Kiinnostaa rodun vaihtajat ja rotuunsa kiinni jääneet. :)
Mitä rotuja harrastat ja miksi?
ja oletko vaihtanut rotua vai oletko rotuuskollinen?
Oletko vaihtanut rotua niin miksi?
Vai harrastatko montaa rotua ja mitä ja miksi?
kiinnostaa ihmisetn valinnat roduissa.
Mitä rotuja harrastat ja miksi?
ja oletko vaihtanut rotua vai oletko rotuuskollinen?
Oletko vaihtanut rotua niin miksi?
Vai harrastatko montaa rotua ja mitä ja miksi?
kiinnostaa ihmisetn valinnat roduissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
noille maalaispystykorville. Niissä on sitä jotain. Kotona oli ja naapureista joka toisella oli, jos koira ylipäätänsä oli. Joten kun hyvin tuntee nuo, niin mitään syytä vaihtaa. Suomalainen koira on suomeen sopiva koira ja sillä siisti.
Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa johonkin erikoiseen rotufifiin. Vain paras on kyllin hyvä.
no mul oli dalmis uros joka eli 9 vuotiaaksi mutsitte hankin suursnautserin ja mahtava kaverihan se on ja kyllähän se dalmiskin oli
koirasusi harrastaja ollut 20 vuotta, ikinä en ole edes harkinnut vaihtavani näitä alkukantasia rotukoiria, myös huskyt ja malamuutit löytyy :)
Koirasudet tosin on tullut monelle muulle tutummaksi vasta viime vuosina.
itselläni nyt toinen kettuterrieri karkkari ja olen jäänyt nyt koukkuun niihin. :)
tutuillani on bordecollie jms miellyttämishaluisia ja ne pääsee kyllä toisaalta helpommalla (ainakin vapaanolossa koska minun täytyy olla koirani suhteen hieman ajatusta edellä ja he voivat vain olla)mutta tykkään terrierin suht hyvästä koulutettavuudesta ja persoonallisesta elämänilosta, leikkisyydestä. Omaaloitteinen ja utelias rotu monen touhuun ja koirapuistossakin menee hienosti. Upea seura ja harrastuskoirana. tykkään myös kauniista ulkonäöstä ja karkeahkosta turkista.
Aiemmin oli muunkin rotuinen nyt oon päätynyt näihin.
30-50luvulla oli erittäin suosittu rotu ja rotua oli myös elokuvarooleissakin ja sarjakuvissa. :)
eli uskollinen olen kanssa :)
En ole millään lailla rotu-uskollinen. Perheeseemme on koirat tulleet aina vähän kuin mutkan kautta ja ne ovat aina olleet eri rotuisia. En ole mikään näyttelyesineiden ihailija, vaan koirat otetaan aina yksilöinä. Ei mitään väliä onko rotua vai seropi, kaikki ovat olleet hienoja koiria ja vasta vanhuuden tuomien sairauksien takia jouduttu niistä luopumaan. Nykyisin kaksi lopetusuhan alla ollutta nuorukaista pelmuaa talossa. Hyvin vastaavat koulutukseen, joka näköjään jäänyt puuttumaan kummaltakin aiemmin. Toinen jonkin sortin paimenkoiraseropi ja toinen kultainen noutaja. Oletan näiden kaverusten olevan meidän koiria n.10-13 vuotta, sen jälkeen jos vielä koiran tai koiria otamme, niin varmaan jokin pieni sitten, kun alamme sitten molemmat olla jo yli keski-iän.
hei!
itselläni nuorempana perheessämme oli vanhanajan sakemanneja.uskollisia ystäviä oikein koulutettuina.
niihin olen sitten jäänyt kiinni ja vaihtaisi en koskaan.olen jopa saanut tyttären tyttäreni innostumaan kyseisestä rodusta joten hän voi jatkaa sitten samalla lailla kun minäkin.
nykyään on vain niiden terveystilanne vaakalaudalla kaikenmaailman näyttelytähtiä jalostaessa.
mutta käyttösakuja suosin.