Miten pikkulasta opetetaan hiihtämään niin ettei innostus häviä saman tien? Entä minkä ikäisenä lapselle kannattaa hankkia hiihtovälineet. Tarkoitus on siis ostaa kunnon välineet, ei mitään kenkiin remmeillä kiinnitettäviä jalassa retkuavia lankkuja.
Lapsen hiihto?
hiihtävä äiti
143184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
esim. näistä Suomen Ladun hiihtokouluista.
http://www.suomenlatu.org/tapahtumakalenteri/?sivu=t&ilmo=3649&paita=Tampere
Lähinnä kiinnostaisi tietää, minkä ikäisenä lapselle kannattaa laittaa sukset jalkaan ja mitä sitten pitää tehdä. Nuo hiihtokoulut näyttävät olevan yli 5-vuotiaille, kyllä minusta sitä ennen pitää jo lapsen saada hiihtää. Mutta siis pitäiskö lapsen osata liukua suksella heti vai annetaanko hänen ensin vaan kävellä sukset jalassa? Eli siis mistä aloitetaan hiihdonopetus?
Sukset jalkaan vaan ja ladulle ihmettelemään metsän elämää :) eväitä mukaan ja paljon kivaa mieltä...eli hiihto lähtee siitä kävelystä, lapsi seuraa esimerkkiä kyllä...toistoa, toistoa, toistoa ja leikkimieltä...matkaa voi nostaa sitten pikkuhiljaa.Liuku tulee kyllä jossain vaiheessa automaattisesti. Omat lapseni opettelivat n.4-5 vuotiaina kipuamaan mäkiä omien jalkojeni välissä, olihan itselle rankkaa, mutta lapset oppivat nopeaa! Itselläni oli kunnon toppavaatetus alkuvuosina, nyt lapset isompia ja hiihdellään kymmenen kilometriä tuntiin :) lapset 11 ja 10 vee.
Kannattaa aloittaa perinteisellä. Omat lapseni hiihtivät jo 5-vuotiaina liisterisuksella täyttä päätä, joten silloin voi jo hyvinkin mennä hiihtokouluun. Ehkä 3-4 vuotta on sopiva ikä kokeilla suksia ensimmäisen kerran. Tietenkin väineiden pitää olla sopivat - siis lyhyet ja suksissa ei juurikaan jäykkyyttä. Hiihto on liukulaji ja sen oivaltaminen vaatii jonkin verran toistoja. Aluksi hiihto on kävelyä sukset jalassa. Tarkoitus on pysyä pystyssä ensin kahdella suksella ja myöhemmin yhdellä suksella. Kaatuminen ja ylösnousu kannattaa opetella heti ensimmäisillä kerroilla.
Tämä on mienkiintoinen kysymys, että millä tyylillä pitää aloittaa? Omat lapseni oppivat ensin luistelutyylin, ilmeisesti koska luistimilla oltiin oltu ennen hiihtosuksia ja muutenkin luistelutyyli tuntui heistä paljon mukavammalta.
Omat tyttäreni aloittivat hiihdon remmisuksilla 2-vuotiaana pientä ympyrää pihalla hiihtäen, itse ladun tehden. Kunnon sukset tulivat joskus 5 vuoden tienoilla, mutta ehti noilla remmisuksillakin voittaa työpaikan lastenkisat. Molemmat hiihtävät edelleen mielellään (ei kilpaa), toinen murrosiässä ja toinen nuorempi.
Tavallaan noissa remmisuksissa oli vähemmän ongelmia, sillä oikeista monoista (Salomon Iglu) tuli molemmille rakkuloita kantapäähän vuosikausia. Toki niissä ei ole luistoa kunnolla, mutta ei sitä myöskään ole lyhyissä lastensuksissa kunnon siteilläkään.
Kiitos kaikille kannustavista kokemuksista. Kiva kuulla, että lapsilla on hiihtoinnostus jatkunut.
Oma poikani on vasta alle 2-vuotias, mutta tosi kiinnostunut minun suksistani ja monoistani. Haluaisin antaa hänen kokeilla hiihtovälineitä mahdollisimman pian, niin kauan kuin innostusta niitä kohtaan riittää. Toisaalta pelottaa, että jos liian aikaisin kokeilee, ja homma onkin liian vaikeaa, innostus häviää. Siksi mielelläni kuulen toisten kokemuksia.
Remmisiteistä minulla on huonoja kokemuksia sisareni lapsen kohdalla. Kengät eivät pysyneet siteissä ja sukset lenksuivat miten sattuu. Taisivat ne olla liian pitkätkin. Lapsi (4v) hermostui eikä enää koskekaan suksiin. No, ensi talvena tämän talven hankaluudet voivat jo olla unohtuneet. Mutta siksi en haluaisi omalle lapselleni ainakaan huonoja välineitä.
Toimivat ihan OK, kunhan kenkä on sopiva siteeseen eli side on säädetty oikein ja kengässä on sopiva pohjareunus. Toki remmit pitää myös asetella ja kiristää huolellisesti.
Kiitos vinkeistä. Pitää harkita, josko jo lähtisi suksikauppaan vai odotanko vielä ensi talveen.
Ensimmäisiä hiihtovälineitä kannattaa etsiä käytettynä. Pikkulapsi "kasvaa ulos" välineistään jopa yhdessä talvessa, jolloin ne ovat vielä aivan käyttökuntoiset, jopa uudenveroiset. Kirppikset ja hiihtoseurojen kamapörssit ovat hyviä, ja tutuilta lapsiperheiltä kannattaa aina kysellä. Suksissa pääasia on, ettei pohjissa ole pahoja naarmuja ja uria, pienet eivät haittaa. Remmisuksilla voi aloittaa, mutta kunnollisiin sidesuksiin kannattaa siirtyä heti kun löytyy sopivat monot.
narun päähän kiinni jalasta tai vyutäröltä hiihtolenkille lähtiessäsi, kyl se sitten perässä tulee. Suisittelen yli 50 km lenkkejä ensialkuun.
oliko tuo mielestäsi hyvä vitsi? minusta ei. ei kannattaisi pilata asiallista keskustelua.
että tehdään asiasta helppo ja VAUHDIKAS.lapselle sukset jalkaan ja itse vedät sauvalla eteenpäin.kehut joka metrillä lapsen taitoja.sama toimii luistelun aloituksessa-sitten kun pysyy pystyssä heti laskemaan mäkeä ja hiihtämällä ylöss--.kirpparilta saa kunnovälineitä-
Omat tyttäreni aloittivat kaksivuotiaina. Ostin oikeat monot ja pitopohjasukset. Luistoa niissä ei juurikaan tarvitse olla, koska aluksi meno on pelkkää sukset jalassa kävelyä. Vanhemman vain täytyy olla kärsivällinen ja itse olla myös sukset jalassa esimerkkinä. Ja heti kun lapsesta alkaa homma maistua puulta, niin harjoitus on syytä lopettaa, ja jatkaa toisella kertaa.
Tyylilajeista ei kannata puhua, ennen kuin alakouluiässä. Lapsen motoriikka ei yleensä ole kehittynyt siten että pystyisi luisteluhiihtämään aikaisemmin. Siis aluksi vain perinteistä hiihtoa niin kauan kuin on oppinut sen tekniikan kunnolla.
Vanhempi tyttäreni osallistui ensimmäiseen oikeaan hiihtokilpailuun perinteisellä 8 vuotiaiden sarjassa. Sanoin, ettei sitten pidä pettyä, jos on viimeinen, koska muut ovat harrastaneet ja kilpailleet paljon enemmän. Leukani loksahti rintaan hämmästyksestä, kun tyttö pesi koko porukan puolella minuutilla kilometrin matkalla, ja sai palkinnoksi ison pokaalin. Tuossa vaiheessa tyttö ei edes osannut vapaan hiihtoa. Näin vain sen vuoksi, että olimme hiihtäneet sitkeästi talvisin joskus kerran viikossa, joskus useammin, mutta säännöllisesti.
Siis kaikki lähtee perinteisen hiihdosta. Luisteluhiihto, niin helpolta ja kevyeltä kun se näyttääkin, on ihan eri juttu ja sitä kyllä oppii myöhemminkin. Esim Norjassa pienten sarjoissa vapaan tyylin hiihtokilpailut ovat kiellettyjä, ja tiedämmehän me norjalaisten saavutukset hiihtourheilun saralla.