Otetaan lapset puheeksi heti ensi kerralla!

Eli Lappi koekenttänä "lasten edun" nimissä.
Kun ei oikein selviä että mitä se puheeksi ottaminen käytännön tasolla (mitä apua, mitä tukea ja kenelle ja millä tavalla = huostaanottoko)
niin arvailla taas vain voi että mikä huostahelvetti tässäkin taas saadaan Lapin perukoilla aikaiseksi.

http://yle.fi/alueet/lappi/2011/02/lapset_puheeksi_heti_ongelmien_alussa_2382352.html

Lapset puheeksi heti ongelmien alussa
julkaistu tänään klo 15:34, päivitetty tänään klo 16:16

Syrjäytymisuhan alla olevat lapset halutaan nostaa Lapissa aiempaa aikaisemmin puheeksi.
Kevään aikana esimerkiksi toimeentulotuen ja päihdehuollon työntekijöitä voidaan kouluttaa kysymään asiakkaaltaan jo ensi kohtaamisella, miten hänen lapsensa voivat.
Varhaisella mukaantulolla pyritään auttamaan koko perhettä silloin, kun ongelmat ovat alkamassa.
Lapista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hallinnoimassa perheiden hyvinvointihankkeessa ovat mukana Rovaniemen, Kittilän, Kolarin ja Sodankylän kunnat.

Projektipäällikkö Mika Niemelän mukaan kyse on uudesta työskentelytavasta, jossa lapset otetaan puheeksi kaikilla palvelunaloilla, kuten toimeentulotuessa ja työvoimatoimistossa.
- Vanhemmat voivat ottaa lasten tilanteen puheeksi tai työntekijät voivat ottaa vanhemman kanssa lasten tilanteen puheeksi. Vanhemmat saavat tieota siitä, kuinka lasta voi tukea, Niemelä sanoo.
Ei leimata erityisperheeksi
Tavoitteena on lasten syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Jotta se onnistuisi, täytyy perheen ongelmista puhumisen kynnystä madaltaa.
Niemelän mukaan vanhemmat on saatava vakuuttuneeksi siitä, että heitä ei jollakin tavoin leimata erityistapauksiksi.
- Tärkeä tieto vanhemmille on se, että tässä ei tehdä mitään erityistä joidenkin tiettyjen perheiden kohdalla, vaan että tämä on kaikille vanhemmille ja tuki vanhemmuudelle sekä lapsille, Niemelä kertoo.

Syyllisyyttä ja häpeää
Lasten puheeksi ottaminen ei ole ongelmatonta. Jokainen vanhempi kantaa sisällään pelkoa, että lapset viedään häneltä pois. Lisäksi ongelmiin ajautunut vanhempi kokee itse häpeää, sanoo THL:n tutkimusprofessori, lastenpsykiatri Tytti Solantaus.
- Niin taloudelliset ongelmat kuin mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat hyvin vahvasti leimattuja.
Ne herättävät ihmisissä itsessään syyllisyyttä ja häpeää.
Toisaalta vanhemmuus on hirveän herkkä ja sensitiivinen alue.

Vanhemmilla voi olla kokemuksia siitä, että heidät ohitetaan päätöksenteossa.
- Ja myös pelkoja siitä, että ottavatko nuo nyt lapseni pois tai mitä ne tekevät lapsille, Solantaus kuvailee.

Haluatko jutella kanssani?
Kun perheen ongelmat otetaan puheeksi, ei vanhempi saa kokea oloaan uhatuksi. Kun keskustelu aloitetaan, täytyy lähtökohtana olla turvallisuuden tunne. Solantaus kertoo esimerkin oikeasta lähestymistavasta:
- Voin asettua vanhemman rinnalle ja kertoa, että minulla on kokemusta muista perheistä tai tietoa tutkimuksista. On asioita joita vanhempi voi tehdä silloin kun on jäänyt työttömäksi tai on toimeentulovaikeuksia tai on mielenterveysongelmia, että haluaisitko jutella niistä mun kanssa?
1337
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/9599FC38-BD35-4E04-809F-129739E041E5/0/LAPSETPUHEEKSI.pdf


http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/tyon/menetelmat/lapset_puheeksi
.............
Työntekijä vanhempien tukena
Työmenetelmässä lasten ja perheen tarve lisäapuun esimerkiksi lastensuojeluun tai mielenterveyspalveluihin kartoitetaan työskentelyn kuluessa, mutta ne eivät ole työskentelyn lähtökohta.
Yhteistyössä vanhempien kanssa
ohjataan lapsi ja perhe
lisäavun äärelle..............

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ettäMUNkanssajutella kirjoitti:

Eli Lappi koekenttänä "lasten edun" nimissä.
Kun ei oikein selviä että mitä se puheeksi ottaminen käytännön tasolla (mitä apua, mitä tukea ja kenelle ja millä tavalla = huostaanottoko)
niin arvailla taas vain voi että mikä huostahelvetti tässäkin taas saadaan Lapin perukoilla aikaiseksi.

http://yle.fi/alueet/lappi/2011/02/lapset_puheeksi_heti_ongelmien_alussa_2382352.html

Lapset puheeksi heti ongelmien alussa
julkaistu tänään klo 15:34, päivitetty tänään klo 16:16

Syrjäytymisuhan alla olevat lapset halutaan nostaa Lapissa aiempaa aikaisemmin puheeksi.
Kevään aikana esimerkiksi toimeentulotuen ja päihdehuollon työntekijöitä voidaan kouluttaa kysymään asiakkaaltaan jo ensi kohtaamisella, miten hänen lapsensa voivat.
Varhaisella mukaantulolla pyritään auttamaan koko perhettä silloin, kun ongelmat ovat alkamassa.
Lapista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hallinnoimassa perheiden hyvinvointihankkeessa ovat mukana Rovaniemen, Kittilän, Kolarin ja Sodankylän kunnat.

Projektipäällikkö Mika Niemelän mukaan kyse on uudesta työskentelytavasta, jossa lapset otetaan puheeksi kaikilla palvelunaloilla, kuten toimeentulotuessa ja työvoimatoimistossa.
- Vanhemmat voivat ottaa lasten tilanteen puheeksi tai työntekijät voivat ottaa vanhemman kanssa lasten tilanteen puheeksi. Vanhemmat saavat tieota siitä, kuinka lasta voi tukea, Niemelä sanoo.
Ei leimata erityisperheeksi
Tavoitteena on lasten syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Jotta se onnistuisi, täytyy perheen ongelmista puhumisen kynnystä madaltaa.
Niemelän mukaan vanhemmat on saatava vakuuttuneeksi siitä, että heitä ei jollakin tavoin leimata erityistapauksiksi.
- Tärkeä tieto vanhemmille on se, että tässä ei tehdä mitään erityistä joidenkin tiettyjen perheiden kohdalla, vaan että tämä on kaikille vanhemmille ja tuki vanhemmuudelle sekä lapsille, Niemelä kertoo.

Syyllisyyttä ja häpeää
Lasten puheeksi ottaminen ei ole ongelmatonta. Jokainen vanhempi kantaa sisällään pelkoa, että lapset viedään häneltä pois. Lisäksi ongelmiin ajautunut vanhempi kokee itse häpeää, sanoo THL:n tutkimusprofessori, lastenpsykiatri Tytti Solantaus.
- Niin taloudelliset ongelmat kuin mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat hyvin vahvasti leimattuja.
Ne herättävät ihmisissä itsessään syyllisyyttä ja häpeää.
Toisaalta vanhemmuus on hirveän herkkä ja sensitiivinen alue.

Vanhemmilla voi olla kokemuksia siitä, että heidät ohitetaan päätöksenteossa.
- Ja myös pelkoja siitä, että ottavatko nuo nyt lapseni pois tai mitä ne tekevät lapsille, Solantaus kuvailee.

Haluatko jutella kanssani?
Kun perheen ongelmat otetaan puheeksi, ei vanhempi saa kokea oloaan uhatuksi. Kun keskustelu aloitetaan, täytyy lähtökohtana olla turvallisuuden tunne. Solantaus kertoo esimerkin oikeasta lähestymistavasta:
- Voin asettua vanhemman rinnalle ja kertoa, että minulla on kokemusta muista perheistä tai tietoa tutkimuksista. On asioita joita vanhempi voi tehdä silloin kun on jäänyt työttömäksi tai on toimeentulovaikeuksia tai on mielenterveysongelmia, että haluaisitko jutella niistä mun kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu