Olen menossa tänään katsomaan kissanpentua, joka on vasta 8 vkoa vanha, mutta omistaja väitti kivenkovaa, että eläinlääkäri oli hänelle sanonut, että luovutusikä on 8-10 vkoa. Hän olisi siis valmis luopumaan kissasta jo nyt. Otanko riskin jos otan kissan jo nyt? Jos pidän siitä oikein hyvää huolta. Ongelma on nimittäin se, että pentu on aika kaukana, ja olemme tänään menossa samaan suuntaan sukuloimaan. Muutaman viikon päästä en kissaa enää pääse hakemaan, ja kotipaikkakunnaltani ei pentuja löydy. Entä pennun kuljetus autossa n. 2h? Jotain leluja ja virikettä on varmaan hyvä hommata? Riittääkö jos pennun syöttää ja käyttää hiekkalaatikolla ennen lähtöä?
Otanko 8-vkon ikäisen pennun?!?
Nea
171133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos minä päättäisin niin en ottaisi. Koska siinä voi olla omat riskinsä.
Eli kissanpentua ei saisi vieroittaa emostaan alle 12-viikkoisena. Pentu osaa syödä ja käydä hiekkalaatikolla aikaisemminkin, mutta se kaipaa emon opastusta tulevaisuutta varten. Liian pienenä vieroitetusta pennusta saattaa tulla aikuisena epäsiisti ja sille saattaa tulla käytösongelmia. Nämä käytösongelmat voitaisiin välttää antamalla pennun olla emonsa seurassa vieroitusikään asti.
Ja jo se kerran on samalla suunnalla kun sukulaisetkin niin miksette menisi kuukauden päästä uudestaan ja hakisi silloin pentukin? Me käymme meidän mammaa katsomassa lähes joka viikonloppu jonne meiltä kestää ajaa 2,5 h. Eli ei se matka mun mielestä niin ongelmallinen oo.
Mutta mieti nyt tarkkaan. Minä en riistäisi pennulta äitiään ennen kuin pentu on vieroitusiässä.
Ja tämä kasvattaja ja ell ovat väärässä. Pennun luovutusikä on 12 vko! Muistakaa hyvät ihmiset tämä!
Oot varmasti innoissas uudesta kissasta, eikä sitä malttais odottaa, mutta ei silti kannata hakea sitä kissaa vielä. Se 12 viikkoakin on alaraja, ettei sitä tarvi vielä sillonkaan hakea.
Niin ja siitä matkasta. En usko, että pelokas kissa automatkalla on kiinnostunut leluista, mutta eipä niistä haittaakaan ole. Ruokaa ei kannata antaa ennen matkaa, koska kissa voi voida pahoin, etenkin sillon jos on syönyt. Eli ennemmin kannattaa varautua paperilla ja vedellä:)eikä sitten muuta kun pehmeä alusta koppaan ja menoksi:)
Haluisin antaa sulle muutaman neuvon. Mun mielest ei kannattais iha vielä ottaa sitä, sillä jokainen kissahan on oma yksilönsä, joten luovutusaikaki on yksilöllinen. Mun kissa hankittiin 11-vkon vanhana ja se oli sille hyvä.
Jos kissa erotetaan liian aikaisin emostaan, ni se voi myöhemmällä iällä ruveta esim. "luskuttaan" vaatteita yms.(varsinkin sellasii jotka muistuttaa sen emoa, villasii/karvasii).
Toisaalta, jos hankit sen jo nyt, ni taidat ottaa kyl riskin. Sun Ongelmas on aikas kinkkinen, mut saisik sää sovittuu omistajan&sun porukoittes kaa et sää hakisit sen vaikka seuraaval sukulointikerral?
Mut jos se ei onnistu kuiteskaa, ni kyl sää voit sen ottaaki mut sun täytyy funtsii tarkemmi kuljetus yms. 2h autos on tosi pitkä aika kissalle, eteski pikkupennulle. Ehdottaisin, et käytte kattoo sitä kisuu ensin ja sillon sen vois syöttää&juottaa; sit käytte sukuloimas ja haette pennun. Ennen ku lähette pennun kaa ni siinä vaihees viimestää kantsii käyttää se hiekkiksellä.
Matkalle kantsii ottaa koppaan joku esim. vanha pyyhe ja toinen varalle. Lisäks ehdottomasti vettä mukaan(&kuppi). Pieni hiekkalaatikko vois olla hyvä; heti ku huomaa et sillon hätä ni nostaa sen sinne. Ja jos pysähdytte matkal ni joku vois jäädä sitä kattoon. Lelut ei oo pakollisii; ei munkaa kisu sillon haettaessa halunnu leikkii yhtään. Mut varaudu siihe et se melkovarmasti huutaa alkumatkasta ; sitä kannattaa lohdutella ja silitellä.
Kotona kantsii laittaa se yhteen huoneeseen aluks ja antaa sen sopeutuu sinne. sit myöhemmi antaa sen kulkee vapaammin talos.
En ny keksi muuta neuvoo, mut pidä todella huoli kisustas(jos sen todella päätät ottaa).
HYVÄÄ KESÄNALKUU SULLE&MUILLEKI KISUNOMISTAJILLE!!!!!!!=)
Luovutusiän pitäisi olla vähintään 12 viikkoa, mutta mielellään enemmän.
Jos omistaja välttämättä haluaa luopua pennusta jo nyt, niin mielestäni on parempi, että otat pennun vastaan, ettei omistaja luovuta sitä ihan kenellekkä tahansa hunsvotille.
Suosittelen, että kuljettaisit pennun kantoboksissa missä olisi pennulle tutun hajuinen pyyhe tms. pehmusteena tai sitten valjaissa ja pentu sylkyssä.
Kuitenkin niin ettei pentu pääsisi pomppimaan pitkin autoa turvallisuutensa takia.
Kyllä sen pitäisi riittää, että pentu syö ennen lähtöä, mutta raikasta vettä sillä pitää olla saatavilla.
Mieti nyt kuitenkin vielä tarkkaan otatko pennun sillä se voi elää 25-vuotiaaksi ja sulla olisi sitten sen tulevaisuuden vastuu.
Jos otat pennun niin muistathan rokotuttaa sen säännöllisin väliajoin sekä mahdollisesti leikkauttaa (suosittelen leikkausta, jollet ole teettämässä sillä pentuja).
Kiitos monipuolisista neuvoista! Eli olemme menossa tämän kisupaikan kautta sukuloimaan. Mieheni joutuu lähtemään aikaisemmin kuin minä, joten joutuisin olemaan kisun kanssa muutaman päivän siellä ja sitten matkustamaan pennun kanssa linja-autola kotiin. Katson missä kunnossa pentu on, ja päätän sitten otanko sen. Uskoisin että kisu pärjäisi hyvin, jos huolehdin siitä muutaman viikon oikein huolella (ja tietysti aina kunnolla) mutta siis toimisin sille ikäänkuin "sijais-emona" sen muutan viikon. Kiitos teille kaikille! Kerron myöhemmin miten kävi!
Mietihän nyt vielä tarkkaan noita aikaisin ottamisen riskejä. Ottamalla 8-viikkoisen pennun syyllistyt vauvan riistoon emoltaan ja lähes varmasti aiheutat tällä menettelytavalla sille tulevaisuudessa joitakin käyttäytymishäiriöitä: epäsiisteys (esim. pissaaminen ei-toivottuihin paikkoihin), aggressiivisuus, väärä suhtautuminen ihmiseen, epäsosiaalisuus, "lussuttaminen", joidenkin kissamaisten tapojen puuttuminen... jne...
Jos vielä yrittäisit saada pennun kasvattajan pitämään pentua kuukauden, ettei sitten tulisi näitä ongelmia?
"lähes varmasti aiheutat tällä menettelytavalla sille tulevaisuudessa joitakin käyttäytymishäiriöitä"
Suurin osa kissoista ei saa käyttäytymishäiriöitä, vaikka ovat olleet luovutusiässään alle 12 viikkoisia.
Itse sain kissani jo viikon ikäisenä, koska sen emo kuoli synnytykseen ja mainiosti on nyt 13-vuotias neiti pärjännyt ilman käyttäytymishäiriöitä.
Tietenkin, jos mahdollista olisi pennun parempi viettää kunnon kissamainen lapsuus emonsa turvissa, mutta jos siihen ei jostain syystä ole mahdollisuutta en menisi maalaamaan piruja seinille, vaikka pentu luovutettaisiin jo aijemmin.
Monet emot imettävät pentujaan vielä tuon 8 viikon jälkeenkin ja pentu saa tätä kautta vasta-aineet emoltaan, joita ilman sillä ei ole juuri vastustuskykyä. Oma eläinlääkärini neuvoo että vasta-aineiden saanti loppuu vasta 12 viikon iässä ja silloin tulisi antaa pennulle ensimmäinen rokotus. Monet rotukissat rokotetaan ensimmäisen kerran kuitenkin jo 8 viikon iässä, sekä tuon säännellyn luovutusiän, että näyttelyihin aikaisin pääsemisen takia.
Sinuna kiinnittäisin tässä tapauksessa enemmän huomiota pennussa jota menet katsomaan, että se on terve! Tarkista että silmät ovat kirkkaat, korvat puhtaat, ei merkkejä madoista tai ripulista. Muutoin en suosittele pentua ottamaan, sillä silloin vaikuttaa että se on vastustuskyvyltään vajavainen. Luovutusiästä, niin se on tietysti vähän myös yksilöllinen juttu, mille pennulle niitä käytöshäiriöitä tulee, mille ei ja millaisia sitten. Toiset leimautuvat ihmisiin ja saattavat harrastaa eri vaatekappaleiden lutkuttamista, toisista saattaa tulla arkoja ja pidättyväisiä tai eivät koskaan tule toimeen lajikumppanien kanssa koska eivät ole oppineet tarpeeksi kissojen keskinäistä kieltä. Asiaa tietysti auttaa jos tällainen pentu tulee perheeseen jossa jo ennestään on kissa.
Olen itsekin saanut joskus 8-viikkoisen pennun. Kyllä se pärjää, mutta suotavaa olisi, että pikkuinen saisi olla mahdollisimman pitkään emon kanssa, enää en ottaisi. Tuo kaksitoista viikkoakin emon kanssa on lyhyt aika kissan elämässä.
Ei sellainen pentu vielä leluja matkalla tarvitse. Sylissä, kämmenissä nukkuu käppyrässä tuon matkan varmasti tai kassissa tai kopassa tietysti, jos sellainen on hankittu.
Pennulla on pieni rakko, joten se ei noin pienenä jaksa olla pissaamatta koko yötä. Varaudu käyttämään se hiekoilla ainakin kerran yössä jos haluat kuivat nurkat ja siisteyskasvatuksen.
Vaikka meidän pentu kävi päivällä laatikolla, yöllä ei osannut mennä sinne. Itse tein niin, että ensimmäisenä yönä, kun kuulin nurkasta rapinan, kannoin sen hiekkalaatikolle, ja muutamana seuraavana yönä heräsin vartavasten kantamaan mirrin pissille. Yhtään kertaa ei nurkkiin sitten tehnyt pentuna eikä aikuisena. Tämä pätee isompinakin otettuihin pentuihin.
No meidän kisulit paljastui myöhemmin neljän viikon ikäisiksi ja aivan normaalisti ovat kasvaneet, ei mitään käytös häiriöitä. Mutta enpä olisi ottanut, jos olisin tiennyt silloin niiden iän...
Huh huh...ettekö edes ihmetelleet kissojen kokoa niitä ottaessa?
Älä ota kissanpentua ennen kuin se on 12-viikkoinen.Meille kissanpentu tuli 8-viikkoisena,ja sillä ilmeni käytöshäiriöitä jotka johtuivat liian aikaisesta luovutuksesta. Kissa ei mm.osaa vieläkään (nyt 3-vuotias)peitellä ollenkaan jätöksiään, ja haju on epämiellyttävä kun jätökset jäävät peittelemättä.Kissojen luovutusikä on 12-viikkoa ja usko niitä viisaita ihmisiä jotka ovat tämän iän määränneet.Ei auta vaikka pitäisit siitä miten hyvää huolta,sillä et voi ikinä tarjota pennulle sitä mitä se saa emoltaan.Minä olen katunut hyvin paljon sitä,että otin kissan liian aikaisin.Saat tasapainoisemman kissan kun otat sen oikeassa iässä jolloin se on oppinut emoltaan kaiken tarpeellisen.
En siis ole sen puolesta, että kissan voi ottaa aikasessa vaiheessa, mutta itselläni on neljä kissaa joista kolme on tullut yli 12-viikkoisena mulle yksi tuli 6-viikkoisena.
Kuitenkin kaksi näistä myöhemmin tulleista kissoista ei peitä hiekkalaatikossa tarpeitaan ja muutenkin on erikoisia käytökseltään.
Toinen kissa (poika 7.v) saattaa käydä koiran raksukupissa tarpeillaan ja on vieraille agressiivinen. Myöskin tämä tekee tarpeitaan esim. pudonneille sanomalehdille tms.
Toinen (tyttö 4.v) taas ei siedä lukittuja ovia ja haastaa alituiseen riitaa muiden kissojen kanssa.
Aikaisin tulleella ei ole käytöshäiriöitä vaan on oikeen kissamainen otus (nyt iältään 4.v).
Eli käyttäytymishäiriöt eivät välttämättä johdu aikaisesta luovutusiästäkään.
Kuitenkaan en suosittele ottamaan kissaa mielellään alle 12-viikkoisena, koska aina on riskit olemassa.
Niin, minä olen sitä mieltä, että pennun luovutuksen alaraja on 8viikkoa, mutta se on täysin kissan kehityksestä ja luonteesta kiinni, itse ainakin pennut luovuttaa sitten kun ne tuntuvat pärjäävän uudessa kodissa, kuitenkin aikaisintaa 8viikon iässä. meidän molemmat kissat on tulleet 8 viikkoisina ja hienosti ovat pärjänneet ei minkäänliaisia häiriöitä!
Korostan kuitenkin sitä, että se on täysin yksilöllistä!!
Emo vieroittaa pennut luonnossakin siinä 14-16-viikkoisina, joten minusta tätä pitäisi noudattaa kaikesta huolimatta ja suoda pennuille mahdollisuus oppia täydellinen "kissakieli". Pentu on vielä aiva vauva 8-viikkoisena!
Otin itse kissasisarukset 8 viikkoisina, tietämättömänä luovutusikä suosituksista. Molemmat osasivat jo valmiiksi pissalaatikolla käynnin eikä mitään ongelmia ollut muutenkaa. Tyttöpentu oli alunalkaen "kunnon kissa", kollipoika "lutkuttava vauveli". Myöhemmin sitten joleikattu uros lutkutteli säännöllisesti (korvanlehteäni), mutta siinä neljän vuoden iässä alkoi lutkuttelukin jäädä pois. Satunnaisesti vielä nytkin (13 vuotias) käy pikalipasut antamassa, muttei enää jää lutkuttamaan.
Kaikenkaikkiaan on mennyt ihan hienosti, poika on sylissä rötköttelevä suloisuus ja tyttö arvonsa tunteva lady!
Kissat saisi luovuttaa VASTA 12viikkoisina.
Ihme hommaa et pennuista pitää eroon päästä niin nopeasti, liian pieninä. Kannattaisi leikkauttaa kissansa (jos naaras), jos ei halua pentuja ja jos ei pidä kissaa valjaissa tms.