Eikös Suomen ensimmäisen kuninkaan nimi olisi ollut Väinö ensimmäinen? :)
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on Väinön päivä. Eikös se ole vähän satua, koko tarina.
Kuin Henrik ja Lallikin, ehkä.
ole satua, tapasin sen tänään, en jäällä kuiten...
Lalli Partinen oli huippu jääkiekkoilija. Muistaakseni pelasi joskus Porin Ässissä ja kuului suomen maajoukkueeseenkin. Se oli sitä seitkytlukua, mitä te ette ehkä muista, eikä todellakaan mitään satua. :)
puhutakaan mistään leukamonosesta. :))
Ei myöskään banaanipahlmannista.
Moi!
Hassua että sanoit yhdelle vastaajalle: "Se oli sitä seitkytlukua, mitä te ette ehkä muista...." Tämä on 50 palsta ja luulisin että muistavat 70-luvun :)))) Itse kirjoittelen täällä laittomasti 46-miinus-ihmisenä. Itse en tiedä enkä muista Lalli Partista kuin nimeltä. Raimo Helminen tulee mieleeni oman sukupolveni kiekkoilijana.
Kyllä kait 70- luvun muistavat. Halusin vaan provosoida jonkun muistelemaan:)
Sinä vähävn niinkuin ennakoit. 46- heh heh...mä en ole vielä puolessa 50 .aa...hauskaa, että muutama vuosi merkkaa jotain tässäkin kategoriassa
Moi!
On aina parempi provosoida kirjoittelua kuin seurata hiljaiseloa! Itse teen samalla tavalla. Jos ei kirjoittelua synny niin...hommaan palstalle säpinää!
on olemassa.
Vuonna 1970 olin 12 vuotias ja presidenttinä ihan varmasti Kekkonen, sen muistan ja muutama vuosi sen jälkeen hurja nuoruus opiskeluineen. Enempää en tahdo nyt muistaa.
Väinämön päivä. Voisiko olla myös Väinämöisen päivä? Tämähän on silloin melkein kuin Kalevalan-päivä.
Miksikähän ne silloin lähti sitä kuningasta Saksasta etsimään, oliko ne niin kateellisia toisilleen, ettei siihen Suomessa syntynyttä kelpuutettu.
Vois olla tämä parlamentarismi pitemmällä, jos alkuun olis ollut kuningas. Siitä olisi aika päivää sitten tullut keulakuva, ilman valtaa niin kuin Ruotsissa.
Nyt nämä pressat pitää kiinni kynsin hampain vallasta, mikä on turhaa. Ei parlamentarismissä tarvita kahta valtakeskittymää, eduskuntaa ja presidenttiä.
Onkin mielenkiintoista ottaa selvää mitä tuohon aikaa puhuttiin ja pähkäiltiin ja mitkä vaikuttivat päätökseen. Samalta aikakaudelta löytyy paljonkin suomen historiaan liittyviä mielenkiintoisia asioita. Kaikkeen ei löydy vastauksia kylläkään sen aikaisista sanomalehdistä, mutta luulisi että tänäpäivänä on mahdollista perehtyä myös sellaisiin asiakirjoihin/materiaaleihin, mitkä eivät tuolloin olleet koko kansan nähtävillä.
on aina kiinnostanut minuakin. Vastauksia kyllä löytyy jo tänäpäivänä paremmin tuoltakin ajalta koska, tutkijoille ovat nämä ovet arkistojen ovet mitkä koskevat Suomen Itsenäistymisen alkua tavallaan auenneet myöskin. Luin tässä juuri itse Erkki Tuomiojan tekemän kirjan jota uskallan suositella. Tämä kirja kertoo Viron ensimmäisen itsenäisyyskauden (1918-1940) historiasta jossa nousee kaksi lehtimiestä ja yhteiskunnallista vaikuttajaa ylitse muiden Jaan Tönisson ja Konstantin Päts. Kuitenkin historiassa menee sitten niin että, Suomessa samaan aikaan rinnalle samankaltaisia tapahtumia ja poliittisia ratkaisuja joudutiin tekemään. Henkilöhistorian lisäksi (henkilöthän sitä poliittikkaa historiassa tekevät)..lopputuloksena tässäkin teoksessa voikin lukea kiinnostavia tulkintoja myöskin siitä, miten maantiede, naapurisuhteet, politiittojen personaalliset henkilökohtaiset ominaisuudet ja pyyteet, samoin kuin usein vähäisetkin seikat yllätyksellisesti;)), ovat vaikuttaneet historian suuriin käänteisiin ja maiden valtiollisen (muodon) ja kehityksen suuntaan...Historia mielestäni auttaa meitä aina ymmärtämään myös omia juuriamme keitä olemme ja miksi..Siksi minuakin tällainen tavallaan hyvä ja puolueeton historian tulkinta ja kirjallisuus kiinnostaa...
Hän sivuaa myös tuossa teoksessaa Ella Murrikia joka myöhemmin tunnetaan täällä Suomessa Hella Wuolijokena...joka nyt tapetilla.. Tämä nainen oli hänen iso-äitinsä;)) No. Kuitenkin Tuomiojamaiseen tapaan hän osaa tätäkin tarkestella ikäänkuin tutkijan näkövinkkelistä...mikä vaikeaa koska kysymyksessä näinkin läheinen sukulainen;)))
Varmasti saamme lähitulevaisuudessa lisää tämän tapaisia kirjoja lukea myös muilta...nyt kun tavallaan Suomessakin ollaan "hiukan vapauduttu" tästä tavallaan suljetusta keskustelukulttuuristamme mikä koskee lähihistoriaamme (sillähän on omat realiitetit olleet poliittisessa mielessä aina olemassa itse näin katson että, on pakkokin)...Maltamme vain odottaa...uskon että, tämä koskee myös Viroa, ja myöskin Venäjää itse nyt tilaamassa tällaista kirjaa kuin: A History of the Baltic States joka on Andres Kasekampin tekemä (tektsi suomeksi) ja toinen sitten Lauri Vahtre: Absurdin suurtavalta. Elämää neuvostojärjestelmässä...
Erkki Tuomiojan on ollut myöskin ulkoministerinä pitkään Suomessa.
Anders Kasekamp on Tarton yliopiston proffesori.
Lauri Vahtre taas Virolainen historiantutkija ja kansanedustaja....
Tsau:Friidu
siis tämä kirja jota suosittelen on Erkki Tuomiojan : Jaan Tönisson ja Viron Itsenäisyys...jossa tuossa alussa vähän pidempään kirjoitin..mistä kertoo..