Olen 17v POIKA ja alkanut miettimään, että sairastankohan anoreksiaa. Liikun paljon viikossa ja syön melko vähän päivässä. Syön varmaan jotain 500-1000 kaloria kun se suositus mun ikäiselle olisi se vähintään 2000 kaloria. En varmaan koskaan syö edes 1000 kaloria päivässä vaan se jää tuohon 500-900 kalorin väliin. Olen 177-178 cm pitkä ja painan 57 kiloa. Olen laihduttanut itteni 76 kilosta tohon nykyiseen kiloon koska tunsin silloin itseni lihavaksi. Kävelen useita kilometrejä päivässä ja myös juoksen paljon. Nyt kuitenkin pelkään, että alanko sairastamaan jo anoreksiaa kun tosiaan liikun usein ja syön vähän. Lisäksi aina kaupassa käydessäni katson lähes aina kaikkien ostamani ruokien kalorimäärät. Esim. suklaapatukan kalorimäärät luen hyvin tarkasti ja jos se näyttää liikaa niin en osta sitä. Vanhempani eivät ole huolissaan tästä vaan kehottavat liikumaan mutta samalla kuitenkin syömään paljon. Kavereille en ole viittinyt puhua edes tästä kun en oikeen tiedä miten ne suhtautuvat tähän. Eivät varmaan ota vakavissaan tätä. Eikä oikein tosi läheistä ystävää mulla taida olla juuri ketään. Joten ajattelin täällä nimettömänä kysyä mielipidettänne tästä asiasta. Pitäisikö mun mennä jollekin lääkärille juttelemaan tästä vai mitä teen? Ei tämä tilanne mua niin hirveästi vaivaa koska elämässäni menee muuten hyvin. Koulu sujuu erinomaisesti ja mulla on paljon kavereita ja olen mukava ihminen kaikin puolin. Toivottavasti tänne tulisi asiallisia vastauksia eikä mitään v*ttuiluviestejä, että "olet sairas tyyppi. mee hoitoon" yms.. Ja enemmän tytöiltä toivoisin vastauksia kun tietääkseni tää anoreksia sairaus on yleisempi tytöillä kuin pojilla. Vastailkaas ihanat tytöt! :)
Kärsinkö anoreksiasta?
17v poika kyselee...
2171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ratkaisevaa on se onko kyseessä pakkomielle. Voitko tarvittaessa/halutessasi nostaa kalorimäärää ilman ahdistusta, vai alatko oireilla heti? Jos ajatus syömisestä tai lihomisesta ihan oikeasti ahdistaa, niin silloin asiasta lienee parasta käydä juttelemassa jonkun kanssa. Ei se välttämättä vielä ole anoreksiaa, mutta epänormaalia se on. Ymmärräthän tämän? Loppujen lopuksi sen painon tarkkailu ei ole niin tärkeää kunhan elimistö pysyy kunnossa ja terveenä ja saat kuitenkin riittävästi energiaa ja ravinteita kroppaasi. Syömäsi määrät kuulostavat kyllä hurjan pieneltä ja kannattaisi yrittää vähän enemmän syödä, mutta ratkaisevaa on tosiaan se suhtautuminen ruokaan ja syömiseen, ei niinkään se miltä näytät.
onko sinun mahdollista mennä juttelemaan asiasta esim. kouluterveydenhoitajalle? Tuosta saattaa hyvinkin kehkeytyä vakavampikin syömishäiriö siksi kannatta nyt puuttua tilanteeseen napakasti .Poikani on ollut sairaalahoidossakin syömishäiriö vuoksi enkä sitä kokemusta kenellekkään haluaisi.Joten hoida ittesi ennenkuin menee vakavammaksi.