Sixten Korkmanin raportti "Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?" on mielenkiintoista luettavaa.
Korkman todistaa miten talouskasvu ei nykyrakenteella korjaa julkisen taloutemme kestävyysvajetta. OK, tiedetään.
Lääkkeiksi Korkman tarjoaa
1) palvelutuotannon tuottavuuden lisäämistä,
2) osallistumisasteen nostamista (eli kaikki töihin), ja
3) universaalisuusperiaatteen (eli kaikille hyvät ja laadukkaat palvelut) tarkistamista.
Näistä lääkkeistä kaksi ensimmäistä edellyttävävät toimiakseen silti talouden merkittävää kasvua.
Palvelutuotannon tehostuminen edellyttää työvoiman siirtymistä yksityiselle sektorille tekemään jotakin muuta, kuin tuottamaan julkisia palveluita. Jos julkisten palveluiden kokonaistyövoima ei muutu, kestävyysvajeen kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, miten työvoima jakaantuu oman ja yksityisiltä tilatun palvelutuotannon kesken.
Käytännössä tämän pitäisi tapahtua niin, että julkisen sektorin luonnollista poistumaa ei korvata täysimääräisesti uusilla työntekijöillä. Samaan aikaan yksityisen puolen pitäisi luoda paljon uusia työpaikkoja muihin kuin julkisen palvelutuotannon tehtäviin, ja työllistää niihin nyt työvoiman ulkopuolella
olevia: työttömiä työnhakijoita, syrjäytyneitä, vajaakuntoisia työelämään palaavia, ja jatkossa nopeammin valmistuvat opiskelijat. Niin, ja pitää töissä työuraansa jatkavat seniorit.
Lyhyesti:
1) julkisessa palvelutuotannossa lisääntyvät työt tulisi suorittaa entistä pienemmällä työvoimalla, ja
2) yksityiselle puolelle pitäisi syntyä paljon julkisen palvelutuotannon ulkopuolisia uusia työpaikkoja.
Suomen koulutusjärjestelmä on peruskoulua myöden valjastettu tuottamaan uusia yrittäjiä. Yrittäjyyttä
tarjotaan taikasanaksi, joka luo tarvittavat uudet työpaikat. On totta, että jokainen uusi työpaikka helpottaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Mikäs ihme se on, kun valtaosa lisäarvosta menee julkiseen kirstuun.
Voidakseen palkata uuden työntekijän, yritys tarvitsee uutta liikevaihtoa, siis uutta kysyntää eli sitä talouskasvua. Karkeasti esim. suhteellisen matalapalkkaisen, 24.000 bruttona ansaitsevan työntekijän palkkaaminen vaatii 40-50.000 uutta liikevaihtoa. Arvonlisäveron kanssa uutta kysyntää tarvitaan siis 50-60.000, josta 10.000 rapsahtaa heti julkiseen kirstuun.
Suomessa on 800.000 erilaisia tulonsiirtoja saavaa ihmistä, joiden tulojen kasvusta (töihin menosta tai palkan noususta) jää heille itselleen alle 30% kulutettavaksi. Tuon 24.000 tienaavan palkkaaminen luo vain n. 7.000 euroa hänen itsensä käytettävissä olevaa uutta kysyntää!
Eli uuteen työpaikkaan tarvittavasta 50-60.000 euron kysyntäpotista ylivoimainen valtaosa solahtaa julkiseen kirstuun. Tällä hetkellä tuo raha tarvittaisiin siihen, että julkista velkaantumista kyettäisiin edes hidastamaan, saati pysäyttämään ja aloittamaan lainojen takaisin maksu.
Yrittäjänä minulla on huonoja uutisia: yrittäjät eivät luo uusia työpaikkoja, vaan uusi kysyntä eli talouskasvu ne luo, jos luo. Yrittäjät ovat sitten ne riskin kannon spesialistit, joita yhteiskunta ja talous tarvitsevat organisoimaan kysynnän vaatiman tuotantopanosten järjestelyn.
On valtava virhe esim. Hämeenlinnassa kuvitella, että velaksi investoimalla loisimme itse itsensä maksavaa uutta kysyntää. Tosiasia on, että kasvaminen on nyt Hämeenlinnalle äärimmäisen kallista. Muutama sata uutta kaupan kassaa ja puksua moottoritien päälle ei tapahdu veronmaksajien saman suuruisena
nettolisääntymisenä, vaan mukana tulee huoltosuhteen mukainen määrä tulonsiirtojen saajia. Kun julkisia palveluita tiivistetään koko ajan, tarkoittaa palveluiden käyttäjien lisääntyminen jatkuvasti ns. rajakustannusten toteutumista. Sen sijaan, että olemassa olevan kapasiteetin käyttöaste nousee,
tarvitaan uutta kapasiteettia. Kasvun kustannukset toteutuvat heti, ja ulosmittaavat etukäteen vuosikausien mahdolliset tulonlisäykset.
Nykytilanteessa kaikki Hämeenlinnan julkiset investoinnit näyttävät tapahtuvan 100% velaksi. Jos haluamme säilyttää edes pienen mahdollisuuden joskus nousta tästä suosta, velkaantuminen pitää pysäyttää heti. Selvitäksemme 2030-luvulle, julkisen talouden pitää olla ylijäämäinen vuosikausia.
Kuten yksityisessä tavara- ja palvelutuotannossa, julkisenkin palvelutuotannon tehostaminen vaatii itsessään aikaa ja investointeja. Kaupungin toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että velaksi otettujen investointirahojen tuhlaaminen ydintoimialojen ulkopuolelle pitää lopettaa heti, ja keskittyä sellaisiin palvelutuotannon investointeihin, joilla sitä peräänkuulutettua tehostamista voidaan edes yrittää.
Nyt valutaan tilanteeseen, jossa lisääntyvää suorittavaa työtä tekemään on yhä vähemmän käsiä kallispalkkaisen suunnittelu- ja hallintoketjun vain paisuessa. Se ei ole tehostamista, vaan kuolemista julkisen talouden metaboliseen oireyhtymään.
Korkman todistaa miten talouskasvu ei nykyrakenteella korjaa julkisen taloutemme kestävyysvajetta. OK, tiedetään.
Lääkkeiksi Korkman tarjoaa
1) palvelutuotannon tuottavuuden lisäämistä,
2) osallistumisasteen nostamista (eli kaikki töihin), ja
3) universaalisuusperiaatteen (eli kaikille hyvät ja laadukkaat palvelut) tarkistamista.
Näistä lääkkeistä kaksi ensimmäistä edellyttävävät toimiakseen silti talouden merkittävää kasvua.
Palvelutuotannon tehostuminen edellyttää työvoiman siirtymistä yksityiselle sektorille tekemään jotakin muuta, kuin tuottamaan julkisia palveluita. Jos julkisten palveluiden kokonaistyövoima ei muutu, kestävyysvajeen kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, miten työvoima jakaantuu oman ja yksityisiltä tilatun palvelutuotannon kesken.
Käytännössä tämän pitäisi tapahtua niin, että julkisen sektorin luonnollista poistumaa ei korvata täysimääräisesti uusilla työntekijöillä. Samaan aikaan yksityisen puolen pitäisi luoda paljon uusia työpaikkoja muihin kuin julkisen palvelutuotannon tehtäviin, ja työllistää niihin nyt työvoiman ulkopuolella
olevia: työttömiä työnhakijoita, syrjäytyneitä, vajaakuntoisia työelämään palaavia, ja jatkossa nopeammin valmistuvat opiskelijat. Niin, ja pitää töissä työuraansa jatkavat seniorit.
Lyhyesti:
1) julkisessa palvelutuotannossa lisääntyvät työt tulisi suorittaa entistä pienemmällä työvoimalla, ja
2) yksityiselle puolelle pitäisi syntyä paljon julkisen palvelutuotannon ulkopuolisia uusia työpaikkoja.
Suomen koulutusjärjestelmä on peruskoulua myöden valjastettu tuottamaan uusia yrittäjiä. Yrittäjyyttä
tarjotaan taikasanaksi, joka luo tarvittavat uudet työpaikat. On totta, että jokainen uusi työpaikka helpottaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Mikäs ihme se on, kun valtaosa lisäarvosta menee julkiseen kirstuun.
Voidakseen palkata uuden työntekijän, yritys tarvitsee uutta liikevaihtoa, siis uutta kysyntää eli sitä talouskasvua. Karkeasti esim. suhteellisen matalapalkkaisen, 24.000 bruttona ansaitsevan työntekijän palkkaaminen vaatii 40-50.000 uutta liikevaihtoa. Arvonlisäveron kanssa uutta kysyntää tarvitaan siis 50-60.000, josta 10.000 rapsahtaa heti julkiseen kirstuun.
Suomessa on 800.000 erilaisia tulonsiirtoja saavaa ihmistä, joiden tulojen kasvusta (töihin menosta tai palkan noususta) jää heille itselleen alle 30% kulutettavaksi. Tuon 24.000 tienaavan palkkaaminen luo vain n. 7.000 euroa hänen itsensä käytettävissä olevaa uutta kysyntää!
Eli uuteen työpaikkaan tarvittavasta 50-60.000 euron kysyntäpotista ylivoimainen valtaosa solahtaa julkiseen kirstuun. Tällä hetkellä tuo raha tarvittaisiin siihen, että julkista velkaantumista kyettäisiin edes hidastamaan, saati pysäyttämään ja aloittamaan lainojen takaisin maksu.
Yrittäjänä minulla on huonoja uutisia: yrittäjät eivät luo uusia työpaikkoja, vaan uusi kysyntä eli talouskasvu ne luo, jos luo. Yrittäjät ovat sitten ne riskin kannon spesialistit, joita yhteiskunta ja talous tarvitsevat organisoimaan kysynnän vaatiman tuotantopanosten järjestelyn.
On valtava virhe esim. Hämeenlinnassa kuvitella, että velaksi investoimalla loisimme itse itsensä maksavaa uutta kysyntää. Tosiasia on, että kasvaminen on nyt Hämeenlinnalle äärimmäisen kallista. Muutama sata uutta kaupan kassaa ja puksua moottoritien päälle ei tapahdu veronmaksajien saman suuruisena
nettolisääntymisenä, vaan mukana tulee huoltosuhteen mukainen määrä tulonsiirtojen saajia. Kun julkisia palveluita tiivistetään koko ajan, tarkoittaa palveluiden käyttäjien lisääntyminen jatkuvasti ns. rajakustannusten toteutumista. Sen sijaan, että olemassa olevan kapasiteetin käyttöaste nousee,
tarvitaan uutta kapasiteettia. Kasvun kustannukset toteutuvat heti, ja ulosmittaavat etukäteen vuosikausien mahdolliset tulonlisäykset.
Nykytilanteessa kaikki Hämeenlinnan julkiset investoinnit näyttävät tapahtuvan 100% velaksi. Jos haluamme säilyttää edes pienen mahdollisuuden joskus nousta tästä suosta, velkaantuminen pitää pysäyttää heti. Selvitäksemme 2030-luvulle, julkisen talouden pitää olla ylijäämäinen vuosikausia.
Kuten yksityisessä tavara- ja palvelutuotannossa, julkisenkin palvelutuotannon tehostaminen vaatii itsessään aikaa ja investointeja. Kaupungin toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että velaksi otettujen investointirahojen tuhlaaminen ydintoimialojen ulkopuolelle pitää lopettaa heti, ja keskittyä sellaisiin palvelutuotannon investointeihin, joilla sitä peräänkuulutettua tehostamista voidaan edes yrittää.
Nyt valutaan tilanteeseen, jossa lisääntyvää suorittavaa työtä tekemään on yhä vähemmän käsiä kallispalkkaisen suunnittelu- ja hallintoketjun vain paisuessa. Se ei ole tehostamista, vaan kuolemista julkisen talouden metaboliseen oireyhtymään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuten Kari kirjoittelee,suossa ollaan ja syvemmälle mennään,velkakellon mukaan jokainen Suomalainen on velkaa yli 14,000,00 euroa ja lisää tulee valtavasti, suomen rahat valuu ulkomaisien työntekijöiden lompuukiin ,jollei me täällä suomessa aleta valmistaa jotain kappaletta,jota myydään ulkomaille,kuten ei perheen varallisuuskaan kasva sillä,että äiti maksaa tyttärelle tiskauksesta,ja tytär maksaa Äidille,kun hän laittaa ruokaa.
Vaan jonkun on käytävä perheen ulkopuolella työssä tienaamassa,köysi kiristyy,jos hallitus meinaa että nostetaan Alv- yläkanttiin 25 %, lisätään sähköveroa,ym,ym,ym, korotuksia ettäkö sillä päästään pälkähästä eli veloista,ja sillä elätetään raskasta virkakoneistoa ym,Optiokeisareita / ökyeläkkeitä valtion varoista,, narun toinen pää tulee vetävän käteen ,ja mistä sitten vedetään ?????.
Hämeenlinnan osalta kummastusta herättää se että samaan aikaan kun kunta ajaa omaa palvelutuotantoaan alas nyt nopeimmin kai koko maassa, tehdään investointeja parkkihalleihin ja muuhun yritystoimintaan siitä huolimatta että entisetkin tuottavat koko ajan tappiota.
Keinuparkki maksoi 3,5 miljoonaa ja tällä hetkellä yli 250 auton parkissa parkkaa keskimäärin n. 30 autoa vuorokaudessa. Kun tuntitaksa on 1,2 euroa ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen että homma pyörii raskaasti tappiollisena - velat maksellaan taas verovaroista.
Nyt kaupunki varautuu investoimaan 7,7 miljoonaa uuteen kaivoparkkiin. Tekisi mieleni huutaa että haloo onko tässä enää mitään mieltä !!!
Väkisin tulee mieleen sellainen juttu , että kaupunginjohtajakaksikolla ja miksei myös kaupunginhallituksella on meneillään virkapaketin hoito . Siis , jollekin pikkunilkille on saatava vakinainen virka maksoi mitä maksoi . Ei n. 8 miljoonaa ole kovin paljon , etenkään kun sitä ei tarvi itse maksaa , sitä varten hankitaan lisää veronmaksajia , niin , kun ( huomaatko , että ei jos ) menee huonosti ; jatketaan lainaa 20 vuodella .
Joka paikassa vannotaan kasvun nimiin vaan katto tulee siinäkin vastaan. Hämeenlinnan strategia, investointia investoinnin perään kertoo juuri sitä. Riski-bisnestä on yritysten menestyäkseen tehtävä mutta Hämeenlinnankin kaupungissa verovaroin tehtynä se on moraalitonta. Jokainen yrittäjä joutuu ottamaan riskit mutta kunnallisessa organisaatiossa ei riskinottajilla ole henkilökohtaista vastuuta ja se johtaa holtittomaan riskinottoon. Ovatko äänestäjät antaneet luvan moiseen toimintaan eli valmiit maksamaan siitä veroina?
Lehden lukeminen varmisti, että hyvinvointivaltiossa ollaan! Ja hyvinvointi -€U:ssa!
Sitten kun vielä syömme puhdasta äitien tekemää ruokaa, uusseelantilaisia, brasilialaisia, eteläafrikkalaisia hedelmiä ja juomme chileläistä punaviiniä, niin hyvinvointimme kasvaakin potenssiin!
Kansanedustuslaitoxemme ryhdikkäitä pienen ihmisen puolelle aina asettuvia kansanedustajia meidän on kiittäminen, että meillä on tämä fantastinen hyvinvointivaltio.
Ja ruoka näin puhdasta, äidit kun sen vielä tekevätkin! Kiitos ihmistä suojelevan tiukan lainsäädännön ja lahjomattoman valvonnan. Vihreille erikoismaininta!
ttp://areena.yle.fi/ohjelma/7483
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1298322184100&language=fi
Onnittelemme meitä!
Helpostihan nuo pikku velat maksellaan, jos palkatkin ovat jo pompsahtaneet yli 3000 euron.
Ongelmana taitaa kuitenkin olla monella alalla osaajien lähtö eläkepäivilleen. Työpaikoille jäävät muutamat nuoret "nörtit", jotka ovat epätoivoisissa työpaineissa. Miten lienee kaupunkimme suunnittelupuolen tilanne?
Paljon tulee kuitenkin tavaraa "piirustuspöydiltä"! Eihän sitä kaikkea olisi pakko hyväksyä toteutettavaksi. Vuotuiset käyttökulutkin ovat monessa hankkeessa valtavat, vaikka sitä ei kukaan tunnu edes hoksaavan.
Pitääkö joku Suomeakin vielä hyvinvointivaltiona?
Kulmalan yhtiö (HML kaupungilla taloudellinen vastuu) sai Hämeenlinnan kaupungilta tosiaan tuon 7 miljoonan euron takauksen uusimman parkkihallinsa rahoitukseen. Tämän projektin nopeus löi kaikki aikaisemmat ennätykset tässä kaupungissa!! Äkkiä mulle heti nyt, ennenkuin edes asiasta keskustellaan.
Samaan aikaan Hätilän ja Kaurialan väliltä poistetaan väkipakolla kaikki ilmaiset pysäköintipaikat. Keskustan kehittämistä? Tässä kaupungissa ei haluta maksaa pysäköinnistä, koska siihen ei ole mitään oikeaa tarvetta. Parkkikiekko on keksitty ja se on hyvä systeemi. Muutaman henkilön märät päiväunet ovat kuitenkin nyt muuttumassa todeksi.
Miksi näitä parkkilaitoksia ei esim. kilpailutettu ja annettu bisnes jonkun yksityisen tahon hoidettavaksi ilman kaupunkilaisten lainan takauksia?
Jos nämä parkkilaitokset ovat niin mahtavia kultakaivoksia ja asiakkaita on jonoksi asti, niin eikös tulijoita yrittäjäksi olisi ollut. Miksi parkkiyhtiö ei ota itse lainaansa ilman kaupunkilaisten takausta? Täysin tyhjätaskut rakentavat 10 miljoonan euron parkkihallit! En pidä tästä tyylistä.
Sähkölaitoksesta piti päästä eroon, kun se ei kuulemma liittynyt kaupungin perustoimintoihin.
Nyt aika on toinen ja kaupungin johto (vai kuka?) päätti investoida yli 10 miljoonaa euroa 2 vuoden sisällä PYSÄKÖINTIIN, mikä ei ole koskaan ollut ongelma tässä kaupungissa.
Innopark, keinu ja kaivoparkki, työsyke, yksityinen päiväkoti, halliyhtiöt ja mitä kaikkia virityksiä näitä nyt onkaan... missä menee raja tälle verovarojen(lainatun) tuhlaamiselle? Huh huh.
Hyvä Veli verkosto työllistää....toisiaan