Media mustamaalaa pitkäaikaistyötön-käsitteellä. Juuri seurasin mitä Suomi Expressen taas esitti. Jos nyt ei ihan puutaheinää, niin vain yhtä totuutta työttömistä jokaiselta haastateltavalta.
1. Pitkäaikaistyöttömäksi määritellään pitkäaikainen työnhaku. Pari vuotta työnhakijana on ihan tavallista, eikä se henkilöstä mitään tee tai kerro. Useimmilla on moninkertainen ammatillinen koulutus takanaan. Töitä ei vain ole kaikille.
2. Työvoimatoimisto ei todellakaan tarjoa ammatillista lisäkoulutusta kuin harvoille ja valituille. Koulutusjärjestelmä on täysin oma byrokratialajinsa, joka edellyttää aikaisempia tutkintoja. Tässä aikuisopiskelija ei kohtaa aikuista kouluttajaa vaan edelleen häntä pidetään ei-aikuisena oppijana. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei enää pidä oppilaitiksia minkäänlaisena auktoriteetina ja ihan vain sen vuoksi, että heillä on enemmän "oppineisuutta" kuin ammatillisten oppilaitosten opettajilla.
3. Suuri osa pitkäaikaisista työnhakijoista on ihan muuta kuin mitä esimerkiksi Ilkka Taipale väittää. He ovat ihan normaaleja suomalaisia, joilla on usein enemmän työkykyä ja kapasiteettia kuin keskivertotyöntekijällä. Yleistäminen on valehtelua. Pitkäaikaistyötön ei ole sairas. Sairaitakin toki on. TYöelämänkin on syytä joustaa, jos todella on pulaa tekijöistä.
4. Jokainen työvoimatoimiston vakituinen virkailija ja esimiesasemassa oleva tietää aivan varmasti, ettei työnhakijoille ole asiallista ammatillista koulutusta tai työtä tarjolla. Asiakkaat ovat nuorempana koulutuksensa jo käyneet. On suoranaista valehtelua väittää, että vika olisi työnhakijoissa. Työvoimatoimisto ei palvele sen kummemmin elinkeinoelämää kuin tavallista suomalaista työnhakijaakaan.
5. Aina on pulaa erittäin ammattitaitoisista työntekijöistä. Se, ei ole kuitenkaan sitä yhteiskunnan tyydyttämätöntä työttömyyttä josta puhutaan ongelmana.
6. Suuri osa työvoimatoimiston asiakkaista hakee turhaan työtä. He eivät tule koskaan sitä eikä muutakaan kautta työllistymään. Vika ei ole heissä vaan siinä ettei nyky-yhtyeiskunnassa ole täystyöllisyyden tarvetta.
7. Työvoimatoimisto ei ole oikea paikka perustoimeentulon hakemiseen ja sitä päättämiseen. Ei sitä ole eläkelaitoskaan tai sosiaalitoimisto jos henkilö on terve työtön. Oikea paikka on Kela.
8. Suomessa varsinkin Yleisradio valehtelee työllisyydestä. Kyse on politiikasta ja todellakin siitä että joku ei halua lähettää "väärää signaalia" työttömyydestä. Ei uskalleta kertoa totuutta. Kyse on valehtelusta.
9. Ikävintä on se, että työvoimatoimisto on kaiken lain yläpuolella ja voi luokitella asiakkaitansa kuten haluaa. Todellisuudessa he eivät edes heitä tunne, eivät ymmärrä ammatillisen koulutuksen merkitystä, eivät tunne työelämää, vaan luottavat suomalaisen oppilaitosjärjestelmään täysin sokeaksi. Kuka työmailla miettii minkä tutkinnon kukakin on suorittanut tai arvosanan? Ei kukaan.
Työvoimatoimisto leimaa suomalaisia täysin mielivaltaisesti ja samalla tuhoaa monen elämän. Tähän ei kukaan puutu, eikä sitä Yle koskaan kerro. Yle ei kerro totuutta työllistämistoimista eikä ammatillisen koulutuksen puutteesta tai tarpeesta. Nämä olisivat kuitenkin todellisuudessa ainoita keinoja joilla työnhakua voi parantaa. Tämän tilanteen tietää jokainen työvoimatoimiston työvoimaneuvoja.
10 Se, millä keinolla tämä on ollut mahdollista ja miten väärää perustietoa on kyetty levittämään, johtuu työvoimahallinnon tietojärjestelmästä. Kaikki tieto mitä virkailijat keräävät on tarkoitettu puolustelemaan työvoimatoimistoa ja sen työntekijää itseään. Työnhakijasta kirjataan se tieto mikä on hänelle epäedullista mutta tieto joka olisi vaaraksi työvoimatoimistolle itselleen jätetään pois. Tämä on luonnollista, mutta ei ole oikein. Sinne kertyy hakijasta siis vain negatiivista tietoa. Asiakas hakee kuitenkin itselleen töitä ja on itse oma ammattinsa. Hän ei ole se miksi työvoimatoimisto hänet haluaa määritellä. Ei voi olla.
11. Toki työttömissä on monenlaisia henkilöitä. Kyse on kuitenkin työnhakijoista. Joillakin on fyysisiä sairauksia, joillakin henkisiä, meillä kaikilla on oppimisen ongelmia, sosiaalisia ongelmia. Meillä on maaseudun työttömiä ja kaupunkilaisia.
12. Työnhaku on vain työnhakua. Perustoimeentulon tarvitsee jokainen. Työnteko ei ole niin ylivoimainen ja merkillinen asia, että sillä pitäisi työttömiä syyttää ja syyllistää. Ei se ole iso rasite terveelle.
13. Jos töitä ei todella ole, on syytä hyväksyä tilanne. Jos järjestelmä on mätä, on syytä itsenäistyä ja vähät välittää siitä ja sen määrittelyistä. Tämä kaikki jotta säilyisi terveenä ja myös työkykyisenä. Jokainen on syytä elää omaa elämäänsä. Virkamies vähät välittää jos oma etu vaarantuu. Näin tämän aihealueen kohdalla.
14. Surullista on se, että nykyinen työllisyydestä valehtelu kuluttaa ja kuormittaa yhteiskuntaa, estää aidon ammattitaidon kehittämisen sekä ennen kaikkea ahdistaa kansalaisia.
1. Pitkäaikaistyöttömäksi määritellään pitkäaikainen työnhaku. Pari vuotta työnhakijana on ihan tavallista, eikä se henkilöstä mitään tee tai kerro. Useimmilla on moninkertainen ammatillinen koulutus takanaan. Töitä ei vain ole kaikille.
2. Työvoimatoimisto ei todellakaan tarjoa ammatillista lisäkoulutusta kuin harvoille ja valituille. Koulutusjärjestelmä on täysin oma byrokratialajinsa, joka edellyttää aikaisempia tutkintoja. Tässä aikuisopiskelija ei kohtaa aikuista kouluttajaa vaan edelleen häntä pidetään ei-aikuisena oppijana. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei enää pidä oppilaitiksia minkäänlaisena auktoriteetina ja ihan vain sen vuoksi, että heillä on enemmän "oppineisuutta" kuin ammatillisten oppilaitosten opettajilla.
3. Suuri osa pitkäaikaisista työnhakijoista on ihan muuta kuin mitä esimerkiksi Ilkka Taipale väittää. He ovat ihan normaaleja suomalaisia, joilla on usein enemmän työkykyä ja kapasiteettia kuin keskivertotyöntekijällä. Yleistäminen on valehtelua. Pitkäaikaistyötön ei ole sairas. Sairaitakin toki on. TYöelämänkin on syytä joustaa, jos todella on pulaa tekijöistä.
4. Jokainen työvoimatoimiston vakituinen virkailija ja esimiesasemassa oleva tietää aivan varmasti, ettei työnhakijoille ole asiallista ammatillista koulutusta tai työtä tarjolla. Asiakkaat ovat nuorempana koulutuksensa jo käyneet. On suoranaista valehtelua väittää, että vika olisi työnhakijoissa. Työvoimatoimisto ei palvele sen kummemmin elinkeinoelämää kuin tavallista suomalaista työnhakijaakaan.
5. Aina on pulaa erittäin ammattitaitoisista työntekijöistä. Se, ei ole kuitenkaan sitä yhteiskunnan tyydyttämätöntä työttömyyttä josta puhutaan ongelmana.
6. Suuri osa työvoimatoimiston asiakkaista hakee turhaan työtä. He eivät tule koskaan sitä eikä muutakaan kautta työllistymään. Vika ei ole heissä vaan siinä ettei nyky-yhtyeiskunnassa ole täystyöllisyyden tarvetta.
7. Työvoimatoimisto ei ole oikea paikka perustoimeentulon hakemiseen ja sitä päättämiseen. Ei sitä ole eläkelaitoskaan tai sosiaalitoimisto jos henkilö on terve työtön. Oikea paikka on Kela.
8. Suomessa varsinkin Yleisradio valehtelee työllisyydestä. Kyse on politiikasta ja todellakin siitä että joku ei halua lähettää "väärää signaalia" työttömyydestä. Ei uskalleta kertoa totuutta. Kyse on valehtelusta.
9. Ikävintä on se, että työvoimatoimisto on kaiken lain yläpuolella ja voi luokitella asiakkaitansa kuten haluaa. Todellisuudessa he eivät edes heitä tunne, eivät ymmärrä ammatillisen koulutuksen merkitystä, eivät tunne työelämää, vaan luottavat suomalaisen oppilaitosjärjestelmään täysin sokeaksi. Kuka työmailla miettii minkä tutkinnon kukakin on suorittanut tai arvosanan? Ei kukaan.
Työvoimatoimisto leimaa suomalaisia täysin mielivaltaisesti ja samalla tuhoaa monen elämän. Tähän ei kukaan puutu, eikä sitä Yle koskaan kerro. Yle ei kerro totuutta työllistämistoimista eikä ammatillisen koulutuksen puutteesta tai tarpeesta. Nämä olisivat kuitenkin todellisuudessa ainoita keinoja joilla työnhakua voi parantaa. Tämän tilanteen tietää jokainen työvoimatoimiston työvoimaneuvoja.
10 Se, millä keinolla tämä on ollut mahdollista ja miten väärää perustietoa on kyetty levittämään, johtuu työvoimahallinnon tietojärjestelmästä. Kaikki tieto mitä virkailijat keräävät on tarkoitettu puolustelemaan työvoimatoimistoa ja sen työntekijää itseään. Työnhakijasta kirjataan se tieto mikä on hänelle epäedullista mutta tieto joka olisi vaaraksi työvoimatoimistolle itselleen jätetään pois. Tämä on luonnollista, mutta ei ole oikein. Sinne kertyy hakijasta siis vain negatiivista tietoa. Asiakas hakee kuitenkin itselleen töitä ja on itse oma ammattinsa. Hän ei ole se miksi työvoimatoimisto hänet haluaa määritellä. Ei voi olla.
11. Toki työttömissä on monenlaisia henkilöitä. Kyse on kuitenkin työnhakijoista. Joillakin on fyysisiä sairauksia, joillakin henkisiä, meillä kaikilla on oppimisen ongelmia, sosiaalisia ongelmia. Meillä on maaseudun työttömiä ja kaupunkilaisia.
12. Työnhaku on vain työnhakua. Perustoimeentulon tarvitsee jokainen. Työnteko ei ole niin ylivoimainen ja merkillinen asia, että sillä pitäisi työttömiä syyttää ja syyllistää. Ei se ole iso rasite terveelle.
13. Jos töitä ei todella ole, on syytä hyväksyä tilanne. Jos järjestelmä on mätä, on syytä itsenäistyä ja vähät välittää siitä ja sen määrittelyistä. Tämä kaikki jotta säilyisi terveenä ja myös työkykyisenä. Jokainen on syytä elää omaa elämäänsä. Virkamies vähät välittää jos oma etu vaarantuu. Näin tämän aihealueen kohdalla.
14. Surullista on se, että nykyinen työllisyydestä valehtelu kuluttaa ja kuormittaa yhteiskuntaa, estää aidon ammattitaidon kehittämisen sekä ennen kaikkea ahdistaa kansalaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä väliä sillä on?
En edes halua työllistyä enää omalle alalle ehkä en muuallekaan. Yhteiskunta ei anna minulle mahdollisuutta itsenäistyä siitä, uskottavan puolustuksen rakentaminen on lailla kielletty rikos.... vapaan energian kanssa puuhaavia jahdataan säälittä tiedustelupalvelujen toimista. siksi roikun masentuneena työttömänä teidän verorahoillani, anteeksi juutalaispankkireilta lainatulla omaisuudella...