Valtuutetun esteellisyys valtuustossa
Valtuutettu on kuntalain 52.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään.
Varavaltuutettuun sovelletaan valtuutettua koskevia esteellisyysperusteita, mikäli hän osallistuu varsinaisen valtuutetun sijasta asian käsittelyyn valtuustossa. Kuntayhtymän yhtymävaltuutettuihin sovelletaan kunnanvaltuutettuja koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myös yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on kuntalain 86.2 §:n mukaisesti voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään.
Valtuustoa alempien kunnan toimielinten jäsenet ja varajäsenet ovat tilivelvollisen asemassa käsiteltäessä vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä. KHO:n oikeuskäytännössä on katsottu, että muun toimielimen jäsenyytensä perusteella tilivelvollisen asemassa olevat valtuutetut ovat esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn vain silloin, kun heille ei ole esitetty myönnettäväksi vastuuvapautta. Asian on tällöin katsottu koskevan heitä laissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Jos tarkastuslautakunta esimerkiksi esittää vastuuvapauden myöntämistä kunnanhallitukselle, hallituksen jäsenet eivät ole esteellisiä käsittelemään asiaa valtuutettuina.
Oikeuskäytännössä on käsitelty myös hallituksen jäsenten ja heidän läheistensä mahdollista esteellisyyttä, kun valtuustossa päätetään hallituksen erottamista epäluottamuksen perusteella (KHO:1998:19). KHO totesi, että erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, eikä yksittäistä luottamushenkilöä henkilökohtaisesti. KHO katsoi, että hallituksen jäsenet ja heidän läheisensä eivät olleet asiassa esteellisiä.
Valituksen tekijänä valtuutetun voidaan tulkita olevan esteellinen osallistumaan valitusasiasta annettavan lausunnon käsittelyyn myös valtuustossa. Asian on siten katsottu koskevan häntä laissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Tulkinnan perusteluna voidaan muun ohessa mainita se, että valittaja saattaa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen oikeudenkäyntikuluista.
Koulun lakkauttamista koskevissa ratkaisuissa on katsottu, että asia ei ole koskenut lakkautettavaksi aiotun koulun opettajia tai koulun oppilaiden vanhempia siten henkilökohtaisesti, että he olisivat esteellisiä käsittelemään asiaa valtuutettuina. Mitä laajempi kokonaisuus kouluverkkoasioissa on käsittelyssä, sitä epätodennäköisempää on esteellisyyden syntyminen. KHO:n ratkaisujen mukaan valtuutettu ei välttämättä ole ollut esteellinen koulun lakkauttamisasioissa, vaikka hänellä tai hänen läheisellään olisikin yhteyksiä kouluihin. KHO on vetänyt päätöksillään rajaa edustukselliseen demokratiaan kuuluvan vaikutusmahdollisuuden ja henkilökohtaisen edun välille.
”Henkilökohtaisesti” –kriteeriä on tulkittu oikeuskäytännössä suhteellisen suppeasti siten, että yleensä esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä (tai ainakin rajattuun henkilöryhmään, johon he kuuluvat) kohdistuvia vaikutuksia. Aina esteellisyyttä ei ole tällöinkään katsottu syntyvän. Oikeuskäytäntö ei ole esteellisyyden osalta kovin systemaattista ja jokaista esille nousevaa tilannetta olisikin syytä punnita erikseen, jotta yksittäistapaukselliset olosuhteet tulisivat otetuksi asiassa huomioon. Epäselvässä tilanteessa suositeltavinta on, että henkilö itse jäävää itsensä.
Kunnan henkilöstöön kuuluva tai hänen perhepiiriin kuuluva läheisensä voi olla esteellinen, kun asiassa on kysymys tietylle henkilöstöryhmälle myönnettävästä palkka- tai muusta edusta tai tiettyyn ryhmään kohdistuvista säästötoimista ja hän itse kuuluu tuohon ryhmään. Jos päätös, esimerkiksi paikallinen säästösopimus, koskee koko kunnan henkilöstöä, esteellisyyttä ei ole katsottu syntyvän. Oikeuskäytännössä (KHO:9.3.1995 T: 751) on katsottu, että koko kuntayhtymän henkilökuntaa koskenut ratkaisu ei koskenut yksittäistä kuntayhtymän palveluksessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti. Ratkaisussa KHO 22.11.1994 T 5732 korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätös ei koskenut virkasuhteessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti, kun otettiin huomioon, että päätös koski yli sataa vakinaista viranhaltijaa.
Valtuutettu on kuntalain 52.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään.
Varavaltuutettuun sovelletaan valtuutettua koskevia esteellisyysperusteita, mikäli hän osallistuu varsinaisen valtuutetun sijasta asian käsittelyyn valtuustossa. Kuntayhtymän yhtymävaltuutettuihin sovelletaan kunnanvaltuutettuja koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myös yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on kuntalain 86.2 §:n mukaisesti voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään.
Valtuustoa alempien kunnan toimielinten jäsenet ja varajäsenet ovat tilivelvollisen asemassa käsiteltäessä vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä. KHO:n oikeuskäytännössä on katsottu, että muun toimielimen jäsenyytensä perusteella tilivelvollisen asemassa olevat valtuutetut ovat esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn vain silloin, kun heille ei ole esitetty myönnettäväksi vastuuvapautta. Asian on tällöin katsottu koskevan heitä laissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Jos tarkastuslautakunta esimerkiksi esittää vastuuvapauden myöntämistä kunnanhallitukselle, hallituksen jäsenet eivät ole esteellisiä käsittelemään asiaa valtuutettuina.
Oikeuskäytännössä on käsitelty myös hallituksen jäsenten ja heidän läheistensä mahdollista esteellisyyttä, kun valtuustossa päätetään hallituksen erottamista epäluottamuksen perusteella (KHO:1998:19). KHO totesi, että erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, eikä yksittäistä luottamushenkilöä henkilökohtaisesti. KHO katsoi, että hallituksen jäsenet ja heidän läheisensä eivät olleet asiassa esteellisiä.
Valituksen tekijänä valtuutetun voidaan tulkita olevan esteellinen osallistumaan valitusasiasta annettavan lausunnon käsittelyyn myös valtuustossa. Asian on siten katsottu koskevan häntä laissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Tulkinnan perusteluna voidaan muun ohessa mainita se, että valittaja saattaa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen oikeudenkäyntikuluista.
Koulun lakkauttamista koskevissa ratkaisuissa on katsottu, että asia ei ole koskenut lakkautettavaksi aiotun koulun opettajia tai koulun oppilaiden vanhempia siten henkilökohtaisesti, että he olisivat esteellisiä käsittelemään asiaa valtuutettuina. Mitä laajempi kokonaisuus kouluverkkoasioissa on käsittelyssä, sitä epätodennäköisempää on esteellisyyden syntyminen. KHO:n ratkaisujen mukaan valtuutettu ei välttämättä ole ollut esteellinen koulun lakkauttamisasioissa, vaikka hänellä tai hänen läheisellään olisikin yhteyksiä kouluihin. KHO on vetänyt päätöksillään rajaa edustukselliseen demokratiaan kuuluvan vaikutusmahdollisuuden ja henkilökohtaisen edun välille.
”Henkilökohtaisesti” –kriteeriä on tulkittu oikeuskäytännössä suhteellisen suppeasti siten, että yleensä esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä (tai ainakin rajattuun henkilöryhmään, johon he kuuluvat) kohdistuvia vaikutuksia. Aina esteellisyyttä ei ole tällöinkään katsottu syntyvän. Oikeuskäytäntö ei ole esteellisyyden osalta kovin systemaattista ja jokaista esille nousevaa tilannetta olisikin syytä punnita erikseen, jotta yksittäistapaukselliset olosuhteet tulisivat otetuksi asiassa huomioon. Epäselvässä tilanteessa suositeltavinta on, että henkilö itse jäävää itsensä.
Kunnan henkilöstöön kuuluva tai hänen perhepiiriin kuuluva läheisensä voi olla esteellinen, kun asiassa on kysymys tietylle henkilöstöryhmälle myönnettävästä palkka- tai muusta edusta tai tiettyyn ryhmään kohdistuvista säästötoimista ja hän itse kuuluu tuohon ryhmään. Jos päätös, esimerkiksi paikallinen säästösopimus, koskee koko kunnan henkilöstöä, esteellisyyttä ei ole katsottu syntyvän. Oikeuskäytännössä (KHO:9.3.1995 T: 751) on katsottu, että koko kuntayhtymän henkilökuntaa koskenut ratkaisu ei koskenut yksittäistä kuntayhtymän palveluksessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti. Ratkaisussa KHO 22.11.1994 T 5732 korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätös ei koskenut virkasuhteessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti, kun otettiin huomioon, että päätös koski yli sataa vakinaista viranhaltijaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
paikka muutamille asioillle pyhäjärven sakissa.
enpä muista nähneeni, että tikanmäki olisi valtuustossa itsensä jäävännyt lentokenttäavustuksen yhteydessä.
hallintojohtaja varmasti tietää, kun on juristi, oliko jäävi
ja onhan sielläö se voutikin, kai hänkin tietää.
olis mukava tietää, kun tietäs, tehtiinkö tässä väärin.
no, jos väärin tehtiin, avustusta ei saa maksaa valtuuston päätöksellä, se on tuotava uusintakäsittelyyn.
rahhaa ollu jakamassa omiin hankkeisiin.
Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.
Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä