Itsellä nyt 10 vuotta mennyt lukion lopusta ja onkin mielenkiintoista katsoa mihin kaverit ovat päätyneet. Silloin oli selkeä ajattelu porukalla: amis ja AMK ovat "luusereiden" paikkoja, menestyjät jatkavat yliopistoon (mieluiten lakia/kauppatiedettä/tekniikkaa/lääkistä).
Miten siinä sitten kävikään:
-Amiksen / AMK:n käyneet kaverit ovat työllistyneet nopeasti "perusammatteihin": putkimies, rakennusmies, koneistaja, suunnitteluinsinööri, sairaanhoitaja yms... Nämä kaverit asuvat pienemmillä paikkakunnilla. Palkat lienevät jotain 1500 - 2500 euroa. Monet näistä ovat pienissä kunnissa pystyneet jo 30-vuotiaana hankkimaan varsin mukavat omakotitalot, osa jopa ensiasunnoksi! Vastaavat maksaisivat pk-seudulla n. 500 000 eur. Työmatkat pikkukunnissa ovat lyhyitä ja vapaa-aikaa jää. Kun lainasta on selvitty, pärjää pienemmällä palkalla varsin mukavasti.
-Yliopistokaverit ovat monet käyttäneet opintoihinsa 7-8 vuotta. Suurin osa on työllistynyt pk-seudulle, jossa on järkyttävät asuntohinnat. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Nyt lähes 30-vuotiaana suuri osa näistä asuu edelleen vuokralla. Asunnon ostaneet ovat joutuneet tyytymään peruskaksioon, vaikka palkat ovatkin 3000-4000 euroa. Pitkää päivää painetaan ja istutaan ruuhkissa aamuisin. Osa muuttaa myöhemmin kehyskuntaan ok-taloon ja istuu vieläkin enemmän päivästä ruuhkissa.
Lopputulema: alueen hintataso merkitsee erittäin paljon, enemmän kuin palkka! "Hyvin koulutetut" joutuvat usein tyytymään heikkoon asumiseen johtuen pk-seudun järkyttävästä hintatasosta. Progressiivinen verotus tasoittaa tilanteen lopullisesti "maakuntien" eduksi.
Okei, tuleehan sitä raksalla ulkona kylmä enkä esim. sinne itse haluaisi töihin... Mutta miettikää oma opintoala tarkkaan myös tältä kantilta, missä haluatte asua. Itse ei tullut asiaa näin pitkälle ajateltua kun KTM-opintoihin piti päästä...
Miten siinä sitten kävikään:
-Amiksen / AMK:n käyneet kaverit ovat työllistyneet nopeasti "perusammatteihin": putkimies, rakennusmies, koneistaja, suunnitteluinsinööri, sairaanhoitaja yms... Nämä kaverit asuvat pienemmillä paikkakunnilla. Palkat lienevät jotain 1500 - 2500 euroa. Monet näistä ovat pienissä kunnissa pystyneet jo 30-vuotiaana hankkimaan varsin mukavat omakotitalot, osa jopa ensiasunnoksi! Vastaavat maksaisivat pk-seudulla n. 500 000 eur. Työmatkat pikkukunnissa ovat lyhyitä ja vapaa-aikaa jää. Kun lainasta on selvitty, pärjää pienemmällä palkalla varsin mukavasti.
-Yliopistokaverit ovat monet käyttäneet opintoihinsa 7-8 vuotta. Suurin osa on työllistynyt pk-seudulle, jossa on järkyttävät asuntohinnat. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Nyt lähes 30-vuotiaana suuri osa näistä asuu edelleen vuokralla. Asunnon ostaneet ovat joutuneet tyytymään peruskaksioon, vaikka palkat ovatkin 3000-4000 euroa. Pitkää päivää painetaan ja istutaan ruuhkissa aamuisin. Osa muuttaa myöhemmin kehyskuntaan ok-taloon ja istuu vieläkin enemmän päivästä ruuhkissa.
Lopputulema: alueen hintataso merkitsee erittäin paljon, enemmän kuin palkka! "Hyvin koulutetut" joutuvat usein tyytymään heikkoon asumiseen johtuen pk-seudun järkyttävästä hintatasosta. Progressiivinen verotus tasoittaa tilanteen lopullisesti "maakuntien" eduksi.
Okei, tuleehan sitä raksalla ulkona kylmä enkä esim. sinne itse haluaisi töihin... Mutta miettikää oma opintoala tarkkaan myös tältä kantilta, missä haluatte asua. Itse ei tullut asiaa näin pitkälle ajateltua kun KTM-opintoihin piti päästä...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niinpä niin, onneksi ei tarvitse asua Suomessa, vaan voi vaihtaa maisemaa. Jopa humanistin papereilla voi ottaa pitkät ja työllistyä mukavasti ulkomailla. Suomi rajoittaa ihan liikaa ammattien/työtehtävien välillä liikkumista ja jakaa ihmiset luusereihin ja menestyviin ja sen näköjään määrää jo valittu opintoala. Jos Suomessa haluaa vaihtaa alaa, on opiskeltava uusi tutkinto edellisen perään, mikä on aivan käsittämätöntä. Monissa maissa katsotaan, että on joku tutkinto ja sitten perehdytetään työhön (poislukien tiettyä tutkintoa vaativat hommat).
Asuminenkaan ei ole niin käsittämättömissä hinnoissa kuin Suomessa.
Tiedä sitten, onko se niin ruusuista aina "maakunnissakaan". Oma veljeni valmistui amiksesta, sai duunia kotipaikkakunnalta, perusti perheen ja hommasi omakotitalon lainoineen samasta pitäjästä. Työpaikka lähti kuitenkin alta, kun ei enää ollut kannattava bisnes ja siinä vierähti pari vuotta, kun tämä kolmihenkinen perhe eleli sitten pääosin vaimon lähihoitajan palkalla. Veljeni pääsi kyllä oppisopimuskoulutukseen josta valmistuu kohta, mutta työmatkat joutuu nyt kulkemaan autolla (50km suuntaansa).
Mitä sinun mielestäsi kannattaisi opiskella peruskoulun jälkeen, jotta pystyisi asumaan helsingissä tulevaisuudessa?
Itse asun Lohjalla tällä hetkellä ja pian olisi edessä yhteishaku, enkä oikeastaan tiedä mikä minua innostaa, tiedän vain sen että haluaisin jonain päivänä vielä asua helsingissä ja tehdä töitä siellä.
Mitä työ olisi hyvä, että pystyisi maksamaan esim. vuokran helsingissä? ja muutenkin elättämään itsensä?
Monet sanovat, että lähihoitajaksi kannattaisi ryhtyä (niille löytyy aina töitä), mutta jotkut sanovat että palkka ei ole hääppöinen. Niin...... eikä sekään ammattia hirveästi kiinnosta...
Tämä ns. tutkimuksesi ei vaikuta kovin relevantilta. Ehkä joku mainitsemistasi tyypeistä työllistyi hyvin, joku toinen huonosti. Teepäs joutessasi oikea tutkimus, eli haastattele täsmälleen kaikkia 10 vuotta sitten tuntemiasi koulutuksen mukaisesti, niin sitten voit tehdä pitäviä loppupäätelmiä siitä, kannattaako koulutus. Nyt päätelmäsi ovat täysin mutu-tuntumalla tehtyjä. Minustakin tuntuu siltä, että lakimies -serkkuni ei ole tyytyväinen elämäänsä, kun ei mennytkään ratksalle. Mutta todennäköisesti olen väärässä, en ole serkkuani nähnyt vuosiin, joten hänen elämäänsä saatikka ajatuksiaan en voi tietää.
Joku tekee jotain, ja usea vielä enemmän. Joku ei ole ikinä tyytyväinen, ja tästä teemme sitten jonkunsorttisia päätelmiä. Joku ostaa talon, ja toinen ei.
Pitäisi tarkastella ihmisiä 20 vuoden päästä. Työuran kesto on kuitenkin 40-50 vuotta.