketkään ihmiset halua sellaisen kanssa mitään jutella.

Olisi niin hyvä juttu, jos se yksinään liikkuminen ja yksin baareissa käyminen olisi hyväksyttävämpää ihmisten keskuudessa, niin silloin sitä olisi paljon helpompi mennä, kun ei tarvisi miettiä toisten ihmisten mielipiteitä, eikä keksiä mitään näitä typeriä selityksiä.

"Että saat kavereita, sulla pitää olla kiinnostavaa sanottavaa. Sulle pitää olla selvä mistä olet kiinnostunut ja valmis puhumaan siitä. Jos ei sulla ole harrastuksia, ala harrastamaan jotain mikä sua kiinnostaa. Parempi jos se on jotain, missä tapaa ihmisiä luonnostaan. "

Mähän kerroin jo eilen sen, että mistä mä oon kiinnostunut, eli urheilusta ja musiikista. Kuten mm. lätkästä, futiksesta, rock- ja metallimusiikista.

"Jos on monia suurinpiirtein omanikäisiä työkavereita, lähesty niitä, jotka on eniten sun tyyppisiä. Pyydä heitä joskus johonkin ja voi hyvin olla, että heistä tulee jossain kohtaa baariseuraakin. Pointti on se, että pitää aloittaa jostain. Kavereiden kautta löytyy sitten kavereita, niinkuin on sanottukin. Mutta itse pitää olla aktiivinen, ja tehdä aloitteita, vaikka pelottaisikin. "

No ensinnäkin ei ole omanikäisiä työkavereita, sillä suurin osa on monta vuotta mua nuorempia ja heillä nyt on niin omat mielenkiinnon kohteensa, eikä heitä voisi yhtään vähempää kiinnostaa mun tylsät juttuni. Mä oon jo luovuttanut aikoja sitten sen, että voisin työkavereiden kautta saada uusia kavereita. Paitsi jos onnistuisin vaihtamaan työpaikkaa. Enkä kyllä oikein tykkää töiden kautta tutustua ihmisiin, kun työpaikoilla kaikki ovat niin erilaisia ja täysin erilaisissa elämäntilanteissa olevia, yleensä huomattavasti mua nuorempia tai sitten vanhempia ja perheellisiä ihmisiä.

DarkFear kirjoitti:

"Että saat kavereita, sulla pitää olla kiinnostavaa sanottavaa. Sulle pitää olla selvä mistä olet kiinnostunut ja valmis puhumaan siitä. Jos ei sulla ole harrastuksia, ala harrastamaan jotain mikä sua kiinnostaa. Parempi jos se on jotain, missä tapaa ihmisiä luonnostaan. "

Mähän kerroin jo eilen sen, että mistä mä oon kiinnostunut, eli urheilusta ja musiikista. Kuten mm. lätkästä, futiksesta, rock- ja metallimusiikista.

"Jos on monia suurinpiirtein omanikäisiä työkavereita, lähesty niitä, jotka on eniten sun tyyppisiä. Pyydä heitä joskus johonkin ja voi hyvin olla, että heistä tulee jossain kohtaa baariseuraakin. Pointti on se, että pitää aloittaa jostain. Kavereiden kautta löytyy sitten kavereita, niinkuin on sanottukin. Mutta itse pitää olla aktiivinen, ja tehdä aloitteita, vaikka pelottaisikin. "

No ensinnäkin ei ole omanikäisiä työkavereita, sillä suurin osa on monta vuotta mua nuorempia ja heillä nyt on niin omat mielenkiinnon kohteensa, eikä heitä voisi yhtään vähempää kiinnostaa mun tylsät juttuni. Mä oon jo luovuttanut aikoja sitten sen, että voisin työkavereiden kautta saada uusia kavereita. Paitsi jos onnistuisin vaihtamaan työpaikkaa. Enkä kyllä oikein tykkää töiden kautta tutustua ihmisiin, kun työpaikoilla kaikki ovat niin erilaisia ja täysin erilaisissa elämäntilanteissa olevia, yleensä huomattavasti mua nuorempia tai sitten vanhempia ja perheellisiä ihmisiä.

Lue lisää

DarkFear,

Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti.

Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne.

Olet hyvin turhautunut siitä, että ainakin 10 vuotta on jo mennyt huonosti. Mutta oikeasti, jos nyt alat tehdä ongelmiesi eteen jotakin, niin tulosta tulee vain niin. Ehkä se vie sen pari vuotta. Ehkä se ei edes riitä. Sinun kirjoituksiasi pitkän aikaa seuratessa on tullut selvästi esille se miten laaja-alaisia ongelmasi ovat. Pari vuotta työn tekoa ongelmiesi eteen, tuntuu sinusta liian isolta asialta ja uhraukselta. Haluat kaiken heti nyt. Joko käytät sen pari vuotta ja ongelmasi alkavat ratketa. Tai sitten mitään muutosta ei tapahdu. Ja sen parin vuoden kuluttua, jonka olisit voinut käyttää ongelmiesi ratkomiseen, ovat nekin menneet hukkaan ja olet edelleen alkupisteessä. Niin kuin nyt tunnut olevan. Mikään ei ole muuttunut vaikka aikaa on vierähtänyt jo 10 vuotta. Entä jos olisit 10 vuotta sitten tehnyt asioille jotain, uhrannut sen 2 vuotta ja onnistunut työssäsi. Olisit 8 vuotta jo saanut elää parempaa elämää.

Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa.

Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa.

Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne.

Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta.

SPR kirjoitti:

DarkFear,

Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti.

Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne.

Olet hyvin turhautunut siitä, että ainakin 10 vuotta on jo mennyt huonosti. Mutta oikeasti, jos nyt alat tehdä ongelmiesi eteen jotakin, niin tulosta tulee vain niin. Ehkä se vie sen pari vuotta. Ehkä se ei edes riitä. Sinun kirjoituksiasi pitkän aikaa seuratessa on tullut selvästi esille se miten laaja-alaisia ongelmasi ovat. Pari vuotta työn tekoa ongelmiesi eteen, tuntuu sinusta liian isolta asialta ja uhraukselta. Haluat kaiken heti nyt. Joko käytät sen pari vuotta ja ongelmasi alkavat ratketa. Tai sitten mitään muutosta ei tapahdu. Ja sen parin vuoden kuluttua, jonka olisit voinut käyttää ongelmiesi ratkomiseen, ovat nekin menneet hukkaan ja olet edelleen alkupisteessä. Niin kuin nyt tunnut olevan. Mikään ei ole muuttunut vaikka aikaa on vierähtänyt jo 10 vuotta. Entä jos olisit 10 vuotta sitten tehnyt asioille jotain, uhrannut sen 2 vuotta ja onnistunut työssäsi. Olisit 8 vuotta jo saanut elää parempaa elämää.

Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa.

Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa.

Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne.

Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta.

Lue lisää

"Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti."

Taidat olla joku sama henkilö tuolta yksinäisyys-palstalta, jotka aina yrittävät saada mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka mulla ei ole siihen mitään tarvetta.

"Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne."

Tuskin sä mua yhtään ymmärrät, siltä ainakin vähän tuntuu. Sulla varmasti itselläsi on ollut aina paljon kavereita, niin sulle ei ole kertynyt mitään kokemuksia yksinäisyydestä ja siitä, kun mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä sen takia, kun ei ole ketään kavereita.

"Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa. "

Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.

"Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa."

En tiedä sitä, että miten nopeasti astuu elämääni, mutta ainakin se poistaisi kerralla useita ongelmia mun elämästäni. Kuten vaikka sen, että voisi saman tien lähteä baariin, kun olisi joku kaveri siellä seurana, niin eipä tarvisi miettiä ollenkaan sitä, että mitä muut ihmiset sattuvat musta nyt ajattelemaan, kun ei tarvitse olla enää yksinäisenä kuten ennen. Saman tien olisi myös helppo lähteä laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun ei olisi sielläkään tätä samaa ongelmaa riesana. Eikä tarvisi töissäkään miettiä yhtään, että mitä kertoa työkavereille, jos he sattuvat kysymään, että kenen kanssa kävin Tukholmassa tai jossain ulkomaan matkalla.

Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.

"Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne."

Kuulostaa niin huonolta vaihtoehdolta toi SPR:n palvelu, että mun tapauksessa on parempi jättää se kyllä väliin. Vielä kun tostakin joutuisi varmasti maksamaan vähintään kymmeniä tai peräti satoja euroja vuodessa, niin ei kiitos! Siinä nyt ei olisi mitään järkeä, jos joku spr järjestäisi mulle jonkun 20-vuotta vanhemman kaverin esim. baariseuraksi. Kyllä siinä joutuisi taas selittelemään sitä, että kenen kanssa on liikkeellä ja minkä takia, kaikki luulisivat varmaan, että mä olisin siellä isän tai äidin kanssa liikkeellä ja kyllä taas hävettäisi niin paljon ettei mitään rajaa. Muutenkin ihmiset vaan ajattelisivat sitä, että miksi mulla ei ole ketään oman ikäistäni seuraa.

"Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta. "

Ihmetyttää vaan se asia, että miksi kuitenkin enemmistö suomalaisista sitten on aina löytänyt niitä kavereita niin helposti ja useimmilla kuitenkin on ne kaverit löytyneet varsin helposti elämään, ilman mitään vuosikausien pakonomaista etsimistä ja odottelua.

DarkFear kirjoitti:

"Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti."

Taidat olla joku sama henkilö tuolta yksinäisyys-palstalta, jotka aina yrittävät saada mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka mulla ei ole siihen mitään tarvetta.

"Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne."

Tuskin sä mua yhtään ymmärrät, siltä ainakin vähän tuntuu. Sulla varmasti itselläsi on ollut aina paljon kavereita, niin sulle ei ole kertynyt mitään kokemuksia yksinäisyydestä ja siitä, kun mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä sen takia, kun ei ole ketään kavereita.

"Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa. "

Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.

"Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa."

En tiedä sitä, että miten nopeasti astuu elämääni, mutta ainakin se poistaisi kerralla useita ongelmia mun elämästäni. Kuten vaikka sen, että voisi saman tien lähteä baariin, kun olisi joku kaveri siellä seurana, niin eipä tarvisi miettiä ollenkaan sitä, että mitä muut ihmiset sattuvat musta nyt ajattelemaan, kun ei tarvitse olla enää yksinäisenä kuten ennen. Saman tien olisi myös helppo lähteä laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun ei olisi sielläkään tätä samaa ongelmaa riesana. Eikä tarvisi töissäkään miettiä yhtään, että mitä kertoa työkavereille, jos he sattuvat kysymään, että kenen kanssa kävin Tukholmassa tai jossain ulkomaan matkalla.

Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.

"Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne."

Kuulostaa niin huonolta vaihtoehdolta toi SPR:n palvelu, että mun tapauksessa on parempi jättää se kyllä väliin. Vielä kun tostakin joutuisi varmasti maksamaan vähintään kymmeniä tai peräti satoja euroja vuodessa, niin ei kiitos! Siinä nyt ei olisi mitään järkeä, jos joku spr järjestäisi mulle jonkun 20-vuotta vanhemman kaverin esim. baariseuraksi. Kyllä siinä joutuisi taas selittelemään sitä, että kenen kanssa on liikkeellä ja minkä takia, kaikki luulisivat varmaan, että mä olisin siellä isän tai äidin kanssa liikkeellä ja kyllä taas hävettäisi niin paljon ettei mitään rajaa. Muutenkin ihmiset vaan ajattelisivat sitä, että miksi mulla ei ole ketään oman ikäistäni seuraa.

"Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta. "

Ihmetyttää vaan se asia, että miksi kuitenkin enemmistö suomalaisista sitten on aina löytänyt niitä kavereita niin helposti ja useimmilla kuitenkin on ne kaverit löytyneet varsin helposti elämään, ilman mitään vuosikausien pakonomaista etsimistä ja odottelua.

Lue lisää

nauranu pitkää naurua tolle sun trollaamiselle, jatkakaa vaan loputtomiin samaa kappaletta.:)

Avenger_ kirjoitti:

nauranu pitkää naurua tolle sun trollaamiselle, jatkakaa vaan loputtomiin samaa kappaletta.:)

Luulis et jengil olis parempaa tekemist mut eipä näytä olevan.

DarkFear kirjoitti:

"Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti."

Taidat olla joku sama henkilö tuolta yksinäisyys-palstalta, jotka aina yrittävät saada mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka mulla ei ole siihen mitään tarvetta.

"Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne."

Tuskin sä mua yhtään ymmärrät, siltä ainakin vähän tuntuu. Sulla varmasti itselläsi on ollut aina paljon kavereita, niin sulle ei ole kertynyt mitään kokemuksia yksinäisyydestä ja siitä, kun mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä sen takia, kun ei ole ketään kavereita.

"Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa. "

Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.

"Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa."

En tiedä sitä, että miten nopeasti astuu elämääni, mutta ainakin se poistaisi kerralla useita ongelmia mun elämästäni. Kuten vaikka sen, että voisi saman tien lähteä baariin, kun olisi joku kaveri siellä seurana, niin eipä tarvisi miettiä ollenkaan sitä, että mitä muut ihmiset sattuvat musta nyt ajattelemaan, kun ei tarvitse olla enää yksinäisenä kuten ennen. Saman tien olisi myös helppo lähteä laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun ei olisi sielläkään tätä samaa ongelmaa riesana. Eikä tarvisi töissäkään miettiä yhtään, että mitä kertoa työkavereille, jos he sattuvat kysymään, että kenen kanssa kävin Tukholmassa tai jossain ulkomaan matkalla.

Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.

"Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne."

Kuulostaa niin huonolta vaihtoehdolta toi SPR:n palvelu, että mun tapauksessa on parempi jättää se kyllä väliin. Vielä kun tostakin joutuisi varmasti maksamaan vähintään kymmeniä tai peräti satoja euroja vuodessa, niin ei kiitos! Siinä nyt ei olisi mitään järkeä, jos joku spr järjestäisi mulle jonkun 20-vuotta vanhemman kaverin esim. baariseuraksi. Kyllä siinä joutuisi taas selittelemään sitä, että kenen kanssa on liikkeellä ja minkä takia, kaikki luulisivat varmaan, että mä olisin siellä isän tai äidin kanssa liikkeellä ja kyllä taas hävettäisi niin paljon ettei mitään rajaa. Muutenkin ihmiset vaan ajattelisivat sitä, että miksi mulla ei ole ketään oman ikäistäni seuraa.

"Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta. "

Ihmetyttää vaan se asia, että miksi kuitenkin enemmistö suomalaisista sitten on aina löytänyt niitä kavereita niin helposti ja useimmilla kuitenkin on ne kaverit löytyneet varsin helposti elämään, ilman mitään vuosikausien pakonomaista etsimistä ja odottelua.

Lue lisää

"Tuskin sä mua yhtään ymmärrät, siltä ainakin vähän tuntuu. Sulla varmasti itselläsi on ollut aina paljon kavereita, niin sulle ei ole kertynyt mitään kokemuksia yksinäisyydestä ja siitä, kun mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä sen takia, kun ei ole ketään kavereita."

"Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi."

"En tiedä sitä, että miten nopeasti astuu elämääni, mutta ainakin se poistaisi kerralla useita ongelmia mun elämästäni. Kuten vaikka sen, että voisi saman tien lähteä baariin"

Voi herran jumala mikä ressukka. Minä olen kyllä kokenut yksinäisyyttä eikä mulla ole tällä hetkellä yhtään sellaista läheistä ystävää/kaveria jonka kanssa voisi mennä baariin, mutta ei se mua ole estänyt sinne menemästä. Sä blokkaat kaikki neuvot tollasella "sormet korviin lälälälälälälä" -taktiikalla. Sä olet aivan onneton tapaus, siis todellinen ressukoiden ressukka. Sä luulet että joku yks hyvä kaveri noin vain tipahtaa sun yksinäiseen elämääs ja pelastaa sut kaikelta. Se on ihan sama kuin joku nainen toivoo että joku prinssi tulee ratsullaan ja vie parempaan maailmaan. Ei tuu, vittu, tapahtuun, usko jo! Ei ainakaan ennen kuin lakkaat olemasta tollanen saatanan ressukka ja otat itseäsi niskasta kiinni. Voi tsiisu vittu soikoon mikä jätkä. Mene nyt jumalauta sinne baariin. Vedä vaikka turpeat suojakännit jos et muuten uskalla ja vittu mene mene mene, jos se on se mitä sä haluat. Äläkä ala lässyttämään että "et sä voi mua ymmärtää", kun et sitä tiedä mitä mä olen kokenut. Perkeleen ressukka nyt loppu toi saatanan ulina, tuliko selväks?!

DarkFear kirjoitti:

"Sinä et ota apua ja neuvoja vastaan. Et halua tehdä ongelmiesi eteen mitään. Tämä on mennyt taas ihan turhaksi jankkaukseksi. Mutta yritetään silti."

Taidat olla joku sama henkilö tuolta yksinäisyys-palstalta, jotka aina yrittävät saada mua johonkin psykiatrin vastaanotolle, vaikka mulla ei ole siihen mitään tarvetta.

"Ymmärrän täysin ponttisi siitä, että haluat muutosta elämään tässä ja nyt heti! Kukapa ei haluaisi kaikkea heti ja helposti. Mutta se tosiasia on se, että asioiden vuoksi joutuu tekemään töitä. Hyvän työpaikan saa kouluttautumalla ensin vuosien ajan. Auto ostetaan sitten kun on saatu säästettyä rahaa jne."

Tuskin sä mua yhtään ymmärrät, siltä ainakin vähän tuntuu. Sulla varmasti itselläsi on ollut aina paljon kavereita, niin sulle ei ole kertynyt mitään kokemuksia yksinäisyydestä ja siitä, kun mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä sen takia, kun ei ole ketään kavereita.

"Sinulla on selkeästi vääristynyt kuva siitä kuinka elämä muilla sujuu. Ja tämäkin on niitä asioita joiden suhteen terapia voi auttaa. "

Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.

"Haluat ystävän, hyvän ystävän, jolla on samat mielenkiinnonkohteet yms kuin sinulla. Mutta tällainen ihminen ei vain astu elämääsi yhtäkkiä ja tee kaikesta yhtä juhlaa."

En tiedä sitä, että miten nopeasti astuu elämääni, mutta ainakin se poistaisi kerralla useita ongelmia mun elämästäni. Kuten vaikka sen, että voisi saman tien lähteä baariin, kun olisi joku kaveri siellä seurana, niin eipä tarvisi miettiä ollenkaan sitä, että mitä muut ihmiset sattuvat musta nyt ajattelemaan, kun ei tarvitse olla enää yksinäisenä kuten ennen. Saman tien olisi myös helppo lähteä laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun ei olisi sielläkään tätä samaa ongelmaa riesana. Eikä tarvisi töissäkään miettiä yhtään, että mitä kertoa työkavereille, jos he sattuvat kysymään, että kenen kanssa kävin Tukholmassa tai jossain ulkomaan matkalla.

Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.

"Ajatellaan vaikka tätä SPR:n ystäväpalvelua. Voisit sieltä saada ystävän kenen kanssa pääset sinne baariin. Viis siitä minkälaisen ystävän SPR sinulle järjestää, oli hänellä sitten yhteistä kanssasi tai ei, oli hän sitten saman ikäinen tai 20 vuotta vanhempi, koit sitten niin että hän on kanssasi vain säälistä tai et. Mutta sinulla olisi se ihminen siinä vierellä kenen kanssa uskallat mennä sinne baariin, kukaan ei voi tulla ”ahdistelemaan” sinua siitä että olet yksin, koska sinulla on seuraa.
Ja kun olet sitten siellä baarissa ja niin siellä voit yrittää alkaa tutustua muihin ihmisiin, ja ehkä löytää sellaisen ystävä, jolla on ne samat kiinnostuksen kohteet ja joka ymmärtää sinua jne."

Kuulostaa niin huonolta vaihtoehdolta toi SPR:n palvelu, että mun tapauksessa on parempi jättää se kyllä väliin. Vielä kun tostakin joutuisi varmasti maksamaan vähintään kymmeniä tai peräti satoja euroja vuodessa, niin ei kiitos! Siinä nyt ei olisi mitään järkeä, jos joku spr järjestäisi mulle jonkun 20-vuotta vanhemman kaverin esim. baariseuraksi. Kyllä siinä joutuisi taas selittelemään sitä, että kenen kanssa on liikkeellä ja minkä takia, kaikki luulisivat varmaan, että mä olisin siellä isän tai äidin kanssa liikkeellä ja kyllä taas hävettäisi niin paljon ettei mitään rajaa. Muutenkin ihmiset vaan ajattelisivat sitä, että miksi mulla ei ole ketään oman ikäistäni seuraa.

"Ei kukaan muukaan siihen sielunystäväänsä törmää heti samalla sekuntilla kun sellaista alkaa kaivata. Sen löytämiseksi voi joutua tekemään paljon työtä, etsimään vuosia kausia, kohdaten myös niitä ei niin mukavia ja itselle sopivia ihmisiä. Jotkut ei löydä koskaan sitä ihmistä, joka sopii itselle täydellisesti tai edes sinne päin. Ja sen oikean ihmisen löytymisessä ei riitä vain se, että sinä löydät itsellesi sen kuka sopii sinulle parhaiten. Sinun täytyy sopia myös sille toiselle osapuolelle. Sinunkin täytyy osata antaa ja olla ystävä, jonka kanssa se toinen osapuoli kokee yhteenkuuluvuutta. "

Ihmetyttää vaan se asia, että miksi kuitenkin enemmistö suomalaisista sitten on aina löytänyt niitä kavereita niin helposti ja useimmilla kuitenkin on ne kaverit löytyneet varsin helposti elämään, ilman mitään vuosikausien pakonomaista etsimistä ja odottelua.

Lue lisää

Olen yrittänyt sinun kanssasi DarkFear niin paljon.. en tiedä miksi olen niin tehnyt. Olen neuvonut ja yrittänyt opastaa sinua niin monet kerrat. Seurannut sinun kirjoituksiasi toivoen että jossain vaiheessa välähtää, mutta ei. Tämä on viimeinen kerta kun kommentoin sinun kirjoituksiasi, millään nimimerkillä.


”Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.”

”Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.”

Näinhän se menee sinun maailmassasi. Vain yksistään sinulla on niin vaikeaa ja kaikki muut saa kaiken niin helposti.

Sinulla on AINA ollut miljoona kertaa suuremmat mahdollisuudet kuin minulla, kuin monella muullakaan.

Olen suunnilleen sinun ikäisesi. Olen hyvin vaikeasti sairas. En ole sekuntiakaan elämästäni elänyt täällä maan päällä terveenä.

Minä elän päivästä ja vuodesta toiseen kodin neljän seinän sisällä yksin, ilman mahdollisuutta parantua. Ilman mahdollisuutta saada kokea sinun elämääsi, joka omasta näkökulmastani on yhtä juhlaa, jota sinä et vain hyödynnä. Ja sinä puhut rajoitteista! Sinulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä mitä rajoitteet ovat!

Minä en pääse baariin, en laivaristeilylle, en edes lähikauppaan. Silloin joskus pari kertaa vuodessa kun minä pääsen jonnekin, en pääse yksin. Minulla on oltava apu mukana. Voi kun pääsisinkin edes kerran jonnekin yksin, kokemaan jotakin yksin!

Ei minulla ole ystäviä! Harva haluaa ystäväksi vaikeasti sairasta ihmistä, josta ei voi hyötyä mitenkään, joka ei voi osallistua mihinkään, tehdä mitään. Henkilökohtainen avustajani on ainut ystäväni, ainut ihminen joka käy kotona auttamassa että selviän pakollisista arjen haasteita, juttelemassa kanssani. Edes oma perhe ei välitä. Niin usein olen niin sairas, ettei energiani ylipäätään riitä mitenkään siihen että voisin edes yrittää solmia ihmissuhteita kotoa käsin.

Jostain syystä, en tiedä edes itse miksi, vierailen välillä näillä keskustelupalstoilla, yrittäen auttaa ihmisiä, joilla on mahdollisuudet vaikka mihinkä, jos he vain viitsivät. Mutta sinun suhteesi luovutan.

SPR kirjoitti:

Olen yrittänyt sinun kanssasi DarkFear niin paljon.. en tiedä miksi olen niin tehnyt. Olen neuvonut ja yrittänyt opastaa sinua niin monet kerrat. Seurannut sinun kirjoituksiasi toivoen että jossain vaiheessa välähtää, mutta ei. Tämä on viimeinen kerta kun kommentoin sinun kirjoituksiasi, millään nimimerkillä.


”Nyt en ymmärrä alkuunkaan, että mitä oikein tällä tarkoitat? En usko sitä, että mulla olisi yhtään vääristynyt kuva muiden elämästä. Kyllähän se on ihan selvä asia, että kaikki muut mun ikäiset viettävät ihan erilaista elämää mitä mä vietän, koska heillä on paljon kavereita ja satoja kavereita facebookissa, niin ei tarvii kärsiä siitä yksinäisyydestä. Helppo on aina lähteä baariin tai laivaristeilylle, kun aina on kavereita joiden kanssa sinne lähteä. Ei tarvitse kelata ollenkaan näitä samoja ongelmia, jotka ovat rajoittaneet mun elämääni jo viime vuosituhannelta saakka.”

”Sä kun et tätä vaan tajua, kun sulla on itselläsi ollut aina paljon kavereita ja sen myötä oot saanut nuoresta asti hyvän itsetunnon, ettei sun ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, että mitä muut ihmiset oikein ajattelevat susta ja sun valinnoistasi.”

Näinhän se menee sinun maailmassasi. Vain yksistään sinulla on niin vaikeaa ja kaikki muut saa kaiken niin helposti.

Sinulla on AINA ollut miljoona kertaa suuremmat mahdollisuudet kuin minulla, kuin monella muullakaan.

Olen suunnilleen sinun ikäisesi. Olen hyvin vaikeasti sairas. En ole sekuntiakaan elämästäni elänyt täällä maan päällä terveenä.

Minä elän päivästä ja vuodesta toiseen kodin neljän seinän sisällä yksin, ilman mahdollisuutta parantua. Ilman mahdollisuutta saada kokea sinun elämääsi, joka omasta näkökulmastani on yhtä juhlaa, jota sinä et vain hyödynnä. Ja sinä puhut rajoitteista! Sinulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä mitä rajoitteet ovat!

Minä en pääse baariin, en laivaristeilylle, en edes lähikauppaan. Silloin joskus pari kertaa vuodessa kun minä pääsen jonnekin, en pääse yksin. Minulla on oltava apu mukana. Voi kun pääsisinkin edes kerran jonnekin yksin, kokemaan jotakin yksin!

Ei minulla ole ystäviä! Harva haluaa ystäväksi vaikeasti sairasta ihmistä, josta ei voi hyötyä mitenkään, joka ei voi osallistua mihinkään, tehdä mitään. Henkilökohtainen avustajani on ainut ystäväni, ainut ihminen joka käy kotona auttamassa että selviän pakollisista arjen haasteita, juttelemassa kanssani. Edes oma perhe ei välitä. Niin usein olen niin sairas, ettei energiani ylipäätään riitä mitenkään siihen että voisin edes yrittää solmia ihmissuhteita kotoa käsin.

Jostain syystä, en tiedä edes itse miksi, vierailen välillä näillä keskustelupalstoilla, yrittäen auttaa ihmisiä, joilla on mahdollisuudet vaikka mihinkä, jos he vain viitsivät. Mutta sinun suhteesi luovutan.

Lue lisää

"Näinhän se menee sinun maailmassasi. Vain yksistään sinulla on niin vaikeaa ja kaikki muut saa kaiken niin helposti."

Siltä se vaan kovasti tuntuu, kun omassa elämässä ei ole mikään ikinä onnistunut ja monilla muilla sen sijaan menee kyllä aina niin hyvin elämässään. Toisilla aina on kavereita ja sen myötä kaikkea kivaa elämässään, niin helppohan se on elää onnellista elämää, kun ei ole yksinäisyyttä taakkana rajoittamassa omaa elämää.

"Sinulla on AINA ollut miljoona kertaa suuremmat mahdollisuudet kuin minulla, kuin monella muullakaan"

En tiennyt sun taustoistasi, pyydän anteeksi. Mutta en silti sanoisi, että paremmat mahdollisuudet kun keskiverto ikäisilläni nuorilla.

"Olen suunnilleen sinun ikäisesi. Olen hyvin vaikeasti sairas. En ole sekuntiakaan elämästäni elänyt täällä maan päällä terveenä. "

Pyydän anteeksi, mutta mistäs mä olisin voinut sitä tietää, että sä olet sairas. Et kertonut mitään omista taustoistasi noissa aikaisemmissa viesteissä, joten eihän se käynyt mistään mulle tai kenellekkään ilmi.

"Minä elän päivästä ja vuodesta toiseen kodin neljän seinän sisällä yksin, ilman mahdollisuutta parantua. Ilman mahdollisuutta saada kokea sinun elämääsi, joka omasta näkökulmastani on yhtä juhlaa, jota sinä et vain hyödynnä. Ja sinä puhut rajoitteista! Sinulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä mitä rajoitteet ovat! "

Tarkoitin nyt lähinnä henkisiä rajoitteita, eli sitä kun ei ole ketään kavereita, joiden kanssa voisi mihinkään koskaan lährteä.

"Minä en pääse baariin, en laivaristeilylle, en edes lähikauppaan. Silloin joskus pari kertaa vuodessa kun minä pääsen jonnekin, en pääse yksin. Minulla on oltava apu mukana. Voi kun pääsisinkin edes kerran jonnekin yksin, kokemaan jotakin yksin!"

Kuten aikaisemmin jo sanoin sen, että mä en tiennyt sun taustoistasi. Tietenkin sun näkökulmasta olisi hienoa päästä johonkin yksin ja tehdä jotain yksin, mutta kuinkahan monet mun ikäiset nuoret tykkäisivät elää samanlaista yksinäistä elämää, mitä mä elän. Jos nyt puhutaan sellaisista terveistä nuorista, joilla on elämässään seuraa ja kavereita.

"Jostain syystä, en tiedä edes itse miksi, vierailen välillä näillä keskustelupalstoilla, yrittäen auttaa ihmisiä, joilla on mahdollisuudet vaikka mihinkä, jos he vain viitsivät. Mutta sinun suhteesi luovutan. "

Ei siinä mitään jos vierailet näillä palstoilla ja tykkäät kirjoitella. Mutta mulla nyt vaan meni tossa vähän hermot, kun ahdisti ja masensi vaan niin kovasti se asia, kun ei itse ole saanut koskaan samanlaisia mahdollisuuksia elää sellaista elämää, jota mun ikäiset nuoret aina normaalisti elävät. Tarkoitan tässä nyt just sitä, kun ei ole kavereita ja on joutunut aina baareissakin vaan inhottaviin tilanteisiin sen yksinäisyyden takia.

No kyllä mä mielelläni sitä baariseuraa ja muutakin kaveriseuraa täältä löytäisin, mutta en vaan tiedä, että uskaltaisiko sitä oikein luottaa täällä keneenkään, että voisi uskaltautua baariseuraksi lähtemään.

Yleensä kun melkein kaikki ovat täällä aina vaan kaikkea mulle vittuilemassa, niin sitä on hieman ehkä vaikea luottaa siihen, että joku voisi ihan oikeasti haluta mun kanssa baariin lähteä tai muuten muhun tutustua.