olo. pelkään, että joku aamu en enää jaksakkaan nousta ja suorittaa tätä elämää.
Yksinäinen
kukaan ei ota kii
28807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
joku päivä huomaat ettei joku päästä irti ei millään. aikanaan.
Minä kyllä enempi elän, ei suorittaminen ole elämää.
ilmeisesti on?
Elämää?
;)
ilmoille. Mitä enemmän sinulla on tavallisia arkipäivän elämässä syntyviä kontakteja, sitä enemmän tapaat ihmisiä ja sitä suurempi mahdollisuus on että tapaat jonkun, josta voi tulla sinulle rakas.
Näin se menee. Halveksimatta harrastuspiirejä, uimahalleja ym ym ym.
Kaikki tuntuu olevan jotenkin vaikeata. Ylös nouseminen vuoteesta puoleenpäiviin asti välillä vasta ilta päivällä mikään ei innosta .yö myöhään valvon .Miks mä olen täällä mitä vitun väliä millään on .Ennen oli toisin kaikki meni veit mennessäsi elämäni kaikki meni mukanasi .päivittäiset taas huomenna pahalta tuntuu
Kannattaa hakea apua. Oman elämän ohjat pitää olla omissa käsissä niin, että niitä ei kukaan voi viedä. Elämänhallintaa voi nykyään opiskella, jos se ei muuten luonnistu. Hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin kuuluu tietynlainen vuorokausirytmi, sun rytmisi on väärä, joten ei mikään ihme, että "mikään ei innosta".
ei aina niin helppoo,
Ei tartte kokeilla. Olen elävä esimerkki.
Siksikö meni maku elämästä.. Se on ikävää, mutta ei estä elämästä. Koita saada oikea rytmi elämääsi, älä valvo niin myöhään, niin heräät aikaisemmin.
Kaikella on väliä, niin myös sinun elämälläsi. Uusia rakkauksia tulee, kasvat ihmisenä, opit uusia asioita, opiskelun tai työn tai vain elämän koulua. Opit luottamaan enemmän itseesi silloin ei ole niin riippuvainen muista.
Mene lenkille/ salille, se antaa hyvän olon... Tsemppiä eloosi.
muka olevinaan tsemppaa 'uhrejaan'? Aika noloa, sanoisin.. Koita keksiä jo jotain parempaa tekemistä itsellesi. Et sinä noin hyvitä tekojasi kenellekään. Etkä paranna sinusta saatua mielikuvaa millään tavalla. Sorry vaan mut näin se on. Hyvästi sulle. Eikä edes hyvällä.
Ps. En ole sit edellinen.
Kyllä kenenkään sydäntä särkenyt. Haukut väärää puuta. Vai eikö toista saa auttaa ?
Ajattelin sinua erääksi mieheksi.. Saahan sitä auttaa mut kornia se olis jos olis itse se toisen sydämen särkijä.
Elämästä pitää nauttia: 'elämän tarkoitus on murheen karkoitus'. Laskuja ja maksuja suoritetaan, elämää eletään joten ala elää, että joku saa sinusta kiinni.
elämä on outo laji..täällä ollaan aikamme ja sit poistutaan..ei täst ota vittu kukaan selvää..
kukaan muu ei voi elää minua.
Ollet kovasti nuori, jos sanot noin. "Olo täällä" tarkoittaa, että pitää elää ja oppia jotakin. Eläminen ja oppiminen auttaa sitten selvittämään "oudon lajin" tarkoituksen. Ajatusta, asennetta, mieltä ja mielikuvitusta käyttöön niin kaikki selviää aikanaan.
on tärkeä. Itselle vaikea laji, kun ei ole pakko nousta joka aamu töihin. Mutta yritän taas, väliin onnistuen väliin (kuten nyt) epäonnistuen mennä suht. koht. ajoissa (mulle klo 24) nukkumaan ja suht. koht. ajoissa 9-10 aikaan ylös.
Kannattaa hommata myös joku liikuntarutiini vaikka 2 krt viikossa uimaan tms, ja joka päivä pieni lenkki ulkosalla. Jos jää neljän seinän sisälle, nyhvää vaan koneen ja telkkarin ääressä, alkaa elämä pian maistua vanhoilta homeisilta huopatossuilta.
Jos asettaa päämääräkseen ilahduttaa edes pienesti toisia ihmisiä, siinä on jo yksi suuntaviiva elämälle. Kun ihminen tuntee itsensä tarpeelliseksi, siitä tulee hyvä olo ja tarkoitusta elämään. On hirvittävän paljon ihmisiä, jotka kaipaavat laillasi, että joku heidät huomaisi, "näkisi" heidät. On elämän asenne, elääkö muita huomioiden, vaiko itseensä tuijottaen ja itseään surkutellen.
sitä mieltä, että yksinään olo tällaisessa maailmassa on huono asia kenelle tahansa. Kun ei ole sitä syliä mihin käpertyä, korvia, jotka kuuntelis ja jolle voisi kertoa kaikki asiat maan ja taivaan väliltä. Monet valitsee elämäntavakseen tietysti yksin olon, mutta kyllä se on pahinta myrkkyä mielelle ja mielenterveydelle. Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä.
valinnut yksinoloa, minut on jätetty yksin. Sitä ei aina voi valita.
ei voi aina valita, tiedän sen :( sillon kun se on oma valinta, niin se on tietenkin helpompaa. Ja oot oikeassa, tää elämä on yhtä helvetin suorittamista. Se on ainut asia, joka tekee ihmisestä arvokkaan nykyajatuksen mukaan.
Se, että joku on jättänyt sinut, on sen jonkun oma valinta. Mitä tekemistä sillä on sinun omien valintojesi kanssa, sinä teet ne - tai jätät tekemättä. Elämä on valintoja täynnään ja se muodostuu sellaiseksi, kuin omat valintasi ovat: voit mennä, tehdä ja toimittaa tai olla möllöttää ja antaa ajan kulua - hukkaan.
..."antaa ajan kulua - hukkaan."
Kuolemaan tämä elämä johtaa kaikilla; eikä hukkaan.
Sehän se turhauttaakin, kun kaikki on loppuen lopuksi niin turhaa.
Ne kaikki hyvätkin tekemiset ja rutiinit ne jäävät taaksesi, kunnes tulee se lopullinen niittaus kunkin kohdalla.
Mitä iloa on jäädä loppuen lopuksi historian kirjoihin muistoksi jälkipolville, ei niin hyvässä saatika pahassakaan, jos olet joutunut sen eteen raatamaan ja ns. unohtamaan itsesi elämäsi aikana.
Olen itse monin tavoin sairastunut matkani varrella, ja en jaksaisi itsekkään enää, jos ei tuo sydän vaan aina vaan pomppisi ja henki kulkisi. Jokin pakottaa vaan päivän pakolliset kuviot suorimaan, mutta kaikki muu onkin jo kovan yrittämisen takana.
Ja vaikka minulla onkin oma rakas mieheni ja rakkaita lapsia jne. kanssamatkustajina, niin silti en tunne oloani välillä kovinkaan kotoisaksi tässä kylmässä jääriitteen maassa, jossa ihmiset kulkevat ohitseni melkolailla kovat maskit naamoillaan.
Jätti, oliko hän ainoa ihminen maailmassa ? Etsi uusi, älä nyhjötä kotona, harrasta jotain, mene kirjastoon... Hymyile.. Joku jättää joku ottaa, mutta ei silti pidä olla helppo nakki.
Pane itsellesi tavoitteita.. Mihin oikeasti pyrit.
Jotenkin hyvin ilmaistu elämäntilanne- ja asenne.
Pakko vaa.Pakotan kiittämää jokaisesta hyvästä asiasta vaikkei tunnukaa hyvältä....Rutiininomaisesti teen tehtävät päivän ja mitään ei ole odotettavissa köyhällä.Sitä odottaa kevättä ja kesää..entä sitten taas tulee syksy.Miten jaksaa taas uuden talven.Kaipaa ystävien kans jotai.En kyllä pidä ystäviin yhteyttä koska kuka on todellinen ystävä.Ei jaksa teennäisiä juttu-hetkiä.Olempa sit yksin.Olen aina kaivannut jotain enemmän ja enemmän.Vois vaik lähtee avustus työhön,,no empä tiedä jaksaisko.Turhauttaa kun ajattelee koko maailmaa ja kun ei voi edes auttaa JA HEMMETTI SILTI VAA VALITTAA TYHJYYTTÄ.Yritämpä ruveta taas enempi kiittämään Luojaani.Välil kiroon ja hermoon ja pyytelen anteeks hah Mut hyvää ja kekseliästä toimintaa aurinkoa,ILOA elämääsi!! myrtti7
Voi paska mikä vastaus siis multa iteltäni nyt ku luin uudestaan SARKASTISEN PASSIIVISEN PASPARTUU::: ja moni on sanonu mut tavatessaan iloiseksi ja puheliaaksi.suru ja syytökset asuvat mulla syvässä.Minun syy,minun syy,minun syy mi....myrtti7
mutta kun on lapsiakin jotka pitäs jaksaa kasvattaa ja saattaa eteenpäin.
Mihin voimani on kadonneet??Pikkuhiljaa ne on poistuneet.
Nyt elän kuin robotti aamusta iltaan ja pelkään mitä on edessä.
Tsemppiå ja voimia teille kaikille, joilta samalta tuntuu.
Mikä meitä enää auttais;(
Tuttu tunne, niin tuttu... Pakko vaan jaksaa, jospa se joku päivä helpottas...