rauhoittavat ja yo- kirjoitukset

Sinut voidaan tuomita dopingista..

Meidän lukiossa pidettiin huumetestit ennen kirjoituksia. Jos verestä löytyi esimerkiksi kofeiinia, erotettiin heti koulusta.

Oisko betasalpaajat kuitenkin fiksumpi vaihtoehto, jos jännittämisestä vain kyse?

Entä lakstatiivit?

Jos pääsee lusikallinen housuun kesken ruotsin kuuntelun, kukaan ei varmaan edes kuule, luulevat turinaa sivulauseeksi. Hajua ruotsinkieleksi.

Suosittelen juomaan erittäin paljon vettä, ja syömään parsaa sekä Ananasta.

Hirmuinen kusihätä, kusi nousee päähän, ja ruotsinkieli onnistuu.
- Tässä aloittajalle samantasoinen vastaus, mitä itse yllä esitti.

Mitä mömmöhippejä Lukiossa nykyään on? Wanhojenpäivän iltana / abiristeilyillekin pitää kaikki paskat ja viinat kuljettaa, ja käyttääntyä kuin 2-vuotiaat. Ja kysellä täällä viellä apua, kuinka salakuljetus laivalle onnistuisi.. Eikö edes paria kirjoitusta voisi hoitaa ilman päihteiden käyttöä?

Amiksen roskis olisi oikea opiskelupaikka, ja torinpenkki mainio vapaa-ajanviettopaikka, josta löytyää hengettömiä hengenystäviään pullo kädessä.

Mitähän siellä abi-risteilyllä olet vetänyt, kun jo paperia pelkäät :D

Rauhoittavat vaikuttavat myös ajattelukykyyn.. sulla täytyy olla kokemusta rauhoittavien käytöstä, jotta tiedät, miten sä reagoit niihin. En suosittele, koska ajattelu ei sillai ehkä kulje normaalisti...

Oma tarinani: Viikkoa ennen äikän essee-kirjoituksia loukkasin polveni urheillessa pahasti, ja jouduin selviämään kirjoitusten yli kipulääkkeiden avulla. Myöhemmin polveni leikattiin.. Olen todella harvoin kipeä, enkä muutenkaan käytä mitään lääkkeitä kuin tosi harvoin, joten minulle ottamani lääkkeiden määrä kirjoitusten aikana oli suuri, äikän kirjoituksissa lähes yliannos..

Mutta tosiaan aamulla otin (tyhjään vatsaan) ensimmäisen burana 600:sen ennen koululle lähtöä. Juuri ennenkuin pääsin omalle paikalleni astuin huonosti, ja polveeni alkoi särkemään jumalattomasti ja alkoi myös pyörryttää. Teki mieli kokonaan skipata kirjoitukset (äikkä ei koskaan ollut vahva aineeni koulussa, ja pelkäsin jopa, että en pääsisi sitä läpi..), ja lähteä lääkäriin näyttämään polveani. Äikkä oli kuitenkin viimeinen pakollinen aine, mitä minun enää piti kirjoittaa, ja olin jo saanut tekstitaidosta ok pisteet, joten päätin tsempata, ja otin jo toisen buranani..

Noh, kirjoitukset alkoi, ja yritin saada edes selkoa, mitä annetussa ainoistossa luki. Huomasin, että hädintuskin muistin, mitä sanottiin lauseessa, jonka olin juuri lukenut. Päädyin lopulta arvalla valitsemaan yhden teksteistä, ja kirjoitin parhaani mukaan. Yleensä tapanani on lukea kirjoitelmani kokonaisuudessaan läpi aina aika-ajoin sitä kirjoittaessani, jotta tekstistä tulisi yhtenäinen kokonaisuus. Nyt vain kirjoitin käytännössä mitä sylki suuhun tuo, ja pariinkin otteeseen olin vähällä purskahtaa nauruun kesken kirjoitusten! :D Jouduin ottamaan vielä kolmannenkin buranan kirjoitusten aikana, jotta kestän jalkakipuni.

Sain lopulta esseen valmiiksi, ja lopuksi lukaisin sen läpi, kun aikaakin oli vielä reilusti jäljellä. Huomasin lukiessani esseetä läpi, että en muistanut yhtään, mitä siihen olin kirjoittanut. Teksti oli täysin vieras, ihan kuin joku toinen olisi sen kirjoittanut, vaikka itsehän sen kirjoitin juuri äsken! Tämä oli siis vain luonnos, joka oli tarkoitus kirjoittaa puhtaaksi parenneltuna versiona. Päädyin lopulta puhtaaksi kirjoittaa tekstin suoraan ilman mitään suurempia muutoksia, koska en oikeasti ollut yhtään perillä tekstistä. Palautettuani paperit en edes muistanut, mistä aiheesta olin kirjoittanut. En edes suurpiirteisesti: ydinsodasta, joulusta, kesälomasta vai kenties Tanskan kuninkaallisista, EI MITÄÄN HAJUA!!

Äikän essee-kirjoitus on vieläkin minulle täysin mysteeri! Jäin odottamaan, että saisin I:n papereihin, ja joutuisin aloittamaan kirjoitukset kokonaan uusiksi (olin jo vuosi sitten kirjoittanut muut pakolliset). Viikko kirjoitusten jälkeen äikän ope antoi alustavat pisteet, ja minun esseetäni hän ylisti vapautuneeksi ja rennoksi tekstiksi, jossa oli asiaa ja jota oli helppo ja virkistävä lukea. Huusin riemusta, kun sain kuulla, että sain esseestä 40pistettä (mikä oli koko lukioaikani paras!), tärisin onnesta ja pari ilon kyyneltäkin siinä tuli.. Nyt saisin varmasti lakin päähäni, vaikka loput (ylimääräiset) menisivätkin täysin penkin alle. :)

Lopulta sain kaikista kevään kirjoituksista arvosanan yli omien odotusteni, jopa parilla arvosanalla. Lopuissa onneksi pärjäsin vähemmällä lääkityksellä.. Polvi täysin paskana lääkityksen alaisena kirjoitukset menivät siis minulta omaan tasooni nähden loistavasti. Täytyy sanoa, että onneksi jaksoin odottaa leikkausta kirjoitusten yli, sillä muuten en olisi läpäissyt niitä..

Vaikka kirjoitin odotuksiani paremmin ollessani "huumeissa" kirjoituksissa, jos olisin voinut, olisin kirjoittanut selvin päin ilman mitään lääkitystä. Onnekseni kirjoitin hyvin, mutta niin huumautuneeni kaikki ainekset täydelliseen katastrofiin oli valmiina! Näin jälkikäteen ajateltuna en ottaisi mitään lääkkeitä kirjoituspäivänä tai sen välittömässä läheisyydessä, jos ei olisi täysin pakko.

Suosittelen, että menet kirjoituksiin ilman mitään rauhoittavia tai muita aineita. Varmasti pystyt kirjoittamaan vapautuneesti ja persoonallisesti ilmankin! Ei kannata ottaa turhaa stressiä kirjoituksista, se se pilaa suorituksen. Itse kirjoitin terveystiedosta M:n, vaikka olin käynyt vain yhden pakollisen kurssin ja aloitin lukemaan TT:n kirjoituksiin vasta kaksi päivää ennen h-hetkeä. Ilmottauduinkin TT:n kirjoituksiin hetken mielijohteesta täyttäessäni ilmottautumiskaavaketta, vihasin AINA terveystietoa kouluaineena! :)

Eli tiivistettynä: ÄLÄ ota mitään "huumeita", valmistaudu huolella lukemalla vanhoja koulukirjoja JA etsimällä syventäviä tietoja esim. eri medioista ja omista kokemuksísta; kirjoita rennoin mielin, mutta tosissaan - ja saat haluamasi arvosanat! :) Tsemppiä kirjoituksiin!

Kaikki ns. rauhoittavat vaikuttavat enempi tai vähempi aivotoimintaa hidastavasti, hieman eri asia on jos olet jo käyttänyt niitä, aiemmin.
Ei kannattane yrittää...

Mitään nappeja ei kannata kyllä ottaa, pienestäkin annoksesta tulee helposti "nuutunut" olo, eikä kirjoituksissa välttämättä ole päätä eikä häntää sen jälkeen.

Suosittelen ylppäreiden aikaan syömään suhteellisen monipuolista ravintoa/ei mitään kovin raskasta (siis normaaliannos, mutta ei mitään mäkkäriaterioita tms.) ja esim. illalla käymään ulkona (että tulee hyvin uni) ja varsinkin ekojen kokeiden aikaan kannattaa myös tehdä pieni happihyppely ennen koesaliin menoa (hyppiä vaikka x-hyppyjä pihalla, että saa vähän ylimääräistä energiaa pois ja raikas ilma piristää ;)).

Itse ainakin huomasin, että ensimmäiset kokeet olivat pahimpia tuon jännityksen kanssa. Ensimmäiset kirjoitukset olivat niitä pahimpia, mutta mitä pidemmälle mennään kirjoituksissa, niin sitä vähemmän jaksaa stressata. Itse kirjoitin seitsemän ainetta keväällä ja äikän, psykan ja enkun kokeissa vähän jännitti, mutta seuraavan viikon matikka, yhteiskuntaoppi ja lyhyet kielet menikin jo huomattavasti helpommin vähän kuin rutiinilla ;)

Itse olen aina ottanut propralia, joka on siis beetasalpaaja. Olen saanut tuota kohonneen sykkeen hoitoon ja on paljon mukavampi tehdä koetta, kun syke ei ole 112-116 ja henkeä ei ahdista.

No ei rauhottavissa mitään pahaa oo, jos jollain oikeesti on tosi paha koejännitys ja ahdistus, mikä haittaa kokeentekoa. Tietenkin on hyvä ennen koetta testata niitä rauhoittavia ja miten ne vaikuttaa vai vaikuttaako ollenkaan. Tosi pienet annokset ei ainakaan muhun edes juuri vaikuttanut, ehkä hieman lievensi sitä kaikkein pahinta ahdistuspiikkiä. Eri valmisteet vaikuttaa eri tavoin eri ihmisiin. Ite oon ottanut kirjoituksiin diapamia (ei toiminut) ja opamoxia, ja meni ihan hyvin & ajatukset liikku normaalisti, koska otin niitä sopivasti.

Huonommin olis mennyt kirjoitukset, jos olisin mennyt ilman ja saanut paniikkikohtauksen kokeessa TAI kauheessa kiireessä sählännyt huonot vastaukset.