ja viljely ei loppuisi, miten se tapahtuisi sitä he eivät kerro..
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84546046983682905/default/maa-puutarha-tulot.gif
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84546046983682905/default/maa-puutarha-tulot.gif
Vastaukset 6
Vanhimmat
-
Tuossa
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
raportissa Suomen parhaat maatalouden asiantuntijat pohtivat mitä tapahtuisi erilaisissa tukivaihtoehdoissa. Heistäkään kukaan ei usko että maatalous kokonaan loppuisi vaikka tuet poistettaisiinkin.
http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/040.pdf
Rehukustannusten vaikutus Suomen maidontuotannon kilpailukykyyn
– vertailumaina Ruotsi, Tanska, Saksa ja Puola
"Ilman
tukia maataloustulo jäi Suomen tyypillisillä tiloilla negatiiviseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman tukia
tuotoilla pystyttäisiin kattamaan kokonaan vain maidontuotannon kassamenot mutta poistot vain osittain.
Lisäksi pääomaa sitoutettaisiin maidontuotantoon ilman korvausta eikä myöskään omalle työlle
jäisi korvausta. Kun tuet lisättiin maidontuotannon tuottoihin, Suomen tilojen kannattavuus oli Ruotsin
50, Tanskan 100 ja Saksan 55 lehmän tilaa parempi. Toisaalta kannattavuus jäi edelleen Saksan 80 ja
Puolan 50 lehmän tilaa heikommaksi".
"Vertailumaita korkeammat kone- ja kalusto- sekä
rakennuskustannukset selittynevät lyhyemmällä kasvukaudella, minkä vuoksi rehuja joudutaan Suomessa
varastoimaan vertailumaita enemmän. Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti
hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa. Lisäksi Suomessa
saman satomäärän korjaamiseen tarvitaan enemmän pinta-alaa kuin vertailumaissa, koska
satotasot ovat Suomessa muita maita alhaisemmat. Siten rehuntuotantoon käytettävän peltomaan kokonaiskustannus
100 maitokiloa kohti on Suomessa korkea."
"Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa."
Tuohan ei ole totta. Nyt jos ajatellaan että halutaan laadullilsesti hyvää säilörehua niin ratkaisevaahan on kasvuaste. Nyt jos meillä on lämpötila luokkaa 15 astetta ja vaikkapa Tanskassa luokkaa 25 astetta niin mites on? Kummassa on enemmän aikaa korjata rehu kasvuasteeltaan samana? No meillä tietysti koska korkeammassa lämpötilassa kasvu ja siten rehun vanheneminen tapahtuu nopeammin. Itse asiassa meillä on käytettävissä enemmän päiviä laadullisesti hyvän säilörehun korjuuseen.
Luonnonolosuhteet selittävät tietenkin osan tehottomuudesta, mutta kyllä tukien turruttava vaikutus maataloustuotannon tehokkuuteen on merkittävä. Luulenpa maatalouden asiantuntijoidenkin ajatelleen samansuuntaisesti. Pari vuotta sitten kepun puoluesihteeri Jarmo Korhonen vastasi Iltalehden haastattelussa kysymykseen, mitä tapahtuu kun kansallinen tuki poistetaan, että ei siinä muuta tapahdu kuin tilakokojen suureneminen. Korhonen ei itse ole asiantuntija, mutta hänellä oli niihin aikoihin käytössään parhaat taustavoimat tämän kysymyksen suhteen.
kansallisen rahoituksen poistaminen tietää maataloutemme loppua ja tuolisi Suomalaisille hyvin kalliiksi.