Uusi Hanse 325 vs uusi Bavaria 32 cruiser.

Mistä kiven alta näitä reipeupupettereitä oikein sikiää. Uusi vene on uusi. Maksoi se sitten 35 000 tai 350 000 samoin kuin ne halua ostaa autokaupasta koeajoautoa. KORKEA AIKA NÄIDEN VANHOJEN VENEIDEN MYYYJIEN YMMÄRTÄÄ ETTEN OLE KIINNOSTUNUT KÄYTETYSTÄ.

Ongelma oikeasti on että kun suomen venekauppiaat ovat persaukisia jobbareita, jotka eivät laita penniäkään kiinni hommaan, aivan kun kiinteistövälittäjtät, uudetkin veneet täytyy maksaa etukäteen. Eivät he pysty rahoitamaan vanhojen veneiden ostoa vaan elävät kädestä suuhun provikoilla veneiden välityksestä niin ei synny samanlaista venekauppamarkkinaa kuin autokaupanpuolella.

koskaan eivät osaa edes määritellä mistä, mitä ja koska ovat "kuulleet", mutta auliisti niitä kertoilevat pitkin maailmaa.

17 kirjoitti:

koskaan eivät osaa edes määritellä mistä, mitä ja koska ovat "kuulleet", mutta auliisti niitä kertoilevat pitkin maailmaa.

Johan särähti taas. Johtui varmaankin bavan mollaamisesta....

Ostakaa te tietämättömät ennakkoluulojen vangit vain ne uudet purret, niin me muut saadaan käytettyjä jatkossakin !

Btv. itse olen 28- jalkaisen nopean moottoriveneen omistaja (kaikkein paras vaihtoehto : ITSE RAKENNETTU)

ja tyytyväinen olen. Ei ole tarvinnut selitellä kenellekään mitään tuolla merellä tai satamissa.
Lisäksi aktiivinen käyttäjäyhteisö http://www.bavaristi.com/forum/index.php
Mutta tee päätös faktojen mukaan, uuden veneen osto järkevää vs vanhan romun osto...
Itse ostaisin nyt vähän käytetyn ja hyvin varustellun hieman isomman Bavarian.

Bavaria::::: kirjoitti:

ja tyytyväinen olen. Ei ole tarvinnut selitellä kenellekään mitään tuolla merellä tai satamissa.
Lisäksi aktiivinen käyttäjäyhteisö http://www.bavaristi.com/forum/index.php
Mutta tee päätös faktojen mukaan, uuden veneen osto järkevää vs vanhan romun osto...
Itse ostaisin nyt vähän käytetyn ja hyvin varustellun hieman isomman Bavarian.

Lue lisää

V*tuttaisi omistaa vene jota joutuu koko ajan perustelemaan. Bavarian kohdalla se vaan on niin...

Hanse:::: kirjoitti:

V*tuttaisi omistaa vene jota joutuu koko ajan perustelemaan. Bavarian kohdalla se vaan on niin...

sanaasta sanaan samanlainen selitys kuin Hansen kannattajallakin? Onko tällä palstalla puheoikeus vain Bavarian vastustajilla? Oletko vähän tyhmä?

"Ja uusi on aina uusi, ihan turha vertailla vaikka vain vuoden vanhaankaan vastaavaan aloittelijan veneeseen, koska ensimmäisenkin kesän aikana on voitu paukauttaa kivelle kerran jos toisenkin. ja lähdepä sitten ensi töiksi korjaamaan runkovaurioita, kun pitäisi uusi harrastus aloittaa. "

Niin, ja uusikin saattaa olla laatuveistämöltä maanantaikappale... aika kaukaa haettu uhkakuva. Veneet eivät ole autoja joissa nykyään laaduntarkkailu on erittäin korkealla tasolla. Sarjaveistämöidenkin veneet sisältävät erittäin runsaasti erilaisia käsin asennettuja komponentteja. Muutaman vuoden vanhassa veneessä lastentaudit joita ilmenee käytännössä joka veistämön tuotteissa on hoidettu pois mutta alkuperäinenkin purjekerta on kunnossa eikä isommille rempoille ole vielä tarvetta. Uusi purjekertakaan ei mahdottomia maksa. Laadukkaat alikomponentit, joita Bavassakin käytetään tosin monen mielestä alimitoitettuna, kestävät kyllä vuosikymmeniä.

Jos nimenomaisesti Bava kiinnostaa niin mainitussa hintaluokassa saisi esim. seitsemän vuotta vanhan Bava 38 Matchin 95kE hintaan (pyyntihinta), mukana pukki ja pressuteline jne.

http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/405226

Tretton kirjoitti:

"Ja uusi on aina uusi, ihan turha vertailla vaikka vain vuoden vanhaankaan vastaavaan aloittelijan veneeseen, koska ensimmäisenkin kesän aikana on voitu paukauttaa kivelle kerran jos toisenkin. ja lähdepä sitten ensi töiksi korjaamaan runkovaurioita, kun pitäisi uusi harrastus aloittaa. "

Niin, ja uusikin saattaa olla laatuveistämöltä maanantaikappale... aika kaukaa haettu uhkakuva. Veneet eivät ole autoja joissa nykyään laaduntarkkailu on erittäin korkealla tasolla. Sarjaveistämöidenkin veneet sisältävät erittäin runsaasti erilaisia käsin asennettuja komponentteja. Muutaman vuoden vanhassa veneessä lastentaudit joita ilmenee käytännössä joka veistämön tuotteissa on hoidettu pois mutta alkuperäinenkin purjekerta on kunnossa eikä isommille rempoille ole vielä tarvetta. Uusi purjekertakaan ei mahdottomia maksa. Laadukkaat alikomponentit, joita Bavassakin käytetään tosin monen mielestä alimitoitettuna, kestävät kyllä vuosikymmeniä.

Jos nimenomaisesti Bava kiinnostaa niin mainitussa hintaluokassa saisi esim. seitsemän vuotta vanhan Bava 38 Matchin 95kE hintaan (pyyntihinta), mukana pukki ja pressuteline jne.

http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/405226

Lue lisää

ja ihmettelenpä miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?

Itse päätin toissavuonna vaihtaa vanhan kilpaveneeni rehelliseen matkapurjeveneeseen. Kaipasimme paljon säilytystilaa, helppoa purjehdittavuutta, uutta venettä (kun nyt kerta oli mahdollisuus ostaa uusi niin miksi ihmeessä ostaa jonkun toisen vanha).

Päädyimme noin 31-33 jalkaiseen veneeseen joka on mahdollisimman "pieni" mutta pitää sisällään jo kaikki samat ominaisuudet (sisällä) kuin lähes kymmenen jalkaa pidempikin vene. Pienemmässä veneessä vähemmän massaa, tuulipinta-alaa jne. joten käsittely perheen kanssa helppoa.

Ranskattaret putosivat kilvasta "päiväpursimaisten" sisätilojen takia. Uutta bavariaa odotimme innoissamme, mutta kun kuvat veneestä saapuivat emme pitäneetkään Bavarian uudesta sisätilailmeestä/funkionaalisuudesta, joka on lähempänä ranskattaria.

Päädyimme lopulta Hanse 320:aan jota silloin lisäksi sai hävyttömän halvalla. Itseskuuttavan fokan ansiosta kryssiminen on aivan ihanaa (edellisessä veneessä oli ISO genua ja barduunat joita oli pakko käyttää joka vendassa). Purjehtii riittävän hyvin ja ennen kaikkea helposti. Aivan kevyelle kelille toivoisi isompaa keulapurjetta, mutta sitten menettäisi itseskuuttavan edut ja minä ainakin tuolloin menen mielummin vähän hitaammin. Koneella pääsee jos siltä tuntuu, purjeet saa reivattua istuinkaukalosta käsin kokonaan ja omaan makuumme älyttömän hyvät sisätilat.

Maahantuoja hoitanut asiat ihan kiitettävästi (uudessa veneessä on varmasti jotain huomautettavaa) ja älyttömän kätevä pk seudulla asustavien hanse 320 ihmisten tukiryhmä helpottaa asioita kummasti.

Ja kyllä uudessa veneessä vain on sitä jotain. Edellisten kahden veneeni yhteenlaskettu ikä oli yli 100v ja olin aina haaveillut, että jonain päivänä ostan vielä uuden.

h. kirjoitti:

ja ihmettelenpä miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?

Itse päätin toissavuonna vaihtaa vanhan kilpaveneeni rehelliseen matkapurjeveneeseen. Kaipasimme paljon säilytystilaa, helppoa purjehdittavuutta, uutta venettä (kun nyt kerta oli mahdollisuus ostaa uusi niin miksi ihmeessä ostaa jonkun toisen vanha).

Päädyimme noin 31-33 jalkaiseen veneeseen joka on mahdollisimman "pieni" mutta pitää sisällään jo kaikki samat ominaisuudet (sisällä) kuin lähes kymmenen jalkaa pidempikin vene. Pienemmässä veneessä vähemmän massaa, tuulipinta-alaa jne. joten käsittely perheen kanssa helppoa.

Ranskattaret putosivat kilvasta "päiväpursimaisten" sisätilojen takia. Uutta bavariaa odotimme innoissamme, mutta kun kuvat veneestä saapuivat emme pitäneetkään Bavarian uudesta sisätilailmeestä/funkionaalisuudesta, joka on lähempänä ranskattaria.

Päädyimme lopulta Hanse 320:aan jota silloin lisäksi sai hävyttömän halvalla. Itseskuuttavan fokan ansiosta kryssiminen on aivan ihanaa (edellisessä veneessä oli ISO genua ja barduunat joita oli pakko käyttää joka vendassa). Purjehtii riittävän hyvin ja ennen kaikkea helposti. Aivan kevyelle kelille toivoisi isompaa keulapurjetta, mutta sitten menettäisi itseskuuttavan edut ja minä ainakin tuolloin menen mielummin vähän hitaammin. Koneella pääsee jos siltä tuntuu, purjeet saa reivattua istuinkaukalosta käsin kokonaan ja omaan makuumme älyttömän hyvät sisätilat.

Maahantuoja hoitanut asiat ihan kiitettävästi (uudessa veneessä on varmasti jotain huomautettavaa) ja älyttömän kätevä pk seudulla asustavien hanse 320 ihmisten tukiryhmä helpottaa asioita kummasti.

Ja kyllä uudessa veneessä vain on sitä jotain. Edellisten kahden veneeni yhteenlaskettu ikä oli yli 100v ja olin aina haaveillut, että jonain päivänä ostan vielä uuden.

Lue lisää

Näyttää siltä, että kaikki uudet n32 jalkaiset maksaa sen n 100 tonnia, että valinnan varaa on.
Itse olen ostanut 2 uutta ja 3 käytettyä venettä, eniten itkua ja hampaidenkiristelyä on ollut uusissa.
Aloittelijan kohdalla suosittelen silti mielummin uutta kuin käytettyä,ja sellaista missä mahtuu seisomaan suorassa ainakin salongissa ja veskissä. Kärsimättömän luonteen omaavana,en enää jaksaisi odottaa uutta, joka pitää tilata tehtaalta.

Mulle kaikki hetinyt kirjoitti:

Näyttää siltä, että kaikki uudet n32 jalkaiset maksaa sen n 100 tonnia, että valinnan varaa on.
Itse olen ostanut 2 uutta ja 3 käytettyä venettä, eniten itkua ja hampaidenkiristelyä on ollut uusissa.
Aloittelijan kohdalla suosittelen silti mielummin uutta kuin käytettyä,ja sellaista missä mahtuu seisomaan suorassa ainakin salongissa ja veskissä. Kärsimättömän luonteen omaavana,en enää jaksaisi odottaa uutta, joka pitää tilata tehtaalta.

Lue lisää

Vähän ihmettelen tuota seisomakorkeus asiaa, omassa H320:ssa mahdun hyvin seisomaan joka paikassa ja olen 183. En ainakaan ole koskaan kiinnittänyt huomiota asiaan, toisin kuin edellisessä 27" veneessämme, jossa joutui olemaan jotenkin kumarassa. Onkohan uusi facelift versio madallettu ??

US Sailing today kommentoi 320:sta
Main saloon headroom is good 1.87 dropping to 1,80
WC heads is good 1,80
Forecabin, good headroom in the dressing area of the forecabin
After cabin, useable dressing area with ample headroom

Tuota minäkin olen ihmetellyt uudessa Bavaria 32:ssa kuin myös edeltäjissä 31 ja 30. Vaikka 32 pitäisi tilaa olla enemmän niin makuupaikat on yhä kuin nukkekodista. Salonkiin on kyllä tilaa järjestynyt mutta makuupunkat on korkeintaan välttävät. 30 Cruiserissa sentään jotenkin ymmärsi punkkien ahtauden sillä kyse oli pikkuveneestä ja ratkaisu oli jotensakkin onnistunut kun niihin mittoihin oli sentään saatu mahtumaan kaikki ja selkeän salonkiratkaisun vuoksi mahtui salongissakin yöpymään. Uudessa 32:ssa on tilaa ollut kyllä salonkiin mahduttaa kulmasohvaa mutta varsinaiset makuukajuutat ovat silti yhä mitättömät. Hanse 325 vaiuttaa kuvien perusteella selkeämmältä mutta ei ole tullut käytyä sisällä katsomassa.

Olisikohan niin että Bava 32 on oikestaan tarkoitettu enemmänkin päiväpurreksi ja makuukajuutat on siellä enemminkin näon vuoksi.

h. kirjoitti:

ja ihmettelenpä miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?

Itse päätin toissavuonna vaihtaa vanhan kilpaveneeni rehelliseen matkapurjeveneeseen. Kaipasimme paljon säilytystilaa, helppoa purjehdittavuutta, uutta venettä (kun nyt kerta oli mahdollisuus ostaa uusi niin miksi ihmeessä ostaa jonkun toisen vanha).

Päädyimme noin 31-33 jalkaiseen veneeseen joka on mahdollisimman "pieni" mutta pitää sisällään jo kaikki samat ominaisuudet (sisällä) kuin lähes kymmenen jalkaa pidempikin vene. Pienemmässä veneessä vähemmän massaa, tuulipinta-alaa jne. joten käsittely perheen kanssa helppoa.

Ranskattaret putosivat kilvasta "päiväpursimaisten" sisätilojen takia. Uutta bavariaa odotimme innoissamme, mutta kun kuvat veneestä saapuivat emme pitäneetkään Bavarian uudesta sisätilailmeestä/funkionaalisuudesta, joka on lähempänä ranskattaria.

Päädyimme lopulta Hanse 320:aan jota silloin lisäksi sai hävyttömän halvalla. Itseskuuttavan fokan ansiosta kryssiminen on aivan ihanaa (edellisessä veneessä oli ISO genua ja barduunat joita oli pakko käyttää joka vendassa). Purjehtii riittävän hyvin ja ennen kaikkea helposti. Aivan kevyelle kelille toivoisi isompaa keulapurjetta, mutta sitten menettäisi itseskuuttavan edut ja minä ainakin tuolloin menen mielummin vähän hitaammin. Koneella pääsee jos siltä tuntuu, purjeet saa reivattua istuinkaukalosta käsin kokonaan ja omaan makuumme älyttömän hyvät sisätilat.

Maahantuoja hoitanut asiat ihan kiitettävästi (uudessa veneessä on varmasti jotain huomautettavaa) ja älyttömän kätevä pk seudulla asustavien hanse 320 ihmisten tukiryhmä helpottaa asioita kummasti.

Ja kyllä uudessa veneessä vain on sitä jotain. Edellisten kahden veneeni yhteenlaskettu ikä oli yli 100v ja olin aina haaveillut, että jonain päivänä ostan vielä uuden.

Lue lisää

"miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?
"

Siten että match 38:lla voi pyöriä ympyrää kaikenlaisten kesämökkien ympärillä, niin se tekee purjehduksesta hauskaa vuodesta toiseen. Match 38:ssa ei ole barduunoita ja voi silläkin purjehtia pelkällä fokalla ja ajaa pelkällä koneella. Genoa/code 0 on kuitenkin must, jos mielii purjein edeteä itämeren kevyissä vastaisen puoleisissä tuulissa. Uuden fokkaveneen ostajilla on harvoin varaa ostaa riittävästi ja kunnon purjeita, kuten kysymyksen esittäjällä on ongelmana.Käytetyissä tulee usein riittävä määrä purjeita mukana.

9jju7 kirjoitti:

"miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?
"

Siten että match 38:lla voi pyöriä ympyrää kaikenlaisten kesämökkien ympärillä, niin se tekee purjehduksesta hauskaa vuodesta toiseen. Match 38:ssa ei ole barduunoita ja voi silläkin purjehtia pelkällä fokalla ja ajaa pelkällä koneella. Genoa/code 0 on kuitenkin must, jos mielii purjein edeteä itämeren kevyissä vastaisen puoleisissä tuulissa. Uuden fokkaveneen ostajilla on harvoin varaa ostaa riittävästi ja kunnon purjeita, kuten kysymyksen esittäjällä on ongelmana.Käytetyissä tulee usein riittävä määrä purjeita mukana.

Lue lisää

ja varsinkin silloin kun pyritään innostamaan lapsia purjehdukseen teini-iän yli kestävästi. Se edellyttäisi kuitenkin kilpailemista.
Muuten kannattaisin Bavarian 2006-08 vuosimalleista vähän purjehdittua ja hyvin varusteltua. Uudemmat ja varsinkin kaikki perälaita kikkailut ym. pilasivat hyvän matka-/perhevenekonseptin. Kulmikkaat sisätilat ovat se viimeinen niitti.

11+7 kirjoitti:

ja varsinkin silloin kun pyritään innostamaan lapsia purjehdukseen teini-iän yli kestävästi. Se edellyttäisi kuitenkin kilpailemista.
Muuten kannattaisin Bavarian 2006-08 vuosimalleista vähän purjehdittua ja hyvin varusteltua. Uudemmat ja varsinkin kaikki perälaita kikkailut ym. pilasivat hyvän matka-/perhevenekonseptin. Kulmikkaat sisätilat ovat se viimeinen niitti.

Lue lisää

Jokaiselle purjehtijalle ja sellaiselle aikovaksi esikuvaksi esim:

http://www.routedurhum-labanquepostale.com/fr/s07_skippers/s07p02_zoomA_skippers.php?bateau=123

60 vuotiaana yksin atlantin yli kilpaa.

njh80 kirjoitti:

Jokaiselle purjehtijalle ja sellaiselle aikovaksi esikuvaksi esim:

http://www.routedurhum-labanquepostale.com/fr/s07_skippers/s07p02_zoomA_skippers.php?bateau=123

60 vuotiaana yksin atlantin yli kilpaa.

Lue lisää

KapHornin kiertämistä haittasi maston menetys, mutta "teräsmummo" ei antanut periksi. Seilaa yksin maailman ympäri http://www.svnereida.com/
Kova suoritus tietysti, mutta pitääkö vain extreemien suoritusten olla esikuvia? Eikö muunlaisiakin purjehdustyylejä ja suorituksia voi ottaa esikuvaksi, jos esikuvia joku tarvitsee? Tuo Nereida sentään on oikea matkapursi eikä mikään Route du Rhum -raaseri.

Makuasia tietysti mistä veneestä kukin tykkää. Joku voi haaveilla uudesta Bavasta tai Hansesta, koska niiden ostohinta on muihin verrattuna aika edullinen. (Näistä kahdesta jos pitäisi valita, tutkisin ja koepurjehtisin Hansea....ja silti vertaisin, minkälaisia käytettyjä veneitä samalla investoinnilla voisi saada).

ja vielä nainen! kirjoitti:

KapHornin kiertämistä haittasi maston menetys, mutta "teräsmummo" ei antanut periksi. Seilaa yksin maailman ympäri http://www.svnereida.com/
Kova suoritus tietysti, mutta pitääkö vain extreemien suoritusten olla esikuvia? Eikö muunlaisiakin purjehdustyylejä ja suorituksia voi ottaa esikuvaksi, jos esikuvia joku tarvitsee? Tuo Nereida sentään on oikea matkapursi eikä mikään Route du Rhum -raaseri.

Makuasia tietysti mistä veneestä kukin tykkää. Joku voi haaveilla uudesta Bavasta tai Hansesta, koska niiden ostohinta on muihin verrattuna aika edullinen. (Näistä kahdesta jos pitäisi valita, tutkisin ja koepurjehtisin Hansea....ja silti vertaisin, minkälaisia käytettyjä veneitä samalla investoinnilla voisi saada).

Lue lisää

Najad laatua, maston menetys valtamerellä hupipurjehduksessa;-)

Aivan toisenlaista rääkkiä saa class 40 veneiden mastot skabassa ja ne kestää.

ja vielä nainen! kirjoitti:

KapHornin kiertämistä haittasi maston menetys, mutta "teräsmummo" ei antanut periksi. Seilaa yksin maailman ympäri http://www.svnereida.com/
Kova suoritus tietysti, mutta pitääkö vain extreemien suoritusten olla esikuvia? Eikö muunlaisiakin purjehdustyylejä ja suorituksia voi ottaa esikuvaksi, jos esikuvia joku tarvitsee? Tuo Nereida sentään on oikea matkapursi eikä mikään Route du Rhum -raaseri.

Makuasia tietysti mistä veneestä kukin tykkää. Joku voi haaveilla uudesta Bavasta tai Hansesta, koska niiden ostohinta on muihin verrattuna aika edullinen. (Näistä kahdesta jos pitäisi valita, tutkisin ja koepurjehtisin Hansea....ja silti vertaisin, minkälaisia käytettyjä veneitä samalla investoinnilla voisi saada).

Lue lisää

Aijai, najad 380:ssa masto seisoo kannella.

http://www.sailingmagazine.net/boat-test/475-najad-380

Ei ihme, että jos masto lähtee menemään esim kun vene menee ympäri, varsinkin tuollainen tonnikeiju aiheuttaa hirmuiset voimat muutenkin rikiin.

nbyh8 kirjoitti:

Najad laatua, maston menetys valtamerellä hupipurjehduksessa;-)

Aivan toisenlaista rääkkiä saa class 40 veneiden mastot skabassa ja ne kestää.

Ymmärrän kyllä, ettet ehkä oikein tiedä mistä nyt kerroit. Laita kuitenkin joku linkki, mistä selviää kuinka kehumasi class 40 veneet ovat selvinneet ympärimenoista.
Esimerkkejä kyllä löytäisit monista raasereista, jotka ovat jääneet ylösalaisin ja on jätetty ajelehtimaan. Pelkkä maston menetys ei muuten ole niin vaarallinen kuin peräsimen menetys kuten Atlantin ylityksistä on opittu!

nbyh8 kirjoitti:

Najad laatua, maston menetys valtamerellä hupipurjehduksessa;-)

Aivan toisenlaista rääkkiä saa class 40 veneiden mastot skabassa ja ne kestää.

No joo, Tieto Passionin masto pysyi vuosi sitten pystyssä, mutta köli petti. Tänä vuonna menivät sitten sähköt. Ja oikein muistia pinnistellen se ei edes ollut ainoa vaurioiden takia keskeyttämään joutunut.

Class 40-veneet ovat hienoja vehkeitä ja enemmän minun makuuni, mutta en silti niiden kestämistä kehuisi Najadiin verrattuna.

jodlailemassa kirjoitti:

No joo, Tieto Passionin masto pysyi vuosi sitten pystyssä, mutta köli petti. Tänä vuonna menivät sitten sähköt. Ja oikein muistia pinnistellen se ei edes ollut ainoa vaurioiden takia keskeyttämään joutunut.

Class 40-veneet ovat hienoja vehkeitä ja enemmän minun makuuni, mutta en silti niiden kestämistä kehuisi Najadiin verrattuna.

Lue lisää

Poimin tähän muutaman asialinkin, joista alimmainen kertoo class 40-veneen maston menetyksestä.
Esimerkkejä havereista:
http://www.portsmouth.co.uk/news/local/east-hampshire/thomson_rescued_as_race_yacht_capsizes_1_1267791
http://www.thedailysail.com/offshore/07/38606/the-35ft-racing-yacht-hooligan-v-lost-her-keel-off-the-south-devon-coast-on-saturd
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/4142691/French-sailor-trapped-under-capsized-yacht-in-Vendee-Globe-race.html


Stabiliteetin ja merikelpoisuuden arviointia:
http://setsail.com/evaluating-stability-and-capsize-risks-for-yachts/
http://www.marin.nl/web/News/News-items/Causes-of-Yacht-Capsizing-in-Heavy-seas.htm

Venevalmistaja vastuuseen kuolemiin johtaneesta kölin pettämisestä:
http://www.smh.com.au/national/manslaughter-conviction-for-builder-of-capsized-yacht-20090402-9l49.html
Sydney-Hobart katastrofeista:
http://goaustralia.about.com/od/eventsandfestivals/a/sydhob2004_2.htm
class 40-veneen maston menetys:
http://www.practicallysailing.com/blog/offshore-passage-winter-capsize-roll-over--dismasting-in-class-40-yacht

jnbhu kirjoitti:

Aijai, najad 380:ssa masto seisoo kannella.

http://www.sailingmagazine.net/boat-test/475-najad-380

Ei ihme, että jos masto lähtee menemään esim kun vene menee ympäri, varsinkin tuollainen tonnikeiju aiheuttaa hirmuiset voimat muutenkin rikiin.

Lue lisää

http://synereida.livejournal.com/113101.html
Vilkaise sittenkin, miten kyseinen Najad selvisi Kap Hornin myrskyssä kaatumisesta. Kuvassahan näyttäisi masto olevan yhä pystyssä, mutta puomi on hajonnut ja veneen sisällä on sekamelska. Oleellisinta oli se, että purjehtija selvisi ehjänä ja jatkaa reissuaan veneen pikkuvauriot korjattuaan.

Siinä sentään olet oikeassa, että veneen ympärimenossa tulee hirmuiset voimat rikiin. Mastoja menee olivatpa ne kannella tai kölin päällä seisovia. Ehkä kannella seisovissa on kuitenkin se etu, että kannen vesitiiviys voi säilyä vaikka masto lähtisi.

Tällä palstalla keskustellaan nyt messujen halvimmista perheveneistä, joilla purjehdusharrastuksen aloittelija aikoo retkeillä kesäsaaristossa. Eikö se ole hiukan eri asia kuin yksinpurjehtijan haveri Kap Hornia kiertäessä?
Kotivesien kesäisillä saaristoretkillä veneeltä ei edellytetä samoja ominaisuuksia kuin non-stop-purjehduksessa maailman ympäri! Täällä on oleellisempaa, että vene purjehtii kivasti keveissä kesätuulissa, ei hajoa pienissä pohjakosketuksissa (joita saaristossa tulee ennemmin tai myöhemmin), siinä on mukava asua jne. Jokaisella on omat valintakriteerinsä.

Kumma muuten, että joku tai ehkä monet aikovat ostaa veneen koepurjehtimatta sitä ensin. Autoa ostaessa moni varmaankin tekee koeajolenkin (vai eikö tee?). Purjeveneissä "ajo-ominaisuudet" ovat se kaikkein oleellisin asia ja veneissä on suuria eroja. Messuhallissa näkee lähinnä sisustusratkaisuja, ei edes rikiä eikä tietenkään saa käsitystä siitä minkälainen vene on oikeassa elementissään.

ja todellisuus.... kirjoitti:

Poimin tähän muutaman asialinkin, joista alimmainen kertoo class 40-veneen maston menetyksestä.
Esimerkkejä havereista:
http://www.portsmouth.co.uk/news/local/east-hampshire/thomson_rescued_as_race_yacht_capsizes_1_1267791
http://www.thedailysail.com/offshore/07/38606/the-35ft-racing-yacht-hooligan-v-lost-her-keel-off-the-south-devon-coast-on-saturd
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/4142691/French-sailor-trapped-under-capsized-yacht-in-Vendee-Globe-race.html


Stabiliteetin ja merikelpoisuuden arviointia:
http://setsail.com/evaluating-stability-and-capsize-risks-for-yachts/
http://www.marin.nl/web/News/News-items/Causes-of-Yacht-Capsizing-in-Heavy-seas.htm

Venevalmistaja vastuuseen kuolemiin johtaneesta kölin pettämisestä:
http://www.smh.com.au/national/manslaughter-conviction-for-builder-of-capsized-yacht-20090402-9l49.html
Sydney-Hobart katastrofeista:
http://goaustralia.about.com/od/eventsandfestivals/a/sydhob2004_2.htm
class 40-veneen maston menetys:
http://www.practicallysailing.com/blog/offshore-passage-winter-capsize-roll-over--dismasting-in-class-40-yacht

Lue lisää

Hienoa, että on kiinnostusta class 40 veneitä kohtaan noinkin paljon. Kyllä sellaisen köyhät saavat sitten joskus ja ei muuta kuin kisoihin.

c578 kirjoitti:

Hienoa, että on kiinnostusta class 40 veneitä kohtaan noinkin paljon. Kyllä sellaisen köyhät saavat sitten joskus ja ei muuta kuin kisoihin.

"There are some lessons to be learned for all of us".
Kannattaisi lukea, mitä tästäkin haverista opittiin.

sinullekin opiksi! kirjoitti:

"There are some lessons to be learned for all of us".
Kannattaisi lukea, mitä tästäkin haverista opittiin.

Tekeville sattuu ja tapahtuu, nothing new.

9jju7 kirjoitti:

"miten ihmeessä ketjun aloittajan kuvaamaan lähtötilanteeseen sopisi tuollainen Match 38?
"

Siten että match 38:lla voi pyöriä ympyrää kaikenlaisten kesämökkien ympärillä, niin se tekee purjehduksesta hauskaa vuodesta toiseen. Match 38:ssa ei ole barduunoita ja voi silläkin purjehtia pelkällä fokalla ja ajaa pelkällä koneella. Genoa/code 0 on kuitenkin must, jos mielii purjein edeteä itämeren kevyissä vastaisen puoleisissä tuulissa. Uuden fokkaveneen ostajilla on harvoin varaa ostaa riittävästi ja kunnon purjeita, kuten kysymyksen esittäjällä on ongelmana.Käytetyissä tulee usein riittävä määrä purjeita mukana.

Lue lisää

Ettei irtoa tuulen puuskasta.
Jää vaan iso reikä vessapaperin kaltaiseen pohjalaminaattiin!

cruiserRacer kirjoitti:

Ettei irtoa tuulen puuskasta.
Jää vaan iso reikä vessapaperin kaltaiseen pohjalaminaattiin!

Ovat todistetusti hengenvaarallisia jo uutena tehtaalta tullessaan.

Miten todennäköisenä oikeastaan pidät sitä, että tuon kokoluokan veneillä ylipäätään NELJÄ aikuista lähtisi reissuun?

Mutta ennenkaikkea: ei perheveneilyssä ole tarvetta niin äkkinäisiin liikkeisiin, vastakäännökset tehdään ilman mitään siirtymisiä. Sitten kun vene on uudella suunnalla ja purje säädetty, voidaan ruveta vaihtelemaan paikkoja, jos siltä tuntuu. Ja kipparihan istuu joka tapauksessa ruorin takana, joten pedestaalin etupuolella on enintään kolme henkeä.

Itselläni H320 ja minusta sitloora on erittäinkin tilava, huomioiden veneen kokoluokka. Vastakäännöksessä ei tarvitse tehdä mitää manöövereitä kuin kääntää ruorista ja se on siinä, ellei joku nyt vaihda paikkaa. Neljä aikuista nyt menee hyvin, yksi ohjaa ja kolme muuta mahtuu istuman samalle puolelle, vaikkakin käytännössä yleensä yksi gasti istuu leen puolella ja kaksi tuulepuolella, yleensä se on näin.

Hei!

Meillä on Hanse 320 ollut käytössä jo kolme kautta, ja olemme hyvin tyytyväisiä. Nyt Helsingin messuilla kiersimme uusia veneissä liki kolme tuntia, eikä valintamme edelleenkään kaduta.

Itse olen 1,86 m pitkä, joten seisomakorkeus on tosiaan hiukan vajaa. Messuilla veneitä kiertäessä tähän puutteeseen kiinnittää jotenkin enemmän huomiota, mutta kesällä asiaa ei edes ajattele. Ilmeisesti se on vain tottumiskysymys. Takakajuutassa pituus riittää ihan mukavasti, mutta etukajuutan olemme jättäneet vieraskäyttöön.

Muut tilat ovat varsin hyvät tämän kokoiseen veneeseen, karttapöytää lukuun ottamatta. Siksi käytämme merellä salongin pöytää karttapöytänä, ja se on ihan toimiva ratkaisu. Samalla on syytä todeta, että messuilla olleessa veneessä tilaa on käytetty huonommin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi tiskialtaita on enää yksi, ja lämmityslaite rajoittaa säilytystilan käyttöä. Aikaisempina vuosina tehdasasenteinen lämppäri oli veneen takaosassa poissa tieltä, mutta nykyisin se rajoittaa varastotilan käyttämistä.

Oikeastaan en alkujaan ajatellut osallistua tähän keskusteluun, mutta varsinkin tuo avotilaa koskeva väite oli aika omituinen:

"Kummankin veneen sitloorat ovat ahtaita esim neljälle aikuiselle purjehduksen aikana. Kuvitelkaa vaikka vastakäännös ja miten aiotte itseänne ja toisianne kolhimatta siirtyä puolelta toiselle."

Meillä avotilan istumatilaa rajoittaa lisävarusteena hankittu levanki. Sen etupuolelle mahtuu kuitenkin kaksi kohtuumittaista aikuista kummallekin puolelle. Ruorimies on tietysti ruorin takana, ja hänen lisäkseen takaosaan mahtuu tarvittaessa vielä toinenkin aikuinen. Meidän kokemustemme mukaan vasta seitsemäs ihminen joutuu asettautumaan epämukavasti, jos kaikki ovat aikuisia. Pisin neljän aikuisen matkamme on kestänyt kaksi viikkoa, ja avotila(kin) tuntui matkan aikana oikein väljältä.

Tässä ilmeisesti tulee hyvin esille itseskuuttaavan fokan idea. Vastakäännös tehdään meillä siten, että ruorimies kertoo muille tekevänsä fendan. Tällöin tarvittaessa joko ruorimies tai gasti säätää levangin valmiiksi jo ennen käännöstä. Sen jälkeen ruorimies tekee vastakäännöksen ruorin avulla. Matkapurjehduksesta kun on kysymys, muilla kuin ruorimiehellä ei ole suurempaa tarvetta siirtyä puolelta toiselle; ei ainakaan itseä tai toisia kolhien.

Kaikki Hanset ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana on varustettu itseskuuttaavalla fokalla. Kyse ei ole pelkästään keulapurjeen koosta ja jaluskiskon asentamisesta, vaan veneet on alkujaankin suunniteltu kyseisen järjestelyn mukaiseksi. Meillä tämä on toiminut oikein hyvin. Purjevarustusta on tarvinnut täydentää ainoastaan sukalla varustetulla genaakkerilla.

Voin kokemusteni perusteella suositella Hansea, mutta olen ollut myös gastina hiukan isommassa ja vanhemmassa Bavariassa. Ihan mukavia matkoja nekin olivat, vaikka veneen ominaisuudet olivat toisenlaiset. Mielestäni ei kannata synnyttää keinotekoisia jakolinjoja eri merkkien välille. Pääasia on, että jokainen löytää omien mieltymystensä mukaisen veneen.

Jotta veneen eri ominaisuuksia osaisi arvioida omalta kannaltaan, suosittelisin alkuperäiselle kysyjälle perusteellisempaa tutustumista purjehtimiseen ennen ensimmäisen oman purjeveneen ostamista. Erot moottoriveneilyyn ovat kuitenkin suuria. Jos tuttuja purjeveneilijöitä ei ole tiedossa, eri purjehduskurssit tarjoavat mahdollisuuden oppia purjehdustaitoja vajaan viikon kestävillä retkipurjehduksilla. Katso esimerkiksi purjehduksenopettajat.fi.

realismia taas pelii kirjoitti:

Miten todennäköisenä oikeastaan pidät sitä, että tuon kokoluokan veneillä ylipäätään NELJÄ aikuista lähtisi reissuun?

Mutta ennenkaikkea: ei perheveneilyssä ole tarvetta niin äkkinäisiin liikkeisiin, vastakäännökset tehdään ilman mitään siirtymisiä. Sitten kun vene on uudella suunnalla ja purje säädetty, voidaan ruveta vaihtelemaan paikkoja, jos siltä tuntuu. Ja kipparihan istuu joka tapauksessa ruorin takana, joten pedestaalin etupuolella on enintään kolme henkeä.

Lue lisää

Kävelykelvoton sivukansi kummassakin sitlooran kohdalla, ei hyvä sekään. Yleensä kallellaan olevassa purjeveneessä on kivempi istua mahdollisimman ylhäällä, niin on hyvä näkyvyys joka suuntaan. Korkeat selkänojat estävät tämän.

8766 kirjoitti:

Kävelykelvoton sivukansi kummassakin sitlooran kohdalla, ei hyvä sekään. Yleensä kallellaan olevassa purjeveneessä on kivempi istua mahdollisimman ylhäällä, niin on hyvä näkyvyys joka suuntaan. Korkeat selkänojat estävät tämän.

Lue lisää

Millainenkohan exterme purjehdus sinulla on mielessä. Eiköhän tämän tyylisessä purjeveneessä yleensä vähennetä purjeita jos ollaan niin vinossa että matkustajien täytyy alkaa kiireesti vaihtamaan paikkoja kun käännytään.

Vuodesta 2008 kirjoitti:

Hei!

Meillä on Hanse 320 ollut käytössä jo kolme kautta, ja olemme hyvin tyytyväisiä. Nyt Helsingin messuilla kiersimme uusia veneissä liki kolme tuntia, eikä valintamme edelleenkään kaduta.

Itse olen 1,86 m pitkä, joten seisomakorkeus on tosiaan hiukan vajaa. Messuilla veneitä kiertäessä tähän puutteeseen kiinnittää jotenkin enemmän huomiota, mutta kesällä asiaa ei edes ajattele. Ilmeisesti se on vain tottumiskysymys. Takakajuutassa pituus riittää ihan mukavasti, mutta etukajuutan olemme jättäneet vieraskäyttöön.

Muut tilat ovat varsin hyvät tämän kokoiseen veneeseen, karttapöytää lukuun ottamatta. Siksi käytämme merellä salongin pöytää karttapöytänä, ja se on ihan toimiva ratkaisu. Samalla on syytä todeta, että messuilla olleessa veneessä tilaa on käytetty huonommin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi tiskialtaita on enää yksi, ja lämmityslaite rajoittaa säilytystilan käyttöä. Aikaisempina vuosina tehdasasenteinen lämppäri oli veneen takaosassa poissa tieltä, mutta nykyisin se rajoittaa varastotilan käyttämistä.

Oikeastaan en alkujaan ajatellut osallistua tähän keskusteluun, mutta varsinkin tuo avotilaa koskeva väite oli aika omituinen:

"Kummankin veneen sitloorat ovat ahtaita esim neljälle aikuiselle purjehduksen aikana. Kuvitelkaa vaikka vastakäännös ja miten aiotte itseänne ja toisianne kolhimatta siirtyä puolelta toiselle."

Meillä avotilan istumatilaa rajoittaa lisävarusteena hankittu levanki. Sen etupuolelle mahtuu kuitenkin kaksi kohtuumittaista aikuista kummallekin puolelle. Ruorimies on tietysti ruorin takana, ja hänen lisäkseen takaosaan mahtuu tarvittaessa vielä toinenkin aikuinen. Meidän kokemustemme mukaan vasta seitsemäs ihminen joutuu asettautumaan epämukavasti, jos kaikki ovat aikuisia. Pisin neljän aikuisen matkamme on kestänyt kaksi viikkoa, ja avotila(kin) tuntui matkan aikana oikein väljältä.

Tässä ilmeisesti tulee hyvin esille itseskuuttaavan fokan idea. Vastakäännös tehdään meillä siten, että ruorimies kertoo muille tekevänsä fendan. Tällöin tarvittaessa joko ruorimies tai gasti säätää levangin valmiiksi jo ennen käännöstä. Sen jälkeen ruorimies tekee vastakäännöksen ruorin avulla. Matkapurjehduksesta kun on kysymys, muilla kuin ruorimiehellä ei ole suurempaa tarvetta siirtyä puolelta toiselle; ei ainakaan itseä tai toisia kolhien.

Kaikki Hanset ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana on varustettu itseskuuttaavalla fokalla. Kyse ei ole pelkästään keulapurjeen koosta ja jaluskiskon asentamisesta, vaan veneet on alkujaankin suunniteltu kyseisen järjestelyn mukaiseksi. Meillä tämä on toiminut oikein hyvin. Purjevarustusta on tarvinnut täydentää ainoastaan sukalla varustetulla genaakkerilla.

Voin kokemusteni perusteella suositella Hansea, mutta olen ollut myös gastina hiukan isommassa ja vanhemmassa Bavariassa. Ihan mukavia matkoja nekin olivat, vaikka veneen ominaisuudet olivat toisenlaiset. Mielestäni ei kannata synnyttää keinotekoisia jakolinjoja eri merkkien välille. Pääasia on, että jokainen löytää omien mieltymystensä mukaisen veneen.

Jotta veneen eri ominaisuuksia osaisi arvioida omalta kannaltaan, suosittelisin alkuperäiselle kysyjälle perusteellisempaa tutustumista purjehtimiseen ennen ensimmäisen oman purjeveneen ostamista. Erot moottoriveneilyyn ovat kuitenkin suuria. Jos tuttuja purjeveneilijöitä ei ole tiedossa, eri purjehduskurssit tarjoavat mahdollisuuden oppia purjehdustaitoja vajaan viikon kestävillä retkipurjehduksilla. Katso esimerkiksi purjehduksenopettajat.fi.

Lue lisää

Näin keskusteluun ulkopuolisena seurailijana kysyisin että miten Hanse ja Bavaria eroaa toisistaan, voiko Hansea pitää jotenkin enemmän purjevenemäisena tämän "kelluva asuntovaunu purjeilla" luokan edustajana.

8+13 kirjoitti:

Millainenkohan exterme purjehdus sinulla on mielessä. Eiköhän tämän tyylisessä purjeveneessä yleensä vähennetä purjeita jos ollaan niin vinossa että matkustajien täytyy alkaa kiireesti vaihtamaan paikkoja kun käännytään.

Lue lisää

Juttusi veneen vinossa olemisesta ja matkustajien paikkojen vaihdoista panee epäilemään, ettet ole purjehtinut koskaan. Vai meinaatko, että jokaisen saaren luona pikkupuuskassa purjeet otetaan sisään ettei vene vaan pääsisi kallistumaan normaaliin kryssikallistumaan?
Olisikohan se "extreemiä", jos heinäkuussa purjehtisi Ahvenenmaalle saakka eikä ajelisikaan koneella? Jos tavalliset kesätuulet ovat sinulle extreemiä purjehtimista, eikö moottorivene olisi fiksumpi vaihtoehto?

8+13 kirjoitti:

Millainenkohan exterme purjehdus sinulla on mielessä. Eiköhän tämän tyylisessä purjeveneessä yleensä vähennetä purjeita jos ollaan niin vinossa että matkustajien täytyy alkaa kiireesti vaihtamaan paikkoja kun käännytään.

Lue lisää

Millainenkohan puistonpenkillä istuminen sinulla on mielessä. Eiköhän tämän tyylisessä terassissa yleensä vähennetä vaatteita jos ollaan niin tenussa että matkustajien täytyy alkaa kiireesti vaihtamaan seuralaista kun käännytään.

Saaristomerellä? kirjoitti:

Juttusi veneen vinossa olemisesta ja matkustajien paikkojen vaihdoista panee epäilemään, ettet ole purjehtinut koskaan. Vai meinaatko, että jokaisen saaren luona pikkupuuskassa purjeet otetaan sisään ettei vene vaan pääsisi kallistumaan normaaliin kryssikallistumaan?
Olisikohan se "extreemiä", jos heinäkuussa purjehtisi Ahvenenmaalle saakka eikä ajelisikaan koneella? Jos tavalliset kesätuulet ovat sinulle extreemiä purjehtimista, eikö moottorivene olisi fiksumpi vaihtoehto?

Lue lisää

Eihän nämä nykyiset leveäperäiset pulkat edes siedä kallellaan ajoa ellei ole kahta peräsintä koska peräsin nousee pintaan ja keula tuuleen. Tähän ei tarvitse kuin 30 astetta ja vähän aallokkoa. Mikäpä siinä leen puolella istuskellessa, turha vaihdella paikkaa jos on enemmän porukkaa.

5+12 kirjoitti:

Eihän nämä nykyiset leveäperäiset pulkat edes siedä kallellaan ajoa ellei ole kahta peräsintä koska peräsin nousee pintaan ja keula tuuleen. Tähän ei tarvitse kuin 30 astetta ja vähän aallokkoa. Mikäpä siinä leen puolella istuskellessa, turha vaihdella paikkaa jos on enemmän porukkaa.

Lue lisää

Kaikki pursia kannattaa purjehtia alle 30 asteen kallistuskulmilla sorron minimoiseksi. Peräsinlavat ovat yleensä riittävän pitkiä niin uusissa kuin vanhoissakin purjeveneissä.

Saaristomerellä? kirjoitti:

Juttusi veneen vinossa olemisesta ja matkustajien paikkojen vaihdoista panee epäilemään, ettet ole purjehtinut koskaan. Vai meinaatko, että jokaisen saaren luona pikkupuuskassa purjeet otetaan sisään ettei vene vaan pääsisi kallistumaan normaaliin kryssikallistumaan?
Olisikohan se "extreemiä", jos heinäkuussa purjehtisi Ahvenenmaalle saakka eikä ajelisikaan koneella? Jos tavalliset kesätuulet ovat sinulle extreemiä purjehtimista, eikö moottorivene olisi fiksumpi vaihtoehto?

Lue lisää

Miksi pitäisi päästä Ahvenanmaalle pelkillä purjeilla kun moottorikin on.
26 jalkainen moottorivene ja 40 litraa polttoainetta tunnissa vai 32 jalkainen matkapursi ja 40 litraa poltoainetta viikossa sekä riippumattomuus moottorin toiminnasta, vakaampi kulku, kumpikohan olisi se fiksumpi vaihtoehto?

5+5 kirjoitti:

Miksi pitäisi päästä Ahvenanmaalle pelkillä purjeilla kun moottorikin on.
26 jalkainen moottorivene ja 40 litraa polttoainetta tunnissa vai 32 jalkainen matkapursi ja 40 litraa poltoainetta viikossa sekä riippumattomuus moottorin toiminnasta, vakaampi kulku, kumpikohan olisi se fiksumpi vaihtoehto?

Lue lisää

Siksi kannattaa edetä purjein mahdollisiman paljon, jotta matkapurjehdus olisi mielenkiintoista. Vaatii melkoista aivottomuutta puksuttaa 6 solmua pelkällä koneella tunnista toiseen. Jos etenee pääasiassa purjein, koneongelmat ovat pikkupulmia ja matka jatkuu ongelmitta vaikka kone ei toimisikaan.

5+5 kirjoitti:

Miksi pitäisi päästä Ahvenanmaalle pelkillä purjeilla kun moottorikin on.
26 jalkainen moottorivene ja 40 litraa polttoainetta tunnissa vai 32 jalkainen matkapursi ja 40 litraa poltoainetta viikossa sekä riippumattomuus moottorin toiminnasta, vakaampi kulku, kumpikohan olisi se fiksumpi vaihtoehto?

Lue lisää

Paljon juuri tällaista se kesäpurjehdus on kuin tässä videon pätkässä. Välillä vähän kallistuu, tietenkin. Sellainen parikymmentä astettako on liikaa ja pitäisikö sen takia ajella koneella? http://www.youtube.com/watch?v=gpTVoE4FWgM&NR=1

En ymmärtänyt "fiksumman vaihtoehdon" pointtiasi. Nuorempana seilasin usein Ahvenanmaan saaristoon ja takaisin veneelläni, jossa ei ollut lainkaan moottoria. Sekin oli turvallista ja nautittavaa. Ehkä haikailen vieläkin niitä aikoja, vaikka nykyisessä paatissani onkin tehokas diiseli. Käytän sitä, jos on pläkä tai on olevinaan kiire jonnekin. Ehkä eläkkeellä hankin taas folkkarin ja nautin "back to basics" fiiliksestä ilman moottoria.
Jos omistaisin kesämökin saaressa tai kalastus olisi tärkein harrastukseni, silloin voisin harkita moottoriveneen sietämistä. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja käsityksensä siitä mikä on "fiksua".

ollaa erilaisia... kirjoitti:

Paljon juuri tällaista se kesäpurjehdus on kuin tässä videon pätkässä. Välillä vähän kallistuu, tietenkin. Sellainen parikymmentä astettako on liikaa ja pitäisikö sen takia ajella koneella? http://www.youtube.com/watch?v=gpTVoE4FWgM&NR=1

En ymmärtänyt "fiksumman vaihtoehdon" pointtiasi. Nuorempana seilasin usein Ahvenanmaan saaristoon ja takaisin veneelläni, jossa ei ollut lainkaan moottoria. Sekin oli turvallista ja nautittavaa. Ehkä haikailen vieläkin niitä aikoja, vaikka nykyisessä paatissani onkin tehokas diiseli. Käytän sitä, jos on pläkä tai on olevinaan kiire jonnekin. Ehkä eläkkeellä hankin taas folkkarin ja nautin "back to basics" fiiliksestä ilman moottoria.
Jos omistaisin kesämökin saaressa tai kalastus olisi tärkein harrastukseni, silloin voisin harkita moottoriveneen sietämistä. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja käsityksensä siitä mikä on "fiksua".

Lue lisää

Tämä fiksumman vaihtoehdon pointti on siinä että jos katsotaan järkevän hintainen matkavene perheelle on moottorivene aina ahtaampi vaikka usein toisin väitetään. Purjevenettä pidetään ahtaana sen vuoksi koska saman koikoisessa moottoriveneesä on tilaa enemmän mutta lähtökohdaltaan vertailu on väärä, saman arvoinen purjevene on yleensä aina tilavampi koska se on myös kooltaan suurempi. Nykyiset matkamoottoriveneet suunnitellaan lähes poikeuksetta koosta riippumatta plaanaaviksi ja siksi niissä tarvitaan suurikokoiset ja janoiset moottorit joka nostaa pienenkin matkamoottoriveneen hintaa ja käyttökustannuksia. Mottoriveneen hankinnassa puolet kustannuksista tulee helpostikin moottorista. Tässä ensimmäinen pointti miksi purjevene on parempi matkavene.

Toinen pointti on se että se pienempi matkamoottorivene vaatii yleensä sopivan sääikkunan mukavaan matkantekoon. Sinänsä kylläkin matka joutuu nopeasti sitten kun sää sattuu sopivaksi moottoriveneelle. Jotkin moottoriveneet sietävät ajoa kovassakin kelissä mutta kyyti on aika rajua, runkonopeudella taas kaikki moottoriveneet rullaavat ja heiluvat sinne tänne. Purjevene on stabiilimpi jopa moottorilla ajettaessa.

Kolmas pointti on varmuus. Purujeveneessä on kaksi voimalähdettä, toki moottoriveneeseenkin saa kaksimoottoriasennuksen, mutta ylimääräisestä moottorista on lisäkustannuksia niin hankittaessa kuin käytettäessä. Kaksi moottoria vaatii tuplat öljynvaihhdot ja tuo mukanaan myös tuplamäärän vikoja ja ongelmia. Toki purjeveneen takilasta on myös vaivansa mutta sanoisin että ongelmat on kuitenkin pieniä verraten kahteen isoon moottoriin tyypillisesti perävetolaitteella varustettuna.

Tässä syitä matkaveneilyssä moottoriveneestä purjeveneeseen siirtymiseen. Purjevene on fiksumpi matkavene. Näyttäisi kuitenkin siltä että osalle porukasta purjeveneen pitäminen vain vaihtoehtona moottoriveneelle on lähes loukkaus, pitäisi olla kilpailuhenkinen, purjeveneen omistamisen päätarkoitus pitäisi olla nimenomaan purjehdus eikä matkaveneily, tätä logiikkaa en ymmärrä. En myöskään ymmärrä että nimenomaan matkaveneen näkökulmasta suunniteltuja purjeveneitä arvioidaan tyystin purjehduksellisin perustein.

Olen aloittanut veneilyn kevytveneellä ja siksi ymmärrän kyllä tosipurjehtijan näkökannan sillä purjehdus sinällään on nautittavaa, siksi ymmärrän myös senkin että tottumattomalle purjehdus voi olla kaikkea muuta kuin nautinto. Myöskin liika vouhkaaminen siitä mistä tuulee ja kuinka paljon ja mitä nyt pitäisi tehdä ei välttämättä purjehdukseen vihkiytymättömälle ole mitänkään mukavaa. Tuulesta otetaan etu silloin kun se saadaan ja jos vähänkin siltä tuntuu mennään moottorilla vain vähän purjeista tukea ottaen.

Meilläkin on puuvene ollut ja jotain asioita siitä kaipaa toisia ei. Voi olla että perheen tottumukset ja käsityksen purjeveneestä muuttuu vuosien myötä, sitten etsitään siihen tarpeeseen sopivaa venettä, mutta nyt näin.

12+6 kirjoitti:

Tämä fiksumman vaihtoehdon pointti on siinä että jos katsotaan järkevän hintainen matkavene perheelle on moottorivene aina ahtaampi vaikka usein toisin väitetään. Purjevenettä pidetään ahtaana sen vuoksi koska saman koikoisessa moottoriveneesä on tilaa enemmän mutta lähtökohdaltaan vertailu on väärä, saman arvoinen purjevene on yleensä aina tilavampi koska se on myös kooltaan suurempi. Nykyiset matkamoottoriveneet suunnitellaan lähes poikeuksetta koosta riippumatta plaanaaviksi ja siksi niissä tarvitaan suurikokoiset ja janoiset moottorit joka nostaa pienenkin matkamoottoriveneen hintaa ja käyttökustannuksia. Mottoriveneen hankinnassa puolet kustannuksista tulee helpostikin moottorista. Tässä ensimmäinen pointti miksi purjevene on parempi matkavene.

Toinen pointti on se että se pienempi matkamoottorivene vaatii yleensä sopivan sääikkunan mukavaan matkantekoon. Sinänsä kylläkin matka joutuu nopeasti sitten kun sää sattuu sopivaksi moottoriveneelle. Jotkin moottoriveneet sietävät ajoa kovassakin kelissä mutta kyyti on aika rajua, runkonopeudella taas kaikki moottoriveneet rullaavat ja heiluvat sinne tänne. Purjevene on stabiilimpi jopa moottorilla ajettaessa.

Kolmas pointti on varmuus. Purujeveneessä on kaksi voimalähdettä, toki moottoriveneeseenkin saa kaksimoottoriasennuksen, mutta ylimääräisestä moottorista on lisäkustannuksia niin hankittaessa kuin käytettäessä. Kaksi moottoria vaatii tuplat öljynvaihhdot ja tuo mukanaan myös tuplamäärän vikoja ja ongelmia. Toki purjeveneen takilasta on myös vaivansa mutta sanoisin että ongelmat on kuitenkin pieniä verraten kahteen isoon moottoriin tyypillisesti perävetolaitteella varustettuna.

Tässä syitä matkaveneilyssä moottoriveneestä purjeveneeseen siirtymiseen. Purjevene on fiksumpi matkavene. Näyttäisi kuitenkin siltä että osalle porukasta purjeveneen pitäminen vain vaihtoehtona moottoriveneelle on lähes loukkaus, pitäisi olla kilpailuhenkinen, purjeveneen omistamisen päätarkoitus pitäisi olla nimenomaan purjehdus eikä matkaveneily, tätä logiikkaa en ymmärrä. En myöskään ymmärrä että nimenomaan matkaveneen näkökulmasta suunniteltuja purjeveneitä arvioidaan tyystin purjehduksellisin perustein.

Olen aloittanut veneilyn kevytveneellä ja siksi ymmärrän kyllä tosipurjehtijan näkökannan sillä purjehdus sinällään on nautittavaa, siksi ymmärrän myös senkin että tottumattomalle purjehdus voi olla kaikkea muuta kuin nautinto. Myöskin liika vouhkaaminen siitä mistä tuulee ja kuinka paljon ja mitä nyt pitäisi tehdä ei välttämättä purjehdukseen vihkiytymättömälle ole mitänkään mukavaa. Tuulesta otetaan etu silloin kun se saadaan ja jos vähänkin siltä tuntuu mennään moottorilla vain vähän purjeista tukea ottaen.

Meilläkin on puuvene ollut ja jotain asioita siitä kaipaa toisia ei. Voi olla että perheen tottumukset ja käsityksen purjeveneestä muuttuu vuosien myötä, sitten etsitään siihen tarpeeseen sopivaa venettä, mutta nyt näin.

Lue lisää

Se vouhkaaminen tulee lähes yksinomaan yhden, jotenkin kieroontuneen tuntuisen henkilön näppikseltä. Ja kun se yksi yksilö pistää saman mielipiteen jokaiseen säikeeseen ja moneen kertaan, voisi äkkiseltään luulla täällä olevan kokonaisen yhden asian puolueen, vaikka kyse onkin yhden henkilön puolueesta. Toki maltillisemmatkin purjehduksesta purjehduksena pitävät muutamiin riman alituksiin vastailevat. Silloin vain kirjoituksen sävykin on maltillisempi ja perustelutkin yleensä annetaan, eikä satunnaista kirjakaupan tai säätilastojen linkkiä.

12+6 kirjoitti:

Tämä fiksumman vaihtoehdon pointti on siinä että jos katsotaan järkevän hintainen matkavene perheelle on moottorivene aina ahtaampi vaikka usein toisin väitetään. Purjevenettä pidetään ahtaana sen vuoksi koska saman koikoisessa moottoriveneesä on tilaa enemmän mutta lähtökohdaltaan vertailu on väärä, saman arvoinen purjevene on yleensä aina tilavampi koska se on myös kooltaan suurempi. Nykyiset matkamoottoriveneet suunnitellaan lähes poikeuksetta koosta riippumatta plaanaaviksi ja siksi niissä tarvitaan suurikokoiset ja janoiset moottorit joka nostaa pienenkin matkamoottoriveneen hintaa ja käyttökustannuksia. Mottoriveneen hankinnassa puolet kustannuksista tulee helpostikin moottorista. Tässä ensimmäinen pointti miksi purjevene on parempi matkavene.

Toinen pointti on se että se pienempi matkamoottorivene vaatii yleensä sopivan sääikkunan mukavaan matkantekoon. Sinänsä kylläkin matka joutuu nopeasti sitten kun sää sattuu sopivaksi moottoriveneelle. Jotkin moottoriveneet sietävät ajoa kovassakin kelissä mutta kyyti on aika rajua, runkonopeudella taas kaikki moottoriveneet rullaavat ja heiluvat sinne tänne. Purjevene on stabiilimpi jopa moottorilla ajettaessa.

Kolmas pointti on varmuus. Purujeveneessä on kaksi voimalähdettä, toki moottoriveneeseenkin saa kaksimoottoriasennuksen, mutta ylimääräisestä moottorista on lisäkustannuksia niin hankittaessa kuin käytettäessä. Kaksi moottoria vaatii tuplat öljynvaihhdot ja tuo mukanaan myös tuplamäärän vikoja ja ongelmia. Toki purjeveneen takilasta on myös vaivansa mutta sanoisin että ongelmat on kuitenkin pieniä verraten kahteen isoon moottoriin tyypillisesti perävetolaitteella varustettuna.

Tässä syitä matkaveneilyssä moottoriveneestä purjeveneeseen siirtymiseen. Purjevene on fiksumpi matkavene. Näyttäisi kuitenkin siltä että osalle porukasta purjeveneen pitäminen vain vaihtoehtona moottoriveneelle on lähes loukkaus, pitäisi olla kilpailuhenkinen, purjeveneen omistamisen päätarkoitus pitäisi olla nimenomaan purjehdus eikä matkaveneily, tätä logiikkaa en ymmärrä. En myöskään ymmärrä että nimenomaan matkaveneen näkökulmasta suunniteltuja purjeveneitä arvioidaan tyystin purjehduksellisin perustein.

Olen aloittanut veneilyn kevytveneellä ja siksi ymmärrän kyllä tosipurjehtijan näkökannan sillä purjehdus sinällään on nautittavaa, siksi ymmärrän myös senkin että tottumattomalle purjehdus voi olla kaikkea muuta kuin nautinto. Myöskin liika vouhkaaminen siitä mistä tuulee ja kuinka paljon ja mitä nyt pitäisi tehdä ei välttämättä purjehdukseen vihkiytymättömälle ole mitänkään mukavaa. Tuulesta otetaan etu silloin kun se saadaan ja jos vähänkin siltä tuntuu mennään moottorilla vain vähän purjeista tukea ottaen.

Meilläkin on puuvene ollut ja jotain asioita siitä kaipaa toisia ei. Voi olla että perheen tottumukset ja käsityksen purjeveneestä muuttuu vuosien myötä, sitten etsitään siihen tarpeeseen sopivaa venettä, mutta nyt näin.

Lue lisää

Ihmettelyni, ainakin minun, koski pelkästään tätä toteamustasi:
"Miksi pitäisi päästä Ahvenanmaalle pelkillä purjeilla kun moottorikin on".

Etkö itse tunne nautintoa tuulen voimalla liikkumisesta, koneen pörinän puuttumisesta ja luonnon äänien kuulemisesta? Haittaako se kovastikin, jos vene kallistuu 20 astetta kryssillä? Silloinko starttaat koneen ja rullaat purjeet sisään? Mielestäni kesäkuukausina Suomen saaristossa on aina, tai lähes aina, riittävän hyvä "sääikkuna". Sääikkuna-termi taitaa olla peräsin suurten vesien purjehtijoilta ;-)

Aloitin oman veneilyni moottoriveneilijänä. Kiertelin saaristoa ja rannikoita yli 10 kesäloman ajan moottoriveneillä. Silti minulle oli suuri nautinto, kun ekassa purkkarissani heti satamasta lähdön jälkeen sammutin koneen ja vene liikkui äänettömästi. Se tunne oli tottumattomalle purjehduksen aloittelijalle huiman hieno. Miksi se olisi tottumattomalle "kaikkea muuta kuin nautinto"? Nautintoa toi myös purjehduksen oppiminen, joka oli paljon virikkeellisempää kuin moottorivenevuosina olin osannut edes kuvitella. Nykyisin käytän apumoottoria paljon vähemmän kuin ennen. En silti katso olevani fanaatikko enkä "kieroutunut yksilö", vaikka en stattaisi moottoria yksinäisissä luonnonsatamissa ankkuroidessani. Ketä se haittaa, jos joku haluaa liikkua tuulen voimalla vaikkapa Ahvenamaalle ja takaisin? Kokeilkaa tekin! Ymmärrän oikein hyvin folkkaripurjehtijan viestin.

pointti ok kirjoitti:

Se vouhkaaminen tulee lähes yksinomaan yhden, jotenkin kieroontuneen tuntuisen henkilön näppikseltä. Ja kun se yksi yksilö pistää saman mielipiteen jokaiseen säikeeseen ja moneen kertaan, voisi äkkiseltään luulla täällä olevan kokonaisen yhden asian puolueen, vaikka kyse onkin yhden henkilön puolueesta. Toki maltillisemmatkin purjehduksesta purjehduksena pitävät muutamiin riman alituksiin vastailevat. Silloin vain kirjoituksen sävykin on maltillisempi ja perustelutkin yleensä annetaan, eikä satunnaista kirjakaupan tai säätilastojen linkkiä.

Lue lisää

Voi pientä vainoharhaista itkupilliä, suomessa on vain yksi nopean purjeveneen omistaja;-)

huihaihei kirjoitti:

Voi pientä vainoharhaista itkupilliä, suomessa on vain yksi nopean purjeveneen omistaja;-)

todisti juuri ilmoittautumalla oikeaksi edellisen kirjoittajan väittämän.

4+13 kirjoitti:

Näin keskusteluun ulkopuolisena seurailijana kysyisin että miten Hanse ja Bavaria eroaa toisistaan, voiko Hansea pitää jotenkin enemmän purjevenemäisena tämän "kelluva asuntovaunu purjeilla" luokan edustajana.

Lue lisää

ostajan kannalta lienee, miten 50-100 tuhatta kalliimmat pohjoismaiset eroavat näistä kahdesta.

bhyh6 kirjoitti:

Kaikki pursia kannattaa purjehtia alle 30 asteen kallistuskulmilla sorron minimoiseksi. Peräsinlavat ovat yleensä riittävän pitkiä niin uusissa kuin vanhoissakin purjeveneissä.

Lue lisää

Perheveneilyssä jo 20 alkaa yleensä olla siellä maksimikallistuman rajoilla, useimmat eivät yksinkertaisesti tykkää enemmästä. Veneilynhän on tarkoitus olla kivaa ja mukavaa. Tietysti on olemassa se porukka, jolle "kiva ja mukava" tarkoittaa juuri adrenaliinikickseja ja itsensä kiusaamista, mutta enemmistö ei asennoidu niin.

Realismia taas pelii kirjoitti:

Perheveneilyssä jo 20 alkaa yleensä olla siellä maksimikallistuman rajoilla, useimmat eivät yksinkertaisesti tykkää enemmästä. Veneilynhän on tarkoitus olla kivaa ja mukavaa. Tietysti on olemassa se porukka, jolle "kiva ja mukava" tarkoittaa juuri adrenaliinikickseja ja itsensä kiusaamista, mutta enemmistö ei asennoidu niin.

Lue lisää

Perheveneilijänä olen kanssasi täydellisesti eri mieltä! En todellakaan ymmärrä, että purjeveneen normaali kallistuma olisi epämukava tai "itsensä kiusaamista", "adrenaliinikiksejä" tms. Veneily ja aivan erityisesti purjehtiminen on mukavaa. Sivuvastaisessa tuulessa vene tietenkin kallistuu hiukkasen, mutta miksi se haittaisi?
Kokeilepa purjehtimista ilman ennakkoluulojasi!

30 kirjoitti:

ostajan kannalta lienee, miten 50-100 tuhatta kalliimmat pohjoismaiset eroavat näistä kahdesta.

Kysymys lienee oleellinen vain silloin jos on toinenkin 50-100 tuhatta ylimääräistä

Realismia taas pelii kirjoitti:

Perheveneilyssä jo 20 alkaa yleensä olla siellä maksimikallistuman rajoilla, useimmat eivät yksinkertaisesti tykkää enemmästä. Veneilynhän on tarkoitus olla kivaa ja mukavaa. Tietysti on olemassa se porukka, jolle "kiva ja mukava" tarkoittaa juuri adrenaliinikickseja ja itsensä kiusaamista, mutta enemmistö ei asennoidu niin.

Lue lisää

Yksirunkoinen pursi on sinulle väärä valinta, jos kiusaannut veneen kallistumisesta. Mieti vaihtoehtona katamaraania tai trimaraania!
Jos kuitenkin päädyt kuitenkin yksirunkoiseen, valitse sellainen, jonka avotilassa pystyy saamaan hyvän tuen jaloille ja jonka sisätiloissa on helppo liikkua/asua veneen ollessa kallellaan. Venemessuilla ei tule ehkä ajatelleeksi minkälainen veneessä on oleskella, kun se on kallellaan. Toiset ovat herkempiä kallistumaan kuin toiset eikä sekään selviä pelkästään venenäyttelyissä käymällä. Pitää koepurjehtia, mieluiten perheen kanssa!

realismia taas pelii kirjoitti:

Miten todennäköisenä oikeastaan pidät sitä, että tuon kokoluokan veneillä ylipäätään NELJÄ aikuista lähtisi reissuun?

Mutta ennenkaikkea: ei perheveneilyssä ole tarvetta niin äkkinäisiin liikkeisiin, vastakäännökset tehdään ilman mitään siirtymisiä. Sitten kun vene on uudella suunnalla ja purje säädetty, voidaan ruveta vaihtelemaan paikkoja, jos siltä tuntuu. Ja kipparihan istuu joka tapauksessa ruorin takana, joten pedestaalin etupuolella on enintään kolme henkeä.

Lue lisää

Minusta Hanse oli aika tilava. Kyllä sillä mainiosti voisi neljä aikuista seilata. Ollaan seilattu seilattu pienemmällä ja ahtaammalla ihan mukavasti (kesälomalla mm. Englantiin ja takaisin). Matkapurjehduksessa meillä on yleensä ollut 1-2 henkeä vahtivuorossa.
Hansessa taitaa muuten olla itsejalustava keulapurje niin, että saariston päiväpurjehduksillakaan ei ole hässäkkää vastakäännöksissä - vaikka olisi aivan kokematon perhemiehistö. En ymmärrä miksei noinkin tilavalla paatilla hyvin voisi tehdä matkapurjehduksia neljän aikuisen miehistöllä.

Pitkäaikaiseen vetelehtimiseen tai satama-asusteluun liittyy yleensä henkilökemian ongelmia, joilta isompikaan vene ei suojaa!

Älä sotke henkilökohtaisia huoraongelmiasi tähän asiaan! Kysymys oli normaalista kryssimisestä kesäsaaristossa. Meillä kolme alaikäistä lasta ovat innostuneet trimmaamaan purjeita kryssillä. Heistä on kiva, kun ohitetaan koneella kulkevia veneitä.

Ehkä et tiedä, että veneissä on eroja. Meidän kapeahko paattimme kallistuu kryssillä tuon mainitsemasi 15-20 astetta, joskus vähän enemmänkin, mutta ei se tunnu mitenkään kiusalliselta. Ymmärrän hyvin, että leveäperäisessä veneessä sama kallistuma tuntuu hurjalta ja venettä on parempi ajaa mahdollisimman pystyssä. Tuskin on mitään kaikille venetyypeille yhteistä kallistuskulmaa, jossa vene muuttuu epämiellyttäväksi.

Oli muuten hieno kokemus purjehtia kisoissa vanhalla 6mR veneellä, joka kryssillä kulki kallellaan ja silti miellyttävän pehmeästi. "Kutonen" oli loppujäykkä ja sillä seilattiin täysin purjein melko navakassakin tuulessa. Samaa tunnetta ei ole moderneissa leveäperäisissä. Siksi ei kannata yleistää.

4+13 kirjoitti:

Näin keskusteluun ulkopuolisena seurailijana kysyisin että miten Hanse ja Bavaria eroaa toisistaan, voiko Hansea pitää jotenkin enemmän purjevenemäisena tämän "kelluva asuntovaunu purjeilla" luokan edustajana.

Lue lisää

No vastataan nyt sitten, kun asia kiinnostaa. Sinänsä en jaa tuota "kelluva asuntovaunu purjeilla" -näkemystä, koska kyllä me liikumme keskimäärin enemmän purjeilla kuin muut samaan aikaan merellä näkyvissä olevat kulussa olevat mastolliset veneet. Sitä paitsi suurin osa Hanseista myydään Suomenlahtea avoimemmille merialueille, kuten esimerkiksi Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, joten en nyt pelkkien ennakkoluulojen perusteella lyttäisi veneen merikelpoisuutta. Silti tuosta aikaisemmin kehumastani itseskuuttaavasta fokasta tuskin saadaan yhtä paljon iloa muualla kuin meidän saaristossamme.

Eroja vastaavan kokoiseen Bavariaan on tietysti vaikea arvioida, koska en ole purjehtinut sellaisella. Sen verran esitetty kysymys kuitenkin herätti mielenkiintoa, että vertailin veneiden numerotietoja. Messulla koetun perusteellahan molempien veneiden sisustus on tyyliltään erilainen mutta suhteellisen saman kokoinen, Bava kuitenkin hiukan isompi. Mitoissa ero näkyy kuitenkin selvästi . Bavan kokonaispituus on 36 cm ja vesilinja 13 cm pidempi. Sen leveys on peräti 3,42 m eli 12 cm suurempi. Painot ovat samat, mutta Hansessa kölin osuus on 180 kiloa suurempi. Tätä kompensoi se, että Bavan syväys on 11 cm suurempi. Purjealaa on Hansessa niukasti enemmän.

Jonkinlaista kuvaa veneiden luonteesta antaa mielestäni se, että Hanseen saa lisävarusteena avotilaan levangin; Bavariaan sellaista ei ole kovinkaan helppo asentaa, koska kiinteä pöytä ja istuimen luukku asettaa rajoituksia. Sen sijaan Bavarian purjehdusominaisuuksia voi muuttaa lisävarusteena saatavalla maston sisään rullattavalla isopurjeella, mitä Hanseen ei ilmeisesti ole mitenkään saatavissa.

Kimppavene voi olla hyvä ratkaisu, jos a) kimppa toimii eli homma on sopuisaa ja b) rajoitettu veneenkäyttömahdollisuus riittää. Itselleni se ei sopisi, koska vietän veneessä koko kesäloman ja käytännössä kaikki touko-syyskuu -välin viikonloput, joskus lokakuutakin.
Minulle jäi se fiilis ketjun aloittajasta, että hän olisi hiukan samaa lajia eli kesäaikaa ei jaeta veneilyn ja muiden harrastusten välillä, mutta varmahan en tietysti voi olla.

Tuossa on kyllä pointtia, vai johtuuko Hansen parempi maine sitten siitä että niitä on vähemmän.
Tuli muuten mieleen että Bavariat valmistetaan sisämaassa kaukana merestä, nyt niiden myyntikin on siirtynyt näköjän mahdollisimman kauas merestä.

TÄYDEN PALVELUN venetalo enää jatka Mustikkamaalla? Jos näin, ei se sitten kauan kestänyt!

Eiköhän Hansen itseskuuttaava fokka ole nimenomaan se arvoa säilyttävä juttu tulevaisuudessa. Kun tekee vendan, niin se tapahtuu siten, että kippari ilmoittaa asiasta ja kääntää ruoria. Ja fokka on vedossa heti vendan jälkeen. Miksi tämä on lisäarvoa säilyttävä juttu Hansessa? Koska suurella osalla purjehtijoista ei ole sitä yleellisyyttä, että olisi kaksi gastia. Tokihan homman voi hoitaa siten, että laittaa gastin ruoriin ja heiluu itse skuuttien ja vinssien kanssa.

Jos kävit Hansen kannella katsomassa kiskoa, niin se oli ruuvattu kiinni 10cm välein kattoon laminoituun kiskon alustaan. Siinä on kovalla tuulella aikamoisia voimia, joten jos tämän ominaisuuden haluaa, niin se kannattaa olla veneessä jo valmiina runkoa myöten rakennettuna ja suunniteltuna ominaisuutena.

Ehkä se sitten oli vain omaa värittynyttä näkemystä, että Hansessa sisäpuolella ikkunoiden alla kulkevat kaiteet tuntuivat laadukkailta ja tukevilta, pöytäkansi oli paksu, kuten keittiönpöydät yleensäkin, oven karmit ja kaapin ovet laadukkaita, epäsuora valaistus, kivat yksityiskohdat (voit nousta seisomaan keulahytissä vuoteiden väliin ja kurkistaa luukusta ulos) jne. Mielestäni varsin laadukas vene.

jsk1234 kirjoitti:

Eiköhän Hansen itseskuuttaava fokka ole nimenomaan se arvoa säilyttävä juttu tulevaisuudessa. Kun tekee vendan, niin se tapahtuu siten, että kippari ilmoittaa asiasta ja kääntää ruoria. Ja fokka on vedossa heti vendan jälkeen. Miksi tämä on lisäarvoa säilyttävä juttu Hansessa? Koska suurella osalla purjehtijoista ei ole sitä yleellisyyttä, että olisi kaksi gastia. Tokihan homman voi hoitaa siten, että laittaa gastin ruoriin ja heiluu itse skuuttien ja vinssien kanssa.

Jos kävit Hansen kannella katsomassa kiskoa, niin se oli ruuvattu kiinni 10cm välein kattoon laminoituun kiskon alustaan. Siinä on kovalla tuulella aikamoisia voimia, joten jos tämän ominaisuuden haluaa, niin se kannattaa olla veneessä jo valmiina runkoa myöten rakennettuna ja suunniteltuna ominaisuutena.

Ehkä se sitten oli vain omaa värittynyttä näkemystä, että Hansessa sisäpuolella ikkunoiden alla kulkevat kaiteet tuntuivat laadukkailta ja tukevilta, pöytäkansi oli paksu, kuten keittiönpöydät yleensäkin, oven karmit ja kaapin ovet laadukkaita, epäsuora valaistus, kivat yksityiskohdat (voit nousta seisomaan keulahytissä vuoteiden väliin ja kurkistaa luukusta ulos) jne. Mielestäni varsin laadukas vene.

Lue lisää

Itseskuuttavat olivat varsin yleisiä 80-luvulla, joten kai niiden häviämiseen (Hansea ja joitain muita lukuunottamatta) on syynsä. Varsin monesta 80-luvun veneestäkin kiskot on irroitettu. Itse en ainakaan (enään) osaa tuollaista kaivata, sillä fokka on muutenkin varsin helppo vendoissa, jotka kyllä onnistuvat mainiosti yksinkin, ellei veneessä ole vinssit/ohjaussysteemi erityisen huonosti yksinpurjehdukseen suunniteltuja.

Itseksuuttaava rajoittaa aikalailla fokan kokoa ja Suomen pääosin keveissä tuulissa fokan pitää mielestäni olla reilun kokoinen, jos ei käytä genuaa, joka sitten kuitenkaan ei ole itseskuuttaava.

Saahan sen kiskon jokaiseen veneeseen, toki ei ehkä yhtä siististi. Aika vaikea kuvitella, että sillä olisi vaikutusta arvon säilymiseen.

Joakim_ kirjoitti:

Itseskuuttavat olivat varsin yleisiä 80-luvulla, joten kai niiden häviämiseen (Hansea ja joitain muita lukuunottamatta) on syynsä. Varsin monesta 80-luvun veneestäkin kiskot on irroitettu. Itse en ainakaan (enään) osaa tuollaista kaivata, sillä fokka on muutenkin varsin helppo vendoissa, jotka kyllä onnistuvat mainiosti yksinkin, ellei veneessä ole vinssit/ohjaussysteemi erityisen huonosti yksinpurjehdukseen suunniteltuja.

Itseksuuttaava rajoittaa aikalailla fokan kokoa ja Suomen pääosin keveissä tuulissa fokan pitää mielestäni olla reilun kokoinen, jos ei käytä genuaa, joka sitten kuitenkaan ei ole itseskuuttaava.

Saahan sen kiskon jokaiseen veneeseen, toki ei ehkä yhtä siististi. Aika vaikea kuvitella, että sillä olisi vaikutusta arvon säilymiseen.

Lue lisää

Tiukkaa kryssiä tarvitsee melko harvoin avomerillä. Saariston kapeissa ränneissä voi painaa napista ja kelata purjeen sisään. Jos iso jää ylös, "on asianomaiset merkit siitä vedettävä saalinkiin".

Joakim_ kirjoitti:

Itseskuuttavat olivat varsin yleisiä 80-luvulla, joten kai niiden häviämiseen (Hansea ja joitain muita lukuunottamatta) on syynsä. Varsin monesta 80-luvun veneestäkin kiskot on irroitettu. Itse en ainakaan (enään) osaa tuollaista kaivata, sillä fokka on muutenkin varsin helppo vendoissa, jotka kyllä onnistuvat mainiosti yksinkin, ellei veneessä ole vinssit/ohjaussysteemi erityisen huonosti yksinpurjehdukseen suunniteltuja.

Itseksuuttaava rajoittaa aikalailla fokan kokoa ja Suomen pääosin keveissä tuulissa fokan pitää mielestäni olla reilun kokoinen, jos ei käytä genuaa, joka sitten kuitenkaan ei ole itseskuuttaava.

Saahan sen kiskon jokaiseen veneeseen, toki ei ehkä yhtä siististi. Aika vaikea kuvitella, että sillä olisi vaikutusta arvon säilymiseen.

Lue lisää

että itseskuuttaavat olisivat vähentyneet? Minusta näyttää kyllä enemmän siltä, että itseskuuttaava on uusissa matkaveneissä likimain vakiovaruste.

15+5 kirjoitti:

Tiukkaa kryssiä tarvitsee melko harvoin avomerillä. Saariston kapeissa ränneissä voi painaa napista ja kelata purjeen sisään. Jos iso jää ylös, "on asianomaiset merkit siitä vedettävä saalinkiin".

Lue lisää

Kummassakin on rustit laidalla, eli genuaa ei voi käyttää. Minä pyrin nykyään genuaa välttämään, mutta toisaalta nappi jää painamatta saariston ränneissä ja avomerillä nostetaan spinnu, jos vauhti ei fokalla riitä.

17 kirjoitti:

että itseskuuttaavat olisivat vähentyneet? Minusta näyttää kyllä enemmän siltä, että itseskuuttaava on uusissa matkaveneissä likimain vakiovaruste.

Missä kaikissa uutema myytävissä veneissä on itseskuuttaava nykyään vakiovarusteena tai edes suoraan lisävarustehinnastossa? Ei taida olla yhdessäkään suomalaisessa tai ranskalaisessa? Saksalaisistakin vain Hansessa tietääkseni. Ruotsalaisissa saattaa joissain olla.

80-luvulla sellainen oli lähes kaikissa Södergren-veneissä, FE83:ssa jne jne. Noi kaksi yhteensä taitaa jo kattaa puolet yli 80-luvulla Suomessa myydyistä veneistä.

Joakim_ kirjoitti:

Missä kaikissa uutema myytävissä veneissä on itseskuuttaava nykyään vakiovarusteena tai edes suoraan lisävarustehinnastossa? Ei taida olla yhdessäkään suomalaisessa tai ranskalaisessa? Saksalaisistakin vain Hansessa tietääkseni. Ruotsalaisissa saattaa joissain olla.

80-luvulla sellainen oli lähes kaikissa Södergren-veneissä, FE83:ssa jne jne. Noi kaksi yhteensä taitaa jo kattaa puolet yli 80-luvulla Suomessa myydyistä veneistä.

Lue lisää

Kyllä mielestäni itseskuuttavallakin pärjää. Itse purjehdin fokkaveneellä, joka tuntuu helpolta genuaveneen jälkeen.
Hansen sivuilta löytyy gph mittakirjat. Jos tulkitset ne oikein niin 6kt tuulessa itseskuuttaava häviää fokalle beat vmg 1233 / 1215 (mitä sitten lie tarkoitaakin. ero on alle 2%) beat vmg 16kn 758/753 (alle 1% ero). Kovemmassa tuulessa eri kapenee. Itseskuuttaava on 96% ja fokka 105%
GPH luvut 678,3/681,9 eroa 1,5 %. Ei mielestäni merkitystä perhepurjehtilalle.
JP

FG kirjoitti:

Kyllä mielestäni itseskuuttavallakin pärjää. Itse purjehdin fokkaveneellä, joka tuntuu helpolta genuaveneen jälkeen.
Hansen sivuilta löytyy gph mittakirjat. Jos tulkitset ne oikein niin 6kt tuulessa itseskuuttaava häviää fokalle beat vmg 1233 / 1215 (mitä sitten lie tarkoitaakin. ero on alle 2%) beat vmg 16kn 758/753 (alle 1% ero). Kovemmassa tuulessa eri kapenee. Itseskuuttaava on 96% ja fokka 105%
GPH luvut 678,3/681,9 eroa 1,5 %. Ei mielestäni merkitystä perhepurjehtilalle.
JP

Lue lisää

Monelle purjehtijaperheelle on merkitystä, että vene kulkee johonkin 1-4 m/s tuulessa. Siksi he suosivat genoaveneitä.

fgfgfgfgfgfg kirjoitti:

Monelle purjehtijaperheelle on merkitystä, että vene kulkee johonkin 1-4 m/s tuulessa. Siksi he suosivat genoaveneitä.

Vertailua keveyessä tuulessa (6kt) n. 3m/s
Genua / fokkavene jotka ovat lähellä toisiaan lys luvultaan.
genua veneet
Inferno 31, beat VMG 1203
First 31.7, beat VMG 1171
fokka
hanse 320, beat VMG 1215

Joten kevyessä kryssissä Hanse on 1% hitaampi kuin Inferno 31 jota pitetään hyvänä kevyen tuulen veneenä. Ja 3,5% hitaampi kuin First 31.7
Itse en usko että Hansella parjäisi kryssissä infernolle, mutta moni Inferno kippari on parempi purjehtija kuin kokematon Hanse kippari. Jos taulukot pitää paikkansa niin olen edelleen sitä mieltä että perhepurjehtijalle 1% ero on merkityksetön

JP

FG kirjoitti:

Vertailua keveyessä tuulessa (6kt) n. 3m/s
Genua / fokkavene jotka ovat lähellä toisiaan lys luvultaan.
genua veneet
Inferno 31, beat VMG 1203
First 31.7, beat VMG 1171
fokka
hanse 320, beat VMG 1215

Joten kevyessä kryssissä Hanse on 1% hitaampi kuin Inferno 31 jota pitetään hyvänä kevyen tuulen veneenä. Ja 3,5% hitaampi kuin First 31.7
Itse en usko että Hansella parjäisi kryssissä infernolle, mutta moni Inferno kippari on parempi purjehtija kuin kokematon Hanse kippari. Jos taulukot pitää paikkansa niin olen edelleen sitä mieltä että perhepurjehtijalle 1% ero on merkityksetön

JP

Lue lisää

Näyt ottaneen Infernon luvun ainoasta fokalla mitatusta veneestä. Genualla Infernon 6 kn beat VMG on suuruusluokkaa 1160.

Sitten pitää vielä huomata, että Hansen "IMS mittakirja" on testimittakirja, josta puuttuu paljon arvoja ja loputkin arvot ovat suunnitteluarvoja. Mm. isopurjeesta puuttuu ahvenselkämitat, jolloin isopurjeeseen tulee "maksimiahvenselkä", jollaista ei käytännössä ole. Paino lienee suunnitelupaino, mutta käytännössä painoa on helposti 500 kg enemmän jne.

Eiköhän noihin kunnolla mitattuna tule ~10% ero 6 kn kryssillä. Esimerkiksi tämän 6 kn beat VMG on 1294: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-club/GER6026.PDF

Vauhti vesillä riippu tietysti paljon purjeista, taidoista ja halusta, mutta pari kertaa olen kevyehköllä kryssillä ohittanut Hanse 320:n aikamoisella vauhtierolla veneellä, joka ei ole Infernoa nopeampi.

FG kirjoitti:

Vertailua keveyessä tuulessa (6kt) n. 3m/s
Genua / fokkavene jotka ovat lähellä toisiaan lys luvultaan.
genua veneet
Inferno 31, beat VMG 1203
First 31.7, beat VMG 1171
fokka
hanse 320, beat VMG 1215

Joten kevyessä kryssissä Hanse on 1% hitaampi kuin Inferno 31 jota pitetään hyvänä kevyen tuulen veneenä. Ja 3,5% hitaampi kuin First 31.7
Itse en usko että Hansella parjäisi kryssissä infernolle, mutta moni Inferno kippari on parempi purjehtija kuin kokematon Hanse kippari. Jos taulukot pitää paikkansa niin olen edelleen sitä mieltä että perhepurjehtijalle 1% ero on merkityksetön

JP

Lue lisää

On totta, että monet "fokkaveneet" on suunniteltu purjehdittavaksi fokalla myös kevyissä tuulissa. Toiset eivät ole ja niiden meno fokalla hyytyy, kun tuuli kevenee. Ison genuan käsittely puolestaan voi olla purjehdusharrastusta aloittelevalle perhemiehistölle sen verran vaivalloisen tuntuista, että mieluummin käännetään starttiavainta kuin ruvetaan luovimaan genualla. Käytännössä "fokkavene" voi olla aloittelevien purjehtijoiden käsissä nopeampi siksi, että sillä on helpompi ja nopeampi tehdä vastakäännöksiä kuin "genuaveneellä". Sillä myös viitsitään purjehtia vielä siinä vaiheessa kun genuaveneessä keulapurje rullataan sisään ja ruvetaan köröttelemään konevoimalla.
Tälläkin perusteella noista kahdesta esitetystä vaihtoehdosta (Hanse vs Bavaria) aloittelevan perhepurjehtijan kannattaisi valita se, joka liikkuu fokalla paremmin ( ilmeisesti Hanse, vaikka en itse ole seilannut kummallakaan näistä). St-fokka voi olla kiva varsinkin aloittelijalle.

Mielestäni purjehdusjarrastuksen aloittelijan ei kannattaisi takertua siihen, onko joku vene polaarikäyrien tai mittalukujen mukaan minimaalisesti nopeampi kuin joku toinen. Purjehtimisen helppous on ratkaisevampi.

Vanhana purjehtijana olen myös sitä mieltä, että veneen hyvätkään asumismukavuudet eivät kompensoi keskinkertaisia purjehdusominaisuuksia. Purjehduksesta menee vähitellen maku, jos purjehdusominaisuudet ovat keskinkertaiset tai huonohkot. Uuteen veneeseen liittyvä alkuinnostus hiipuu yleensä 2-3 kesän jälkeen. Sitten vasta alkaa valjeta tuliko sittenkin tehtyä väärä venevalinta. Jos taas venettä on hyvä purjehtia, purjehdusinto voi lisääntyä vuodesta toiseen (ja matkapurjehdukset pitenevät, ehkä innostus kisaamiseen herää) eikä veneen vaihtamiseen ole aihetta.

kannattaa ajatella! kirjoitti:

On totta, että monet "fokkaveneet" on suunniteltu purjehdittavaksi fokalla myös kevyissä tuulissa. Toiset eivät ole ja niiden meno fokalla hyytyy, kun tuuli kevenee. Ison genuan käsittely puolestaan voi olla purjehdusharrastusta aloittelevalle perhemiehistölle sen verran vaivalloisen tuntuista, että mieluummin käännetään starttiavainta kuin ruvetaan luovimaan genualla. Käytännössä "fokkavene" voi olla aloittelevien purjehtijoiden käsissä nopeampi siksi, että sillä on helpompi ja nopeampi tehdä vastakäännöksiä kuin "genuaveneellä". Sillä myös viitsitään purjehtia vielä siinä vaiheessa kun genuaveneessä keulapurje rullataan sisään ja ruvetaan köröttelemään konevoimalla.
Tälläkin perusteella noista kahdesta esitetystä vaihtoehdosta (Hanse vs Bavaria) aloittelevan perhepurjehtijan kannattaisi valita se, joka liikkuu fokalla paremmin ( ilmeisesti Hanse, vaikka en itse ole seilannut kummallakaan näistä). St-fokka voi olla kiva varsinkin aloittelijalle.

Mielestäni purjehdusjarrastuksen aloittelijan ei kannattaisi takertua siihen, onko joku vene polaarikäyrien tai mittalukujen mukaan minimaalisesti nopeampi kuin joku toinen. Purjehtimisen helppous on ratkaisevampi.

Vanhana purjehtijana olen myös sitä mieltä, että veneen hyvätkään asumismukavuudet eivät kompensoi keskinkertaisia purjehdusominaisuuksia. Purjehduksesta menee vähitellen maku, jos purjehdusominaisuudet ovat keskinkertaiset tai huonohkot. Uuteen veneeseen liittyvä alkuinnostus hiipuu yleensä 2-3 kesän jälkeen. Sitten vasta alkaa valjeta tuliko sittenkin tehtyä väärä venevalinta. Jos taas venettä on hyvä purjehtia, purjehdusinto voi lisääntyä vuodesta toiseen (ja matkapurjehdukset pitenevät, ehkä innostus kisaamiseen herää) eikä veneen vaihtamiseen ole aihetta.

Lue lisää

Mielestäni fokkaveneilläkin on keskenään merkittäviä eroja. Se osuus fokasta, joka ylittää keulakolmion on lisäpinta-alaansa tehokkaamman tuntuinen verrattuna itseskuuttaavaan fokkaan, joka heiluu kokonaan maston etupuolella. Itseskuuttaava säästää miehistön käsiä varsinkin vähän navakammassa vastaisessa tiheässä kryssissä, jossa ison genuan jalustaminen taas ei sitä tee. Hyvä kompromissi on mielestäni n. 115 %:n fokka etenkin jos vene on alun perin suunniteltu sille. Trimmaus onnistuu monipuolisemmin kuin itseskuuttaavassa, teho on sitä parempi, mutta tarvittavat voimat pienemmät kuin täydellä genoalla. Jos fokka tuntuu riittämättömältä kevyisiin tuuliin, voi harkita jotain code0:aa,

Joakim_ kirjoitti:

Näyt ottaneen Infernon luvun ainoasta fokalla mitatusta veneestä. Genualla Infernon 6 kn beat VMG on suuruusluokkaa 1160.

Sitten pitää vielä huomata, että Hansen "IMS mittakirja" on testimittakirja, josta puuttuu paljon arvoja ja loputkin arvot ovat suunnitteluarvoja. Mm. isopurjeesta puuttuu ahvenselkämitat, jolloin isopurjeeseen tulee "maksimiahvenselkä", jollaista ei käytännössä ole. Paino lienee suunnitelupaino, mutta käytännössä painoa on helposti 500 kg enemmän jne.

Eiköhän noihin kunnolla mitattuna tule ~10% ero 6 kn kryssillä. Esimerkiksi tämän 6 kn beat VMG on 1294: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-club/GER6026.PDF

Vauhti vesillä riippu tietysti paljon purjeista, taidoista ja halusta, mutta pari kertaa olen kevyehköllä kryssillä ohittanut Hanse 320:n aikamoisella vauhtierolla veneellä, joka ei ole Infernoa nopeampi.

Lue lisää

No niin. Tätä arvelinkin että Hanse mittakirjassa on "koira haudattuna"
10% ero on perhepurjehtijallekkin jo merkittävä. Tulee fiilis että kaikki menee ohi...
JP

Gorilla vinssillä kirjoitti:

Mielestäni fokkaveneilläkin on keskenään merkittäviä eroja. Se osuus fokasta, joka ylittää keulakolmion on lisäpinta-alaansa tehokkaamman tuntuinen verrattuna itseskuuttaavaan fokkaan, joka heiluu kokonaan maston etupuolella. Itseskuuttaava säästää miehistön käsiä varsinkin vähän navakammassa vastaisessa tiheässä kryssissä, jossa ison genuan jalustaminen taas ei sitä tee. Hyvä kompromissi on mielestäni n. 115 %:n fokka etenkin jos vene on alun perin suunniteltu sille. Trimmaus onnistuu monipuolisemmin kuin itseskuuttaavassa, teho on sitä parempi, mutta tarvittavat voimat pienemmät kuin täydellä genoalla. Jos fokka tuntuu riittämättömältä kevyisiin tuuliin, voi harkita jotain code0:aa,

Lue lisää

Genoaveneissä monasti laitetaan fokka keulaan 7 m/s keleistä ylöspäin, joten navakassa tuulessa kryssiminen on samaa kuin fokkaveneellä ilman itseskuuttausta. Matkapurjehdus on toisinaan pirun tylsää, purjeiden kanssa pulaaminen tuo vaihtelua ja mielekkyyttä hommaan, on kiva purjehtia maksimivauhtia.

jhgrr5 kirjoitti:

Genoaveneissä monasti laitetaan fokka keulaan 7 m/s keleistä ylöspäin, joten navakassa tuulessa kryssiminen on samaa kuin fokkaveneellä ilman itseskuuttausta. Matkapurjehdus on toisinaan pirun tylsää, purjeiden kanssa pulaaminen tuo vaihtelua ja mielekkyyttä hommaan, on kiva purjehtia maksimivauhtia.

Lue lisää

Noissa on rullalaite keulassa ja omien havaintojen mukaan 99% veneilijöistä ei vaihda purjetta rullalaitteeseen kesälomareissulla kelin mukaan ja 90% ei edes omista sitä pienempää purjetta vaihdettavaksi.

Itseskuuttaava fokka ja genua eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia. 80-luvulla tuollainen oli hyvin yleinen yhdistelmä.

Joakim_ kirjoitti:

Noissa on rullalaite keulassa ja omien havaintojen mukaan 99% veneilijöistä ei vaihda purjetta rullalaitteeseen kesälomareissulla kelin mukaan ja 90% ei edes omista sitä pienempää purjetta vaihdettavaksi.

Itseskuuttaava fokka ja genua eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia. 80-luvulla tuollainen oli hyvin yleinen yhdistelmä.

Lue lisää

Uusien veneiden omistajilla ei ole varaa purjeisiin, siksi noissa on vain se keulapurje mitä vakiovarustukseen kuuluu.

Gorilla vinssillä kirjoitti:

Mielestäni fokkaveneilläkin on keskenään merkittäviä eroja. Se osuus fokasta, joka ylittää keulakolmion on lisäpinta-alaansa tehokkaamman tuntuinen verrattuna itseskuuttaavaan fokkaan, joka heiluu kokonaan maston etupuolella. Itseskuuttaava säästää miehistön käsiä varsinkin vähän navakammassa vastaisessa tiheässä kryssissä, jossa ison genuan jalustaminen taas ei sitä tee. Hyvä kompromissi on mielestäni n. 115 %:n fokka etenkin jos vene on alun perin suunniteltu sille. Trimmaus onnistuu monipuolisemmin kuin itseskuuttaavassa, teho on sitä parempi, mutta tarvittavat voimat pienemmät kuin täydellä genoalla. Jos fokka tuntuu riittämättömältä kevyisiin tuuliin, voi harkita jotain code0:aa,

Lue lisää

Yli 115% fokka on genua.

2+19 kirjoitti:

Yli 115% fokka on genua.

Kieltämättä. Mutta on se myös 115 %:n fokka. Samalla tavalla kuin ykkösgenoaa voi sanoa vaikka 150 %:n fokaksi. LYS-säännössä fokka muuttuu genoaksi 110%:n jälkeen

Joakim_ kirjoitti:

Noissa on rullalaite keulassa ja omien havaintojen mukaan 99% veneilijöistä ei vaihda purjetta rullalaitteeseen kesälomareissulla kelin mukaan ja 90% ei edes omista sitä pienempää purjetta vaihdettavaksi.

Itseskuuttaava fokka ja genua eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia. 80-luvulla tuollainen oli hyvin yleinen yhdistelmä.

Lue lisää

Voiko olla totta?
Hämmästyin Joakimin ajatusta, jonka mukaan "90% ei edes omista pienempää purjetta vaihdettavaksi" keulaan. Menneinä vuosina pidettiin sentään lähes itsestään selvänä, että matkaveneessä on myrskyfokka. Aika suuri osa veneistä katsastettiin ja avomeriluokassa myrskypurjeet kuuluivat katsastusvarustukseen. Vieläkin näyttävät kuuluvan: http://www.veneilyliitto.fi/cms/wce/uploads/katsastusvarusteet.pdf

Pieneksi reivattu rullagenua on erittäin huono kryssipurje kovassa tuulessa eikä korvaa kovan tuulen fokkaa. Aika harvassa veneessä näyttäisi olevan irroitettavaa tai kiinteää välistaagiakaan, johon kovan tuulen kryssifokan tai myrskyfokan voi nostaa. Onko trendi se, ettei 90% enää tee pitkiä avomeripurjehduksia eikä sen takia tunne tarvitsevansa kuin kevyen tuulen purjevarustuksen? On kuitenkin metereologisia viitteitä siihen, että kovat tuulet tulevat lähivuosina yleistymään.

vanha purjehtija... kirjoitti:

Voiko olla totta?
Hämmästyin Joakimin ajatusta, jonka mukaan "90% ei edes omista pienempää purjetta vaihdettavaksi" keulaan. Menneinä vuosina pidettiin sentään lähes itsestään selvänä, että matkaveneessä on myrskyfokka. Aika suuri osa veneistä katsastettiin ja avomeriluokassa myrskypurjeet kuuluivat katsastusvarustukseen. Vieläkin näyttävät kuuluvan: http://www.veneilyliitto.fi/cms/wce/uploads/katsastusvarusteet.pdf

Pieneksi reivattu rullagenua on erittäin huono kryssipurje kovassa tuulessa eikä korvaa kovan tuulen fokkaa. Aika harvassa veneessä näyttäisi olevan irroitettavaa tai kiinteää välistaagiakaan, johon kovan tuulen kryssifokan tai myrskyfokan voi nostaa. Onko trendi se, ettei 90% enää tee pitkiä avomeripurjehduksia eikä sen takia tunne tarvitsevansa kuin kevyen tuulen purjevarustuksen? On kuitenkin metereologisia viitteitä siihen, että kovat tuulet tulevat lähivuosina yleistymään.

Lue lisää

Minä luulen, että sinulla on pieni perspektiiviharha. En tiedä, onko missään tilastoja, mutta uskaltaisin väittää, että katsastetuistakin veneistä aika pieni osa on avomeriluokassa eikä kakkonenkaan valtavan yleinen ole. Jos arvata pitäisi, niin veikkaisin, että yli puolet on kolmosessa, 20-30% kakkosessa ja enintään 10% ykkösessä. Näin siis kaikista katsastetuista, yksittäisissä seuroissa jakauma voi olla hyvinkin toisenlainen.

Arvelisin, että Joakimilla on tässä parempi tuntuma kokonaiskuvaan.

Onkohan muuten ikinä 90% purjeveneilijöistä tehnyt pitkiä avomeripurjehduksia? Ota nyt huomioon, että suuri osa kannasta on sellaisia kuin vaikkapa folkkarit, H:t, Nöffet, FE:t, Sunwindit, Albinit, joilla enimmäkseen harrastetaan saaristopurjehdusta.

vanha purjehtija... kirjoitti:

Voiko olla totta?
Hämmästyin Joakimin ajatusta, jonka mukaan "90% ei edes omista pienempää purjetta vaihdettavaksi" keulaan. Menneinä vuosina pidettiin sentään lähes itsestään selvänä, että matkaveneessä on myrskyfokka. Aika suuri osa veneistä katsastettiin ja avomeriluokassa myrskypurjeet kuuluivat katsastusvarustukseen. Vieläkin näyttävät kuuluvan: http://www.veneilyliitto.fi/cms/wce/uploads/katsastusvarusteet.pdf

Pieneksi reivattu rullagenua on erittäin huono kryssipurje kovassa tuulessa eikä korvaa kovan tuulen fokkaa. Aika harvassa veneessä näyttäisi olevan irroitettavaa tai kiinteää välistaagiakaan, johon kovan tuulen kryssifokan tai myrskyfokan voi nostaa. Onko trendi se, ettei 90% enää tee pitkiä avomeripurjehduksia eikä sen takia tunne tarvitsevansa kuin kevyen tuulen purjevarustuksen? On kuitenkin metereologisia viitteitä siihen, että kovat tuulet tulevat lähivuosina yleistymään.

Lue lisää

Katsastussäännöt kelpuuttavat rullapurjeen "myrskyfokaksi" 2-luokkaan ja erittäin harvat katsastavat 1-luokkaan.

2.3 MYRSKYPURJEET
1-luokassa vaaditaan myrskyiso ja -fokka.
2-luokassa suositellaan samaa, mutta reivattava iso ja rullakeulapurje voidaan hyväksyä.

Huomaa, että esittämäni luvut koskivat veneitä, joissa on rullalaite. Puhtaasti Itämeren matkakäyttöön tehdyissä rullaveneissä on harvoin useita keulapurjeita. Kisaavat veneet taas useinmiten leikkaavat fokkansa ilman rullaa käytettäväksi, kun niissä kuitenkin on latatkin. Tosin ORC/OSR vaatii kovan tuulen keulapurjeen, joka on jo sen verran pieni, ettei lattoja yleensä ole.

Joissain veneissä on rullatun purjeen ympärille hihnoilla nostettava myrskypurje.

Nykyiset kannen alle sijoitettavat rullat varmasti parantavat tilannetta kisaavien veneiden osalta.

Rullapurje on tosiaan surkea myrskypurje, mutta kyllähän Itämerellä nykyisillä sääennusteilla pystyy aika hyvin myrskyt välttämään ja saahan rullapurjeen nyt ainakin helposti kokonaan pois.

17+8 kirjoitti:

Minä luulen, että sinulla on pieni perspektiiviharha. En tiedä, onko missään tilastoja, mutta uskaltaisin väittää, että katsastetuistakin veneistä aika pieni osa on avomeriluokassa eikä kakkonenkaan valtavan yleinen ole. Jos arvata pitäisi, niin veikkaisin, että yli puolet on kolmosessa, 20-30% kakkosessa ja enintään 10% ykkösessä. Näin siis kaikista katsastetuista, yksittäisissä seuroissa jakauma voi olla hyvinkin toisenlainen.

Arvelisin, että Joakimilla on tässä parempi tuntuma kokonaiskuvaan.

Onkohan muuten ikinä 90% purjeveneilijöistä tehnyt pitkiä avomeripurjehduksia? Ota nyt huomioon, että suuri osa kannasta on sellaisia kuin vaikkapa folkkarit, H:t, Nöffet, FE:t, Sunwindit, Albinit, joilla enimmäkseen harrastetaan saaristopurjehdusta.

Lue lisää

Ei minulla ainakaan ole mitään tilastoja, mutta väittäisin, että 1-luokkaan katsastetaan alle 1 % köliveneistä. Itse asiassa en tiedä ainuttakaan 1-luokkaan katsastettua venettä. Vastaavasti uskoisin, että 2-luokka on yleisempi, jos puhutaan matkakäyttöön tehdyistä köliveneistä eli ei oteta mukaan 606:ia, haita ja vastaavia (no aika vaikea rajanveto). VHF:n ja mittariston puute lienee yleisin syy olla katsastamatta 2-luokkaan, joka vaaditaan mm. Suursaari Racessa ja Helsinki - Tallinnassa sekä tietysti myös matkapurjehduksessa saariston ulkopuolella seuroihin kuuluvilta veneiltä.

Joakim_ kirjoitti:

Ei minulla ainakaan ole mitään tilastoja, mutta väittäisin, että 1-luokkaan katsastetaan alle 1 % köliveneistä. Itse asiassa en tiedä ainuttakaan 1-luokkaan katsastettua venettä. Vastaavasti uskoisin, että 2-luokka on yleisempi, jos puhutaan matkakäyttöön tehdyistä köliveneistä eli ei oteta mukaan 606:ia, haita ja vastaavia (no aika vaikea rajanveto). VHF:n ja mittariston puute lienee yleisin syy olla katsastamatta 2-luokkaan, joka vaaditaan mm. Suursaari Racessa ja Helsinki - Tallinnassa sekä tietysti myös matkapurjehduksessa saariston ulkopuolella seuroihin kuuluvilta veneiltä.

Lue lisää

Jatkan ihmettelyäni. Ehkä viime kesän Suursaari Race olikin oivallinen esimerkki siitä, että veneet/miehistöt ovat heikosti varustautuneita avomerikryssiin.
Vaikka veneiden koko on vuodesta toiseen kasvanut (nytkin keskustelu käynnistyi avomerikelpoisista matkaveneistä) ja 4-6 viikon kesälomat ovat yleistyneet, yhä hyvin harvat näyttävät tekevän matkapurjehduksia Itämeren ulkopuolelle. Lähisaariston vierassatamat ovat sen sijaan heinäkuussa tupaten täynnä, esim. Mhaminan länsisatama.
Tuntuu epäloogiselta, että suuri osa ns. matkaveneistä on CE/A luokiteltuja. Ehkä luokitus onkin vain mielikuvaan perustuva myyntikikka (kuten iso ratti pienessä veneessä). Omistaja hankkii ehkä pelastuslautan ja runsaasti elektroniikkaa, mutta ei edellä mainittua kovan tuulen fokkaa. Venemessuilla huomasin, ettei näyttelyveneissä ollut esim. turvavaljaiden kiinnistyspisteitä avotilassa eikä kannella. Niitäkään ei ilmeisesti tarvita, koska kohderyhmän enemmistö käyttää veneitään kuitenkin pääasiassa sisäsaariston suojassa tai ajelee koneella vierassatamasta toiseen ja tärkein asia on maasähköön pääseminen?
En sano, että 90% on väärässä. Jokainen nauttii purjehtimisesta omalla tavallaan. Minulle on tärkeä, että voin seilata sinne minne haluan ja milloin haluan. Jos tuulee kovaa, käytän pientä fokkaa välistaagissa ja rullaan genuan kokonaan sisään.

Joakim_ kirjoitti:

Katsastussäännöt kelpuuttavat rullapurjeen "myrskyfokaksi" 2-luokkaan ja erittäin harvat katsastavat 1-luokkaan.

2.3 MYRSKYPURJEET
1-luokassa vaaditaan myrskyiso ja -fokka.
2-luokassa suositellaan samaa, mutta reivattava iso ja rullakeulapurje voidaan hyväksyä.

Huomaa, että esittämäni luvut koskivat veneitä, joissa on rullalaite. Puhtaasti Itämeren matkakäyttöön tehdyissä rullaveneissä on harvoin useita keulapurjeita. Kisaavat veneet taas useinmiten leikkaavat fokkansa ilman rullaa käytettäväksi, kun niissä kuitenkin on latatkin. Tosin ORC/OSR vaatii kovan tuulen keulapurjeen, joka on jo sen verran pieni, ettei lattoja yleensä ole.

Joissain veneissä on rullatun purjeen ympärille hihnoilla nostettava myrskypurje.

Nykyiset kannen alle sijoitettavat rullat varmasti parantavat tilannetta kisaavien veneiden osalta.

Rullapurje on tosiaan surkea myrskypurje, mutta kyllähän Itämerellä nykyisillä sääennusteilla pystyy aika hyvin myrskyt välttämään ja saahan rullapurjeen nyt ainakin helposti kokonaan pois.

Lue lisää

Miten kannen alle sijoitettavat rullat parantavat tilannetta kisaavien veneiden osalta?. Käsittääkseni niiden idea on saada keulapurje lähemmäksi kantta, jotta purjeen tehokkuus ei kärsisi väliin jäävästä aukosta. Myrskyssä on mielestäni pelkästään hyvä, että keulapurje päästää veden alta vapaammin läpi. Siksihän myrskyfokka leikataan korkeaksi. Vähän ylempänä olevan painopisteenkin merkitys on mitätön, koska pinta ala on pieni ja rullaus laskee painopistettä tehokkaasti.

Miten? kirjoitti:

Miten kannen alle sijoitettavat rullat parantavat tilannetta kisaavien veneiden osalta?. Käsittääkseni niiden idea on saada keulapurje lähemmäksi kantta, jotta purjeen tehokkuus ei kärsisi väliin jäävästä aukosta. Myrskyssä on mielestäni pelkästään hyvä, että keulapurje päästää veden alta vapaammin läpi. Siksihän myrskyfokka leikataan korkeaksi. Vähän ylempänä olevan painopisteenkin merkitys on mitätön, koska pinta ala on pieni ja rullaus laskee painopistettä tehokkaasti.

Lue lisää

Ei se myrskyfokan kohdalla mitenkään paranna, mutta kilpapurjeet yleensä tehdään niin korkeiksi, ettei niitä voi käyttää kannen yläpuolisen rullan kanssa eli rulla puretaan pois kisatessa. Sitten lomalle lähdettäessä osa purjeista on "käyttökelvottomia", koska rulla halutaan pitää paikallaan. Tämä tilanne poistuu, jos rulla on kannen alla.

Joakim_ kirjoitti:

Ei minulla ainakaan ole mitään tilastoja, mutta väittäisin, että 1-luokkaan katsastetaan alle 1 % köliveneistä. Itse asiassa en tiedä ainuttakaan 1-luokkaan katsastettua venettä. Vastaavasti uskoisin, että 2-luokka on yleisempi, jos puhutaan matkakäyttöön tehdyistä köliveneistä eli ei oteta mukaan 606:ia, haita ja vastaavia (no aika vaikea rajanveto). VHF:n ja mittariston puute lienee yleisin syy olla katsastamatta 2-luokkaan, joka vaaditaan mm. Suursaari Racessa ja Helsinki - Tallinnassa sekä tietysti myös matkapurjehduksessa saariston ulkopuolella seuroihin kuuluvilta veneiltä.

Lue lisää

Jäin sen verran uteliaalle mielelle, että kysäisin meidän seuran katsastusvastaavalta, kun muutakin asiaa hänelle oli. Hän jäi vähän miettimään ja sanoi "odotas vähän" , kävi kuulemma laskemassa rekisteristä. Sanoi palattuaan, että meidän seurassa (hieman toistasataa purjevenettä) suhteet on näin: 70% kolmosessa (tai nelosessa, jossa siinäkin oli pari), 30% kakkosessa. Ja tasan yksi oli ykkösluokassa. Oma arvioni oli siis ällistyttävän tarkka :)

Mitä muuten meinaat tuolla, että kakkosluokka vaadittaisiin matkapurjehduksessa saariston ulkopuolella seuroihin kuuuvilta veneiltä? Et kai tosissasi tarkoita, että seuroilla olisi mitään todellista valtaa sellaiseen puuttua (paitsi ehkä jossain eskaaderipurjehduksessa, mutta niitä ei kovin monet taida nykyään harrastaa)?

17+8 kirjoitti:

Jäin sen verran uteliaalle mielelle, että kysäisin meidän seuran katsastusvastaavalta, kun muutakin asiaa hänelle oli. Hän jäi vähän miettimään ja sanoi "odotas vähän" , kävi kuulemma laskemassa rekisteristä. Sanoi palattuaan, että meidän seurassa (hieman toistasataa purjevenettä) suhteet on näin: 70% kolmosessa (tai nelosessa, jossa siinäkin oli pari), 30% kakkosessa. Ja tasan yksi oli ykkösluokassa. Oma arvioni oli siis ällistyttävän tarkka :)

Mitä muuten meinaat tuolla, että kakkosluokka vaadittaisiin matkapurjehduksessa saariston ulkopuolella seuroihin kuuuvilta veneiltä? Et kai tosissasi tarkoita, että seuroilla olisi mitään todellista valtaa sellaiseen puuttua (paitsi ehkä jossain eskaaderipurjehduksessa, mutta niitä ei kovin monet taida nykyään harrastaa)?

Lue lisää

No eihän seura mitenkään voi valvoa tai pakottaa katsastusluokka vs. purjehdusaluetta, mutta se on kuitenkin säännöissä mainittu ja saattaa tulla esille vaikkapa vakuutustapauksissa, jos on katsastusalennnus.

Joakim_ kirjoitti:

No eihän seura mitenkään voi valvoa tai pakottaa katsastusluokka vs. purjehdusaluetta, mutta se on kuitenkin säännöissä mainittu ja saattaa tulla esille vaikkapa vakuutustapauksissa, jos on katsastusalennnus.

Lue lisää

Purjehdusalueesta/katsastusluokasta/vakuutusalennuksesta sen verran, että olen kahden eri vakuutusyhtiön ehdot lukenut ja omastani vielä kysynyt vahvistuksen lukemalleni. Ja vastaus oli hyvin selväkielisesti, että vakuutusluokka ei vaikuta korvauksiin millään tavalla. Vakuutusehdoissa on määritelty, missä vakuutus on voimassa. Tyypillisessä suomalaisen vakuutusyhtiön suomalaiselle veneelle antamassa vakuutuksessa se on "Itämeri lahtineen" ja sitten vielä sitä sun tätä päälle kattamaan sisävedet jne.

Sanoivat, että jos katsastus puuttuisi, vaikka alennus on, niin siitä voisivat jotain rokottaa, koska alennus on silloin saatu perusteetta. Mutta eivät esimerkiksi siitä, että neloseen katsastetulla veneellä sattuu vahinko avomerellä.

Joakim_ kirjoitti:

Näyt ottaneen Infernon luvun ainoasta fokalla mitatusta veneestä. Genualla Infernon 6 kn beat VMG on suuruusluokkaa 1160.

Sitten pitää vielä huomata, että Hansen "IMS mittakirja" on testimittakirja, josta puuttuu paljon arvoja ja loputkin arvot ovat suunnitteluarvoja. Mm. isopurjeesta puuttuu ahvenselkämitat, jolloin isopurjeeseen tulee "maksimiahvenselkä", jollaista ei käytännössä ole. Paino lienee suunnitelupaino, mutta käytännössä painoa on helposti 500 kg enemmän jne.

Eiköhän noihin kunnolla mitattuna tule ~10% ero 6 kn kryssillä. Esimerkiksi tämän 6 kn beat VMG on 1294: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-club/GER6026.PDF

Vauhti vesillä riippu tietysti paljon purjeista, taidoista ja halusta, mutta pari kertaa olen kevyehköllä kryssillä ohittanut Hanse 320:n aikamoisella vauhtierolla veneellä, joka ei ole Infernoa nopeampi.

Lue lisää

H320:een saa 110%:n pikku genuan ; minulla on vanha tarjous kolmesta eri rullafokasta latoilla; 108% 25,3m2
C-cut Polyester premium NSP 8.4H pystylatoilla, (1800€) tai T-cut Norlam 7.0 oz. NL TF2 (2250€) tai T-cut Dyneema Gatorback S 130 TX (2800€)

Vakio st-fokka on 22,9m2 ja iso28,5m2

Pikku genuan (>100%) käyttö edellyttää, että veneessä on genuan skuuttikiskot, joistain tarjousversioista ne on vakionavarusteena jätetty pois ja olisivatko ne myös lisävarusteita uudessa 325:ssa, kuten myös vinssit taakse

tai sitten tietysti vaikka 55m2 code0 genakkerin (G0 genakkeri Nylon Gradient Norlon 150 = 1600€)


Itselläni ei ole kumpaakaan, vaan 79M2 G2 genaakkeri ( 1900€), se toimii mainiosti myötäisellä ja itse asiassa myös sivutuulella. Aivan kevyessä vastatuulessa (siis luokkaa 2-3m/s) matka ei oikein etene H320:n vakiopurjeilla, joutuu leikkaamaan aika alas, että saa hieman vauhtia, tai sitten pitäisi olla osaavampi kippari. Sitten otetaan pullo pilsneriä ja edelleenkään ei tuule, niin sitten Yanmar peliin, ei siinä sen kummempaa

Itse en pikkugenuaa osta, en usko että tulisi koskaan vahdetuksi rullapurjetta. Toisaalta viime vuosina on tuulta riittänyt ja kesälomilla on paljon yleisempää, että pitää reivata kuin harmitella tuulettomuutta, viime lomilla tuskin kertaakaan piti siitä syystä moottorilla ajaa.

...vaan terveyden merkki! Onnea matkaan, mikä tahansa ratkaisusi tuleekin olemaan!

3-4 vuotta vanhat ovat 342:ia, ei 341:iä, tosin ei noissa taida suurta eroa olla. Saahan noita alkaen 80 000 Saksasta:
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-hanse-342-2832119

Saahan noita 350:kin tuohon hintaluokkaa (taitavat tosin olla vuokraveneitä):
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-350-1735794

Voisi olla fiksumpi valinta kuin 342, jos hintaluokka sama.

Jos nyt kuitenkin olet kokematon purjeveneilijä, on hakeminen Saksasta kohtuu iso operaatio. Ensin pitää käydä katsomassa veneitä ja ottaa mukaan joku niistä hyvin ymmärtävä. Tuntematon vene ja vähäinen kokemus ei myöskään ole hirveän hyvä yhdistelmä Itämeren ylitykseen, varsinkaan kevään kylmässä säässä. Sitten aika usein puuttuu lämppäri ja varmasti pukki pressu jne. Rahaa pitää siis varata reilusti veneen varusteluun ja tänne tuomiseen. No paljon veneitä kuitenkin tuolta (lähinnä Saksa Hollanti) tuodaan. Taitaa vuodessa tulla enemmän käytettyjä ulkomailta kuin uusia myydään?

On siinä 80-luvun 27 jalkaisessa ja uudessa 32-35 -jalkaisessa huima ero monella tapaa. Jälkimmäisessä on painoa tuplasti, varalaita 20 cm korkeampi, leveyttä 0,5-1 m enemmän ja takila suurempi. Ero on valtava rantauduttaessa tai purjeita käsiteltäessä. Edellisessä pystyy rantautumisessa pelastamaan tilanteen käsivoimin ja purjeet pystyy nostamaan ilman vinssejä jne. Jälkimmäisessä ei. Tietysti eroa voi kompensoida keulapotkurilla, rullamastolla jne., mutta yleensä lopputulos on varsin vähäinen purjeiden käyttö. Eikä siinä mitään pahaa, mutta on hyvä kuitenkin ymmärtää mitä seurauksia koosta on.

Joakim_ kirjoitti:

3-4 vuotta vanhat ovat 342:ia, ei 341:iä, tosin ei noissa taida suurta eroa olla. Saahan noita alkaen 80 000 Saksasta:
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-hanse-342-2832119

Saahan noita 350:kin tuohon hintaluokkaa (taitavat tosin olla vuokraveneitä):
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-350-1735794

Voisi olla fiksumpi valinta kuin 342, jos hintaluokka sama.

Jos nyt kuitenkin olet kokematon purjeveneilijä, on hakeminen Saksasta kohtuu iso operaatio. Ensin pitää käydä katsomassa veneitä ja ottaa mukaan joku niistä hyvin ymmärtävä. Tuntematon vene ja vähäinen kokemus ei myöskään ole hirveän hyvä yhdistelmä Itämeren ylitykseen, varsinkaan kevään kylmässä säässä. Sitten aika usein puuttuu lämppäri ja varmasti pukki pressu jne. Rahaa pitää siis varata reilusti veneen varusteluun ja tänne tuomiseen. No paljon veneitä kuitenkin tuolta (lähinnä Saksa Hollanti) tuodaan. Taitaa vuodessa tulla enemmän käytettyjä ulkomailta kuin uusia myydään?

On siinä 80-luvun 27 jalkaisessa ja uudessa 32-35 -jalkaisessa huima ero monella tapaa. Jälkimmäisessä on painoa tuplasti, varalaita 20 cm korkeampi, leveyttä 0,5-1 m enemmän ja takila suurempi. Ero on valtava rantauduttaessa tai purjeita käsiteltäessä. Edellisessä pystyy rantautumisessa pelastamaan tilanteen käsivoimin ja purjeet pystyy nostamaan ilman vinssejä jne. Jälkimmäisessä ei. Tietysti eroa voi kompensoida keulapotkurilla, rullamastolla jne., mutta yleensä lopputulos on varsin vähäinen purjeiden käyttö. Eikä siinä mitään pahaa, mutta on hyvä kuitenkin ymmärtää mitä seurauksia koosta on.

Lue lisää

Mitenkähän tuon kokoeron veneen käsittelyssä mahtaa huomata 30-32 ja 34-40 jalkaisen välillä ?

Entäpä leveys tultaessa laituriin?

jsk1234 kirjoitti:

Mitenkähän tuon kokoeron veneen käsittelyssä mahtaa huomata 30-32 ja 34-40 jalkaisen välillä ?

Entäpä leveys tultaessa laituriin?

Veneen pituus ei kerro mitään veneen satamamanööverimukavuudesta, paino sitäkin enemmän. Joku 35 jalkainen painaa 3500 kg , toinen 8000 kg. 3500 kg paattia pystyy reipas vahva henkilö vähän käsilläkin ohjailemaan ja jalalla jarruttelemaan, 8000 kg ei enää.

Jos veneellä on leveyttä yli 2.5 metriä, aivan sama on satamanööverien kannalta onko se sitten 3 metriä vaiko 4.

Joakim_ kirjoitti:

3-4 vuotta vanhat ovat 342:ia, ei 341:iä, tosin ei noissa taida suurta eroa olla. Saahan noita alkaen 80 000 Saksasta:
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-hanse-342-2832119

Saahan noita 350:kin tuohon hintaluokkaa (taitavat tosin olla vuokraveneitä):
http://www.boatshop24.com/fi/purjevene/hanse-de-350-1735794

Voisi olla fiksumpi valinta kuin 342, jos hintaluokka sama.

Jos nyt kuitenkin olet kokematon purjeveneilijä, on hakeminen Saksasta kohtuu iso operaatio. Ensin pitää käydä katsomassa veneitä ja ottaa mukaan joku niistä hyvin ymmärtävä. Tuntematon vene ja vähäinen kokemus ei myöskään ole hirveän hyvä yhdistelmä Itämeren ylitykseen, varsinkaan kevään kylmässä säässä. Sitten aika usein puuttuu lämppäri ja varmasti pukki pressu jne. Rahaa pitää siis varata reilusti veneen varusteluun ja tänne tuomiseen. No paljon veneitä kuitenkin tuolta (lähinnä Saksa Hollanti) tuodaan. Taitaa vuodessa tulla enemmän käytettyjä ulkomailta kuin uusia myydään?

On siinä 80-luvun 27 jalkaisessa ja uudessa 32-35 -jalkaisessa huima ero monella tapaa. Jälkimmäisessä on painoa tuplasti, varalaita 20 cm korkeampi, leveyttä 0,5-1 m enemmän ja takila suurempi. Ero on valtava rantauduttaessa tai purjeita käsiteltäessä. Edellisessä pystyy rantautumisessa pelastamaan tilanteen käsivoimin ja purjeet pystyy nostamaan ilman vinssejä jne. Jälkimmäisessä ei. Tietysti eroa voi kompensoida keulapotkurilla, rullamastolla jne., mutta yleensä lopputulos on varsin vähäinen purjeiden käyttö. Eikä siinä mitään pahaa, mutta on hyvä kuitenkin ymmärtää mitä seurauksia koosta on.

Lue lisää

jos vauhtia on liikaa, niin ei se 27:kaan enää käsin pysähdy. Ja jos kyse on siitä, että tuuli painaa ja pitää pidellä, niin 35:nkin kyllä pysyy.

20 kirjoitti:

jos vauhtia on liikaa, niin ei se 27:kaan enää käsin pysähdy. Ja jos kyse on siitä, että tuuli painaa ja pitää pidellä, niin 35:nkin kyllä pysyy.

Itse kun vaihdoin puolitonnarin hansen 320:aan niin oikeastaan yllätyin tuon massan mukanaan tuomasta käsittelyerosta. Vanhan saattoi helposti ajaa purjeilla laituriin ja pysäyttää peräköydellä. Uudella on aivan turha yrittääkkään vauhtia käsin jarruttaa. Toisaalta nyt on kone ja vaihdelaatikko joiden voi lähtökohtsisesti olettaa toimivan...

Erilaiset erikoiset ankkurioperaatiot(esim veneen kääntö poijussa ympäri) on nyt huomattavasti hitaampia ja hiostavampia. Tuulipinnankin kasvun tuntee, mutta toisaalta vene ei massan puolesta lähde aivan yhtä helposti rekaamaan esim rantautuessa. Leveydellä puolestaan ei ole kuin marginaalista vaikutusta.

Kannattaa katsoa vaikka tukholmasta muitakin veneitä kuin hanseja tuohon hintaluokkaan:

http://www.blocket.se/stockholm/batar/segelbat?ca=11&cg=1060&st=s&ps=35&pe=45&c=1062&l=0&w=1&o=1

jklikjh kirjoitti:

Kannattaa katsoa vaikka tukholmasta muitakin veneitä kuin hanseja tuohon hintaluokkaan:

http://www.blocket.se/stockholm/batar/segelbat?ca=11&cg=1060&st=s&ps=35&pe=45&c=1062&l=0&w=1&o=1

Lue lisää

No jaa, esim. Beneteau Oceanis 323 -05
Ruotsissa 85k€
Suomessa 78k€
http://www.blocket.se/helsingborg/Oceanis_323__05_32027532.htm?ca=11&w=3
http://www.nettivene.com/purjevene/beneteau/401981

Vanhoissa -70 -80 luvun veneissä tilanne voi olla toinen

Hae apua itsellesi, Elan-mies. Asuttavuus on Elanissa onneton jollei sitten ole kääpiökokoa. Et tainnut muutenkaan ymmärtää leskirouvan viestiä...

1212121212 kirjoitti:

Hae apua itsellesi, Elan-mies. Asuttavuus on Elanissa onneton jollei sitten ole kääpiökokoa. Et tainnut muutenkaan ymmärtää leskirouvan viestiä...

Tuolla hinnalla sais hollannista uudehkon Dufour 34P vaikka kolmella kajuutalla. Ja jos vaikka kolmen vuoden jälkeen haluaa luopua veneestä saa lähes omansa pois. Olis eri luokan vene! 365 GL vielä parempi. Tuolla rahalla sais ulkomailta veneen jolla seilais muutaman vuoden ilmaiseksi.m