Siis lueskelin noita väsyneiden isä-ihmisten juttuja. Onko teitä oikeasti? Nostan hattua ja korkealle!! Meillä ei todellakaan isä tee kotitöitä saati hoida lapsia!
Itse olen kotiäiti. Mies töissä. Tulee kotiin syömään, lähtee harrastuksiinsa, tulee kun lapset nukkumassa. Siis pääsääntöisesti. Toki löytyy päiviä, kun isä iltasella kotona sohvalla makaamassa...
Viikonloput sentään vietämme yhdessä. Mutta ei todellakaan osallistu kotitöihin. Kaupassakaan ei yksinään käy!
Olkaa ylpeitä itsestänne, työpanoksestanne. Lapset kyllä muistavat sen aina!
Itse olen kotiäiti. Mies töissä. Tulee kotiin syömään, lähtee harrastuksiinsa, tulee kun lapset nukkumassa. Siis pääsääntöisesti. Toki löytyy päiviä, kun isä iltasella kotona sohvalla makaamassa...
Viikonloput sentään vietämme yhdessä. Mutta ei todellakaan osallistu kotitöihin. Kaupassakaan ei yksinään käy!
Olkaa ylpeitä itsestänne, työpanoksestanne. Lapset kyllä muistavat sen aina!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Siis mies käy töissä ja kotio tullessaan lähtee harrastuksiinsa tai joskus makaa sohvalla??
Mitä sen miehen pitäisi tehdä että olisi hyvä?
Käydä töissä ja tulla siivoamaan kotia?
Ollaan miehen kanssa sovittu että jos olen pikkusen kanssa kotona, teen silloin myös itse töitä, eli hoidan lasta ja teen kotitöitä sen minkä ehdin.
En osaa kuvitella itseäni makamassa kotona 24 tuntia ja tekemättä muuta kun vahtia muksua! Sitten kitestä miehelle että hänen pitäisi siivota töitten jälkeen.. Onko siivoominen liian raskasta kotiäidille?
Siis ihmettelin, että onko oikeasti sellaisia, jotka tulevat töistä kotiin, ja alkavat hoitamaan lapsia sekä kotia?
Aika harvassa varmaan....
Enkä todellakaan tarkoittanut, että minun miehessäni vikaa on, päinvastoin, erittäin hyvä mies!
Tietysti olisi mukavaa, jos osallistuisi myös kotitöihin...
Töistä tultuani teen tekemättömiä kotitöitä, kuten siivoan, pyykkään, tiskaan tai hoidan lapsia. Kun pieniä leikki-ikäisiä lapsia on kotosalla useampi, ei kotiäiti ehdi eikä jaksa päivällä kaikkea kotityötä tehdä.
Kotitöitä tekemättömät isät jäivät mielestäni edelliseen sukupolveen. Me nuoret isät osataan muut entiset "naistentyöt" paitsi tissiruokinta ja synnyttäminen.
Kotitöiden tekeminen ei kyllä estä liittoa rakoilemasta. Töiden ja kotitöiden jälkeen tämä isä menee nukkumaan lasten kanssa ja seksileikit saa jäädä.
Lisäksi eroaminen on asteen verran helpompaa, kun äiti voi luottaa, että lapset saavat erinomaista hoitoa myös viikonloppuisänsä luona.
Olen kans seurannu ja säälinyt miehen veljeä jonka vaimo on myös kotiäiti,mies käy töissä vaimo on kotona yhden lapsen kanssa ,muut on päiväkodissa,vaimo lähtee aamuisin kyläilemään ja kuluttamaan aikaansa, on kyllä useasti minunkin riesana,olen myös kotiäiti ja ei oikein kerkeäisi hänen kanssaan seurustelemaan. Mies tulee töistä ja alkaa tekemään kotitöitä,ja tietenkin illat vielä hoitaa lapsia,kun vaimo on niin väsynyt "päivän töistä".
Et ehdi tuon elämästä nauttivan (taidat olla kateellinen?) sukulaisnaisen kanssa viettää aikaa, koska on niin paljon kotihommia, jotka pitää hoitaa alta pois, jotta eivät ole kesken kun uljas miehesi saapuu työpäivän jälkeen??? Hei kai sinäkin voit relata päivisinkin? Varmaan miehesikin lähtee ommin harrastuksiin välillä?? Ihan oikea asenne veljesi vaimolla, heillähän tasa-arvo toimii.
Mihin se nainen sitä vapaata tarttee jos kerran ei tee mitään?
Itte en koe käsintiskausta tai vaatteitten lykkäystä koneeseen kovin väsyttävänä asiana.. Varsinkin jos aikaa on 8 tuntia!
Eli sen ajan jos siivoaa kämppää kun mies on töissä niin kyllä koti on siisti!
Ei siinä miehen tartte enää ruveta siivoamaan, vai tartteeko?
Ja tuskin mies joka ilta lähtee harrastuksiinsa, jolloin naiselle jää aikaa harrastaa.
Samoin on viikonloput olemassa. Isommat siivoukset niinkun ikkunat, imuroinnit ja pyykit voi hoitaa kimpassa jos ei niitä yksin ehdi/jaksa?
Saa kai tenavan hoitoon välillä muutamaksi tunniksi kun mies on töissä, niin saa sitten illalla sitä "laatuaikaa" koko perheen kanssa??
Mutta maata ny koko päivä ja sitten maata vielä ilta ja kattella kun mies siivoaa..
Mulle tasa-arvoisuus suhteessa kun toinen on kotona kuuluu että se hoitaa suurimman osan kotitöistä joka ei ole töissä, kolikon toisella puolella on se että jos mies on työttömänä yksin -hän tekee, jos molemmat kotona -hommat tehdään yhdessä?
Meillä myös mies ei oikastaan osallistu kotitöihin ollenkaan,mies on yrittäjä ja on pitkät työpäivät,itse olen kotiäiti,no enpä kyllä valitakaan,saan käyttää omat rahani minne haluan ,mies maksaa laskutym.Kasvaahan nuo lapset,pääsee sitten itsekkin omiin harrastuksiin.
Ja tosiaan tilanne oli sama, kun itse olin töissä. Minä kyllä töistä tullessani hain lapset, hoidin kotityöt yms.
Enkä silloinkaan valittanut, kuten en nytkään.
Tarkoitukseni ei todellakaan ollut valittaa miehestäni, vaan ylistää näitä superisejä, jotka kaiken tämän tekevät!
... että minä olen huono äiti ja vaimo kun oletan, että mies osallistuu kotitöihin?
totta kyllä, mies tekee 8 tunnin työpäivän kodin ulkopuolella, mutta yhtälailla minä teen 8 tunnin työpäivän kodin sisäpuolella.
meillä on 2-vuotias uhmis ja 4-kuinen vauva: syöttämisen, nukuttamisen, vaipanvaihdon, potalle opettelun, uhmiksen kiukuttelun, kahden lämpimän ruoan laittamisen , vauvan seurankipeyden, esikoisen puistoilun ja oman syömisen välissä laitan pyykit ja tiskit, yritän pitää esikoisen lelut edes hänen omassa huoneessaan ja "nilkkoihin tarraavat villakoirat" suurinpiirtein kurissa, niin onko se sitten oikein että mies töistä tullessan syö sen lämpimän aterian ja viettää sitten loppu päivän sohvalla?
kyllä se muuten niin on, että hän lähtee vielä lasten kanssa ulos, tai pitää heidät muuten järjestyksessä, että minä saan imuroitua ja pyyhittyä lattiat ja välillä toisin päin, että minä hoidan lapset ja mies siivoaa ja ihan vaan sen takia, että sitten viikonloppuna voidaan tehdä jotain yhdessä, ilman siivoamista ja muita kodinhoidon velvollisuuksia. teen usein viikolla viikonlopun ruoat valmiiksi pakastimeen, josta ne on sitten helppo vain lämmittää. ja usein jopa käy niin, että jos en ole viikolla tehnyt viikonlopun ruokia valmiiksi, niin mieheni laittaa sitäkin.
tokikin molemmilla meillä on vielä omat harrastuksemme, mutta nekin on ajoitettu lähinnä lasten nukkumaan menon jälkeiseen aikaan (harrastamme liikuntaa molemmat). ainakaan minun mieheni ei ole sitä mieltä että tämä järjestely olisi huono. näin me molemmat saamme levätä viikonloppuna ja kotityöt jakautuvat tasasesti.
sinunko mielestäsi kotiäidin pitäisi olla huushollerska 24h/vrk, 7d/vko kun mies tekee töitä 8h/vrk, 5d/vko? ei toimisi meillä. mökkihöperöksi tulisin.
Kun luen näitä tekstejä...tunnen olevani todella etuoikeutettu naisena! Mieheni piti isyysloman esikoisemme syntymän jälkeen ja osallistui vauvan hoitamiseen aktiivisesti yhdessä minun kanssasi! Hän on itse kommentoinut tätä aikaa, että se oli hyväksi, sillä hän on "joutui/sai" tutustumaan lapseensa kahden kesken. Se oli lisännyt hänen kiintymystään lapseensa. Kotityöt hoidamme yhteisesti. En tiedä onko sillä merkitystä, että saimme halutun esikoisemme kypsällä iällä... ja olimme pitkän sinkkuelämän kumpikin ehtineet elää?!
Me taas ruvettiin seurusteleen teini-iässä. Olin 19 ja miekkonen 20. 5 vuotta tuli keväällä täyteen ja me ollaan asuttu reilu 4 vuotta kimpassa. Siivotaan niin että "se siivoaa joka kerkeää tai jota huvittaa", mies osaa omasta alotteesta tehdä sapuskan, imuroida tai tiskata..
Mutta kun jään yksin kotio, niin teen suurimman osan kotitöistä itse, ellei mies ole työttömänä kotona..
Mies opiskelee ja valmistuu toivottavasti syksyllä, ei voi pitää isyyslomaa. Harvalla isällä on mahdollisuuksia pitää isyyslomaa -sillä on turha ketään syyllistää, varmasti lapseen tutustuu muutenkin eikä rakasta lasta yhtään vähempää..
Onpas yleistä nykyäänkin, että naiset kiltisti vääntää kotityöt. Meillä oli noin kotona, mutta äitini väsymystä (ja lopulta eroa) seuratessani päätin, että itse en aio suostua moiseen. Eikä ole tarvinnutkaan. Kaikki kotityöt on jaettu ja hyvin toimii.
Ymmärrän kyllä, että jos nainen on kotiäitinä, niin on luonnollista, että hän tekee hieman suuremman osuuden. Pesukone pyörii kätevästi, kun kotona muutenkin on jne. Mutta koska itse en ole mitenkään kovin halukas olemaan kotiäitinä ja jonkun aikaa se on pakollista jos lapsia haluaa, niin en koe, että olen sen ajan myös kodinhoitajana. Mielummin minäkin paiskisin töitä ja antaisin miehen hoitaa kotia, kyllä töissäkäynti aina kotityöt voittaa... Ja tarkoitus onkin, että mieheni jää kotiin lasta hoitamaan.
Itse en ainakaan suostuisi siihen, että olen vastuussa koko kodin pyörityksestä. Enkä ymmärrä mikä tekee miehestä superisän jos osallistuu puoliksi kotitöihin. Eihän nainenkaan ole superäiti vastaavassa tapauksessa. Kannattaa vaatia mieheltä osallistumista. Ennen pitkää voi ruveta harmittamaan, kun kaikki kaatuu itsensä päälle. Ja kyllähän se omaa henkistä pirteyttäkin lisää, kun ehtii harrastelemaan myös lasten ollessa pieniä. Turha ajatella, että ehtiihän sitä sitten, kun lapset on isompia. Voipi olla vaikea lähteä liikkeelle taas, kun on monta vuotta ollut kotona. Ympärillä on paljon varottavia esimerkkejä.
Minä en antaisikaan miehen siivota kotona,koska tykkään että kaikki on tip top,meidän isän jäljiltä saa kyllä itse alkaa siivoamaan niitä siivouksen jälkiä,pyykkikonetta isä ei osaa edes päälle laittaa,no lasten kanssa kyllä on viikonloppuisin ulkona ym.Kun itse on kotiäitinä niin kyllä sen päivän aikana kerkeää ne työt tehdä,jos joka päivä siivoaa ei koti pääse likaiseksi ja on helpompi pitää puhtaana.Meillä isä saa keskittyä ihan vaan rahan tekoon.
Et kai ole tosissasi, että miehet eivät osaa siivota??? Tai pestä pyykkiä?? Kyse taitaa olla enempikin siitä, että eivät tykkää tehdä. Ja kivempihan se on kun vaimo tekee... Mulla ainakin elävä todiste kotona, joka osaa siiota ja pestä pyykkiä, ikkunoita, uunia, sulattaa pakastinta ja muuta "vaativaa". Kun en ole ottanut asennetta, että vain minä ne osaan tehdä, hän tekee ihan mielellään. Mites niiden kotihommien kaa, kun kotiäitiys loppuu ja lapset vanhenee. Veikkaan, että myös siinä vaiheessa kun nämä kotiäidit palaa töihin, niin kotityöt jää äidille. Opeta ihmeessa miehesi käyttämään pesukonetta tai jos niin kauhean tyhmän olet löytänyt joka ei pesukonetta opi käyttämään, niin ei voi kun sääliä...
Ei oikein kerkeä tässä netissäkään koko ajan olemaan kun pitää tehdä noita kotitöitä,pihatyötkin on vielä kesken,naapureiden kans pikku kilpailu kellä on kaunein piha.No sinähän olet oikein unelma miehen löytänyt,onnea vaan,jokainen taaplaa tyylillään.
Meillä on kaksi alle 4 v. lasta ja osallistun kaikkeen. Vaipan vaihdosta...Pyykin pesuun.
Naisten ja miesten välillä ei voi "ajatella töitä jaettavan tasa-arvoisesti", koska harva nainen tekee remppahommia tai muita raskaita ns. miesten hommia. Eli on olemassa naisten työt ja miesten työt. Me annetaan kuitenkin toisillemme muumama tunti omaa aikaa viikossa. Sukulaisia ei ole lähellä katsomassa lapsia kuten monilla ja eikä sellaisia tuttuja joille voisi antaa hoitoon.
Kun lapset on pieniä, pitää pystyä venymään ja se aika menee nopeasti ohi ja kantaa hedelmää myöhemmin. Käyn itse päivätöissä. Onneksi on joustava työaika. Mies 41 v.
Tosi hienoa. Toivottavasti vaimosi osaa arvostaa sinua.
Käyn itse töissä ja mieheni on koti-isänä. Kun minä tulen töistä, hän lähtee tunniksi pariksi tuulettumaan punttisalille tai vain ulkoilemaan ja minä hoidan pienen ihmisen. Minulla ei varsinaisesti ole vapaa-aikaa, mutta toisaalta, pikkutyttö on pieni niin lyhyen aikaa ja mieheni taas tarvitsee muutakin elämäänsä kuin pelkkää lapsenhoitoa. Molemmat teemme osamme, vaikka väsyneitä olemme molemmat. Toimii mielestäni hyvin.
miehet, kuten edellinen kirjoittaja, vetoavat mielellään miesten "remppa-hommiin" silloin kun puhutaan kotitöiden tasa-arvoisesta jakamisesta.
Totuushan on kuitenkin se, että ruokaa on laitettava joka päivä, kaupassa käytävä/pyykkiä pestävä/siivottava useita kertoja viikossa... mutta näitä remppa-hommia on satunnaisesti SILLOIN KUN HUVITTAA TEHDÄ. Jos joku sähkölaite hajoaa, kutsutaan sähkömies ja sama homma vesiputkien kanssa...jne. Autot on niin moderneja ettei joka ukko osaa edes öljyä vaihtaa.
Ja nalkuttava vaimo saa vaahdota kuukausi tolkulla, jos haluaa että oma remppa-ukko tekis keskeneräiset remppahommansa loppuun tai tapetoisi 5 neliön lastenhuoneen...jne...
Ja huom. omakotitalossa hommaa on sentään jonkin verran, mutta entäs kerrostalossa???
Tää ei ollut kuitenkaan osoitettu varsinaisesti sulle mies 41, sillä kerroithan tekeväsi kotona kaikkea...
varmaan osallistu paljon kotitöihin kun noin kärkkäästi kirjoitit, voin myös olla väärässä.
Itse olen suurperheen isä, työtön tällä hetkellä, mutta kodin hoidan eli teen ruokaa, siivoan, pyykkään ja lisäksi vielä hoidan lapset harrastuksiinsa ja remonttihommat tietenkin eli teen lähes kaiken, mutta vaimolta ei kuulu kiitosta eikä mitään muutakaan siihen suuntaan tulevaa lausetta, mutta ei se haittaa koska lapset tykkää ja minä tykkään tehdä kotitöitä.
Vaikutat suurperheen isä katkeralta, kun vaimoltasi ei heru kiitosta. Turhaan sinä kaikkea teet. Avaa suusi ja vaadi muutosta asiaan. Tai helpollahan vaimo pääsee jos kerran kiitoksella elät...
Ja tosiaan noista remppahommista tms. "miesten hommista". Jos naiset heittäytyvät avuttomiksi ja tarvitsevat apua lampunvaihdoissa ja muissa vastaavissa, niin ymmärrän että mieskin voi sanoa, että pesukoneen käyttö ei onnistu. Tällöin on ehkä turha valittaa, että mies ei osallistu. Että sitä tasa-arvoa siis.
Aluksi kauhistelin, että miten tässäkin keskusteluketjussa niin monet naiset kiltisti hoitaa kaikki kotihommat, kun mies vaan käy töissä. Mutta luulenpa, että tämä on matalasti kulutettujen naisten tapa elää. Tokihan sitä mielummin kotia hoitaa, kun käy töissä jos työtkin on jotain hoitsun hommia (eli mielummin omaa kämppää siivoaa kuin vieraiden/vieraita). Elikkä silloin ei varmaankaan pelkkä lasten ja perheen etu ole ensisijainen, vaan myös oma. Mutta jos työ tarjoaa vähän enemmän kuin kotityöt, niin eihän kukaan moiseen kotiäitiyteen suostu...
Siis itse en ainakaan lukeudu noihin matalasti kouluttettuihin kotiäiteihin. Valitsin vaan mielummin muutamaksi vuodeksi kotiäitiyden, koska mielestäni lapsille parempi. Kokeilimme muutaman vuoden päivähoitoa, mutta ei ollut meidän juttu.
Ja muuten teen myös niitä remppahommiakin. Kylppäriä on juuri remontoitu ja minä suurimman osan tähän asti tehnyt. Ihan lekalla aloitin vanhoja laattoja purkamaan. Onnistuu myös kittaaminen yms. Ja taulutkin itse seinille laitan.
Ja ihan olen tyytyväinen tähän työnjakoon. Kotona saan tehdä työt omaan tahtiini, ei ole kukaan niskassa hönkimässä. Ja surutta sitten tuhlailen ne miehen töissä ansaitsemat rahat...
niin tosiaan, onhan meitä kai. siis meitä jotka tykkää kokailla, siivoilla ja leikkiä lasten kanssa. huono omatunto itselläni on lähinnä siitä, etten jaksa töiden jälkeen lähteä lapsen kanssa pihalle vaan leikin mieluummin sisällä.
Mutta en voisi kuvitella, että äidin työpäivä olisi se vajaa 24 tuntia ja itse tekisin vain 8 tunnin työpäivää, se kello 16 jälkeinen aika pitää osata jakaa tasapuolisesti niin elämä on paljon helpompaa. En tiedä onko iällä merkitystä asiassa, mutta olen itse 21 (vaimo 20) ja elokuussa kahden lapsen isä.
ottaa yhteyttä vaimooni. Hän ei arvosta millin vertaa sitä mitä kaikkea teen kotona. Nyt viikonloppuna pesin saunan, imuroin, korjasin lasten vaatteita pois, laitoin iltapalaa, laitoin nukkumaan ja luin iltasatuja. Koti-illat on parasta mitä tiedän, omassa rauhassa olla vain.
Mutta vaimoni vain valittaa kun en "koskaan" tee ruokaa ja kun muka luulen olevani jotenkin erikoinen, kun teen kotitöitä. hänen mukaansa KAIKKI tekevät.
Kestä sitä sitte, saatana.
Hyvin hyvin väsynyt minä.
Miellä tilanne on sellainen että avovaimo on reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa kotona mutta päivän aikana ei tee muuta kuin "leikkii" lapsen kanssa. Leikki on sellaista et telkku on päällä muija kattelee sitä ja lapsi touhuaa omiaan.
Mä käyn töissä maksan laskut, asumisen ja ruuat. Yli kahden tonnin nettoansioista jää itselle, ei vittu mitään. Muija kuluttaa kotihoidon tuen omiiin juttuihinsa.
Kun mä tulen töistä, yleensä viiden aikaan. Siivoan keittiöstä astiat koneeseen ja tiskaan käsinpestävät. Noukin vaatteet ja muut paskat lattialta ja seuraavaksi syön jotain. Sitten mennään kauppaan. Kun tullaan kaupasta on yleensä lapsen iltapala aika jonka jälkeen nukutan lapsen.
Kun olen aamulla noussut noin kello 6 pääsen seuraavan kerran lepoon noin kello 21 illalla. Katson pari tuntia töllöä ja menen koisaaman.
Pikkuhiljaa tälläinen elämän meno alkaa väsyttämään. Epäilen avokkeeni sairastuneen masennukseen, ei kai ole tervettä jos ihminen vaan valittaa väsymystään vaikka ei tee oikein mitään ja nukkuu kohtuullisen hyvät yöunet joka yö. Ja silti aina niin väsynyt että mitään ie tapahdu minkään asian suhteen. Lapsen kyllä sinänsä hoitaa hyvin mutta ei muuta.