Minkälaiset häät teillä oli?

työväentalolla tanssittiin.

Leipomukset tehtiin itse, vain kahvittelu oli silloin tapana, tätini hommasi tutulta kukkakauppiaalta kauniita annasilmiä pöydille, haitarinsoittaja antoi tanseille tahdin.
Linja-auto oli tilattu kirkon eteen häävieraita kuljettamaan ja lahjoja oli paljon, kaikki tarpeellista, jonkun verran tuli myös rahana, mikä olikin hyvä, kun pääsi puuttuvia kodin tavaroita hankkimaan.


Olihan se mahtava tunne, häävalssina soi Kultaa ja hopeaa, toisena Kyllikki valssi, minkä tanssin isän kanssa, muutapa en paljoa muistakaan, no vuosi oli 1956, keväällä oli ollut suurlakko.
Itse suunnittelin puvun ja silloin oli keltainen lempivärini, aluspuku oli keltainen valkoinen tylli päällä, kukkakimppuna oli pieni kimppu annansilmistä ja kieloista, lyhyt huntu ja kultakengät jalassa, olin niin prisessan oloinen;)
Jälkeenpäin sain kuulla, että keltainen on hyjätyn väri, no tulihan se hylkäys,,, kuoleman kautta, yli neljäkymmnetä vuotta liitomme kesti.
Vihkikuvakin oli kaupan ikkunassa, ja se oli jotakin, hih, kerran elämässä huomioitiin,,,
Kauniit ovat muistot.

on vettä joissa vierinyt sinä aikana.

old_profile_16083 kirjoitti:

työväentalolla tanssittiin.

Leipomukset tehtiin itse, vain kahvittelu oli silloin tapana, tätini hommasi tutulta kukkakauppiaalta kauniita annasilmiä pöydille, haitarinsoittaja antoi tanseille tahdin.
Linja-auto oli tilattu kirkon eteen häävieraita kuljettamaan ja lahjoja oli paljon, kaikki tarpeellista, jonkun verran tuli myös rahana, mikä olikin hyvä, kun pääsi puuttuvia kodin tavaroita hankkimaan.


Olihan se mahtava tunne, häävalssina soi Kultaa ja hopeaa, toisena Kyllikki valssi, minkä tanssin isän kanssa, muutapa en paljoa muistakaan, no vuosi oli 1956, keväällä oli ollut suurlakko.
Itse suunnittelin puvun ja silloin oli keltainen lempivärini, aluspuku oli keltainen valkoinen tylli päällä, kukkakimppuna oli pieni kimppu annansilmistä ja kieloista, lyhyt huntu ja kultakengät jalassa, olin niin prisessan oloinen;)
Jälkeenpäin sain kuulla, että keltainen on hyjätyn väri, no tulihan se hylkäys,,, kuoleman kautta, yli neljäkymmnetä vuotta liitomme kesti.
Vihkikuvakin oli kaupan ikkunassa, ja se oli jotakin, hih, kerran elämässä huomioitiin,,,
Kauniit ovat muistot.

oikein komeat häät. Pitkä oli liittonne, ja kuten sanoit, muistot jäivät, niitä ei kukaan voi riistää.

Meillä oli pienistä pienimmät häät. Kappelissa meidän lisäksemme 3 vanhempaamme, mieheni isä oli silloin jo kuollut.
Vihkimisen jälkeen veimme kumpikin autollamme vanhempamme meille kahville. Olimme ostaneet juuri talomme, ja vasta sitten nukuimme siellä ensimmäisen yömme.

Pukuni ja kenkäni lainasin työkaveriltani, kukat olivat kukkakaupan tekemät pienet koristukset kummankin rinnassa. Kampaajalla kävin, hiukseni olivat silloin tosi pitkät ja paksut.
Illemmalla kävi kylässä kaksi nuorta paria, kahvilla.
Hyvin meni, ja menee toivottavasti vielä pitkään, lapsettominakin.