Kuka tietää miten menetellä?

Verojen kannalta, velan takaisinmaksusta ei mene veroa mutta perinnöstä menee.
Tietenkin kaikki riippuu euromääristä.

Ratkaisu.. kirjoitti:

Verojen kannalta, velan takaisinmaksusta ei mene veroa mutta perinnöstä menee.
Tietenkin kaikki riippuu euromääristä.

Rintaperillisen perintövero jää, perinnön määrästä riippuen, noin 10 prosenttiin.

Kun velka (velkakirja) perustunee osaksi työn korvaamiseen, siitä tulisi maksaa asiaan kuuluva vero, joka aina on korkeampi kuin rintaperillisen perintövero.

Joten oleellista eroa kahden vaihtoehdon välillä ei liene.

old_profile_45359 kirjoitti:

Rintaperillisen perintövero jää, perinnön määrästä riippuen, noin 10 prosenttiin.

Kun velka (velkakirja) perustunee osaksi työn korvaamiseen, siitä tulisi maksaa asiaan kuuluva vero, joka aina on korkeampi kuin rintaperillisen perintövero.

Joten oleellista eroa kahden vaihtoehdon välillä ei liene.

Kiitos vastauksistanne! Vanhemmat eivät vielä kauhean iäkkäitä ole, joten tuo velkakirja on siinä mielessä huono vaihtoehto, että sitä pitäisi sitten ainakin uusia tämän tästä, ettei se pääse vanhenemaan. Pelkän suullisen sopimuksen en valitettavasti usko riittävän. Sehän on monesti nähty, millaiseksi nuo perinnönjaot pakkaavat menemään. Ahneus iskee helposti... Meitä on vain kaksi perillistä. Muuten auttaisimme vanhempia ilman korvauksia, mutta kun toinen perillinen ei vanhempien eteen tikkua ristiin laita, ei edes paljoa käy katsomassa, niin sen vuoksi ei ihan ilmaiseksi haluta tuota remontointia tehdä. Tuossa on kuitenkin tuo toinenkin perillinen välillisesti hyötymässä tekemästämme kovasta työstä, kun remontin johdosta paikan arvo on noussut paljon. Ei tuntuisi perinnönjakotilaisuudessa kovin kohtuulliselta, jos tekemäämme työtä ei huomioitaisi, ja toinenkin perillinen saisi aivan saman tekemättä yhtään mitään.

remontintekijä kirjoitti:

Kiitos vastauksistanne! Vanhemmat eivät vielä kauhean iäkkäitä ole, joten tuo velkakirja on siinä mielessä huono vaihtoehto, että sitä pitäisi sitten ainakin uusia tämän tästä, ettei se pääse vanhenemaan. Pelkän suullisen sopimuksen en valitettavasti usko riittävän. Sehän on monesti nähty, millaiseksi nuo perinnönjaot pakkaavat menemään. Ahneus iskee helposti... Meitä on vain kaksi perillistä. Muuten auttaisimme vanhempia ilman korvauksia, mutta kun toinen perillinen ei vanhempien eteen tikkua ristiin laita, ei edes paljoa käy katsomassa, niin sen vuoksi ei ihan ilmaiseksi haluta tuota remontointia tehdä. Tuossa on kuitenkin tuo toinenkin perillinen välillisesti hyötymässä tekemästämme kovasta työstä, kun remontin johdosta paikan arvo on noussut paljon. Ei tuntuisi perinnönjakotilaisuudessa kovin kohtuulliselta, jos tekemäämme työtä ei huomioitaisi, ja toinenkin perillinen saisi aivan saman tekemättä yhtään mitään.

Suhtautuu ilmiasemaanne huoleen?

Voihan kai sopimuksen tehdä kaikkien "intressien" ollessa läsnä ja paikanpäällä. Eihän täällä kukaan tiedä kuka loppujelopuksi perii kertäkin ja missä järjestyksessä.

Oikeusmoraalisisällä kirjoitti:

Suhtautuu ilmiasemaanne huoleen?

Voihan kai sopimuksen tehdä kaikkien "intressien" ollessa läsnä ja paikanpäällä. Eihän täällä kukaan tiedä kuka loppujelopuksi perii kertäkin ja missä järjestyksessä.

Luulin heidän jo kuolleen, no nythän on helpompi hoitaa asia kun ovat vielä elossa.

remontintekijä kirjoitti:

Kiitos vastauksistanne! Vanhemmat eivät vielä kauhean iäkkäitä ole, joten tuo velkakirja on siinä mielessä huono vaihtoehto, että sitä pitäisi sitten ainakin uusia tämän tästä, ettei se pääse vanhenemaan. Pelkän suullisen sopimuksen en valitettavasti usko riittävän. Sehän on monesti nähty, millaiseksi nuo perinnönjaot pakkaavat menemään. Ahneus iskee helposti... Meitä on vain kaksi perillistä. Muuten auttaisimme vanhempia ilman korvauksia, mutta kun toinen perillinen ei vanhempien eteen tikkua ristiin laita, ei edes paljoa käy katsomassa, niin sen vuoksi ei ihan ilmaiseksi haluta tuota remontointia tehdä. Tuossa on kuitenkin tuo toinenkin perillinen välillisesti hyötymässä tekemästämme kovasta työstä, kun remontin johdosta paikan arvo on noussut paljon. Ei tuntuisi perinnönjakotilaisuudessa kovin kohtuulliselta, jos tekemäämme työtä ei huomioitaisi, ja toinenkin perillinen saisi aivan saman tekemättä yhtään mitään.

Ei se saatava ihan noin vaikeasti mene.
Jos saatavan unohtaa täysin niin se menee vanhaksi mutta jos velkoja on aktiivinen ja karhuaa velkaa niin karhuamisesta lähtee uusi vanhenemisaika.
Ja voittehan te sopia vanhempienne kanssa osamaksusopimuksesta, vaikka 5€/kk jolloin saatava pysyy koko ajan voimassa.

Testamentissa on se huono puoli että sen voi aina korvata uudemmalla ja sisällöltään erinlaisella joten se on samaa tasoa kuin suullinen lupaus.

Vanheneminen kirjoitti:

Ei se saatava ihan noin vaikeasti mene.
Jos saatavan unohtaa täysin niin se menee vanhaksi mutta jos velkoja on aktiivinen ja karhuaa velkaa niin karhuamisesta lähtee uusi vanhenemisaika.
Ja voittehan te sopia vanhempienne kanssa osamaksusopimuksesta, vaikka 5€/kk jolloin saatava pysyy koko ajan voimassa.

Testamentissa on se huono puoli että sen voi aina korvata uudemmalla ja sisällöltään erinlaisella joten se on samaa tasoa kuin suullinen lupaus.

>>Testamentissa on se huono puoli että sen voi aina korvata uudemmalla ja sisällöltään erinlaisella joten se on samaa tasoa kuin suullinen lupaus.

old_profile_45359 kirjoitti:

>>Testamentissa on se huono puoli että sen voi aina korvata uudemmalla ja sisällöltään erinlaisella joten se on samaa tasoa kuin suullinen lupaus.

Tarkoitin samala tasolla sitä että lupaukseen testamentata jotakin on suhtauduttava kuin suulliseen lupauksen.
Tosin testamentti tehdään kirjallisena mutta sen voi kumota aivan yhtä helposti kuin voi tehdäkkin.

Asiahan on oikein hyvin aloittajan kohdalla jollei tämä toinen perillinen saa tietää asiasta ja pääse ylipuhumaan vanhempiaan.

Velkahan olisi velka eikä sitä toinen Perillinen pystyisi puhumalla muuttamaan miksikään.

Mutta kuten mainitsin kyse on luottamuksesta joten siitä vain testamentin väsäämisen ja toivoa että kaikki menee hyvin.

Tietenkin. kirjoitti:

Tarkoitin samala tasolla sitä että lupaukseen testamentata jotakin on suhtauduttava kuin suulliseen lupauksen.
Tosin testamentti tehdään kirjallisena mutta sen voi kumota aivan yhtä helposti kuin voi tehdäkkin.

Asiahan on oikein hyvin aloittajan kohdalla jollei tämä toinen perillinen saa tietää asiasta ja pääse ylipuhumaan vanhempiaan.

Velkahan olisi velka eikä sitä toinen Perillinen pystyisi puhumalla muuttamaan miksikään.

Mutta kuten mainitsin kyse on luottamuksesta joten siitä vain testamentin väsäämisen ja toivoa että kaikki menee hyvin.

ei todellakaan ole minkään arvoinen, vain kirjallinen on pätevä. meille kävi: remontoitiin tuhansilla euroilla mökki jonka piti jäädä miehelleni, kas kummaa se testamentti jossa tämä oli mainittu oli "kadonnut" ja vainaja muka oli testamentannut mökin sisarensa tyttärelle..vainajan sisar oli kuolleen edunvalvoja tietty niin, myöhemmin perijätär mölöytti että piti vainajan kätä ohjailla allerkirjoittamaan edunvalvojan laatima uusi testamentti..tuhannet eurot menivät, mitää ei käteen jäänyt paitsi ikuinen raivo ja viha.joo tapeltu on tuomareitten välityksellä tuloksetta, perijätär suullisesti lupasi että saamme käytellä mökkiä no mökin laittoi myyntiin..

ssäää kirjoitti:

ei todellakaan ole minkään arvoinen, vain kirjallinen on pätevä. meille kävi: remontoitiin tuhansilla euroilla mökki jonka piti jäädä miehelleni, kas kummaa se testamentti jossa tämä oli mainittu oli "kadonnut" ja vainaja muka oli testamentannut mökin sisarensa tyttärelle..vainajan sisar oli kuolleen edunvalvoja tietty niin, myöhemmin perijätär mölöytti että piti vainajan kätä ohjailla allerkirjoittamaan edunvalvojan laatima uusi testamentti..tuhannet eurot menivät, mitää ei käteen jäänyt paitsi ikuinen raivo ja viha.joo tapeltu on tuomareitten välityksellä tuloksetta, perijätär suullisesti lupasi että saamme käytellä mökkiä no mökin laittoi myyntiin..

Vaikka testamentilla luvattiin jotakin niin eipä sitten toteutunutkaan.

Eli älkää luottako testamenttiin sillä se on kuin lottokuponki, kuolinhetkellä se realisoituu jos hyvin käy.

remontintekijä kirjoitti:

Kiitos vastauksistanne! Vanhemmat eivät vielä kauhean iäkkäitä ole, joten tuo velkakirja on siinä mielessä huono vaihtoehto, että sitä pitäisi sitten ainakin uusia tämän tästä, ettei se pääse vanhenemaan. Pelkän suullisen sopimuksen en valitettavasti usko riittävän. Sehän on monesti nähty, millaiseksi nuo perinnönjaot pakkaavat menemään. Ahneus iskee helposti... Meitä on vain kaksi perillistä. Muuten auttaisimme vanhempia ilman korvauksia, mutta kun toinen perillinen ei vanhempien eteen tikkua ristiin laita, ei edes paljoa käy katsomassa, niin sen vuoksi ei ihan ilmaiseksi haluta tuota remontointia tehdä. Tuossa on kuitenkin tuo toinenkin perillinen välillisesti hyötymässä tekemästämme kovasta työstä, kun remontin johdosta paikan arvo on noussut paljon. Ei tuntuisi perinnönjakotilaisuudessa kovin kohtuulliselta, jos tekemäämme työtä ei huomioitaisi, ja toinenkin perillinen saisi aivan saman tekemättä yhtään mitään.

Hyvin hajanaisesti kokemuksiani.
Kokemuksesta nimittäin on.
Kustansin ensin laajat piha-alueen työt ja -kunnostukset.
Sen jälkeen vakuutusyhtiön teettämän vesivahinkoremontin yhteydessä perusparannuksia ja esteettömän asumisen mahdollisuuden vanhemmalleni. Toinen heistä oli kuollut jo aiemmin, yli 25 v. sitten. Nyt sitten tämä toinenkin vanhemmistani kuoli.
Lakimiehen tekemässä perunkirjassa summa kirjattiin velaksi. Töistä oli tarkka päiväkirja, ostoista ja tehdyistä työtunneista. Velaksi kirjattiin vain maksetut ostot. Sen paperin jonka tein, kirjasin "Olen käyttänyt omia varojani seuraavasti." Sisarukset ja vanhempani aikoinaan, remontin jälkeen hyväksyivät menot.

Summa oli kuitenkin niin huomattava ettei vainajalla ollut rahavaroja summan maksamiseen. Siitäkin oli puolet vainajalle ja toinenpuoli ensinkuolleen vanhempani perikunnalle. Tultiin tilanteeseen jossa laki sanoo että velka on maksettava ennen perinnönjakoa. Lakimies esitti vain yhden vaihtoehdon. Koko omaisuus on myytävä arviolta noin 400 000,oo euroa jotta saadaan se muutaman kymmenen tuhannen euron lasku maksettua minulle.
"Ei käy. Ei se ole tarkoitus". Lainmukaan muka voidaan vaatia koko omaisuuden realisointia velan maksamiseksi vaikka puolet omaisuudesta on ensin kuolleen perikunnan. Muut sisaruksistani, eivät osallistunet remonttiin omalla työllää. "Ei korviaan loksauttaneet koko asialle".

Ensinnäkään kukaan ei tiedä lähtöjärjestystä, täältä maanpäältä. Siihen ei kannata luottaa että on itse perillinen.

Perintö on se minkä perinnönjättäjä jättää perillisille. Se on kokonaisuudessaan vastaanotettava sellaisena kun se on perittävien kuolinhetkellä. Perinnön määrää tai laatua ei voi valita. Senjälkeen kun perintö on otettu vastaan sen kanssa voi tehdä itse mitä tykkää.

Jos oikein ymmärsin, niin tilanne on vähän samantapainen kuin meilläkin oli. Mutta minä puolestani ajattelin enemmän sitä että tällä minun viimeisellä vanhemmallani olisi paremmat olosuhteet elämän loppupuolella, kun kerran asuntoon tuli vakuutusyhtiön korvaama remontti. Remonttia ei voi tehdä ja kustantaa perinnönpäälle. Perintö aikoinaan jaetaan lainmukaan tasan perillistenkesken, arvon mukaan. Eli sen pitää toimia velkakirja pohjaisesti, jolloin velka on maksettava ennen perinnönjakoa, ja siinävaiheessa ellei riittäviä rahavaroja ole koko omaisuus realisoida, eli myydä.Sen voit silloin vaikka itse ostaa.

Se omaisuus mitä kuolinhetkellä on, se jaetaan tasan perillisten kesken ja arvon mukaan. Jos perilliset sopivat niin toisinkin se voidaan jakaa sopimusperiaatteella. Siihen ei kannata luottaa. Yks vaihtoehto on se että vanhempasi luovuttavat teille kiinteän omaisuutensa jo nyt. Se voi tapahtua vaikka kauppakirjalla. Esimerkiksi nii että jos omaisuuden arvo on vaikka se mikä meillä oli 400 000.oo euroa ja remontin arvo 40 000.oo euroa, niin sinä saat 240 000.oo euron edestä esim. asunnon ja tontin ja toinen sisarus 200 000.oo euron arvosta vaikka kesäpaikan tai jotain muuta kiinteistöä. Kauppakirjaan maininta: Myyntihinta maksetaan pyydettäessä. Yks vaihtoehto on että vanhempasi lahjoittaa alle 20 000.oo euron arvosta Sinulle lahajana / joka vuosi, kiinteistöä kunnes remonttisumma on maksettu. Tai paremminkin en tiedä tästä lahjoituspuolesta mitään muuta kuin että se veroton summa on korkeintaan 20 000.oo euroa.

ssäää kirjoitti:

ei todellakaan ole minkään arvoinen, vain kirjallinen on pätevä. meille kävi: remontoitiin tuhansilla euroilla mökki jonka piti jäädä miehelleni, kas kummaa se testamentti jossa tämä oli mainittu oli "kadonnut" ja vainaja muka oli testamentannut mökin sisarensa tyttärelle..vainajan sisar oli kuolleen edunvalvoja tietty niin, myöhemmin perijätär mölöytti että piti vainajan kätä ohjailla allerkirjoittamaan edunvalvojan laatima uusi testamentti..tuhannet eurot menivät, mitää ei käteen jäänyt paitsi ikuinen raivo ja viha.joo tapeltu on tuomareitten välityksellä tuloksetta, perijätär suullisesti lupasi että saamme käytellä mökkiä no mökin laittoi myyntiin..

Tällasta tapahtuu kaiken aikaa. Minullekkin nousee karvat pysyyn.

Lisäksi ahneiden ihmisten menttaliteetti on jus tuo, nopeasti kaikki myyntiin. Niin että toiset ei ehdi hei huutoo huutamaan.

Betty II kirjoitti:

Hyvin hajanaisesti kokemuksiani.
Kokemuksesta nimittäin on.
Kustansin ensin laajat piha-alueen työt ja -kunnostukset.
Sen jälkeen vakuutusyhtiön teettämän vesivahinkoremontin yhteydessä perusparannuksia ja esteettömän asumisen mahdollisuuden vanhemmalleni. Toinen heistä oli kuollut jo aiemmin, yli 25 v. sitten. Nyt sitten tämä toinenkin vanhemmistani kuoli.
Lakimiehen tekemässä perunkirjassa summa kirjattiin velaksi. Töistä oli tarkka päiväkirja, ostoista ja tehdyistä työtunneista. Velaksi kirjattiin vain maksetut ostot. Sen paperin jonka tein, kirjasin "Olen käyttänyt omia varojani seuraavasti." Sisarukset ja vanhempani aikoinaan, remontin jälkeen hyväksyivät menot.

Summa oli kuitenkin niin huomattava ettei vainajalla ollut rahavaroja summan maksamiseen. Siitäkin oli puolet vainajalle ja toinenpuoli ensinkuolleen vanhempani perikunnalle. Tultiin tilanteeseen jossa laki sanoo että velka on maksettava ennen perinnönjakoa. Lakimies esitti vain yhden vaihtoehdon. Koko omaisuus on myytävä arviolta noin 400 000,oo euroa jotta saadaan se muutaman kymmenen tuhannen euron lasku maksettua minulle.
"Ei käy. Ei se ole tarkoitus". Lainmukaan muka voidaan vaatia koko omaisuuden realisointia velan maksamiseksi vaikka puolet omaisuudesta on ensin kuolleen perikunnan. Muut sisaruksistani, eivät osallistunet remonttiin omalla työllää. "Ei korviaan loksauttaneet koko asialle".

Ensinnäkään kukaan ei tiedä lähtöjärjestystä, täältä maanpäältä. Siihen ei kannata luottaa että on itse perillinen.

Perintö on se minkä perinnönjättäjä jättää perillisille. Se on kokonaisuudessaan vastaanotettava sellaisena kun se on perittävien kuolinhetkellä. Perinnön määrää tai laatua ei voi valita. Senjälkeen kun perintö on otettu vastaan sen kanssa voi tehdä itse mitä tykkää.

Jos oikein ymmärsin, niin tilanne on vähän samantapainen kuin meilläkin oli. Mutta minä puolestani ajattelin enemmän sitä että tällä minun viimeisellä vanhemmallani olisi paremmat olosuhteet elämän loppupuolella, kun kerran asuntoon tuli vakuutusyhtiön korvaama remontti. Remonttia ei voi tehdä ja kustantaa perinnönpäälle. Perintö aikoinaan jaetaan lainmukaan tasan perillistenkesken, arvon mukaan. Eli sen pitää toimia velkakirja pohjaisesti, jolloin velka on maksettava ennen perinnönjakoa, ja siinävaiheessa ellei riittäviä rahavaroja ole koko omaisuus realisoida, eli myydä.Sen voit silloin vaikka itse ostaa.

Se omaisuus mitä kuolinhetkellä on, se jaetaan tasan perillisten kesken ja arvon mukaan. Jos perilliset sopivat niin toisinkin se voidaan jakaa sopimusperiaatteella. Siihen ei kannata luottaa. Yks vaihtoehto on se että vanhempasi luovuttavat teille kiinteän omaisuutensa jo nyt. Se voi tapahtua vaikka kauppakirjalla. Esimerkiksi nii että jos omaisuuden arvo on vaikka se mikä meillä oli 400 000.oo euroa ja remontin arvo 40 000.oo euroa, niin sinä saat 240 000.oo euron edestä esim. asunnon ja tontin ja toinen sisarus 200 000.oo euron arvosta vaikka kesäpaikan tai jotain muuta kiinteistöä. Kauppakirjaan maininta: Myyntihinta maksetaan pyydettäessä. Yks vaihtoehto on että vanhempasi lahjoittaa alle 20 000.oo euron arvosta Sinulle lahajana / joka vuosi, kiinteistöä kunnes remonttisumma on maksettu. Tai paremminkin en tiedä tästä lahjoituspuolesta mitään muuta kuin että se veroton summa on korkeintaan 20 000.oo euroa.

>>Yks vaihtoehto on että vanhempasi lahjoittaa alle 20 000.oo euron arvosta Sinulle lahajana / joka vuosi, kiinteistöä kunnes remonttisumma on maksettu. Tai paremminkin en tiedä tästä lahjoituspuolesta mitään muuta kuin että se veroton summa on korkeintaan 20 000.oo euroa.