viisivuotiaan iltatoimista

Isi pois rutiineista. Sinä tarkistat hampaat, sinä viet petiin, isi käy antamassa vain halin. Isillä voi olla vaikka "käsi kipeä" että isi ei pysty. Näin meillä opetettiin 3 vuotias poika ottamaan apua vastaan minulta, äitipuolelta. Voi olla hankalaa aluksi, mutta ku isi on vain siellä koneella, eikä tule vaikka kuinka poika pyytäis ni parin illan jälkeen elpottaa.
5 vuotias on jo niin iso et ymmrtää kun hänet istutetaan sohvalle ja selitetään että kumpikin aikuinen saa ja voi autaa iltahommissa. Ja nuo värkkäämiset hampaiden pesussa jne... ette anna mahdollisuutta. Lapsi paikalleen ja homma hoidetaan. Jämäkästi ja selittäen: tällainen peli ei vetele enää.
Värkkäys syömisen kanssa: jos ei puuro maistu, leipää, muroja, jogurttia... Jos aika ei lyhene ja värkkäys jatkuu: lautanen pois. Viisi vuotias ei kuole nälkään. Tällälailla meillä 3 vuotias opetettiin siihen että silloin syödään ja kaikki kun on ruoka-aika, jos venyi ja vanui, jäi nälkä. Ja nälkä lähti vasta seuraavaan ruoka-aikaan ja sen jälkeen ei olekaan ollut sellaista vääntämistä ruokailun kanssa. Ja jos sängys kiemurrellaan ja pyöritään, jättää sinne pyörimään. ei anneta huomiota jos käyttäytyy huonosti.
Tässä mitä neuvoja mä osaisin heittää.. Huono käytös ja värkkäys pitää kitkeä pois. teidän täytyy muuttaa niitä rutiineja ihan täysin iltaisin koska selvästikään tuo ei toimi ja siinä palat sinä loppuun ja teidän parisuhde rakoilee jos alatte keskenään vääntää.

Minulla on erittäin hankala 5-vuotias, poika hänkin. Minun on pidettävä häntä kiinni, aika kovastikin, kun hampaat pestään. Pöydässä jos ei syö nätisti, ruoka laitetaan pois. Useimmiten syö kauniisti koska on jo oppinut. Illalla luetaan satu, 5-vuotias tarvitsee jo vähän pidemmän sadun, jotta ehtii rauhoittua. Hyvin nukahtaa kun jaksaa vielä sadun jälkeen hieman jutella. Meillä menee nukahtamiseen iltatoimien aloituksesta yleensä noin tunti. Paras keino on väsyttää lapsi iltaa kohti, ja välttää TV:n katselua ja tietokoneen käyttöä... Voimia!

meillä menee puuron syönnissä korkeintaan 5min, pesulla käymisessä korkeintaan 10min, hammaspesussa muutama minuutti --> sänkyyn, hyvän yön toivotukset ja halit ja lapsi nukkuu :D

Tässä onkin tullut jo hyviä vinkkejä teidän iltoihin. Pari asiaa tuli kuitenkin mieleeni vielä. Nukkuuko poika päiväunia? Jos nukkuu, niin niitä voisi hiukan lyhentää, tai ehkä jo jättää poiskin? 5-vuotias kuitenkin alkaa jo olla sen ikäinen, että päiväunet saattavat alkaa häiritä yöunia. Ja toinen, että joka ilta kaikki asiat tehdään samaan kellonaikaan, samoilla rutiineilla, oli sitten viikonloppu tai arki. Aloita ajoissa lapsen valmistelu, näytä vaikka kelloa seinällä ja sano, että sitten kun tuo kaikkein isoin viisari on tuolla alhaalla, niin sitten on aika aloittaa iltatoimet, mennään syömään iltapala ensimmäiseksi. Kun antaa lapselle aikaa lopettaa päivän leikit ja kertoo selkeästi ja ajoissa mitä on odotettavissa, niin hän todennäköisesti ei pistä niin kovin vastaan ja heitä pelleilyksi. Yhdessä illassa muutos ei tapahdu, siihen tarvitaan teiltä kummaltakin vanhemmalta pitkää pinnaa ja sitoutumista, ettei jompi kumpi anna periksi.

Tämä nyt ei oikein ole vastaus sinulle, mutta vastaanpa vaan muuten vain.

Oli meinaan NIIN huojentavaa lukea näitä joitain vastauksia, että siis muuallakin "taistellaan" samoista asioista kuin meillä! Olen itse eronnut lapseni isästä, ja asustelen siis 5½ vuotiaan poikani kanssa kahdestaan.
Juuri tämä syömistouhu ja iltatoimet / nukahtaminen ovat meilläkin mennyt aivan järjettömäksi! Myönnän rehellisesti, että joskus ajattelen että heitän koko kurittoman kakaran hankeen rauhoittumaan - niin vallaton hän iltaisin on.

Kaikkia mahdollista maan ja taivaan väliltä on koitettu tässä vuosien saatossa. Ja joka kerta olen asiasta neuvolassakin sanonut. Noh, ne neuvolan "täydelliset tädit" nostelevat hartioita - lasten kanssa on joskus vähän hankalaa. No perkele joo, on tosiaan joskus, mutta mitäs kun sama jatkuu vuosi kausia?!

En valitettavasti osaa alkuperäistä kirjoittajaa siis neuvoa - halusin vain johonkin jälleen tätä turhautumistani purkaa. Kai tää joskus tästä helpottaa..

En nyt sano tätä mitenkään neuvona, mutta jos minun mieheni lapsi käyttäytyisi noin ja isä sallisi sen samalla tavalla kuin sinun miehesi, niin minä irtisanoutuisin koko nukutustouhusta kokonaan. Hoitakoot lapsensa sitten itse. Meillä menee iltarutiineihin maksimissaan puoli tuntia. Syömiseen ehkä kymmenisen minuuttia, toinen mokoma pesuihin ja jokin hetki iltasatuun ja sänkyyn jäämiseen. Joskus olen tehnyt sen, että olen huonosti nukahtavaa lasta kantanut takaisin sänkyyn muutamia kertoja nukahtamaan itsekseen, mutta se on ollut hyvin satunnaista, kun ovat nopeasti oppineet, ettei iltatemppuilu ole kivaa. Teillä se mitä ilmeisimmin on kivaa.