Perustuslaissa puhutaan kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista. Minua ainakin pahasti hämää tuo sanonta. Todetaanko perustuslaissa suomi ja ruotsi maan virallisiksi kieliksi ja että Suomi olisi kaksikielinen maa vai ei ja mitä tuo sanonta tarkoittaa. Jos sanotaan että Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi niin mitenkä tuo kansalliskieli asiaan sopii, jos ei kerran kaksikielisyyttä perustuslaissa sanota.
Minusta olisi hyvä, että Heikki Tala voisi selventää mitä tuo kansalliskieli oikein tarkoittaa.
Mikä on kansalliskieli
Epäselvää sanontaa
55
1917
Vastaukset
- Suomi suomalaisille
Hyvä huomio. Yhtä tärkeää on myös tiedostaa mitä perustuslaissa EI sanota mitään pakkoruotsista, virkamiesruotsista ,yliopistojen kiintiöistä tms. Jopa Brax on tämän vahvistanut.
Seuraavan hallituksen on Persujen johdolla tosiaan laadittava kielistrategia, joka ei siis tarkoita ruotsin kielen aseman pohdiskelua vaan Suomen kielten opetuksen totaalista uudistamista sekä yllämainittujen epäkohtien oikaisua.
Ruotsin kielen perustuslaillisen aseman eli palvelut ruotsinkielisille voidaan turvata tulkkauspalveluilla tai esim virastojen osastokohtaisilla osaamis-henkilöillä. Näinhän menetellään muidenkin kielivähemmistöjen kanssa.- pois etuoikeudet!
Meillä on perustuslaissa mainittuja varmaan alunperin ihan kohtuullisiksi tarkoitettuja pykäliä
käytetty vuosikausia häikäilemättömästi väärin -
kansan enemmistön simputtamiseksi. Huippunsa tämä politiikka saavutti 7.9.2010.
Silloin yli 90-prosenttisesti suomenkielinen Keski-Pohjanmaa liitettiin ruotsinkieliseen alueeseen,
jotta 10 % saisi kaikki palvelut omalla kielellään. 90 % oikeudet eivät kiinnostaneet ketään.
Kielellinen privilegio ylitti kaikki muut perusoikeudet.
Tälle virheelliselle tulkinnalle on saatava - ja saadaan- loppu.
Tuo 7.9.2010 oli käännepiste. - Epäselvää sanontaa
Mutta onko perustuslaissa edes sanottu ruotsin olevan virallisen kielen suomessa. Jos ei ole niin silloin ei olisi tarpeen mitään kielilakia. Kansalliskieli, mitä se tarkoittaa. Ihan kummallista. Svekot viittaavat perustuslakiin, jossa ei kuitenkaan puhuta virallista kielistä.
- Kiitos SUOMEA!
Kansanäänestys, kiitos ja heti! Ruotsinkielistenkin on syytä ruveta sopeutumaan tähän yhteiskuntaan ja täällä puhuttavaan kieleen (= suomi) taikka muuttaa sitten Ruotsin puolelle.
Koska tasa-arvoista ei ole ainakaan ruotsin kielen erityisasema. Ruotsin valtakauden jälkeen olemme olleet Venäjän alaisuudessa, eikä esimerkiksi venäjän kielelle ole annettu samanlaista erityisasemaa, ja huomautan, että venäjää äidinkielenään puhuvia on jo ymmärtääkseni Suomessa enemmän kuin puhtaasti ruotsinkielisiä.
Ja jos ruotsinkielisyydessä vedotaan taas sitten historiaan, niin sillä perusteella olisi sitten perustellumpaa ottaa suomen rinnalle saami, sillä saamenkieliset ovat asuttaneet tätä maata Etelä-Suomea myöten jo ennen Ruotsinvallan aikaakin, ja ko. kieliryhmänkin edustajia on väestöstämme esimerkiksi saman verran kutakuinkin kuin puhtaasti ruotsinkielisiä.
Puhumattakaan esimerkiksi viittomakielisistä, joita on itse asiassa enemmän prosenttiosuutena, kuin puhtaasti ruotsinkielisiä.
Kansanäänestys asiasta, ja suosittelen vakaasti Suomea suomenkieliseksi; tai sitten on ihan tasa-arvoisen kohtelun nimissä otettava virallisiksi kieliksi myös esimerkiksi nuo mainitut venäjä, saami ja viittomakieli sekä sitten turvattava niille samat oikeudet kuin ruotsinkielisille. Tai muuten voi todeta, että Suomi tarkoituksellisesti syrjii tiettyjä vähemmistöjä ja etukoikeuttaa tietyn ryhmän (otetaan nyt esimerkiksi ruotsinkielisten kiintiöt opiskelupaikoissa, oikeus omankieliseen varusmiespalvelukseen, koulutukseen, palveluun yms.). Kun vertailukohtana suomenkieliset eivät vastaavia oikeuksia saa sitten esimerkiksi ruotsissa.
Suomea vain, kiitos! Olemme Suomessa, ja olemme itsenäisiäkin olleet jo aika kauan moneen muuhun valtioon verrattuna. Ruotsinvallan jälkeen vallassa oli Venäjäkin, joka nyt antoi esimerkiksi meille oikeuden omaan rahaan yms. itsenäisen valtion tunnusmerkkeihin, joista ei voinut puhuakaan Ruotisnvallan aikana.
Itse olen virkamiestutkinnon onneksi aikoinaan yliopistossa suorittanut, joten pakkoruotsit on suoritettu. Mutta emmekö voisi jo alkaa vapautua tästä kansallisesta kummallisuudesta?!
- uti 55
matkailemaan summittaisesti Suomenmaassa, niin kuuntele mitä kieltä siellä puhellaan.
Kyllä se reissussa sinulle selviää.- tilastotietoa.
Kai tiedät, että kuntia/alueita, joissa ruotsin kieli on enemmistökieli verrattuna suomen kieleen, ovat laskettavissa hyvin lyhyesti; nimittäin Inkoo, Raasepori, Kemiönsaari, Parainen, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Mustasaari, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vöyri, Korsnäs, Luoto, Närpiö ja Ahvenanmaan maakunta.
Vuoden 2011 alusta kuntia on 336 kappaletta Suomessa. Eli suhteessa siis ruotsinkielisiä (yli 50 % ruotsia äidinkielenään käyttäviä) 15 kuntaa manner-Suomesta ja Ahvenanmaan maakunnan kunnat 16, yhteensä siis 31 kuntaa vastaan 305 suomenkielistä (yli 50 % suomea äidinkielenään käyttäviä) kuntaa.
- onkohan näin?
Suomen perustuslakia niin HYVÄÄ TULEE! Kimmo Sasi tulkkasi jo Kokoomuksen viimekesäisessä puoluekokouksessa, että pakkoruotsi on kirjattuna perustuslakiin eikä sitä voi ottaa pois.
- Epätietoista sanonta
Mutta jos perustuslaissa ei puhuta mitään virallisista kielistä niin johtopäätökset ovat silloin. Ovatko kansalliskielet muka virallisia kieliä?
a) perustuslaki ei edellytä kielilakia
b) perustuslaki ei edellytä pakkoruotsin kouluopetusta
c) perustuslaki ei edellytä virkamiesruotsia
Olenko käsittänyt asian väärin? Haluaisin kielilakien asiantuntijan eli Heikki Talan valaisevan tätä asiaa. - Lumeankka
Epätietoista sanonta kirjoitti:
Mutta jos perustuslaissa ei puhuta mitään virallisista kielistä niin johtopäätökset ovat silloin. Ovatko kansalliskielet muka virallisia kieliä?
a) perustuslaki ei edellytä kielilakia
b) perustuslaki ei edellytä pakkoruotsin kouluopetusta
c) perustuslaki ei edellytä virkamiesruotsia
Olenko käsittänyt asian väärin? Haluaisin kielilakien asiantuntijan eli Heikki Talan valaisevan tätä asiaa.a) Meillä ei ole kielilakia, niinkuin esimerkiksi Ruotsissa on.
b) Kyllä
C) Kyllä
" Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää. Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalliskieli
Pakkoruotsi on lain vastainen jos sitä perustellaan virkamiehen vaadittavaan tutkintoon perustuvana. Tasa-arvoinen kohtelu kaikille ei voi olla perusteena sille. Ruotsin kielilain mukainen vähemmistökieliasema, on demokraattinen käytäntö muualla Euroopassa. Otakaa huomioon että esim:EU:ssa vähemmistön asemaan, tarvitaan 20% osuus koko kansasta. Pakkoruotsi on tämän yhteiskunnan syöpä, joka estää muiden tärkeämpien kielien opiskelun, olemalla pakko. Demokratiaa on myöntää, ettei suurimalla osalla ihmisistä ole nk.kielipäätä. Jolloin heitä rasitetaan yhdellä kielipakolla, joka haittaa muiden kielien opiskelua. Opiskella haluamiaan kieliä ilman pakkoa kuuluu demokratian peruskäsitteisiin..?
Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.
Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi.
Oma kansalliskieli on arvokas asia
http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/10902044.html- Epätietoista sanonta
Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!
- se oikea kieli
Epätietoista sanonta kirjoitti:
Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!
ole muuta kuin yksi kansalliskieli, jota Suomen suuri enemmistö puhuu ja se on SUOMEN kieli. Ruotsin kieli on vieraan naapurimaan kieli jota yritetään kaikin keinoin kutsua "toiseksi kotimaiseksi".
se oikea kieli kirjoitti:
ole muuta kuin yksi kansalliskieli, jota Suomen suuri enemmistö puhuu ja se on SUOMEN kieli. Ruotsin kieli on vieraan naapurimaan kieli jota yritetään kaikin keinoin kutsua "toiseksi kotimaiseksi".
"Ei Suomessa todellisuudessa ole muuta kuin yksi kansalliskieli, jota Suomen suuri enemmistö puhuu ja se on SUOMEN kieli. Ruotsin kieli on vieraan naapurimaan kieli jota yritetään kaikin keinoin kutsua "toiseksi kotimaiseksi".
Maamme perustuslaki ja kaikki muutkin viralliset lähteet ovat kanssasi tuosta väitteestäsi eri mieltä mutta milloinkas sellainen olisi netti fennon vakaumusta haitannut.Epätietoista sanonta kirjoitti:
Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!
"Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!"
Perustuslaissa puhutaan kansalliskielistä, se on käytännössä sama asia.
Miksi kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia?
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya- mikä on se kolmas?
No jopas oli ankalla hyvä linkki:
"Suomessa on kolme kansalliskieltä, joilla on jokaisella perustuslaillinen asema, mutta luonnollisesti eri käytännön merkitys."
Siis KOLME ? - Trotjänare
Suomen virallisista kielistä todetaan perustuslaissa että kansalaiset voivat käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomiasten luona ja tietyin edellytyksin asioidessaan kunnallisten viranomaisten luona. Tarkemmat määräykset oikeudesta käyttää jompaa kumpaa kieltä on annettu kielilaissa. Lisäksi on lukematon määrä erillisiä lakeja joissa säädetään eri alojen yksityiskohtaisista vaatimuksista.
Sana kansalliskieli ei sinänsä anna oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta korostaa suomen ja ruotsin asemaa. Perustuslaki ei aseta kenellekään yksittäiselle henkilölle velvollisuutta osata molempia kieliä. Kenenkään päähän ei edes pälk'htänyt vuosina 1917-1970 että perustuslaki muka vaatisi kouluihin pakkoruotsia tai -suomea. Laki lähtee siitä, että kansalliskielten osaajia olisi riittävästi hoitamaan hallinnollisia tehtäviä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita, ja siitä johtuvat kaikki vaikeudet.
Ruotsinkieliset tekevät virheen kiivaillessan sen puolesta, että virkamiesten on osattava ruotsia Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja muualla, missä ruotsinkielisiä EI ole. Eikö riittäisi, että valtiokoneisto toimisi ruotsiksi siellä missä ruotsia tarvitaan? Ylimittaisilla vaatimuksillaan ruotsinkieliset vahingoittavat omaa asemaansa. (Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset ovat samoja kaikkialla Suomessa, niin kaksikielisillä alueilla kuin puhtaasti suomekielisillä. Laki on kaikkialla sama.)
Mielestäni kahden kielen rinnakaista käyttöä koskevat lait voisivat olla alueellisia ts. koskea niitä seutuja, joissa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä asukkaita. Tätä ajatusta eivät ruotsinkieliset hyväksy, vaan heistä nykykäytäntö on parempi ts. että ruotsia ei sitten osata. Ruotsinkieliset itse eivät vaivaudu hakeutumaan sellaisiin valtion virkoihin, joissa he joutuisivat palvelemaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä lakimiehiä kyllä koulutetaan, mutta he eivät jää tuopmioistuinlaitoksen palvelukseen tai ryhdy virkamiehiksi niin kuin ajateltiin. Yklsityisellä alalla maksetaan paremmin, ja niin saavat Ankdam & Co. kärsiä siitä, että suomenkieliset lakimiehet hoitavat lakiasioita puutteellisella ruotsilla. - Ioni¤
Trotjänare kirjoitti:
Suomen virallisista kielistä todetaan perustuslaissa että kansalaiset voivat käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomiasten luona ja tietyin edellytyksin asioidessaan kunnallisten viranomaisten luona. Tarkemmat määräykset oikeudesta käyttää jompaa kumpaa kieltä on annettu kielilaissa. Lisäksi on lukematon määrä erillisiä lakeja joissa säädetään eri alojen yksityiskohtaisista vaatimuksista.
Sana kansalliskieli ei sinänsä anna oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta korostaa suomen ja ruotsin asemaa. Perustuslaki ei aseta kenellekään yksittäiselle henkilölle velvollisuutta osata molempia kieliä. Kenenkään päähän ei edes pälk'htänyt vuosina 1917-1970 että perustuslaki muka vaatisi kouluihin pakkoruotsia tai -suomea. Laki lähtee siitä, että kansalliskielten osaajia olisi riittävästi hoitamaan hallinnollisia tehtäviä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita, ja siitä johtuvat kaikki vaikeudet.
Ruotsinkieliset tekevät virheen kiivaillessan sen puolesta, että virkamiesten on osattava ruotsia Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja muualla, missä ruotsinkielisiä EI ole. Eikö riittäisi, että valtiokoneisto toimisi ruotsiksi siellä missä ruotsia tarvitaan? Ylimittaisilla vaatimuksillaan ruotsinkieliset vahingoittavat omaa asemaansa. (Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset ovat samoja kaikkialla Suomessa, niin kaksikielisillä alueilla kuin puhtaasti suomekielisillä. Laki on kaikkialla sama.)
Mielestäni kahden kielen rinnakaista käyttöä koskevat lait voisivat olla alueellisia ts. koskea niitä seutuja, joissa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä asukkaita. Tätä ajatusta eivät ruotsinkieliset hyväksy, vaan heistä nykykäytäntö on parempi ts. että ruotsia ei sitten osata. Ruotsinkieliset itse eivät vaivaudu hakeutumaan sellaisiin valtion virkoihin, joissa he joutuisivat palvelemaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä lakimiehiä kyllä koulutetaan, mutta he eivät jää tuopmioistuinlaitoksen palvelukseen tai ryhdy virkamiehiksi niin kuin ajateltiin. Yklsityisellä alalla maksetaan paremmin, ja niin saavat Ankdam & Co. kärsiä siitä, että suomenkieliset lakimiehet hoitavat lakiasioita puutteellisella ruotsilla.(Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset ovat samoja kaikkialla Suomessa, niin kaksikielisillä alueilla kuin puhtaasti suomekielisillä. Laki on kaikkialla sama.) Näin Trojänare.
Ei ihan pidä paikkaansa. Vaadittavan kielitaidon taso on erilainen riippuen siitä, onko alue kaksi- vai yksikielinen.
Näin laissa:"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Tuomareiden osalta:"Tuomariksi voidaan nimittää 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:
1) yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä
2) kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito" - Ei nöyristellä
Epätietoista sanonta kirjoitti:
Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!
Suomi ei ole mielestäni kaksikielinen, koska kielilain 26§:ssä sanotaan valtion viranomaisten työkieleksi Suomi ja 27§:ssä valtion viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa käytetään Suomen kieltä.
Kansalliskieli ei tarkoita sitä että valtio olisi niin moni kielinen kuin on kansalliskieliä.
Suomessa ei ole laissa määritelty, että virallisia kieliä olisi kaksi. - huusianna
"Oma kansalliskieli on arvokas asia" - Tämä on vain sinun mitätön yksityinen mielipiteesi. Se ei ole perustelu.
--zz
Se että ruotsi on kansalliskieli ei tee sitä tarpeelliseksi. Pitäisi ensin osoittaa että ruotsi on tarpeellinen ja siksi kansalliskieli.
Lakiin on syntynyt kehäpäätelmä, eikä kehäpäätelmä toimi lain perusteena.
Lait on laadittu jonkun asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä takia vaan niille pitää olla perustelu. Kaksikielisyyden perustelu vetoamalla perustuslakiin on vastaavanlainen perustelu kuin väite, että "murhaaminen on laissa kielletty, siksi niin ei saa tehdä."
Asia on oikeasti niin että "murhaaminen on väärin, siksi on laki joka kieltää sen".
Väärä looginen todistusketju:
"Laki sanoo että Suomi on kaksikielinen, siksi meillä on pakkoruotsi." - Tähän väärään todistusketjuun perustuu pakkoruotsin perustelut.
Oikea looginen todistusketju:
--- puuttuu...... pakkoruotsittajat ja Niinistö myös, keksikää se! - 23
Pakkoruotsineen se on ainutkertainen. Missään maailmassa ei ole kaikille pakollisena vastaavaa vähemmistön puhumaa pikkukieltä, joka ei ole koskaan ollut enemmistön esivanhempien kieli.
Kaiken lisäksi käsite "kansalliskieli" nostaa turhaan tunteita. Intuitiivisesti myös saamen kielet ovat "kansalliskieliämme", vaan eivätpä ole. Pelkän ruotsin siirtäminen pois kansalliskielistatuksesta aiheuttaisi hirveää parkua. Parempi hylätä koko tarpeeton termi, jolla ei määriteltyä sisältöä edes oikeusoppineiden mukaan (pakkoruotsia kannattava Suksi, nykyisin oikeusministeriössä).
Koko termi pois ja aloitetaan järkevältä pohjalta. Otetaan nyt mallia Ruotsissa tässä ja mieluiten myös kieltenopetusta rakennettaessa. - Älä enää viitsi!
Ankdam kirjoitti:
"Persustuslaissa ei ole sanaakaan virallisista kielistä!"
Perustuslaissa puhutaan kansalliskielistä, se on käytännössä sama asia.
Miksi kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia?
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/UseinkysyttyaEihän meidän "kielilakimme" huomioi kuin pienen ruotsinkielisen (todellisuudessa alle 5%) vähemmistön tarpeet. Sekä kielienemmistö että muut vähemmistöt on pakotettu pakkoruotsilla luopumaan omista eduistaan ja toiveistaan ja kaikki siitä yhteisestä edusta, mitä monipuolinen kielivaranto voisi antaa.
- ..o..
Se tarkoittaa sitä että ainoastaan ruotsia ja suomea osaavat ovat suomessa kaksikielisiä ja on ihan sama kuinka montaa kieltä osaat mutta ilman ruotsinkielentaitoa et ole kaksikielinen, esim. englannin osaamista ei lueta kaksikielisyydeksi.
Se on myös veruke jolla perustellaan pakko ja virkamiesruotsi vaikka lain mukaan niillä ei ole mitään tekemistä toisen kansalliskielen vähemmistö aseman kanssa, tosin nuo perustelut toimii nykyään erittäin huonosti koska nykyajan media on tuonut esille pakkoruotsittajien perusteista puuttuvan pohjan.- Suomi suomalaisille
No missäs mainitaan saamen kieli? eikö sitä ole mainittu perustuslaissa ollenkaan? Mikäs sen asem on?
Edelleen muistetaan että jopa Brax on maininnut että perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.
Persujen on otettava nyt neuvontantajakseen pari lakiasiantuntijaa ja professoria, ja aloitettava nyt kaikkien kieliläkoskevien lakien avaaminen, ml perustuslaki, koska pakkoruotsi kun puretaan on se tehtävä ilman että jää sasin ja södermanin tapaisille quislingeille tulkintojen mahdollisuutta.
Ja perustuslakivaliokunta on miehitettävä persuilla ! - Tästä näin
Suomi suomalaisille kirjoitti:
No missäs mainitaan saamen kieli? eikö sitä ole mainittu perustuslaissa ollenkaan? Mikäs sen asem on?
Edelleen muistetaan että jopa Brax on maininnut että perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.
Persujen on otettava nyt neuvontantajakseen pari lakiasiantuntijaa ja professoria, ja aloitettava nyt kaikkien kieliläkoskevien lakien avaaminen, ml perustuslaki, koska pakkoruotsi kun puretaan on se tehtävä ilman että jää sasin ja södermanin tapaisille quislingeille tulkintojen mahdollisuutta.
Ja perustuslakivaliokunta on miehitettävä persuilla !Kuulepas, ei ole sitä alueellista itsehallintoa myönnetty esimerkiksi saamelaisille, jotka ovat sitä tiettävästi vaatineet sitä useamman sata vuotta. Huomautan nyt painokkaasti, että Suomen valtiosta ON jo erotettu alueellinen itsehallintoalue ruotsinkieliselle vähemmistölle, nimittäin Ahvenanmaa. Tosin täysin itsenäinenhän se ei ole, koska sitä tuetaan myös manneralueen väestöltä kerätyillä verovaroilla.
Itse asiassa olisi perusteltua purkaa myös Ahvenanmaan hallintoalue, tai vastaava kieliminoriteetin säilyttämistä varten perustettu alue olisi perustettava sitten myös Lappiinkin.
Mikä ihme pyrkimys ruotsinkielisillä on yrittää perustella vaatimuksiaan tasa-arvoisella kohtelulla; nimenomaan mm. nuo asiat osoittavat, että hehän ajavat nimenomaisesti kansalaisten eriarvoista kohtelua ja edistävät epätasa-arvon toteutumista.
Muistutan myös, että edelleen valtaväestön edustajat (suomekieliset) ovat itse asiassa epätasa-arvoisessa asemassa ruotsinkielisiin nähden.
Ruotsinkielen erityisasema on erittäin perusteltua purkaa ja itse asiassa on kansallinen häpeä, että sille sellainen on annettu. - Annetaan pois!
Tästä näin kirjoitti:
Kuulepas, ei ole sitä alueellista itsehallintoa myönnetty esimerkiksi saamelaisille, jotka ovat sitä tiettävästi vaatineet sitä useamman sata vuotta. Huomautan nyt painokkaasti, että Suomen valtiosta ON jo erotettu alueellinen itsehallintoalue ruotsinkieliselle vähemmistölle, nimittäin Ahvenanmaa. Tosin täysin itsenäinenhän se ei ole, koska sitä tuetaan myös manneralueen väestöltä kerätyillä verovaroilla.
Itse asiassa olisi perusteltua purkaa myös Ahvenanmaan hallintoalue, tai vastaava kieliminoriteetin säilyttämistä varten perustettu alue olisi perustettava sitten myös Lappiinkin.
Mikä ihme pyrkimys ruotsinkielisillä on yrittää perustella vaatimuksiaan tasa-arvoisella kohtelulla; nimenomaan mm. nuo asiat osoittavat, että hehän ajavat nimenomaisesti kansalaisten eriarvoista kohtelua ja edistävät epätasa-arvon toteutumista.
Muistutan myös, että edelleen valtaväestön edustajat (suomekieliset) ovat itse asiassa epätasa-arvoisessa asemassa ruotsinkielisiin nähden.
Ruotsinkielen erityisasema on erittäin perusteltua purkaa ja itse asiassa on kansallinen häpeä, että sille sellainen on annettu.Kyllä, ja esimerkiksi Ahvenanmaan hallintomallin ylläpitokustannukset rasittavat kohtuuttomasti Suomen valtion taloutta ja siis kaikkia veronmaksajia.
Suomen rikkain maakunta Ahvenenmaa saa tarpeettomia tukia omien verotulojensa lisäksi mantereen köyhiltä satoja miljoonia vuodessa. Suomalaisella (suomenkielisellä) ei ole edes oikeutta ostaa maata tuolta Ahvenanmaalta, ellei selviydy tuon eriarvoistavan kielisäännöstön edellyttämästä ruotsin kielen osaamisesta, vaikka Ahvenanmaa toistaiseksi ainakin kuuluu Suomeen. Kuitenkin mantereella asuvilla suomenkielisillä on kuitenkin esimerkiksi velvollisuus sodan syttyessä puollustaa tuota aluetta; ja en jaksa olla huomauttamatta sitä, että Ahvenanmaalla asuvia ei koske edes yleinen asevelvollisuus. Ja tätä monet ruotsinkieliset suomenruotsalaiset hyödyntävät muuttamalla Ahvenanmaalle välttääkseen asevelvollisuutta.
Vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat 13 225 euroa, kun koko maassa keskimäärin menot asukasta kohden olivat 6 997 euroa, Tilastokeskus kertoi tällä viikolla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten/1135256188594
Edellä olevan perusteella Ahvenanmaa olisi Suomen valtion taloutta ajatellen järkevämpi lahjoittaa esimerkiksi Ruotsin valtiolle, säästyisi edes osa verovaroista tai jopa hieman maksaa, että ottaisivat ko. alueen itselleen.
Mutta tähän käytyyn keskusteluun liittyen täytyy todeta, että Ahvenanmaa on erinomainen esimerkki kielipolitiikan varjolla toteutetusta kansalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta ja myös ko. asian aiheuttamasta taloudellisestakin taakasta. - siirto.
Annetaan pois! kirjoitti:
Kyllä, ja esimerkiksi Ahvenanmaan hallintomallin ylläpitokustannukset rasittavat kohtuuttomasti Suomen valtion taloutta ja siis kaikkia veronmaksajia.
Suomen rikkain maakunta Ahvenenmaa saa tarpeettomia tukia omien verotulojensa lisäksi mantereen köyhiltä satoja miljoonia vuodessa. Suomalaisella (suomenkielisellä) ei ole edes oikeutta ostaa maata tuolta Ahvenanmaalta, ellei selviydy tuon eriarvoistavan kielisäännöstön edellyttämästä ruotsin kielen osaamisesta, vaikka Ahvenanmaa toistaiseksi ainakin kuuluu Suomeen. Kuitenkin mantereella asuvilla suomenkielisillä on kuitenkin esimerkiksi velvollisuus sodan syttyessä puollustaa tuota aluetta; ja en jaksa olla huomauttamatta sitä, että Ahvenanmaalla asuvia ei koske edes yleinen asevelvollisuus. Ja tätä monet ruotsinkieliset suomenruotsalaiset hyödyntävät muuttamalla Ahvenanmaalle välttääkseen asevelvollisuutta.
Vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat 13 225 euroa, kun koko maassa keskimäärin menot asukasta kohden olivat 6 997 euroa, Tilastokeskus kertoi tällä viikolla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten/1135256188594
Edellä olevan perusteella Ahvenanmaa olisi Suomen valtion taloutta ajatellen järkevämpi lahjoittaa esimerkiksi Ruotsin valtiolle, säästyisi edes osa verovaroista tai jopa hieman maksaa, että ottaisivat ko. alueen itselleen.
Mutta tähän käytyyn keskusteluun liittyen täytyy todeta, että Ahvenanmaa on erinomainen esimerkki kielipolitiikan varjolla toteutetusta kansalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta ja myös ko. asian aiheuttamasta taloudellisestakin taakasta.nämä edellä olevat siirretty tänne tuolta toiselta palstalta.
- huusianna
Annetaan pois! kirjoitti:
Kyllä, ja esimerkiksi Ahvenanmaan hallintomallin ylläpitokustannukset rasittavat kohtuuttomasti Suomen valtion taloutta ja siis kaikkia veronmaksajia.
Suomen rikkain maakunta Ahvenenmaa saa tarpeettomia tukia omien verotulojensa lisäksi mantereen köyhiltä satoja miljoonia vuodessa. Suomalaisella (suomenkielisellä) ei ole edes oikeutta ostaa maata tuolta Ahvenanmaalta, ellei selviydy tuon eriarvoistavan kielisäännöstön edellyttämästä ruotsin kielen osaamisesta, vaikka Ahvenanmaa toistaiseksi ainakin kuuluu Suomeen. Kuitenkin mantereella asuvilla suomenkielisillä on kuitenkin esimerkiksi velvollisuus sodan syttyessä puollustaa tuota aluetta; ja en jaksa olla huomauttamatta sitä, että Ahvenanmaalla asuvia ei koske edes yleinen asevelvollisuus. Ja tätä monet ruotsinkieliset suomenruotsalaiset hyödyntävät muuttamalla Ahvenanmaalle välttääkseen asevelvollisuutta.
Vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat 13 225 euroa, kun koko maassa keskimäärin menot asukasta kohden olivat 6 997 euroa, Tilastokeskus kertoi tällä viikolla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten/1135256188594
Edellä olevan perusteella Ahvenanmaa olisi Suomen valtion taloutta ajatellen järkevämpi lahjoittaa esimerkiksi Ruotsin valtiolle, säästyisi edes osa verovaroista tai jopa hieman maksaa, että ottaisivat ko. alueen itselleen.
Mutta tähän käytyyn keskusteluun liittyen täytyy todeta, että Ahvenanmaa on erinomainen esimerkki kielipolitiikan varjolla toteutetusta kansalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta ja myös ko. asian aiheuttamasta taloudellisestakin taakasta.Ahvenanmaan ratkaisu.
Mielestäni meidän pitää tarjota Ahvenanmaalle maksullista itsenäisyyttä. Heille tarjotaan itsenäisyyttä jos he ensin maksavat kaikki tukiaiset takaisin 30-50 viime vuoden ajalta. Tällöin heillä on mahdollisuuus saada kauan kaipaama itsenäisyys tai lopettaa itsenäisyydestä kitiseminen.
Suomesta sanottaisiin että "TURPA TUKKOON JA MAKSA VELKASI TAKAISIN NIIN SAATTE ITSENÄISYYDEN "
Saataisiin nähdä miten heidän suunsa menisi. Jos ei rahaa löytyisi niin niin turvat olisivat kyllä kiinni. Ruotsi voisi sitten tulla hätiin ja lunastaa Ahvenamaan pois Suomen niskoilta - ja hyvä niin.
- Kansalliskiihko
Espoon Tapiolassa on virallisesti yksi Suomen kansallismaisemista. Kielo on Suomen kansalliskukka, laulujoutsen Suomen kansallislintu. Vaimollani on kansallispuku, ja käymme silloin tällöin Kansallisteatterissa tai Kansallisoopperassa. Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu. "Pohjalaisia" on Suomen kansallisooppera.
Onkohan Jyrki Kataisen johtaman puolueen virallinen yhä vieläkin "Kansallinen Kokoomus". - Aivan, ja sitten on nämä kansalliskielet, suomi ja ruotsi.
Sana "kansallinen" kuulostaa komealta, mutta se on kumisesvaa tyhjyyttä. Kielilaki ja erillisten lakien määräykset säätelevät ruotsin kielen aseman maassamme.- Kansalliskiihko
Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Suomen kansallismaisemia on valittu monissa lehtien lukijaäänestyksissä. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992.
Kansallismaisemia ei ole rajattu tarkasti, eikä niillä ole laillisesti sitovaa merkitystä viranomaisten päätöksenteon kannalta (esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen). Kansallismaiseman status antaa kuitenkin kansalaisille vahvan perustan vastustaa näihin maisemiin kohdistuvia muutoshankkeita. - Kansalliskieli?
Kansalliskiihko kirjoitti:
Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Suomen kansallismaisemia on valittu monissa lehtien lukijaäänestyksissä. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992.
Kansallismaisemia ei ole rajattu tarkasti, eikä niillä ole laillisesti sitovaa merkitystä viranomaisten päätöksenteon kannalta (esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen). Kansallismaiseman status antaa kuitenkin kansalaisille vahvan perustan vastustaa näihin maisemiin kohdistuvia muutoshankkeita.Minulle kyllä on jäänyt epäselväksi koko asia, svekoselitykset ovat mitä ovat
- Nyt asiat kuntoon!
Kansalliskieli? kirjoitti:
Minulle kyllä on jäänyt epäselväksi koko asia, svekoselitykset ovat mitä ovat
Perustuslaissa ei todellakaan puhuta virallisista kielistä mitään. Se on juridinen fakta.
Eli pakkoruotsi ja virkamiesruotsi voidaan poistaa aivan tavallista lainsäädäntötietä.
On tärkeää, että seuraava opetusministeri on persu ja aloittaa tämän lakien valmistelun välittömästi. Kansalliskieli? kirjoitti:
Minulle kyllä on jäänyt epäselväksi koko asia, svekoselitykset ovat mitä ovat
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya- t.a.p.
Ankdam kirjoitti:
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/UseinkysyttyaKysymys on siitä, että asioita aletaan ymmärtämään ja ihmettelemään miksi joku ruotsi on muka Suomen kansalliskieli.
t.a.p. kirjoitti:
Kysymys on siitä, että asioita aletaan ymmärtämään ja ihmettelemään miksi joku ruotsi on muka Suomen kansalliskieli.
että täällä asuu sekä suomen että ruotsinkielisiä? Ja että täällä on aina asunut sekä suomen että ruotsinkielisiä ja että molemmat kielet ovat tällä Suomessa kotonaan samalla tavalla kuin hirvet metsissä, kielot lehdoissa ja joutsenet rannoilla? Oisko, en tiedä tuli vain mieleen.
Kotus kertoo asiasta näin:
"Mikäs kieli se ruotsin kieli oikein on?
Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä yli 800 vuotta. 1600-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa 17 prosenttia koko väestöstä. Nykyään maamme ruotsinkielisten määrä on noin kaksisataayhdeksänkymmentä tuhatta. Vaikka koko väestön määrästä tämä on vain viisi ja puoli prosenttia, absoluuttisesti suomenruotsalaisia on suurin piirtein yhtä paljon kuin islantilaisia.
Suurin osa Suomen ruotsinkielisistä on maahamme kautta aikojen muuttaneiden ruotsalaisten jälkeläisiä, mutta varsinkin kaupunkien ruotsinkielisistä monella on myös balttilainen, saksalainen tai täysin suomenkielinen tausta."
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2051- Kielivapaus !
Ankdam kirjoitti:
että täällä asuu sekä suomen että ruotsinkielisiä? Ja että täällä on aina asunut sekä suomen että ruotsinkielisiä ja että molemmat kielet ovat tällä Suomessa kotonaan samalla tavalla kuin hirvet metsissä, kielot lehdoissa ja joutsenet rannoilla? Oisko, en tiedä tuli vain mieleen.
Kotus kertoo asiasta näin:
"Mikäs kieli se ruotsin kieli oikein on?
Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä yli 800 vuotta. 1600-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa 17 prosenttia koko väestöstä. Nykyään maamme ruotsinkielisten määrä on noin kaksisataayhdeksänkymmentä tuhatta. Vaikka koko väestön määrästä tämä on vain viisi ja puoli prosenttia, absoluuttisesti suomenruotsalaisia on suurin piirtein yhtä paljon kuin islantilaisia.
Suurin osa Suomen ruotsinkielisistä on maahamme kautta aikojen muuttaneiden ruotsalaisten jälkeläisiä, mutta varsinkin kaupunkien ruotsinkielisistä monella on myös balttilainen, saksalainen tai täysin suomenkielinen tausta."
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2051Se tosiasia ei muutu miksikään ,että pakkoruotsista tai virkamiesruotsista ei sanota perustuslaissa mitään.
Ruotsinkielisten palvelut saadaan turvattua tulkkipalveluilla, kuten muidenkin vähemmistöjen palvelut.
Pakkoruotsi ja virkamiesruotsilakien alasajaminen alkaa toukokuussa 2011.
Suomen nuoriso saa vapauden valita mitä kieliä opiskella, tarpeellisia kieliä kun elämme EU-Suomessa!
Eläköön kielivapaus! - t.a.p.
Ankdam kirjoitti:
että täällä asuu sekä suomen että ruotsinkielisiä? Ja että täällä on aina asunut sekä suomen että ruotsinkielisiä ja että molemmat kielet ovat tällä Suomessa kotonaan samalla tavalla kuin hirvet metsissä, kielot lehdoissa ja joutsenet rannoilla? Oisko, en tiedä tuli vain mieleen.
Kotus kertoo asiasta näin:
"Mikäs kieli se ruotsin kieli oikein on?
Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä yli 800 vuotta. 1600-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa 17 prosenttia koko väestöstä. Nykyään maamme ruotsinkielisten määrä on noin kaksisataayhdeksänkymmentä tuhatta. Vaikka koko väestön määrästä tämä on vain viisi ja puoli prosenttia, absoluuttisesti suomenruotsalaisia on suurin piirtein yhtä paljon kuin islantilaisia.
Suurin osa Suomen ruotsinkielisistä on maahamme kautta aikojen muuttaneiden ruotsalaisten jälkeläisiä, mutta varsinkin kaupunkien ruotsinkielisistä monella on myös balttilainen, saksalainen tai täysin suomenkielinen tausta."
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2051"Ja että täällä on aina asunut sekä suomen että ruotsinkielisiä ja että molemmat kielet ovat tällä Suomessa kotonaan samalla tavalla kuin hirvet metsissä, kielot lehdoissa ja joutsenet rannoilla? Oisko, en tiedä tuli vain mieleen."
Pitkäkö aika se svekon "aina" on? Saamenkielisiäkin täällä on asunut "aina". Ruotsissakin on asunut suomenkielisiä "aina" ja samoin Venäjällä.
"Johtuiskohan se siitä"
Ei johdu. Se johtuu siitä, että ruotsin kieli on tuotu tänne väkivalloin tai paremminkin sen asema on luotu väkivalloin.
Olet melkoinen paskanjauhaja. - järkeä
Ankdam kirjoitti:
että täällä asuu sekä suomen että ruotsinkielisiä? Ja että täällä on aina asunut sekä suomen että ruotsinkielisiä ja että molemmat kielet ovat tällä Suomessa kotonaan samalla tavalla kuin hirvet metsissä, kielot lehdoissa ja joutsenet rannoilla? Oisko, en tiedä tuli vain mieleen.
Kotus kertoo asiasta näin:
"Mikäs kieli se ruotsin kieli oikein on?
Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä yli 800 vuotta. 1600-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa 17 prosenttia koko väestöstä. Nykyään maamme ruotsinkielisten määrä on noin kaksisataayhdeksänkymmentä tuhatta. Vaikka koko väestön määrästä tämä on vain viisi ja puoli prosenttia, absoluuttisesti suomenruotsalaisia on suurin piirtein yhtä paljon kuin islantilaisia.
Suurin osa Suomen ruotsinkielisistä on maahamme kautta aikojen muuttaneiden ruotsalaisten jälkeläisiä, mutta varsinkin kaupunkien ruotsinkielisistä monella on myös balttilainen, saksalainen tai täysin suomenkielinen tausta."
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2051Islantilaisten ei tarvitse opettaa islantia muille kuin islantia jo osaaville. Suomessa syntyy vuodessa n. 60.000 lasta, joista ruotsinkielisiä on n. 3.000 eli saman verran kuin Islannissa syntyy vuodessa uusia islantilaisia. Islantiin verraten tilanne on kuitenkin toinen: Suomessa ei-ruotsinkieliset 57.000 lasta pakotetaan opiskelemaan ruotsin kieltä, jotta nuo 3.000 lasta sitten joskus saisivat ikätovereiltaan ruotsinkielisä palveluja. Islannissa pärjätään ihan omilla islanninkielisillä. Miksi ei Suomessa kyettäisi samaan ruotsinkielisten osalta?
Suomessa on kaksi kansalliskieltä toki ja se on hyvä. "Pakkoruotsia" emme silti tarvitse. Mitään persujen kansalliskiihkoilua tässä ei kaivata vaan järjen käyttöä.
- Karu Totuus
"Suomen kansalliskielet ovat perustuslain mukaan suomi ja ruotsi. Kansalliskieliä koskevat kielelliset oikeudet turvataan perustuslaissa ja niitä täsmennetään ennen kaikkea kielilailla"
Suomen perustuslaki (731/1999)
Kielilaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423- Perustuslaki
Suomenkielisen suomalaisen ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa. Perustuslaki ei velvoita oppimaan toisen äidinkieltä. Valtio takaa palvelut molemmilla kielillä virastoissa. Valtio ja yksilö ovat kaksi eri asiaa. Jos palvelut toimitetaan tulkeilla, niin silloin on täytetty perustuslain vaatimukset.
- M O T
Nettifennot OVAT tyhmiä populisteja
- näin on näreet
Nettifennot ovat vaalikarjaa populistipersuille, eivät muuta.
- 10
Onneksi emme ole enää ruotsinkielisten huijattavissa! Johan sitä liturgiaa on saatu kuulla kymmeniä vuosia; täyttä soopaa ruotsin ihanuudesta ja rikastavuudesta on meille tuputettu kaikista tiedotusvälineistä; sitä valheellista propagandaa ei ole rajoitettu.
Mutta auta armias, kun suomenkieliset eivät enää usko sitä valhetta ja ovat asettuneet vastahankaan, ruotsinkieliset ovat paniikissa ja puhuvat vihakampanjasta heitä vastaan.
Hienoa, että Perussuomalaiset ovat antaneet meille kanavan tuoda äänemme esille!- "rotuerottelua?!"
Ja itse vertaisin ruotsin kielen erityisasemaa liki natsi-Saksassa harjoitettuun erottelukulttuuriin nimenomaisesti sen takia, että tietylle vähemmistöryhmälle on Suomessa annettu erioikeuksia sekä etuisuuksia, joita ei ole muilla maassa olevilla vähemmistöryhmillä ja vertaisin tiettyjä Suomessa ruotsinkielisille vähemmistölle annettuja erioikeuksia sekä etuoikeuksia valtaväestöön verrattuna jopa aikaisemmassa Etelä-Afrikassa harjoitettuu politiikkaan.
Tilanne on maailmanlaajuisesti tarkastellen jopa hyvin kyseenalainen. Millä perusteella esimerkiksi pienen vähemmistöryhmän (alle 5 %) kieltä on valtaväestön pakko opiskella, ja ko. kielivaatimus on edellytyksenä moniin valtion virkoihin ym. tehtäviin l a k i s ä ä t e i s e s t i, kun taas vastaavaa velvoitetta ei ole asetettu ko. vähemmistölle. Eli, perusteltu olisi tuon kansalliskieliajatuksen pohjalta edellyttää valtion virkoihin ym. hakevilta myös sitten vastaava suomen kielen kielitutkinto edes tasa-arvoisuuden nimissä...
- Dögeris
Äänestäisitkö tätä miestä vaaleissa?
http://www.phinnweb.org/livingroom/ILikeToWatch/finnsleaze/pic/idadonner1.gif
http://www.phinnweb.org/livingroom/ILikeToWatch/finnsleaze/pic/idadonner2.gif
http://www.phinnweb.org/livingroom/ILikeToWatch/finnsleaze/pic/idadonner3.gif
http://www.phinnweb.org/livingroom/ILikeToWatch/finnsleaze/pic/idadonner4.gif
http://www.phinnweb.org/livingroom/ILikeToWatch/finnsleaze/pic/idadonner5.gif
Kerro kaverille. - 15
Voisimme varsin hyvin päättää, että myös saamen kielet ovat kansalliskieliä.
Silloin tulisi näkyviin se, että käsite "kansalliskieli" ei oikeastaan merkitse mitään. Sille annetaan merkitys muiden lakien ja asetusten avulla.
Jotta suomalaisen oikeustajun mukaan ruotsi voisi olla Suomen kansalliskieli myös saamen kielten on oltava. Silloin periaate on se, että ennen uuden ajan alkua nykyisen Suomen alueelle rantautuneet kielet ovat kansalliskieliä.
Mitä kansalliskieli-statuksesta sitten seuraa, se päätetään tapauskohtaisesti. Ei meillä voi olla mitään sitä vastaan, että ruotsinkielisillä ja saamenkielisillä on omat päiväkodit ja peruskoulut ja ainakin etälukio. Myös se, että saamenkieliset ja ruotsinkieliset lapset voisivat käydä omankielisen terveydenhoitajan luona, omankielisen psykologin luona ja jossain tilanteissa myös omankielisen lääkärin luona, ovat kohtuullisia toiveita. Se että ruotsin ja saamenkieliset vanhukset tarvitsevat oman kielisiä hoitopalveluja voisi myös olla mahdollista.
Se, että korkeatason opetusta on suomeksi ja ruotsiksi, mutta ei saameksi, on tavallaan ymmärrettävää, mutta saamenkielisten korkeampia koulutuspalveluja voisi räätälöidä koko pohjoiskalottia ajatellen ja mahdollistaen esimerkiksi pohjoisten ammattikoulujen ja yliopistojen yhteistyö erilaisten kurssien suorittamiseen saameksi ja opinnäytteiden laatimiseen saameksi. Saamen kielten mahdollinen kehitys kohti kieliä, joilla tehdään tiedettä, on mahdollinen, mutta saamelaisten tulisi itse päättää siitä, miten kielten kehittelyä jatketaan.
Tietysti englanninkieliset linjat voisivat olla jatkossa sellaisia, että niillä voi osan töistä ja kursseista kuitenkin suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Ruotsin ja saamen kielten kohdalla yhteistyö voisi ulottua rajojen yli länteen ja itään.
Kun käsite kansalliskieli olisi näin tuotu kansalle ymmärrettäväksi, muutkin ongelmakohdat tasoittuisivat. Suomi olisi kansalliskieli, mutta samalla maan pääkieli ja siksi realistisesti se kieli, jota useimmat ruotsin ja saamenkieliset myös lukisivat. Jos kuitenkin osa ruotsinkielisistä ja saamenkielisistä haluaisi (itsehallinnollisen Ahvenanmaan tapaan) elää omankielisessä kunnassaan täysin ilman suomea, se olisi mahdollista.
Englanti olisi käytännössä lingua franca. Suomen- ja ruotsinkieliset sekä saamelaiset saisivat aloittaa englannin varhain, mutta toisaalta kieli olisi vain työväline äidinkielen ohella. Panostus äidinkieliin olisi se vahvin pohja. - Otan osaa
"Perustuslaissa puhutaan kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista. Minua ainakin pahasti hämää tuo sanonta."
Ei siinä ole mitään kummallista, että hämää.
Nettifennot kun OVAT tyhmiä. - NÄIN ON NÄREET:
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya - nettifenno ON tyhmä
Politiikan tieto pahasti hukassa
Tuoreen mittauksen mukaan suuri osa kansasta ei osaa luetella hallituspuolueita.
Silti vaalikentillä puhutaan protestista. Tietääköhän kansa ihan varmasti, mitä ja ketä vastustaa?
Kolmasosa suomalaisista uskoo SDP:n istuvan hallituksessa. Melkein puolet vasemmistoliiton kannattajista on varma, että SDP on hallituksessa. Neljännes demareistakin uskoo, että puolueensa on hallituksessa. Perussuomalaisista joka viides luulee puolueensa jo olevan hallituspuolue. Alle 25-vuotiaista jopa puolet katsoo vihreiden olevan oppositiossa.
http://www.kaleva.fi/uutiset/politiikan-tieto-pahasti-hukassa/893418
Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina TNS Gallupilla teettämänsä mittauksen, jossa kyseltiin kansalaisilta hallituksen kokoonpanosta. Tulokset olivat pöyristyttäviä.
Vain vajaa kolmannes osasi luetella oikein kaikki hallituspuolueet. Liian monella ei ollut juuri mitään käsitystä, kuka maata hallitsee.
Tietolähteistä ei pitäisi olla puutetta. Pääministeri ja muut ministerit esiintyvät mediassa päivittäin. Kauheasti aktiivisuutta tai vaivaa ei tarvita sen selvittämiseksi, kuka on hallitusvastuussa ja kuka oppositiossa.
Vaaleihin valmistautuvassa maassa puhutaan aina kosolti muutoksesta, sen tarpeesta ja sen toteuttajista. Suomi ei ole poikkeus. Tällä kertaa muutoksen uskotaan tulevan perussuomalaisten hahmossa.
Ainakin kannatuskyselyt lupaavat paljon. Perussuomalaisten johto soimaa "vanhoja puolueita" kyvyttömyydestä tehdä asioita, joita kansa niiden tahtoo tekevän.
Viimeistään HS:n teettämän mittauksen jälkeen voi perustellusti arvioida, että perussuomalaisten kannatusluvuissa on paljon ilmaa. Voiko kansaa aivan oikeasti vaivata protestimieliala, jos se ei edes tiedä, ketä vastustaa? - pukupakko,,,
Suomessa on monia kansalliskieliä. Vanhimpia niistä ovat suomi ja saame. Myöhempiä kieliä joita voidaan kutsua termillä kansalliskieli ovat mm ruotsi, romani, somali, turkki ja jiddisch. Uusia kansalliskieliä tulee jatkuvasti kun eri vähemmistöryhmät vakiinnuttavat populaationsa suomeen.
Kansallispukujakin on monia. Perustuslaissa niistä ei puhuta mitään.
Kansallispukupakkoa ei vielä ole opetussuunnitelmassa.Pukupakko ei oikein toimi koulumaailmassa. - yli 80%
Muuten olen sitä mieltä että pakkoruotsi pois!
- Pakkoruotsi.net
Kansalliskieli on kuin kansallissoitin kantele. Kansalliskieli tarkoittaa, että kieli on jotain, mikä on ollutta ja mennyttä. Sillä on ollut merkitys Suomen identiteetin kehittymisessä, mutta kukaan ei sitä enää tarvitse, ei arvosta eikä halua osata.
Ruotsin kieli on kansalliskieli myös suomenruotsalaisten itsetunnon kohottamiseksi. Suomenruotsalaiset voivat kuvitella, että heidän kielensä on jotain suurta ja kaunista, kun se yllennetään samannimiseksi, kuin maan valtakieli on. Totuus kun on, että ruotsia ei kukaan enää tarvitse, ei arvosta eikä halua osata.
Kansalliskieli-sana on myös tarkoitettu propagadistisiin tarkoituksiin. Sillä annetaan ymmärtää, että ruotsi olisi koko kansan kieli, vaikka ruotsia ei puhu kuin pieni viiden prosentin osuus ja merkittävä osuus sitä puhuu vain muutamassa pienessä ja mitättömässä rannikkokunnassa, jossa eletään kivikautisilla elinkeinoilla.
Ajatelkaa miten tärkeä ja merkittävä soitin kantele on. Ruotsin kieli on yhtä tärkeä Suomelle kuin kantele. Kantele kuulostaa vain kauniimmalta. - Mitenkäs on?!
Mitenkäs on, vaikka perustuslaissakin on nimenomaisesti sanomasi mukaan turvattu oikeus käyttää kieltään, ns. kansalliskieltä, s.o. suomea tai ruotsia, niin miksi se ei toteudu suomenkielisten kohdalla esimerkiksi Ahvenanmaalla, vaikka sekin on Suomea ja Suomen yksi maakunta?!
Joten höpö höpö. Koko ns. kansalliskieliasia olisi syytä ollut kuopata perustuslaista itse asiassa jo silloin, kun Ahvenanmaan nykyinen asema ja toimintamallit on otettu käyttöön. - mediapex
Ruotsin kielen asema määriteltiin vahvaksi vuonna 1919 säädetyssä perustuslaissa. Itsenäisyyden alkuajoista ruotsinkielisen väestön osuus on kuitenkin puolittunut, ja myös eliitit ovat suomenkielistyneet. Jo tuolloin perustuslakia säädettäessä ruotsin kielen vahvan aseman määrittäminen tuolloisia väestösuhteita tarkastellen on ollut hyvin arveluttavaa.
Ruotsin kielen asemaa Suomessa on nyt arvioitava uudelleen, ja ruotsin pakollisesta opiskelusta koululaitoksessa on ehdottomasti luovuttava. Uudelleenarvioinnilla on laaja kannatus, ja erityisesti nuoret ovat muutosten puolella.
Suomen poliittiselle johdolle ja valtamedialle kaksikielisyysideologia on kuitenkin tabu, tämä jouhtuu osaltaa näiden taustavoimista sekä rahoittajista. Keskustelu asia-argumentein on vaikeaa, kun kenttää hallitsevat kannattajien ja vastustajien tunteenpurkaukset.
Ruotsin nykyistä asemaa puolustetaan kirjavin perustein. Esimerkiksi Iltalehti esitti pääkirjoituksessaan, että ruotsi on kansainvälisillä areenoilla kelpo salakieli, jolla pohjoismaiset kollegat voivat operoida keskenään. Historiallinen aikakauskirja taas vaati ruotsin kielen pakollisuuden säilyttämistä, koska vanha arkistoaineisto on pääosin ruotsinkielistä. Salakielen ja vanhojen paperien vuoksiko koko kansa on koulutettava ruotsin puhujiksi?
Kieltenopetus on koulujärjestelmän kohtalonkysymys, ja siihen on vastattava erityisellä kielikoulutusstrategialla. Vieraiden kielten opetus on mitoitettava niin, että tavoitteet ovat realistisia.
Tärkeintä on huolehtia englannin osaamisesta. Englanti on maailmanlaajuisesti ylivertainen kommunikaation väline, ja yhä useampi suomalainen tarvitsee sitä myös työkielenään. Osalle oppilaista jo yhden vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä.
Lisäksi Suomessa on selvä tarve lisätä muun muassa saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja Aasian talousmahtien kielten osaamista. Jos ruotsi säilyy pakollisena kielenä, muiden kielten pariin mielivät joutuvat tulevaisuudessakin ensin opiskelemaan ruotsia. Tällaisen normin ylläpitäminen ei ole mielekästä ja vaarantaa jopa Suomen kansainvälistä asemaa.
Myös ruotsin kielen taidosta virkamiesten kelpoisuusehdoissa on tingittävä. EU-Suomessa virkamiehiltä laajalti vaadittava ruotsin taito on luonut syrjivän ja kansainvälistä rekrytointia vaikeuttavan järjestelmän.
Virkamiesruotsin tutkintojen antaminen yliopistojen tehtäväksi on vähentänyt muiden kielten kielikokein osoitettua osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus on siten kaventanut suomalaista kielivarantoa koko koulutusjärjestelmässä.
Mitä olisi siis pääteltävissä? - epätietoinen?
Pakkoruotsin tyylinen tulkinta laista on mielenkiintoinen. Otan vertailuna sen, että lain mukaan valtion ja kunnan pitää myös huolehtia sairaista. Tarkoittaisiko tämä laintulkinta, mitä ruotsin kielen kohdalla on käytetty myös sitten sitä, että jokaisen suomalaisen pitää opiskella lääkäriksi?
- itsiruj
Kansallissoitin on kantele, kansalliskukka kielo ja kansallislintu joutsen. Eipä ole perustuslakivaliokunta riehunut, vaikka soitetaan kitaraa, ihaillaan muita kukkia tai bongataan muita lintuja. Se siitä tyhjänpäiväisestä kansalliskieli sanonnasta, joka on aikoinaan sumplittu perustuslakiin, jotta olisi mahdollisuus hämärtää itse asia mukamas perustuslakikysymykseksi.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3026907Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652079- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151297- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71166RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541076Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411041Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288982