Totuus kuitenkin on, ettei elämä maalla ole mitään kullankaivamista papereita Brysseliin lähetellen. Ei, elämä on kovaa siellä siinä missä muuallakin. Joitakin harvoja suurtiloja on siunattu kenties vähän pienemmillä paineilla, mutta ns. keskikokoisia tiloja ei todellakaan käy kateeksi. On vaikea ymmärtää miksi kukaan jaksaa luoda mielikuvaa helposta elämästä maaseudulla. Tai voihan se ollakin helppoa, mutta työtä siellä joutuu tekemään. Kovaa työtä. Maalta itse kaupunkiin muuttaneena minulle ei ole koskaan tullut mieleenikään parjata maalaisia, ei koskaan. Myöskään minua ei ole kertaakaan vaivannut ikävä juurilleni, sillä kesälomareissut maalle tyydyttävät mahdolliset ikävän rippeet riittävässä määrin.
Kova työ, maaseudulla arkipäivää.
KOETTU ON
39195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
-
Ei sitä kukaan jaksakkaan , kun katselee näitä raatajia , on lähtemättömät arvet
heidän kasvoillaan , väsymys paistaa kaikessa läpi.
Tulin tänään tilalla käyneeksi , ja viesti sieltä oli karmiva , 40 pään lypsykarjaaei oltu astutettu enään vuoteen , Isännän sanoma oli , että kun menot ylittää maidon
tulot , on se siittä poikki.
Siinä rupateltiin , josko koittaisi miten lihakarja antaisi , oli siihenkin vaihtoehto,
saako rehun myynnillä suoraan enempi katetta , eli ei taida sekään kannattaa.
Kolmas traktori on jo myyty , ja siittä tulee lisäveroja maksuun myyntitulona.
On aika merkillistä paskanjauhantaa verrata tuottajahintoja , kun kumminkin
jokainen maksaa sen minkä KAUPPIAS määrää , siihen ei jussia kysellä.
Kiitos!
-
Tuossakin
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29841.0
näyttäisi siltä että iso osa navettahommaa tekevistä ottaa päivänokoset. Tietysti aamulypsyllä pitää olla kuudelta ja pois pääsee illalla kuudelta mutta työmatka on 5 minuutin kävely navetan ovelle. Monella työmatkoineen helposti tulee lähes sama työpäivä mutta ei silti ole mitään mahdolllisuuksia päivänokosiin.
No osalla on "kivenheitto" navetalle, osalla ei. Tunnen montakin jolla on useampi navetta hoidossa ympäri pitäjää. Ja onhan muilla töissäkäyvillä (ei yrittäjillä) ihmisillä monesti viikonloput sitten vapaita, että nukkuu viikonloppuna nii riittää virtaa seuraavalla viikolla.
Päiväunet on monesti ihan pakko ottaa. Meillä navettaan mennään jo viideltä aamulla, että kerkeää sieltä laittamaan lapset kouluun. Päivä on työtä täynnä ja kun kolmen aikoihin iltapäivällä on ruoka, sen jälkeen on ihan pakko oikaista selkä hetkeksi. Neljältä sitten kiireesti iltalypsylle edes hieman virkistyneenä ja kun kuuden-seitsemän aikoihin sulkee navetan oven hetkeksi on jo kiire kuskaamaan lapsia harrastuksiin. Ne kun täällä maalla ei ole vieressä vaan meilläkin parinkymmenen kilometrin päässä. Harrastusten jällkeen onkin taas työaika kun navettaan on tehtävä iltatarkastus. Tätä ei monikaan hoksaa, että navetassa on käytävä muulloinkin kuin vain lypsyaikoina. Yötkin kuluu tämän tästä navetassa, kun vasikat syntyy pääsääntöisesti yön rauhallisina tunteina. Kun siis yöunetkin ovat katkonaiset, on päiväunet silloin kun ne on mahdollista ottaa ihan paikallaan, Niistä ei kenenkään tarvitse katkeruutta kantaa.
"Päiväunet on monesti ihan pakko ottaa."
Olis joo... Minulla on ihan tavallista että työmatkalle pitää lähteä jo kello 04 aikoihin, siis pitää herätä viimeistään 03:30 että ehtii käydä suihkussa ja sitä rataa. Sitten autoon ja kustannuspaikalle pitäisi ehtiä kahdeksan maissa. Työpäivä jatkuu kunnes hommat on tehty, yleensä 16-18 välille. Ja sitten kotiin sama matka kuin aamullakin, kotona 20-22 välillä. Ja sitten pienet tirsat välillä että jaksaa taas seuraavana päivänä. Sellaista se on keikkatyöläisen arki. Enkä varmasti ole ainoa.
Päiväunista monesti haaveilee kyllä...
Neljän tunnin työmatka? Huh! Otan osaa!
Sinulla ei taida olla lapsia? Muuten varmaan olisit jo muuttanut lähemmäs työpaikkaa tai vaihtanut sitä. Kiitos kuitenkin kun jaksat pakertaa työssäsi. Kaikki työ on arvokasta.
Jäi vielä sanomatta, että maatalossa tehdään töitä pyhääarkea 7 päivää viikossa. Mutta senhän tietenkin tiesit jo. Ja varmaan senkin, että vuoden noin 365 päivästä vain 26 päivää'' on mahdollista saada lomittaja. Aina ei kaikkia vuosilomapäiviä pysty edes pitämään lomittajapulan vuoksi. Tässä työssä on niin kiinni, ettei kaukana asuvia sukulaisia pääse tapaamaan edes vuosittain. Mutta en minä valita. Pidän työstäni ja rakastan lehmiä. Senpä ansiosta olen vielä tällä alalla kaikesta harmista huolimatta jaksanut. Maalla on aina arvostettu työntekoa ja laiskuutta katsotaan karsaasti. Moni maalla kasvanut tietää, ettei maatalossa työ tekemällä lopu. Aina on jotain tekemistä ja ahkeruus on yksi luonteenpiirre, jota tässä työssä vaaditaan. Senpä vuoksii loukkaa jos aletaan kitisemään siitä, että maajussi hetken lepää jossain välissä.
"Neljän tunnin työmatka? Huh! Otan osaa!
Sinulla ei taida olla lapsia? Muuten varmaan olisit jo muuttanut lähemmäs työpaikkaa tai vaihtanut sitä."
Et tainnut tajuta mitä tarkoittaa keikkatyöläinen? Minä saatan olla tänään töissä Varkaudessa ja huomenna Rovaniemellä. Menen sinne missä hätä on suurin... Yleensä kun työviikkoa ajattelee niin kolmenä päivänä mittariin kertyy vähintään 350 km ja normiviikko niin tien päällä olen noin 1.500 kilometriä. Jos 70 km/h niin se on sitten lähes 22 tuntia autossa. Ja tuon päälle sitten normityöpäivä 8 tuntia, mulla kun noita matkakilometrejä ei lasketa työaikaan. Tuleehan tuosta?
Ja lapsia on. Kaksi.
Olemma seuranneet tuota maatilojen työrytmiä läheltä ja sanosimme että normipäivä niillä alkaa noin klo 6, pientä vaihtelua ilmenee. Aamunavetta näyttäisi olevan ohi noin klö 8-9 milloin tuoksusta päätellen myös puuroa syödään monessa talossa, tähän kulunee noin puolituntia/tunti. Sitte isäntä lähtee pihalle puuhastelemaan, kunnes emännän kahville huuto kajahtaa noin puolen päivän kieppeillä, siinä lehtiä vilastessa menee noin puoltuntia, sitte isäntä palaa taas askareilleen kunnes syömään komento kajahtaa noin 15.00-15.30, syödessä taas menee noin puoltuntia/tunti sitte köpöttelevät navettaan josta tullaan noin 18.00-18.30 iltakahveille ja viitseliäimmät isännät vielä jotain krapsehtii pihalla ja vielä ennen nukkumaanmenoa noin klo 10 vilaus navettaan.
Onko tämä varmasti yleinen päivärytmi sitten niin rasittavaa kun annetaan ymmärtää....
Kylällä asuvat metsäkoneyrittäjät lähtevät ehkä hinpun verran aikaisemmin työmaalle kuin eläintilan hoitajat mutta ovat kuitenkin nousseet noin puolituntia aikaisemmin kuin maatilalliset koska monet yrittää laittaa edes jotain lämmintä ruokaa termokseen mukaan, ettei kahvin ja leivän turvin tarvi koko päivää selvitä, joillain on myös pieni keittolevy koneessa jossa esimerkiksi lihakeiton lämmitys onnistuu mutta väittäisimme että tauot jää huomattavasti vähemmälle ajalle kuin maatilan väellä. Normaalisti päivä heillä loppuu metsässä noin klo 16.00-17.00 jolloin lähdetään ajelemaan kotia kohden, matkalla täytetään vielä farmarisäiliö lavalla sekä otetaan mahdollisesti uusia voiteluaineita, letkuja ynnä muuta tarvittavaa valmiiksi autoon aamua varten ja kotona ruokailemassa ollaan noin klo 18.00-18.30. joten oikeaa työaikaa on kertynyt ihan saman verran kuin maatilalla jollei jopa enemmän!
Jotta ei se maatilan työnteko mitään ainutlaatuista ole vaikka niin mielellään annetaan ymmärtää!
Työmatkoja ei tosiaan lasketa työaikaan. Itseppä olet keikkatyöläinen työsi valinnut ja varmaan saat siitä hyvän palkan kun vaivaudut jopa ajelemaan tuollaisia matkoja työsi vuoksi, joten älä viitsi valittaa.
Päiväunista vielä, toukokuusta lokakuuhun niistä saa maatilallakin vain haaveilla. Varsinkin isännät tekevät silloin ajoittain jopa 20 tuntisia päiviä, ja ei mitään työmatka-ajoa vaan ihan oikeaa työtä.
Epäilijöille voin sanoa, että tervetuloa kokemaan asia todeksi ihan paikan päälle! Lisäkädet eivät olisi haitaksi!
se palkka tulee työmatkakuluineen. On vapaapäivät, kuukauden kesäloma ja sairaslomakin järjestyy tarvittaessa ilman ongelmia.
Näistä voi maanviljelijä vain uneksia! Et millään voi verrata omaa työtäsi maanviljelyyn!
Metsäkoneessa ei tarvitse olla paskanhajussa koko päivää jos ei itse halua. Nämä nykymotot ovat ergonomialtaan sellaisia,ettei ainakaan siinä koville joudu
verrattuna johonkin paskarännissä rypemiseen.
"Itseppä olet keikkatyöläinen työsi valinnut ja varmaan saat siitä hyvän palkan kun vaivaudut jopa ajelemaan tuollaisia matkoja työsi vuoksi, joten älä viitsi valittaa."
Saan hyvää palkkaa, on osaaminen ja taidot sitä tasoa...
Mutta. Se vähän ottaa päähän kun toteat että "itseppä olet työsi valinnut". Mikä on totta. Se ei ole minulle mikään ongelma. Ongelma on se että myös maanviljelijä on työnsä valinnut. Ja sitten ollaan niin marttyyriä niin marttyyriä että kuinka paljon sitä oikein töitä tehdään ja korostetaan joka välissä työtunteja, raskautta ja pientä palkkaa.
Valitse työsi toisin kuten minä niin on kunnon palkka ja vaikka raskasta onkin niin ei tarvitse valittaa. Että nyt vaan reippaasti peilin eteen!
Mutta tuosta vertailusta vielä. On kuukauden kesälomat jne, jos on töitä jonossa ja hommat sovittuina niin sairaslomat jää kyllä yleensä aika haaveeksi, vain todella vakavissa paikoissa voi ottaa lomaa. Mutta äkkiseltään kun lasken niin olen poissa kotoa työn takia pyöreästi noin 2.800 tuntia vuodessa. Vähintään. Kun tulee noita muualla yöpymisiäkin aina välillä.
METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 §
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
4 §
TYÖAIKA
4.1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
http://kotisivukone.fi/files/punkaharjunpuu079.tiedottaa.net/tiedostot/metsakonealan_tes_2006-2008.pdf
"Onko tämä varmasti yleinen päivärytmi sitten niin rasittavaa kun annetaan ymmärtää".
Kun kertoo tuon maitotilan jopa 16 tunnin työn, johon siis sisältyy 24 varallaoloaika 11 kuukaudella saadaan melko monta tuntia.
Duunarilla on 8 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Maitotilallisella on kuukausi lomaa vuodessa, duunarilla on sen lisäksi noin 120 päivää lomaa vuodessa jolloin ei tarvitse lainkaan olla työmaallaan, ei edes varallaolo valmiudessa. Uskoisin että jos duunarin työaikaan lisättäisiin 120 päivää vuodessa työaikaa hekin pitäisivät sitä jopa rasittavana.
Kovastippa yrität todistella miten rankkaa työtä teet ja silti sinulla tuntuu riittävän aikaa naputella tänne :)
Minullakin riittää aikaa. On vapaapäivä. Sitä ei taida maajussilla olla.
Meillä ei kuule oikeasti ole varaa hyppiä maanviljelijän silmille työtunteinemme joten viisaampaa vaan nauttia vapaistamme ja kunnioittaa ruokamme tekijöitä.
Muuten, ei ketään kiinnosta kuinka monta tuntia vietät poissa kotoa. Se ei ollut tämän keskustelun aihe. Sitä paitsi rekkakuskit taitaa voittaa se skaban.
Olen viljanviljelijä jolla kuulemma on 10 kuukautta vapa-aikaa. Noina maanviljelyn vapaa-aikoina olen palkkatöissä, ja palkkatyön kesälomilla, talvilomilla ja pekkaspäivinä teen sitten noita viljanviljely töitä. Näin menettelevät kaikki tuntemani viljan viljelijät.
Maidon ja lihan tuottajat taas tekevät 11 kuukautta töitä vuodessa jokaisena päivänä. Ei täällä valiteta vaan vastataan väitteisiin viljelijöiden "pankolla makoilusta" ja muihin kirjoituksiin jossa väitetään miten vähän töitä meillä on.
Itsekin kuitenkin kirjoitat:
"On kuukauden kesälomat jne, jos on töitä jonossa ja hommat sovittuina niin sairaslomat jää kyllä yleensä aika haaveeksi, vain todella vakavissa paikoissa voi ottaa lomaa. Mutta äkkiseltään kun lasken niin olen poissa kotoa työn takia pyöreästi noin 2.800 tuntia vuodessa. Vähintään. Kun tulee noita muualla yöpymisiäkin aina välillä".
Voisiko tuon sitten käsittää jonkinlaiseksi valitukseksi tai martyyrin osaksi.
Onko niin että kun viljelijät vastaavat täällä keskustelupalstalla esitettyihin väitteisiin työajan lyhyydestä, sen on valitusta ja marttyyrin osan ottamista mutta kun joku muu, esimerkiksi nimimerkki "Keikkatyöläinen..." kirjoittaa omasta työajastaan se onkin aivan jotain muuta kuin valitusta.
Vertailun vuoksi työehtosopimustem mukaisia työaikoja:
Akavan sivuilta "Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa."
SAKn sivuilta "Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti sovittu työaikalakia lyhyemmistä työajoista. Monissa työehtosopimuksissa on säännöllisen työajan enimmäismääräksi sovittu 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa."
ja maidontuottaja on töissä keskimäärin 13h päivässä vähän reilu 11kk vuodessa...tekee noin 4500 työtuntia vuodessa. Niin ja tietenkin muu aika ollaan valmiina tarttumaan töihin jos tarvis. Aikas pieneksi jää keikkatyöläisen kotoapois tunnit, puhumattakaan työtunneista.
Kovasti ihmettelemme kun alatte lässyttää jostain tes:sin työajasta kun selkeästi kirjoitimme että metsäkoneyrittäjä!
Ja kyllä tunnemme noita yrittäjällä työssä olevia kuljettajia ja voimme antaa valaehtoisen lausunnon että tekevät tarvittaessa vaikka 16 tunnin päiviä jos vaikka joku savotta keväällä uhkaa jäädä kelirikon takia hoitamatta ja niinkuin mainitsin tuommoisia reiluja puuro, ruoka ynnä kahvi/lehtilukutaukoja eivät harrasta!
Toki jos hakkuutilanne heillä on hiljainen niin toki tekevät lyhyempää päivää koneita säästellen!
Monesti olemme havainneet että maatilalla se on se isäntä joka sitä marttyyrin viittaa sovittaa harteilleen, emäntä jonka työtaakka on kuitenkin lähes tilalla kuin tilalla raskaampi kun tarkastellaan koko vuoden työmäärää sen sijaan hyvin harvoin marisee työmäärästään. Kyllä maatilon rouvat ja neidit sen hatunnoston ansaitsee, isännistä ei aina voi samaa sanoa!
Ja sairaanhoitajat ovat aivan varmasti valmiit lähtemään töihin esimerkiksi ison onnettomuuden, työntekijän sairastuessa, jonkin vahingon, esimerkiksi tulipalon sattuessa laitoksessa. Ei se maajussin valmiudessa olo eroa tuosta yhtään mitenkään, samalla lailla hyppäävät hirvimetällä duunaritkin PISTE.
Ei kait siellä kumpikin ole koko ajan valmiudessa navettasaappaat jalassa, nyt liiotellaan kyllä härskisti!
Ei, toinen on muissa töissä ja toinen päivystää. Tälläkin hetkellä meillä on aamulypsy tehtynä, isäntä lähti puimaan ja minä käyn vartin välein tarkistamassa kuinka lehmän poikiminen etenee. Samalla voin tässä alkaa kirjanpitotöihin.
Tottakai muillakin aloilla työtunteja kertyy ja joudutaan olemaan päivystysvalmiudessa, mutta nythän on vain vastattu siihen hassuun väitteeseen, että me täällä maalla vaan makoillaan laiskoina päivät pitkät.
Kiitos hatunnostosta, mutta kyllä se isäntä ansaitsee sen myös. Isännät tekevät raskaimmat työt ja pidemmät päivät. En tiedä millaista tilaa sen vaimosi kanssa kiikaroitte, mutta yleisesti työnjako tiloilla sovitaan sen mukaan kumpi paremmin minkäkin työn kykenee hoitamaan. Se on maatilan sisäinen järjestely eikä mielestäni kuulu kenellekkään ulkopuoliselle.
kirjoituksistasi kuultaa läpi henkilökohtainen katkeruus jotain tiettyä maatilan isäntää kohtaan. Ei ole kuitenkaan viisasta alkaa yleistämään sitä kaikkiin isäntiin ja kaikkiin maatiloihin.
Miksi sinä kaikki lomat ja vapaat sitä viljaa viljelet, palkkatuloilla elää oikein mukavasti jos tähän palstaan on uskominen ja monet aktiiviviljelijät jotka kokonaan repii leipänsä maataloudesta valittaa lisämaan hankinnan vaikeutta!
Joten pellot vuokralle kohtuuhintaan, kaikki voittaa. Sulle jää lisätuloja ja aikaa perheelle ja joku maata tarvitseva voi kohentaa talouttaan!
puimaan... tonne aamukasteeseen????
Olemme pelkästään tasapuolisia, emme katkeria! Meitä vain arveluttaa tuo tapa jolla maatilojen työnteosta puhutaan, ikään kuin muut yrittäjät ei töitä tekisi, vaikka totuus on että nuo maanviljelijöiden työpäivät ei juurikaan poikkea esimerkiksi pienen lvi- yrittäjän arjesta. Hekin tekevät pitkää päivää, raskasta työtä ja jopa siellä paskasessa navetassa! Ja lähtevät auttamaan vaikka yöllä jos vesivahinko uhkaa eli varuillaoloaikaa heilläkin on ihan samalla lailla kuin maataloudessa!
Joten tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kirjoitteluun kun vertaillaan YRITTÄJIEN työtunteja, palkatut työntekijät on sitten erikseen, heitä ei kuulu sotkea tähän työmääräkeskusteluun!
tietenkin ennen pellolle menoa on kuivaaja työmaana, mutta tarkoitin siis, että isäntä touhuaa viljahommissa ja silloin emäntä täällä huolehtii navetan asukkaiden päivän tarpeet :)
jo aiemmin sanoin, kyllä niitä työtunteja kertyy muillakin aloilla ja on valmiudessa oloa, mutta joillakin tuntuu olevan se käsitys, että täällä maatilalla vaan pankolla makoillaan ja sitä väärinkäsitystä tässä yritetään oikaista. Vuosittaista työssäoloa vaan lisää reilusti karjatiloilla se, että vuodessa on vain ne 26 päivää, jolloin ainakin navettarutiinit voi jättää toisen huoleksi. Lvi-yrittäjäkin voi ottaa vapaata aina halutessaan. Tiedän, sillä naapurina on tämän alan ammattilainen. Lehmille taas on hiukan vaikeaa yrittää selittää, et pidätelkääpä maitoa ja ulosteitanne muutama päivä kun olis nuo rock-festarit ja haluisin niin mennä sinne tuon naapurin komian lvi-asentajan kanssa ;)
Kouluttamasta apulaista navettaan joka tulee avuksi jos jompi kumpi isäntäväestä tarvii/haluaa vapaata? Joka kunnasta löytyy joku halukas kohtuuhintaan joka avustaa ei kriittisissä töissä, osa jopa osaa antaa hyödyllisiä vinkkejä hetken työskenneltyään kun ei ole "näin meillä on aina tehty" ajatus päällimmäisenä mielessä!
Tuskin kukaan tulee pelkällä ruokapalkalla töihin. Meillä ainakaan ei ole varaa ajatellakkaan vieraan työvoiman käyttöä.
Ja ennenkuin joku taas sitten kommentoi tähän, että ahneuttamme pidetään kaikki rahat itsellä niin vastaan, että taatusti sellainen "renki" olisi palkattu tänne jo ajat sitten jos vaan oikeasti olisi rahallisesti mahdollista.
totta että jalostus on muokannut eläinainesta niin että vasaikat ovat niin isoja että lehmä ei pysty selviytymään synnytyksestä ilman kovaa kärsimystä ja ihmisen apua, luonnossa eläimet synnyttää ihan itekseen ilman apua? Nykyään kuulee että poikimahalvaukset ja lehmänb uupumiset ovat yleisiä.
Vasikoita syntyy sekä suuria että pieniä aivan kuten ihmisilläkin syntyy suuria vauvoja. Ihmisen apua tarvitaan, kun esim. vasikka on tulossa takaperin tai vasikka on väärässä asennossa. Joskus tulee suuri vasikka, jolloin apua tarvitaan pelastamaan sekä vasikka että lehmä.
"luonnossa eläimet synnyttää ihan itekseen ilman apua"
Onko tietoa, kuinka moni luonnossa synnyttävä eläin tai poikanen kuolee?
Poikimiseen ei tarvitse mennä apuun jos kaikki sujuu normaalisti. Hiehokin (ensi kertaa poikiva) pärjää itsekseen kun kaikki sujuu niinkuin pitääkin. Luonnossa takaperin syntyvät todennäköisesti kuolisivat ja emä siinä mukana. Ihmisen on seurattava poikimista sivusta kaiken varalta. Jos ongelmia tulee niin siinä onkin sitten kiire, että saadaan molemmat pelastettua. Kipua poikiminen tietenkin aiheuttaa. Kovaa kärsimystä se ei emälle ole ellei sitten jokin tosiaan ole vinossa. Poikimahalvaukset ovat minun käsitykseni mukaan vähentyneet. Ainakaan meidän karjassa niitä ei ole esiintynyt kymmeneen vuoteen. Halvauksien esiintymiseen ei vaikuta se miten iso syntyvä vasikka on vaan se johtuu kalsiumin vajauksesta.