tshaikovskin sinfoniat???

Sinfonialla 6 on tietääkseni lisänimi "Symphonie pathétique" eli "Pateettinen sinfonia".

Brett Langston tietää lisää:
http://www.users.zetnet.co.uk/blangston/pitch/works.htm

Manfred-sinfoniaa pidetään todella aitona Pjotr´in sinfoniana, jonka hän sävelsi kirjailija
Byron´in Manfred-runoelman innoittamana.
Siinä sankarin on vallannut täydellinen
synkkyys maailman pahuuden takia (niin hyvin
Pjotr´ille sopiva).
Sinfonian nro 7 Es-duuri löysi vernäläinen
musiikkiteoreetikko ja pedagogi Semen S.
Bogatyrev, joka sovitteli siitä sinfonian.
Se oli jäänyt Pjotr´ilta kesken. Se esitettiin
ensimmäisen kerran vuonna 1957.

Suosittelija kirjoitti:

Manfred-sinfoniaa pidetään todella aitona Pjotr´in sinfoniana, jonka hän sävelsi kirjailija
Byron´in Manfred-runoelman innoittamana.
Siinä sankarin on vallannut täydellinen
synkkyys maailman pahuuden takia (niin hyvin
Pjotr´ille sopiva).
Sinfonian nro 7 Es-duuri löysi vernäläinen
musiikkiteoreetikko ja pedagogi Semen S.
Bogatyrev, joka sovitteli siitä sinfonian.
Se oli jäänyt Pjotr´ilta kesken. Se esitettiin
ensimmäisen kerran vuonna 1957.

Lue lisää

...sitä seitsemättä saatavana levyllä? Olisi mielenkiintoista tutustua. Itselläni on pari teosta jotka ovat jääneet tekijöiltä kesken ja jotka sitten muut ovat täydentäneet, nimittäin Schubertin seitsemäs ja Beethovenin kymmenes sinfonia.

Schubertin sinfonian kuulin radiosta joskus ja väitin kuuluttajalle ettei sellaista ole olemassakaan. Vaan kyllä sitten oli, ainut levytys tosin oli vain boksissa joka sisälsi kaikki Schubertin sinfoniat ja maksoi tuhottomasti mutta ajattelin että kerran se vain kirpaisee.

Kerran sitten pengoin Anttilan alelevykoppaa kun käteen sattui cd-sinkku Beethoven's 10th symphony, first ever recording. Kesto 20 minuuttia, hinta 5 markkaa. Kävin välittömästi koko korin tarkkaan läpi ja löysin vielä kaksi. Ostin kaikki, ajattelin että minulla on kyllä tuttuja joille tällaista levyä ei tarvitse väkisin tyrkyttää.

kuuntelija kirjoitti:

...sitä seitsemättä saatavana levyllä? Olisi mielenkiintoista tutustua. Itselläni on pari teosta jotka ovat jääneet tekijöiltä kesken ja jotka sitten muut ovat täydentäneet, nimittäin Schubertin seitsemäs ja Beethovenin kymmenes sinfonia.

Schubertin sinfonian kuulin radiosta joskus ja väitin kuuluttajalle ettei sellaista ole olemassakaan. Vaan kyllä sitten oli, ainut levytys tosin oli vain boksissa joka sisälsi kaikki Schubertin sinfoniat ja maksoi tuhottomasti mutta ajattelin että kerran se vain kirpaisee.

Kerran sitten pengoin Anttilan alelevykoppaa kun käteen sattui cd-sinkku Beethoven's 10th symphony, first ever recording. Kesto 20 minuuttia, hinta 5 markkaa. Kävin välittömästi koko korin tarkkaan läpi ja löysin vielä kaksi. Ostin kaikki, ajattelin että minulla on kyllä tuttuja joille tällaista levyä ei tarvitse väkisin tyrkyttää.

Lue lisää

Hyville lähteille pääset, jos menet vaikkapa
Googlen avulla osoitteeseen All Classical
Guide. Haet sieltä Tchaikovskyn tuotannon, jossa
mainitaan mm. Symphony No 7 E flat major. Sitä
napauttamalla löydät muutaman myynnissä olevan
levytyksen. Yksi sellainen on mm. Chandos/9130.
Siinä Lontoon filharmoninen orkesteri soittaa
ko. sinfonian ja mikä parasta; samalla levyllä
on myös Pianokonsertto nro 3, josta edellä-
mainittu sinfonia on pääasiassa soviteltu.
Levyn kesto 57:13 (sinfonia 40:55 ja konsertto
16:18). Pianistina on Tozer ja orkesteria
johtaa Viron Neeme Järvi.
Kipin kapin hankkimaan.

Ja mitäs tämä uhoilu tähän nimiasiaan kuului.
Halusitko osoittaa laajat tietosi - vai mikä
oli tarkoitus?!
Aika moni pitää ko. sinfonioitten kuuntemisesta
aivan siitä välittämättä missä ryvetään, miten
hääppösiä ovat teknisesti ja kuka niitä on
halunnut viilailla tai olla viilailematta;
nimistä nyt puhumattakaan. Hitusen tuntuivat
kiinnostavan Sinuakin.

Hei, ei ketään kiinnosta, ettei sinua kiinnosta! Puhetta oli sinfonioiden nimistä eikä niiden sävellysteknisestä sisällöstä, joten sisälukutaidossasi näyttäisi olevan puutteita.

Salli kirjoitti:

Hei, ei ketään kiinnosta, ettei sinua kiinnosta! Puhetta oli sinfonioiden nimistä eikä niiden sävellysteknisestä sisällöstä, joten sisälukutaidossasi näyttäisi olevan puutteita.

Lue lisää

Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että miksi haaskata aikaansa joihinkin Tshaikovskin neuroottisiin vuodatuksiin?

Tottakai minun on pakko reagoida, jos huomaan jonkun menevän täysin metsään musiikkivalinnoissaan. Unohtakaa se onneton Tshaikovski! Keskittykää hyvään musiikkiin!

Hünzlberger kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että miksi haaskata aikaansa joihinkin Tshaikovskin neuroottisiin vuodatuksiin?

Tottakai minun on pakko reagoida, jos huomaan jonkun menevän täysin metsään musiikkivalinnoissaan. Unohtakaa se onneton Tshaikovski! Keskittykää hyvään musiikkiin!

Lue lisää

Miksi pitäisi kuunnella jotain "hyvää" musiikkia joka ei kiinnosta pätkän vertaa? Jotta saisi pisteitä kaiken maailman pätemistarpeisten hünzgerberoksien silmissä? Jotka ei ilmiselvästi ymmärrä hyvän musiikin päälle mitään. Hui hai.
Ihmettelen kyllä miksi haaskaan aikaani tällaisiin vastauksiin eli kyllä minussa sittenkin on jotain vikaa.

kuuntelija kirjoitti:

Miksi pitäisi kuunnella jotain "hyvää" musiikkia joka ei kiinnosta pätkän vertaa? Jotta saisi pisteitä kaiken maailman pätemistarpeisten hünzgerberoksien silmissä? Jotka ei ilmiselvästi ymmärrä hyvän musiikin päälle mitään. Hui hai.
Ihmettelen kyllä miksi haaskaan aikaani tällaisiin vastauksiin eli kyllä minussa sittenkin on jotain vikaa.

Lue lisää

Ope sano että mun pitäis lukea enemmä kirjoja ja vähemmä sarjakuvia. Ope luulee olevansa joku Hitleri, joka saa määrätä mua. Ope ei tiedä mistää mitää. Mähä luen Aku Ankkoja niin paljon kuin mua huvittaa. Mua ei kiinnosta kirjat pätkän vertaa!

Hünzlberger kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että miksi haaskata aikaansa joihinkin Tshaikovskin neuroottisiin vuodatuksiin?

Tottakai minun on pakko reagoida, jos huomaan jonkun menevän täysin metsään musiikkivalinnoissaan. Unohtakaa se onneton Tshaikovski! Keskittykää hyvään musiikkiin!

Lue lisää

Kuvitteletko tosissasi voivasi käännyttää kaikki ihmiset kuuntelemaan sinun suosikkimusiikkiasi? Voin luvata, että tavoitteesi on toivoton - aina on niitä, jotka nauttivat vaikkapa Tsaikovskin musiikista, etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Kun ihmiset kuuntelevat sitä mistä tykkäävät, he eivät haaskaa aikaansa vaan käyttävät sitä mitä arvokkaimmalla tavalla. Ei musiikkivalinnoissaan voi "mennä metsään".

Kun nyt kerran toistamiseen kehotat keskittymään hyvään musiikkiin, haastan sinut tässä vaiheessa keskustelua valistamaan meitä muita keskustelijoita, mitä se hyvä musiikki sitten sinun mielestäsi on! Anna tulla!

Salli kirjoitti:

Kuvitteletko tosissasi voivasi käännyttää kaikki ihmiset kuuntelemaan sinun suosikkimusiikkiasi? Voin luvata, että tavoitteesi on toivoton - aina on niitä, jotka nauttivat vaikkapa Tsaikovskin musiikista, etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Kun ihmiset kuuntelevat sitä mistä tykkäävät, he eivät haaskaa aikaansa vaan käyttävät sitä mitä arvokkaimmalla tavalla. Ei musiikkivalinnoissaan voi "mennä metsään".

Kun nyt kerran toistamiseen kehotat keskittymään hyvään musiikkiin, haastan sinut tässä vaiheessa keskustelua valistamaan meitä muita keskustelijoita, mitä se hyvä musiikki sitten sinun mielestäsi on! Anna tulla!

Lue lisää

Olen kanssasi melko tarkkaan samaa mieltä.
Aihe on aivan hyvä - kirjoittelua toivon
minäkin, mutta ei tämän otsikon alla
ehdottamastasi aiheesta.

Mielenkiinnolla odotan miten Hünzlbergerin
populistiset, maailmaa hyväilevät ja
mahtipontiset mielipiteet taistelun
kestävät. "Perästä kuulunee, sanoi torven
tekijä".

Salli kirjoitti:

Kuvitteletko tosissasi voivasi käännyttää kaikki ihmiset kuuntelemaan sinun suosikkimusiikkiasi? Voin luvata, että tavoitteesi on toivoton - aina on niitä, jotka nauttivat vaikkapa Tsaikovskin musiikista, etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Kun ihmiset kuuntelevat sitä mistä tykkäävät, he eivät haaskaa aikaansa vaan käyttävät sitä mitä arvokkaimmalla tavalla. Ei musiikkivalinnoissaan voi "mennä metsään".

Kun nyt kerran toistamiseen kehotat keskittymään hyvään musiikkiin, haastan sinut tässä vaiheessa keskustelua valistamaan meitä muita keskustelijoita, mitä se hyvä musiikki sitten sinun mielestäsi on! Anna tulla!

Lue lisää

Ihmettelen jos ottaa haasteen vastaan, siinähän saattaa joutua laittamaan vähän itseänsä likoon. Tsaikovskin sinfoniat ovat hienoa musiikkia mutta jos niistä ei pidä niin ei pidä. On olemassa ihmisiä jotka ovat musiikillisesti niin lahjakkaita että ko. sinfoniat ovat heille liian yksinkertaisia. Pitäisi heidän kuitenkin ymmärtää että tavalliset tallaajat eivät ole.

Salli kirjoitti:

Kuvitteletko tosissasi voivasi käännyttää kaikki ihmiset kuuntelemaan sinun suosikkimusiikkiasi? Voin luvata, että tavoitteesi on toivoton - aina on niitä, jotka nauttivat vaikkapa Tsaikovskin musiikista, etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Kun ihmiset kuuntelevat sitä mistä tykkäävät, he eivät haaskaa aikaansa vaan käyttävät sitä mitä arvokkaimmalla tavalla. Ei musiikkivalinnoissaan voi "mennä metsään".

Kun nyt kerran toistamiseen kehotat keskittymään hyvään musiikkiin, haastan sinut tässä vaiheessa keskustelua valistamaan meitä muita keskustelijoita, mitä se hyvä musiikki sitten sinun mielestäsi on! Anna tulla!

Lue lisää

Ottakaa siihen Tshaikovskin rinnalle vielä sentimentaalisen megalomaaninen Mahler, niin hyvin menee...

Aivan oikein. Toivoton on tavoitteeni. En siis haaskaa aikaani suosittelemalla teille mitään parempaa kuin nuo iki-ihanat Tshaikovski ja Mahler.

Hünzlberger kirjoitti:

Ottakaa siihen Tshaikovskin rinnalle vielä sentimentaalisen megalomaaninen Mahler, niin hyvin menee...

Aivan oikein. Toivoton on tavoitteeni. En siis haaskaa aikaani suosittelemalla teille mitään parempaa kuin nuo iki-ihanat Tshaikovski ja Mahler.

Lue lisää

Mitään toivotontahan tässä ei ole - päinvastoin.
Ehkä pikkuriikkisen asennekasvatusta
nykyaikalaisille, joiden mielestä muut eivät ole
mitään - vain minä.

Elävästi tuli mieleen opiskeluajoilta eräs
kaveri, joka ei tenttikysymykseen osannut
vastata mitään. Vastasi kuitenkin. Osoittaakseni
laajat tietoni kerronpa seuraavanlaista.
Hyvä vastaus - arvosana 0 - hylätty.
Että sillälailla. Hyviä aikoja hyvän musiikin
tekijöille, esittäjille ja kuuntelijoille.

Hünzlberger kirjoitti:

Ottakaa siihen Tshaikovskin rinnalle vielä sentimentaalisen megalomaaninen Mahler, niin hyvin menee...

Aivan oikein. Toivoton on tavoitteeni. En siis haaskaa aikaani suosittelemalla teille mitään parempaa kuin nuo iki-ihanat Tshaikovski ja Mahler.

Lue lisää

Hünzlberger: olet raukkis. Parjaat Mahleria ja Tshaikovskia, mutta et vaivaudu perustelemaan, mikä heidän musiikissaan on niin halveksittavaa. Onko niissä kömpelöitä muotoratkaisuja? Onko harmonisissa rakenteissa jotakin kankeaa? Onko äänenkuljetuksessa ongelmia? Onko orkestroinnissa jotakin vikaa? Kerro ihmeessä, koska itse tunnen näiden säveltäjien tuotantoa melko pinnallisesti.

Et myöskään uskalla kertoa, mikä sinun mielestäsi on hyvää musiikkia. Annat kovin ylimielisen kuvan itsestäsi ja vihjaat, että tunnet paljon musiikkia, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tietämyksesi on hyvin heikkoa, koska et mitenkään perustele suorasukaisia väitteitäsi.

Salli kirjoitti:

Hünzlberger: olet raukkis. Parjaat Mahleria ja Tshaikovskia, mutta et vaivaudu perustelemaan, mikä heidän musiikissaan on niin halveksittavaa. Onko niissä kömpelöitä muotoratkaisuja? Onko harmonisissa rakenteissa jotakin kankeaa? Onko äänenkuljetuksessa ongelmia? Onko orkestroinnissa jotakin vikaa? Kerro ihmeessä, koska itse tunnen näiden säveltäjien tuotantoa melko pinnallisesti.

Et myöskään uskalla kertoa, mikä sinun mielestäsi on hyvää musiikkia. Annat kovin ylimielisen kuvan itsestäsi ja vihjaat, että tunnet paljon musiikkia, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tietämyksesi on hyvin heikkoa, koska et mitenkään perustele suorasukaisia väitteitäsi.

Lue lisää

Ei Hünzy pysty väitteitään perustelemaan. Hän pitää Tsaikovskin musiikkia itsesäälissä rypemisenä. Miksei siinä sitäkin ole, meidän on täällä huono kuvitella elämää sen ajan Venäjällä homoseksuaalina ja kuten kaikessa huipputaiteessa niin taiteilijan oma elämä siinä pakkaa näkymään, muuten taide ei ole rehellistä.

Kaikissa meissä on jotain vikaa, toiset esimerkiksi purkaa ylimielisyyttään nimettömänä jollain hemmetin keskustelupalstalla, toiset säveltää elämästään sinfonian. Kumpiko näistä sitten on se joka jää ihmisten mielissä elämään, tiedä häntä.

Hünzy aiemmin kertoi että hänen on pakko reagoida jos huomaa jonkun menevän metsään musiikkivalinnoissaan. Olisi mielenkiintoista nähdä hänen kirjeenvaihtonsa niiden huippukapellimestarien ja –orkesterien kanssa jotka ovat levyttäneet Tsaikovskia, tuntuu vain näin maallikosta etteivät nekään aivan mitä tahansa levytä, ainakaan toistuvasti.

Mutta odotellaan nyt vielä, jospahan Hünzyltä kuitenkin liikenisi hetki arvokkaasta ajastaan suositella meille jotain oikeasti hyvää musiikkia Tsaikovskin tilalle, riittäähän häneltä aikaa ainakin lukea näitä juttuja ja vastailla ilkeilemällä.

Salli kirjoitti:

Hünzlberger: olet raukkis. Parjaat Mahleria ja Tshaikovskia, mutta et vaivaudu perustelemaan, mikä heidän musiikissaan on niin halveksittavaa. Onko niissä kömpelöitä muotoratkaisuja? Onko harmonisissa rakenteissa jotakin kankeaa? Onko äänenkuljetuksessa ongelmia? Onko orkestroinnissa jotakin vikaa? Kerro ihmeessä, koska itse tunnen näiden säveltäjien tuotantoa melko pinnallisesti.

Et myöskään uskalla kertoa, mikä sinun mielestäsi on hyvää musiikkia. Annat kovin ylimielisen kuvan itsestäsi ja vihjaat, että tunnet paljon musiikkia, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tietämyksesi on hyvin heikkoa, koska et mitenkään perustele suorasukaisia väitteitäsi.

Lue lisää

Tshaikovski on hyvä esimerkki nyyhkyromanttisesta säveltäjästä. Kun hän saa jonkin sävelidean, niin ei muuta kuin läiskästään se heti paperille ja ympätään osaksi jotain suurempaa teosta. (Lainataksemme Tshaikovskia itseään: "Uuden sävelidean löytäminen on ihana tunne. Silloin unohdan kaiken muun ja alan käyttäytyä kuin mielipuoli.") Ihan sama sopiiko lisäys kokonaisuuteen, sillä tunne on tärkeintä. Yleisön on itkettävä säveltäjän kanssa, se ei saa pikkumaisesti etsiä jotain johdonmukaisuutta tai järkeä teoksesta.

Tshaikovskia kuunnellessa tulee joskus sellainen tunne, että kuuntelee potpourria monen säveltäjän teoksista. Välillä keinutaan valssin tahtiin, sitten marssitaan rivissä, sitten vaikeroidaan kaiken pahuutta... Kaikki tämä yhtenä epäjohdonmukaisena sotkuna.

Ja silloin harvoin, kun Tshaikovski onnistuu luomaan jotain kaunista, niin senkin hän pilaa lykkäämällä siihen perään jotain järkyttävän banaalia. Yhtäkkiä huomaatkin olevasi tivolissa kuuntelemassa posetiivin veivausta.

Loppujen lopuksi taisi Tshaikovski syntyä sata vuotta liian aikaisin. Nykyään hän voisi olla menestyksekäs musikaalisäveltäjä. Musikaalit kun eivät vaadi mitään Bach-tasoista rakennetta tai Beethoven-tasoista syvyyttä tai Debussy-tasoista henkevyyttä. Riittää kun osaa luoda pinnallisen puoleensavetäviä melodioita.

Hünzlberger kirjoitti:

Tshaikovski on hyvä esimerkki nyyhkyromanttisesta säveltäjästä. Kun hän saa jonkin sävelidean, niin ei muuta kuin läiskästään se heti paperille ja ympätään osaksi jotain suurempaa teosta. (Lainataksemme Tshaikovskia itseään: "Uuden sävelidean löytäminen on ihana tunne. Silloin unohdan kaiken muun ja alan käyttäytyä kuin mielipuoli.") Ihan sama sopiiko lisäys kokonaisuuteen, sillä tunne on tärkeintä. Yleisön on itkettävä säveltäjän kanssa, se ei saa pikkumaisesti etsiä jotain johdonmukaisuutta tai järkeä teoksesta.

Tshaikovskia kuunnellessa tulee joskus sellainen tunne, että kuuntelee potpourria monen säveltäjän teoksista. Välillä keinutaan valssin tahtiin, sitten marssitaan rivissä, sitten vaikeroidaan kaiken pahuutta... Kaikki tämä yhtenä epäjohdonmukaisena sotkuna.

Ja silloin harvoin, kun Tshaikovski onnistuu luomaan jotain kaunista, niin senkin hän pilaa lykkäämällä siihen perään jotain järkyttävän banaalia. Yhtäkkiä huomaatkin olevasi tivolissa kuuntelemassa posetiivin veivausta.

Loppujen lopuksi taisi Tshaikovski syntyä sata vuotta liian aikaisin. Nykyään hän voisi olla menestyksekäs musikaalisäveltäjä. Musikaalit kun eivät vaadi mitään Bach-tasoista rakennetta tai Beethoven-tasoista syvyyttä tai Debussy-tasoista henkevyyttä. Riittää kun osaa luoda pinnallisen puoleensavetäviä melodioita.

Lue lisää

Jos Tsaikovski on perustellusti kehnoa niin voitko kertoa mistä sitten johtuu etteivät maailman huippuesiintyjät tiedosta sitä vaan levyttävät sitä kerta toisensa jälkeen? Miten esimerkiksi Karajan joka oli aikamoinen perfektionisti sortui mokomaan?

Ja sitten, miksi ihmeessä kaikesta pitäisi aina etsiä johdonmukaisuutta ja järkeä? Miksi koko ajan pitäisi analysoida? Miksi musiikkia ei saisi kuunnella silmät kiinni ja antautua vain tunnelmaan? Ei me tavalliset tallaajat ymmärretä musiikin muotorakenteista mitään. Me vain kuuntelemme sitä mikä kuulostaa hyvältä. Ja jos otetaan vaikkapa Tsaikovskin ensimmäisen sinfonian toinen osa joka on minun mielestäni lähes kauneinta musiikkia mitä on niin ei minun tarvitse kenellekään perustella eikä selitellä miksi se on. Ei edes itselleni. Se vain on. Ja jos minun ihmisarvoni siitä kärsii niin sitten kärsii. Kyllä minä tiedän etteivät asiantuntijat arvosta Tsaikovskin alkupään sinfonioita samalle tasolle kuin viimeisiä mutta mitä sitten?

Kuuntelen antaumuksella myös Beethovenin ja Debussyn musiikkia mutta Bachia en oikein jaksa. Minusta (huom!!!! seuraava on siis minun mielipiteeni, ei absoluuttinen totuus) Bach ei säveltänyt musiikkiansa vaan komensi sen kasaan. Se on vähän sellaista palikkamusiikkia, Legoista kasattua etten minä jaksa sitä kovin pitkään. Se on musiikkia jonka säveltäminen onnistuu tietokoneen satunnaislukugeneraattoriltakin. Eli siinä ei ole tunnetta mukana ollenkaan. (Eihän sitä aina tarvii olla)

Musiikissa on niin monia ulottuvuuksia ettei niille ole edes määrää. Eikä niitä kukaan voi kaikkia ymmärtää. Jos otetaan (taas minusta) ääriesimerkki musiikin puolelta niin en voi käsittää millään ilveellä miten joku voi kuunnella Death Metal-heviä. Kuitenkin niissä konserteissa heiluu porukkaa etu- ja pikkusormi pystyssä pilvin pimein. Heille on turha mennä perustelemaan Tsaikovskin ja Beethovenin musiikkien syvyyseroja mutta he saavat siltikin olla olemassa ja kuunnella sitä mistä pitävät (miksi pitävät, se on mysteeri). Mutta jos ajattelee että he ovat jollain lailla alempia olentoja kun eivät ymmärrä ”oikeita asioita” niin silloin mennään metsään.

Vähän olen kyllä samaa mieltä Tsaikovskin epäjohdonmukaisuudesta, f-molliromanssi nimittäin olisi kaunis kappale ilman banaalia väliosaansa mutta olen ymmärtänyt että minun musikaalisuuteni vain ei yllä sille tasolle. Ja toisaalta, monilla arvostetuilla säveltäjillä on (minusta) vain niitä banaaleja osia.

kuuntelija kirjoitti:

Jos Tsaikovski on perustellusti kehnoa niin voitko kertoa mistä sitten johtuu etteivät maailman huippuesiintyjät tiedosta sitä vaan levyttävät sitä kerta toisensa jälkeen? Miten esimerkiksi Karajan joka oli aikamoinen perfektionisti sortui mokomaan?

Ja sitten, miksi ihmeessä kaikesta pitäisi aina etsiä johdonmukaisuutta ja järkeä? Miksi koko ajan pitäisi analysoida? Miksi musiikkia ei saisi kuunnella silmät kiinni ja antautua vain tunnelmaan? Ei me tavalliset tallaajat ymmärretä musiikin muotorakenteista mitään. Me vain kuuntelemme sitä mikä kuulostaa hyvältä. Ja jos otetaan vaikkapa Tsaikovskin ensimmäisen sinfonian toinen osa joka on minun mielestäni lähes kauneinta musiikkia mitä on niin ei minun tarvitse kenellekään perustella eikä selitellä miksi se on. Ei edes itselleni. Se vain on. Ja jos minun ihmisarvoni siitä kärsii niin sitten kärsii. Kyllä minä tiedän etteivät asiantuntijat arvosta Tsaikovskin alkupään sinfonioita samalle tasolle kuin viimeisiä mutta mitä sitten?

Kuuntelen antaumuksella myös Beethovenin ja Debussyn musiikkia mutta Bachia en oikein jaksa. Minusta (huom!!!! seuraava on siis minun mielipiteeni, ei absoluuttinen totuus) Bach ei säveltänyt musiikkiansa vaan komensi sen kasaan. Se on vähän sellaista palikkamusiikkia, Legoista kasattua etten minä jaksa sitä kovin pitkään. Se on musiikkia jonka säveltäminen onnistuu tietokoneen satunnaislukugeneraattoriltakin. Eli siinä ei ole tunnetta mukana ollenkaan. (Eihän sitä aina tarvii olla)

Musiikissa on niin monia ulottuvuuksia ettei niille ole edes määrää. Eikä niitä kukaan voi kaikkia ymmärtää. Jos otetaan (taas minusta) ääriesimerkki musiikin puolelta niin en voi käsittää millään ilveellä miten joku voi kuunnella Death Metal-heviä. Kuitenkin niissä konserteissa heiluu porukkaa etu- ja pikkusormi pystyssä pilvin pimein. Heille on turha mennä perustelemaan Tsaikovskin ja Beethovenin musiikkien syvyyseroja mutta he saavat siltikin olla olemassa ja kuunnella sitä mistä pitävät (miksi pitävät, se on mysteeri). Mutta jos ajattelee että he ovat jollain lailla alempia olentoja kun eivät ymmärrä ”oikeita asioita” niin silloin mennään metsään.

Vähän olen kyllä samaa mieltä Tsaikovskin epäjohdonmukaisuudesta, f-molliromanssi nimittäin olisi kaunis kappale ilman banaalia väliosaansa mutta olen ymmärtänyt että minun musikaalisuuteni vain ei yllä sille tasolle. Ja toisaalta, monilla arvostetuilla säveltäjillä on (minusta) vain niitä banaaleja osia.

Lue lisää

Karajan levytti kaikkea Vivaldista Bartokiin, Haydnista Sibeliukseen... Joten miksei myös Tshaikovskia, kun se kuitenkin myy hyvin ja on suosittua ympäri maailman?

Musiikin ja taiteen hyvyydestä keskustelu on aina yhtä vaikeaa. Toisaalta ei voida esittää mitään ehdottoman oikeita arvioita kenenkään musiikista. Ja toisaalta on kuitenkin itsestäänselvää, että yksi Beethoven vastaa kevyesti tuhatta iskelmäsäveltäjää. Ja toisaalta joku yksittäinen iskelmäkin voi merkitä valtavan paljon jollekulle... Moni mummo saa elämäänsä energiaa ihailemalla Jari Sillanpään musiikkia ja laulua :-)

Ja ollakseni rehellinen, niin minä kuuntelen erittäin mielelläni Tshaikovskin viulukonserttoa. Tulinpahan vain kärjistäneeksi mielipiteitäni, jotta saisin aikaan keskustelua. Tämä palsta kun on yleisesti ottaen aika kuollut...

Mutta ei Tshaikovski todellakaan mahdu edes top 50 -listalle säveltäjäsuosikeissani. Joten aiemmat kannanottoni eivät olleet mitään vedätystä. Ne olivat... Noh, Tshaikovski-tyylisesti ylitunteellisia, ylivirittyneitä.

Bach! Tekisipä mieleni lausua muutama ylitunteellinen sana Leipzigin suuren kanttorin puolustukseksi. Mutta ei näin myöhään illalla jaksa... Joskus toiste.

Hünzlberger kirjoitti:

Karajan levytti kaikkea Vivaldista Bartokiin, Haydnista Sibeliukseen... Joten miksei myös Tshaikovskia, kun se kuitenkin myy hyvin ja on suosittua ympäri maailman?

Musiikin ja taiteen hyvyydestä keskustelu on aina yhtä vaikeaa. Toisaalta ei voida esittää mitään ehdottoman oikeita arvioita kenenkään musiikista. Ja toisaalta on kuitenkin itsestäänselvää, että yksi Beethoven vastaa kevyesti tuhatta iskelmäsäveltäjää. Ja toisaalta joku yksittäinen iskelmäkin voi merkitä valtavan paljon jollekulle... Moni mummo saa elämäänsä energiaa ihailemalla Jari Sillanpään musiikkia ja laulua :-)

Ja ollakseni rehellinen, niin minä kuuntelen erittäin mielelläni Tshaikovskin viulukonserttoa. Tulinpahan vain kärjistäneeksi mielipiteitäni, jotta saisin aikaan keskustelua. Tämä palsta kun on yleisesti ottaen aika kuollut...

Mutta ei Tshaikovski todellakaan mahdu edes top 50 -listalle säveltäjäsuosikeissani. Joten aiemmat kannanottoni eivät olleet mitään vedätystä. Ne olivat... Noh, Tshaikovski-tyylisesti ylitunteellisia, ylivirittyneitä.

Bach! Tekisipä mieleni lausua muutama ylitunteellinen sana Leipzigin suuren kanttorin puolustukseksi. Mutta ei näin myöhään illalla jaksa... Joskus toiste.

Lue lisää

Ei Bachia tarvitse puolustella, en mitenkään aliarvioi hänen musiikkiaan. Kerroin vain mitä tuntemuksia se minussa herättää. Minä pidän enemmän sellaisesta musiikista jossa esittäjällä on tulkinnanmahdollisuus ja tunnepitoisessa musiikissa sitä on. Siksi kuuntelen esimerkiksi jazzmusiikkia, sitä tosin mieluummin livenä koska jazzsoolot ovat minusta kertakäyttöisiä. Ne tulevat ja ovat sen jälkeen historiaa.

Klassisella puolella viimeinen johon olen ihastunut on Risto Norrdellin Luostarin puutarhassa-ohjelman tunnus, Gregorio Allegrin Miserere. Todella kaunista vanhaa musiikkia. Ja vaikka pidän katolisen kirkon oppeja lähinnä ahdistavina ja vanhoillisina (mm. vasta 1980-luvulla paavi virallisesti tunnusti että maa on pyöreä pallo, ei litteä pannukakku) niin ei se tuon musiikin kauneutta vähennä yhtään.

Kyllä minusta tavallisen ihmisen pitää saada ilman syyllistämistä kuunnella sitä musiikkia mikä häntä miellyttää, ei sitä mikä on oikeaa tai parempaa kuin joku muu. Olen itsekseni käyttänyt ilmaisua että musiikin pitää saada sielu resonoimaan, muuten sen kuuntelu perustuu vääriin kriteereihin. Ei se että joku auktoriteetti sanoo mikä on hyvää ja oikein ole mikään peruste kuunnella sellaista musiikkia joka ei miellytä. Eri asia ovat sitten ne jotka opiskelevat musiikkia tai tietoisesti kehittävät musiikkimakuaan. Meillä taviksilla vain on elämässämme muita asioita jotka vievät ajan ja energian.

Olisi mielenkiintoista muuten nähdä se top 50-lista johon Tsaikovski ei mahdu. Oppisi paljon uusia säveltäjiä.

kuuntelija kirjoitti:

Ei Bachia tarvitse puolustella, en mitenkään aliarvioi hänen musiikkiaan. Kerroin vain mitä tuntemuksia se minussa herättää. Minä pidän enemmän sellaisesta musiikista jossa esittäjällä on tulkinnanmahdollisuus ja tunnepitoisessa musiikissa sitä on. Siksi kuuntelen esimerkiksi jazzmusiikkia, sitä tosin mieluummin livenä koska jazzsoolot ovat minusta kertakäyttöisiä. Ne tulevat ja ovat sen jälkeen historiaa.

Klassisella puolella viimeinen johon olen ihastunut on Risto Norrdellin Luostarin puutarhassa-ohjelman tunnus, Gregorio Allegrin Miserere. Todella kaunista vanhaa musiikkia. Ja vaikka pidän katolisen kirkon oppeja lähinnä ahdistavina ja vanhoillisina (mm. vasta 1980-luvulla paavi virallisesti tunnusti että maa on pyöreä pallo, ei litteä pannukakku) niin ei se tuon musiikin kauneutta vähennä yhtään.

Kyllä minusta tavallisen ihmisen pitää saada ilman syyllistämistä kuunnella sitä musiikkia mikä häntä miellyttää, ei sitä mikä on oikeaa tai parempaa kuin joku muu. Olen itsekseni käyttänyt ilmaisua että musiikin pitää saada sielu resonoimaan, muuten sen kuuntelu perustuu vääriin kriteereihin. Ei se että joku auktoriteetti sanoo mikä on hyvää ja oikein ole mikään peruste kuunnella sellaista musiikkia joka ei miellytä. Eri asia ovat sitten ne jotka opiskelevat musiikkia tai tietoisesti kehittävät musiikkimakuaan. Meillä taviksilla vain on elämässämme muita asioita jotka vievät ajan ja energian.

Olisi mielenkiintoista muuten nähdä se top 50-lista johon Tsaikovski ei mahdu. Oppisi paljon uusia säveltäjiä.

Lue lisää

Näyttäisi siltä, että tässä keskustelussa painottuvat tyyli- tai tarkemmin aikakausikysymykset. Moni on romanttiselle musiikille allerginen ylipäätään, ei vain Tshaikovskin sentimentaalisuudelle.

Tuo tunnepitoisuus on muuten kovin subjektiivista: minusta Bachilla jos jollakin niitä "tunteita" on (inhoan tuota ilmaisua), ja ne ovat jotenkin syvemmin inhimillisiä ja todellisempia kuin romantikoilla. Barokki ylipäätään puhuttelee. Se että Bach oli mestari kontrapunktissa, ei poista sitä, että hän oli mestari myös sillä tuntemattomalla alueella, josta puhumme tunteina. Tuo sielun resonointi oli aika hyvin sanottu - minun "listallani" ykkönen on J.S.Bach kaikilla kriteereillä tarkasteltuna.

Salli kirjoitti:

Näyttäisi siltä, että tässä keskustelussa painottuvat tyyli- tai tarkemmin aikakausikysymykset. Moni on romanttiselle musiikille allerginen ylipäätään, ei vain Tshaikovskin sentimentaalisuudelle.

Tuo tunnepitoisuus on muuten kovin subjektiivista: minusta Bachilla jos jollakin niitä "tunteita" on (inhoan tuota ilmaisua), ja ne ovat jotenkin syvemmin inhimillisiä ja todellisempia kuin romantikoilla. Barokki ylipäätään puhuttelee. Se että Bach oli mestari kontrapunktissa, ei poista sitä, että hän oli mestari myös sillä tuntemattomalla alueella, josta puhumme tunteina. Tuo sielun resonointi oli aika hyvin sanottu - minun "listallani" ykkönen on J.S.Bach kaikilla kriteereillä tarkasteltuna.

Lue lisää

Johannes-passion alussa tuntuu kuin koko maailma itkisi, kuin koko universumi eläytyisi Kristuksen kärsimykseen... Ja tämä kaikki tekniikasta tinkimättä, halpaan sentimentaalisuuteen sortumatta.

Hünzlberger kirjoitti:

Johannes-passion alussa tuntuu kuin koko maailma itkisi, kuin koko universumi eläytyisi Kristuksen kärsimykseen... Ja tämä kaikki tekniikasta tinkimättä, halpaan sentimentaalisuuteen sortumatta.

Lue lisää

Bachin musiikissa saa olla tunteita mutta Tsaikovskin (sorry vaan kun kirjoitan nimen yksinkertaisen suomalaisesti) musiikissa ei? Siis tunteita saa ja pitääkin olla mutta oikeanlaatuisia ja tekniikasta ei saa tinkiä? Preussilaista järjestystä.

Kyllä musiikissa tällaiset tunneasiat ovat hyvin, hyvin subjektiivisia. Jokainen ihminen kokee omalla laillaan. Ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin miksi (tavallisen ihmisen) pitäisi analysoida ja vertailla eri musiikkeja keskenään? Miksei saisi vain rauhassa kuunnella sitä mikä hyvältä tuntuu. Olipahan se sitten rakenteellisesti miten kehnoa tahansa.

Jos Tsaikovski olisi säveltänyt niin kuin Bach hänen musiikkinsa ei olisi ollut rehellistä. Nyt se on, säveltäjän sielu on siinä mukana. Oli sitten miten halvan sentimentaalista tahansa mutta se on aitoa. Ja inhimillistä. Walter Carlos teki jo 60-luvun lopulla levyn Switched on Bach jolla (jo sen ajan) tietokone soitti Bachia. Väittäisin että Tsaikovskin musiikin ohjelmoiminen tämänkin päivän tietokoneelle niin että hänen musiikissaan oleva inhimillisyys tulee esiin on tosi kova homma.

Jos tunnepitoinen musiikki on olemuksellisesti huonompaa kuin vähemmän tunnepitoinen ja siitä pitävät ja nauttivat ovat luusereita niin sitten ovat. Jotenkin vain en ole voinut välttyä (taaskaan) vaikutelmasta että minua valistetaan ”kyllä minä tiedän nämä asiat paremmin” - asenteella. Muttei kuitenkaan onneksi sellaisin sanankääntein kuin tehtäisiin tuolla kevyemmän musiikin palstoilla:)

kuuntelija kirjoitti:

Bachin musiikissa saa olla tunteita mutta Tsaikovskin (sorry vaan kun kirjoitan nimen yksinkertaisen suomalaisesti) musiikissa ei? Siis tunteita saa ja pitääkin olla mutta oikeanlaatuisia ja tekniikasta ei saa tinkiä? Preussilaista järjestystä.

Kyllä musiikissa tällaiset tunneasiat ovat hyvin, hyvin subjektiivisia. Jokainen ihminen kokee omalla laillaan. Ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin miksi (tavallisen ihmisen) pitäisi analysoida ja vertailla eri musiikkeja keskenään? Miksei saisi vain rauhassa kuunnella sitä mikä hyvältä tuntuu. Olipahan se sitten rakenteellisesti miten kehnoa tahansa.

Jos Tsaikovski olisi säveltänyt niin kuin Bach hänen musiikkinsa ei olisi ollut rehellistä. Nyt se on, säveltäjän sielu on siinä mukana. Oli sitten miten halvan sentimentaalista tahansa mutta se on aitoa. Ja inhimillistä. Walter Carlos teki jo 60-luvun lopulla levyn Switched on Bach jolla (jo sen ajan) tietokone soitti Bachia. Väittäisin että Tsaikovskin musiikin ohjelmoiminen tämänkin päivän tietokoneelle niin että hänen musiikissaan oleva inhimillisyys tulee esiin on tosi kova homma.

Jos tunnepitoinen musiikki on olemuksellisesti huonompaa kuin vähemmän tunnepitoinen ja siitä pitävät ja nauttivat ovat luusereita niin sitten ovat. Jotenkin vain en ole voinut välttyä (taaskaan) vaikutelmasta että minua valistetaan ”kyllä minä tiedän nämä asiat paremmin” - asenteella. Muttei kuitenkaan onneksi sellaisin sanankääntein kuin tehtäisiin tuolla kevyemmän musiikin palstoilla:)

Lue lisää

Hyvin sanottu, kuuntelija. Aina tämä lokerointi nostaa päätään.

Minusta kyllä esim. 6. sinfonia (Pateettinen) on järkyttävä, ei suinkaan banaali - omasta kuolemastaanhan säveltäjä taitaa puhua.

Ja olihan T. paljon muutakin kuin sinfonikko, viulukonsertto on upea, Muistoja Firenzestä kuulemisen arvoinen, ja sokerina pohjalla tietysti Jevgeni Onegin. Jos ottaa musiikin rinnalle Pushkinin runon (siis runon, ei libreton), niin eipä voi kuin todeta nerouden puhuvan niin tekstissä kuin musiikissakin.

Asioita voi tarkastella niin monesta näkökulmasta, siitähän se rikkaus syntyy. Yhtenä rikkauden osana olkoon tunteet ja subjektiivinen kokeminen!

ääni yleisöstä kirjoitti:

Hyvin sanottu, kuuntelija. Aina tämä lokerointi nostaa päätään.

Minusta kyllä esim. 6. sinfonia (Pateettinen) on järkyttävä, ei suinkaan banaali - omasta kuolemastaanhan säveltäjä taitaa puhua.

Ja olihan T. paljon muutakin kuin sinfonikko, viulukonsertto on upea, Muistoja Firenzestä kuulemisen arvoinen, ja sokerina pohjalla tietysti Jevgeni Onegin. Jos ottaa musiikin rinnalle Pushkinin runon (siis runon, ei libreton), niin eipä voi kuin todeta nerouden puhuvan niin tekstissä kuin musiikissakin.

Asioita voi tarkastella niin monesta näkökulmasta, siitähän se rikkaus syntyy. Yhtenä rikkauden osana olkoon tunteet ja subjektiivinen kokeminen!

Lue lisää

Tämähän on aihe josta voisi jauhaa vaikka kuinka paljon mutta lienee oleellinen jo sanottu. Tsaikovskin viulukonserton teemaa on minusta muuten härskisti hyödynnetty amerikkalaisessa elokuvassa The Right Stuff, Valiojoukko joka kertoo miehitettyjen avaruuslentojen alkuajoista. Säveltäjäksi on merkitty Bill Conti. Elokuva on sinällään aivan hyvä.

Ai niin. Odottelen edelleen Hünzlbergeriltä sitä viidenkymmenen säveltäjän listaa johon Tsaikovski ei mahdu. Olisi mukava nähdä löytyykö monta tuttua nimeä.

kuuntelija kirjoitti:

Tämähän on aihe josta voisi jauhaa vaikka kuinka paljon mutta lienee oleellinen jo sanottu. Tsaikovskin viulukonserton teemaa on minusta muuten härskisti hyödynnetty amerikkalaisessa elokuvassa The Right Stuff, Valiojoukko joka kertoo miehitettyjen avaruuslentojen alkuajoista. Säveltäjäksi on merkitty Bill Conti. Elokuva on sinällään aivan hyvä.

Ai niin. Odottelen edelleen Hünzlbergeriltä sitä viidenkymmenen säveltäjän listaa johon Tsaikovski ei mahdu. Olisi mukava nähdä löytyykö monta tuttua nimeä.

Lue lisää

Pakotit palaamaan vielä tähän Tshaikovski aiheeseen kun otit listat esiin. Eräitten
maailmanlaajuisten listojen mukaan
Tshaikovski kuuluu esim. baletti-,
konsertti- ja sinfoniamusiikin säveltäjien
kymmenen kuuluisimman joukkoon maailmassa.

Voisin auttaa Hünzlberger´iä kun noita
Top50 listoja on niin monenlaisia.
Tshaikovskia ei esim. esiinny, jos listataan
50 "huonointa" klassisen musiikin säveltäjää
tai 50 parasta rock-säveltäjää jne.

Tshaikovskin mainetekoja säveltaiteen alalla
ei tietysti paljon "hetkauta" kirjoittelemme
me nyt sitten mitä tahansa.

...mä nään noista viesteistä, että sä et tykkää kaikesta klassisesta musasta, jotku ihmiset on NIIIIIIIIIN yksioikoisia, että heidän mielestään ei voi tykätä klassisesta musasta, jos ei tykkää KAIKESTA klassisesta musasta.
Mä voin sanoo, että asia EI todellakaan ole niin, enkai mäkään tykkää esim. Bizetin Carmenista tai Mozartin taikahuilusta.

kuuntelija kirjoitti:

Bachin musiikissa saa olla tunteita mutta Tsaikovskin (sorry vaan kun kirjoitan nimen yksinkertaisen suomalaisesti) musiikissa ei? Siis tunteita saa ja pitääkin olla mutta oikeanlaatuisia ja tekniikasta ei saa tinkiä? Preussilaista järjestystä.

Kyllä musiikissa tällaiset tunneasiat ovat hyvin, hyvin subjektiivisia. Jokainen ihminen kokee omalla laillaan. Ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin miksi (tavallisen ihmisen) pitäisi analysoida ja vertailla eri musiikkeja keskenään? Miksei saisi vain rauhassa kuunnella sitä mikä hyvältä tuntuu. Olipahan se sitten rakenteellisesti miten kehnoa tahansa.

Jos Tsaikovski olisi säveltänyt niin kuin Bach hänen musiikkinsa ei olisi ollut rehellistä. Nyt se on, säveltäjän sielu on siinä mukana. Oli sitten miten halvan sentimentaalista tahansa mutta se on aitoa. Ja inhimillistä. Walter Carlos teki jo 60-luvun lopulla levyn Switched on Bach jolla (jo sen ajan) tietokone soitti Bachia. Väittäisin että Tsaikovskin musiikin ohjelmoiminen tämänkin päivän tietokoneelle niin että hänen musiikissaan oleva inhimillisyys tulee esiin on tosi kova homma.

Jos tunnepitoinen musiikki on olemuksellisesti huonompaa kuin vähemmän tunnepitoinen ja siitä pitävät ja nauttivat ovat luusereita niin sitten ovat. Jotenkin vain en ole voinut välttyä (taaskaan) vaikutelmasta että minua valistetaan ”kyllä minä tiedän nämä asiat paremmin” - asenteella. Muttei kuitenkaan onneksi sellaisin sanankääntein kuin tehtäisiin tuolla kevyemmän musiikin palstoilla:)

Lue lisää

En olisi halunnut palata enää palata tähän typerään keskusteluun, mutta sen vaan sanon, että kyllä nyt Kuuntelija olet närkästynyt tyhjästä. Minä en ainakaan ole valistanut ketään antamalla ymmärtää, että "tietäisin nämä asiat paremmin kuin muut". Väitän kuitenkin tuntevani klassisen musiikin genreä kohtuullisen laajasti, ja siksi tulin kiinnittäneeksi huomiota siihen, että monet harrastajat vertailevat aika epäoikeudenmukaisesti ja mahdottomalta tuntuvalla tavalla täysin eri maailmasta olevia teoksia ja tyylikausia. Siksi esim. Tshaikovskin ja Bachin musiikin vertailu on mielestäni aika absurdia ja siksi myös halusin korostaa sitä mitä niin moni muukin, että musiikin arviointikriteerit ovat hyvin subjektiivisia, olivat ne sitten tiedostettuja tai tiedostamattomia. Niitä kriteereitä kuitenkin kaikilla on, siitä ei pääse mihinkään.

Mitä ns. sävellystekniikkaan tulee, minä en noin jyrkästi erottaisi puhdasta käsityötaitoa niistä intuitiivisista "tunteista", sillä yksikään huonolla ammattitaidolla työskentelevä säveltäjä ei ole koskaan saavuttanut ja tuskin tulee saavuttamaan tulevaisuudessakaan sellaista suosiota ja mainetta kuin länsimaisen taidemusiikin tunnetut ja hieman vähemmänkin tunnetut nimet. Suuri yleisö nauttii rakastamissaan sävellyksissä huomaamattaan paitsi siitä "tunteesta", myös teknisestä osaamisesta. Ne ovat musiikissa toisistaan erottamattomia. Itse asiassa musiikissa ei ole tunteita. On aivan eri asia, että musiikki herättää ihmisissä niitä, mutta ei vaadi kovin kummoista filosofista ajattelua oivaltaakseen, että musiikki on vain musiikkia, tunteet tulevat sen seurauksena. Siinäpä se taiteen ihme sitten onkin.

Ja vielä saivartelua: ihan kaikki mitä ihminen tekee on inhimillistä. Minä koen, että Bachin musiikki kuvastaa inhimillisiä tunteita monipuolisemmin, hienosyisemmin ja syvemmin kuin Tshaikovskin musiikki, mutta en missään tapauksessa väitä, etteikö myös Tshaikovskin musiikki voisi olla tässä suhteessa vaikuttavaa. Tässäpä ollaan juuri sen subjektiivisuuden äärellä, jota subjektiivisuudesta pauhaavat eivät aina itsekään muista kunnioittaa. Sitä paitsi yksikään tietokone ei soita Bachin musiikkia niin, että siitä välittyisi mitään inhimillistä yhtään sen paremmin kuin Tshaikovskin musiikkiakaan. Se että monet Walter Carlosin kaltaiset ääliöt kaikenmaailman popparit mukaan lukien ovat raiskanneet mm. Bachin musiikkia tuolla tavalla, ei todista mitään siitä, että tämä musiikki olisi jotenkin konemaista. Sitä kyllä valitettavan usein soitetaan konemaisesti, koska tämän päivän soittajista monet ovat epäilemättä etääntyneet 1600- ja 1700-lukujen ilmaisusta.

Toivotan elämyksellisiä kuunteluhetkiä kaikille musiikista nauttiville!

Salli kirjoitti:

En olisi halunnut palata enää palata tähän typerään keskusteluun, mutta sen vaan sanon, että kyllä nyt Kuuntelija olet närkästynyt tyhjästä. Minä en ainakaan ole valistanut ketään antamalla ymmärtää, että "tietäisin nämä asiat paremmin kuin muut". Väitän kuitenkin tuntevani klassisen musiikin genreä kohtuullisen laajasti, ja siksi tulin kiinnittäneeksi huomiota siihen, että monet harrastajat vertailevat aika epäoikeudenmukaisesti ja mahdottomalta tuntuvalla tavalla täysin eri maailmasta olevia teoksia ja tyylikausia. Siksi esim. Tshaikovskin ja Bachin musiikin vertailu on mielestäni aika absurdia ja siksi myös halusin korostaa sitä mitä niin moni muukin, että musiikin arviointikriteerit ovat hyvin subjektiivisia, olivat ne sitten tiedostettuja tai tiedostamattomia. Niitä kriteereitä kuitenkin kaikilla on, siitä ei pääse mihinkään.

Mitä ns. sävellystekniikkaan tulee, minä en noin jyrkästi erottaisi puhdasta käsityötaitoa niistä intuitiivisista "tunteista", sillä yksikään huonolla ammattitaidolla työskentelevä säveltäjä ei ole koskaan saavuttanut ja tuskin tulee saavuttamaan tulevaisuudessakaan sellaista suosiota ja mainetta kuin länsimaisen taidemusiikin tunnetut ja hieman vähemmänkin tunnetut nimet. Suuri yleisö nauttii rakastamissaan sävellyksissä huomaamattaan paitsi siitä "tunteesta", myös teknisestä osaamisesta. Ne ovat musiikissa toisistaan erottamattomia. Itse asiassa musiikissa ei ole tunteita. On aivan eri asia, että musiikki herättää ihmisissä niitä, mutta ei vaadi kovin kummoista filosofista ajattelua oivaltaakseen, että musiikki on vain musiikkia, tunteet tulevat sen seurauksena. Siinäpä se taiteen ihme sitten onkin.

Ja vielä saivartelua: ihan kaikki mitä ihminen tekee on inhimillistä. Minä koen, että Bachin musiikki kuvastaa inhimillisiä tunteita monipuolisemmin, hienosyisemmin ja syvemmin kuin Tshaikovskin musiikki, mutta en missään tapauksessa väitä, etteikö myös Tshaikovskin musiikki voisi olla tässä suhteessa vaikuttavaa. Tässäpä ollaan juuri sen subjektiivisuuden äärellä, jota subjektiivisuudesta pauhaavat eivät aina itsekään muista kunnioittaa. Sitä paitsi yksikään tietokone ei soita Bachin musiikkia niin, että siitä välittyisi mitään inhimillistä yhtään sen paremmin kuin Tshaikovskin musiikkiakaan. Se että monet Walter Carlosin kaltaiset ääliöt kaikenmaailman popparit mukaan lukien ovat raiskanneet mm. Bachin musiikkia tuolla tavalla, ei todista mitään siitä, että tämä musiikki olisi jotenkin konemaista. Sitä kyllä valitettavan usein soitetaan konemaisesti, koska tämän päivän soittajista monet ovat epäilemättä etääntyneet 1600- ja 1700-lukujen ilmaisusta.

Toivotan elämyksellisiä kuunteluhetkiä kaikille musiikista nauttiville!

Lue lisää

Eihän tämä ole typerä keskustelu. Noilla kevyemmän musiikin palstoilla käydään oikeasti typeriä keskusteluja.
Kaikki minun vastaukseni on tarkoitettu Hünzlbergerille, ärsyynnyin asenteesta jolla hän tuli keskusteluun mukaan koska siitä henki selvästi että hän tietää asiat paremmin. Ja odottelen edelleen hänen suosikkisäveltäjistään sitä Top50-listaa johon Tsaikovski ei mahdu.

Sallin kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Musiikin arviointikriteerit ovat subjektiivisia ja pääosin tiedostamattomia. Yksi tällainen tiedostamaton asia on se kun esim. Wagneriin haltioitunut ihminen mollaa toista jonka suurin musiikkinautinto on Matissa ja Tepossa joka taas mollaa takaisin. Jälkimmäisellä ei musikaalisuus eli syntymässä saatu ominaisuus riitä Wagneriin eikä hän voi sille mitään. Hän ei kuule Wagnerissa mitään koska, jos palaan siihen sielun resonointiin, hänen sielussaa ei ole mitään minkä Wagner saisi liikkeelle. Ja hän ihmettelee että miten joku jaksaa sellaista kuunnella. Wagneria kuunteleva ajattelee samalla lailla, hänen sielussaan Matti ja Teppo taas aiheuttavat niin pientä ja epämääräistä liikettä ettei se saa häntä syttymään.

Wagnerin kuuntelija pitää omaa makuaan ilman muuta parempana koska hän kuuntelee monimutkaisempaa musiikkia. Ja katsoo toista nenänvartta pitkin. Tämä on minusta väärin, meidän jokaisen pitäisi ymmärtää että se mistä ihminen pitää on luontaista, kunkin taipumuksista kiinni. Musiikkimaun kehittäminen ei onnistu kuin musikaalisilta ihmisiltä.

Olen itsestäni antanut ehkä väärän kuvan ns. taviksena musiikin suhteen mutta se johtuu vain siitä että olen taviksen puolella häntä huonompana pitävää eliittiä vastaan. Itse kuuntelen oikeastaan vain klassista musiikkia aika laajasti (viimeisin hankkimani levy sisältää Nikolaus Bruhnsin Saksalaisia kantaatteja) mutta olen vuosikaudet soittanut lähinnä tanssimusiikkia, rokkia ja jazzia joten minulla kyllä musiikin rakenteesta on jonkinlainen kuva. Mutta jos joku ei pidä minun jazzistani ei minulla ole oikeutta mennä sanomaan että ehei, sinä et ymmärrä musiikin päälle mitään. Sen verran minä itse ymmärrän.

kuuntelija kirjoitti:

Eihän tämä ole typerä keskustelu. Noilla kevyemmän musiikin palstoilla käydään oikeasti typeriä keskusteluja.
Kaikki minun vastaukseni on tarkoitettu Hünzlbergerille, ärsyynnyin asenteesta jolla hän tuli keskusteluun mukaan koska siitä henki selvästi että hän tietää asiat paremmin. Ja odottelen edelleen hänen suosikkisäveltäjistään sitä Top50-listaa johon Tsaikovski ei mahdu.

Sallin kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Musiikin arviointikriteerit ovat subjektiivisia ja pääosin tiedostamattomia. Yksi tällainen tiedostamaton asia on se kun esim. Wagneriin haltioitunut ihminen mollaa toista jonka suurin musiikkinautinto on Matissa ja Tepossa joka taas mollaa takaisin. Jälkimmäisellä ei musikaalisuus eli syntymässä saatu ominaisuus riitä Wagneriin eikä hän voi sille mitään. Hän ei kuule Wagnerissa mitään koska, jos palaan siihen sielun resonointiin, hänen sielussaa ei ole mitään minkä Wagner saisi liikkeelle. Ja hän ihmettelee että miten joku jaksaa sellaista kuunnella. Wagneria kuunteleva ajattelee samalla lailla, hänen sielussaan Matti ja Teppo taas aiheuttavat niin pientä ja epämääräistä liikettä ettei se saa häntä syttymään.

Wagnerin kuuntelija pitää omaa makuaan ilman muuta parempana koska hän kuuntelee monimutkaisempaa musiikkia. Ja katsoo toista nenänvartta pitkin. Tämä on minusta väärin, meidän jokaisen pitäisi ymmärtää että se mistä ihminen pitää on luontaista, kunkin taipumuksista kiinni. Musiikkimaun kehittäminen ei onnistu kuin musikaalisilta ihmisiltä.

Olen itsestäni antanut ehkä väärän kuvan ns. taviksena musiikin suhteen mutta se johtuu vain siitä että olen taviksen puolella häntä huonompana pitävää eliittiä vastaan. Itse kuuntelen oikeastaan vain klassista musiikkia aika laajasti (viimeisin hankkimani levy sisältää Nikolaus Bruhnsin Saksalaisia kantaatteja) mutta olen vuosikaudet soittanut lähinnä tanssimusiikkia, rokkia ja jazzia joten minulla kyllä musiikin rakenteesta on jonkinlainen kuva. Mutta jos joku ei pidä minun jazzistani ei minulla ole oikeutta mennä sanomaan että ehei, sinä et ymmärrä musiikin päälle mitään. Sen verran minä itse ymmärrän.

Lue lisää

Itse kävin kuuntelemassa tsaikovsin 6. sinfoniaa. Sanompahan vaan että ei nukuttanut. Kaikilla on oma musiikkimaju eikä siitä pääse mihinkään...
Minusta se 6, sinfonia oli loistava!!!

Melkoinen salapoliisi täytyy olla sen, joka onnistuu löytämään niin monta Tšaikovskin sinfoniaa, että niiden määrä kasvaa yhdeksään. Minulta ainakin jää yksi uupumaan, vaikka "Manfred" ja keskeneräinen Es-duuri-sinfoniakin laskettaisiin mukaan. Ettei vain olisi tullut luetuksi musiikkikirjoja ylösalaisin?