Ongelmana siis on tää jätkä, johon oon ollu nyt ehkä kaks vuotta ihastunut. Me oltiin tosi hyviä kavereita joskus vielä, mut nyt se on oikeestaa kuihtunu kokonaan.
En haluis jättää tätä tähän, mut tuntuu et en saa oikeen enää mitään kontaktia siihen, vaikka yritän jatkaa ihan normaalisti. En sit tiiä johtuuko musta vai tästä jätkästä, mut ei se kivalta tunnu.
Oon yrittäny jo monesti unohtaa sen, mut silti kun jokainen vastaantuleva mieshenkilö muistuttaa siitä, monet biisit, kuvat ja jopa tietyt shampoot tuo sen mieleen. Meillä ei siis oo mahollisuutta tavata IRL.
Olis ihan mukava päästä siitä "yli" ja ihastua välillä muihinki. Forever alone ei kuulosta kovin hyvältä :/
Joten, ystäväiseni, onko teillä mitään hyvää vinkkiä miten päästä herrasta yli, tai edes saada taas meidän suhde normaaliksi?
Ja anteeks sekavaa tekstiä, on yö.
En haluis jättää tätä tähän, mut tuntuu et en saa oikeen enää mitään kontaktia siihen, vaikka yritän jatkaa ihan normaalisti. En sit tiiä johtuuko musta vai tästä jätkästä, mut ei se kivalta tunnu.
Oon yrittäny jo monesti unohtaa sen, mut silti kun jokainen vastaantuleva mieshenkilö muistuttaa siitä, monet biisit, kuvat ja jopa tietyt shampoot tuo sen mieleen. Meillä ei siis oo mahollisuutta tavata IRL.
Olis ihan mukava päästä siitä "yli" ja ihastua välillä muihinki. Forever alone ei kuulosta kovin hyvältä :/
Joten, ystäväiseni, onko teillä mitään hyvää vinkkiä miten päästä herrasta yli, tai edes saada taas meidän suhde normaaliksi?
Ja anteeks sekavaa tekstiä, on yö.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehkä et vaan yritä tarpeeksi. Jos et kerran halua jättää juttua siihen, niin sitä ei silloin kuulu jättää. Yksi keino saada teidän suhde normaaliksi olis ainakin, että otat kontaktia siihen jätkään ihan oikeasti, etkä vaan mielikuvituksessa.
Miksette voi muka tavata livenä toisianne?
Oliskin noin yksinkertasta.
Oon ihan oikeesti mennyt jutteleen sille pari kertaa, mikä on jo itsessään multa saavutus, mut se "juttelu" onki ollu sit semmosta "moi mitä kuuluu hyvää moikka". En kumminkaa voi itteni kanssa siinä keskustella, enkä hirveesti viittis sitä pakottaakaan puhumaan.
Ja tätä tämmöstä hiljaiseloo on jatkunu nyt ehkä n. vuoden? Sinä aikana ollaan juteltu kunnolla ehkä kaks kertaa.
Ja livenä ei tavata koska asutaan eri paikkakunnilla ja muutenki se ois aika outoa tälleen vuoden jälkeen vaan pyytää sitä näkemään. Ja ollaan kumminki molemmat suht. ujoja.
Ja syy siihen miks haluun päästää irti enkä yrittää, on siis yksinkertaisesti se, että tää tilanne ahdistaa tosi paljon, enkä jaksais yrittää semmosta, minkä eteen tää jätkä ei näytä olevan kiinnostunu tekemään mitään.
Mut hei, kiitos kumminki vastauksista.
Mul on ollu ihan sama tilanne, se on tosi vaikeeta! Mut miks sun pitäis päästää irti? Joskus jätkil on vaiheita, et ne ei vaa ota kontaktii, typeräähän tuo on :D Mutta en usko, että teidän suhde ois loppu, kunhan ite oot kokoajan tälle jätkälle positiivinen, meet rohkeesti juttelee, miks et pyytäis et voisitte tavata?
ehdotat vaa rohkeesti tapaamista.
Ota joku uusi jätkä kiikariin, paras keksitty lääke tohon. Elämä on liian lyhyt jonkun perässä haikailuun.