Meillä erosta ei vielä vuottakaan ja kiusaaminen jo alkoi kun ei suostunut allekirjoittamaan passihakemusta, niin emme päässeet ystäväperheen kanssa äkkilähdöllä reissuun. (muuhun ei varaa tällä hetkellä)
Kaikesta täyyy tapella ja inhoan jo koko ihmistä syvästi, käytös on niin ala-arvoista ja epäkypsää.
Minua loukatakseen tavalla tai toisella tekee kaikkensa. Kaiken muunkin on jo vetänyt oikeuteen, niin mietin että miten voi tulevaisuudessa kiusata minua yhteishuoltajuudella? Mietinkin olisiko viisainta hakea yksinhuoltajuutta tässä samalla ja välttää näin sen avulla tehty kiusanteko joka varmasti tulisi jatkumaan.
Kokemuksia? Onnistuuko kiusaaminen yhteishuoltajuuden avulla ja millä lailla?
Kaikesta täyyy tapella ja inhoan jo koko ihmistä syvästi, käytös on niin ala-arvoista ja epäkypsää.
Minua loukatakseen tavalla tai toisella tekee kaikkensa. Kaiken muunkin on jo vetänyt oikeuteen, niin mietin että miten voi tulevaisuudessa kiusata minua yhteishuoltajuudella? Mietinkin olisiko viisainta hakea yksinhuoltajuutta tässä samalla ja välttää näin sen avulla tehty kiusanteko joka varmasti tulisi jatkumaan.
Kokemuksia? Onnistuuko kiusaaminen yhteishuoltajuuden avulla ja millä lailla?
Vastaukset 59
Vanhimmat
Yhteishuoltajuudella ei pahemmin pystytä tekemään kiusaa, yksinhuollolla enemmän. Ja toisaalta huoltajuuden riitauttaminen aiheuttaa lisää riitaa ja huonoja välejä. Passin saa vaikka toinen huoltaja vastustaa, poliisi voi myöntää harkinnanvaraisesti lomamatkaa varten.
Kannattaa panostaa siihen että välit paranevat ja näin ollen jättää turha käräjöinti pois.
mitä kirjoitit.
Kysyjälle vastaisin omista kokemuksista etävanhemman kiusanteosta niin, että kaikki on mahdollista vaikkei yhteishuoltoa olisikaan:
- etävanhempi myöhästelee tapaamisista, vaatii jatkuvasti vaihtamaan jo sovittuja, tai ei tule ollenkaan tapaamisiin.
- ei palauta lapsia ajallaan.
- tekee perättömiä lastensuojeluilmoituksia (joita tosin ei toistuessaan enää noteerata tutkimisen jälkeen).
Yhteishuollossa tilanne voi olla pahempikin, kuten nyt vaikka tuossa passiasiassa..ihan kaikki mahdollinen, mihin toisen huoltajan lupa vaaditaan, voidaan etä-yhteishuoltajan toimesta evätä.
Yksinhuoltotilanteessakin etävanhempi voi myöhästellä, olla palauttamatta alsta ajallaan ja tehdä ls-ilmoituksia. Riitelemällä huoltajuudesta ja vaatimalla yksinhuolto on aika takuuvarma keino saada riitaisia välejä aikaiseksi jotka johtaavat sitten kiusaamiseen.
Molempien huoltajan suostumus tarvitaan vain hyvin harvoihin asioihin, lapsen nimen muuttamiseen, uskontokunnan muuttamiseen jne. Ei siis kannata lähteä tappelemaan turhista asiosita. Yhteishuoltajuus edistää myös lapsen ja etävanhemman välejä joka on tärkeä asia lapselle.
"Yhteishuoltajuudella ei pahemmin pystytä tekemään kiusaa, yksinhuollolla enemmän."Ja tota noin..miksihän sitten kutsut etän toimintaa?Meinaatko että yhteishuoltajuudessa etä saa vittuilla ja olla tasan niin paskamainen ja lähin vain siedettävä kaikki?Ei se mun mielestä ole reilua,Tommoselta vittuilijalta automaattisesti munmielestä huoltajuus pois!Mitenkä tässä tapauksessa se muka ois lapsen edun mukainen ja hyvä kun kerran tekee aikuinen ihminen kiusaa?Myönnä nyt tseeus vain jo sinäkin ettei se yhteishuoltajuus ole mikään avain onneen!Kun sun eksäs rupee vittuilemaan ja pistää esteitä rattaisiin(ja siis varmasti et voi tietää etteikö niin saattaisi tehdä) niin muista silloin hymyssä suin miten yhteishuoltajuudella on siihen vanhemmuuteen niin suuri merkitys.Koska hei,ilman sitähän lapset ovat "vieraita".Kuupa!
Huoltajuus ei vaikuta siihen kuinka paljon voi tehdä kiusaa mutta riitelemällä huoltajuudesta saat vielä lisää kiusaamista aikaiseksi. Lapsen hyvinvoinnille on tärkeää että vanhempien välit tasaantuvat ja paranevat ja sen takia yksinhuollon vaatiminen on yleensä vastoin lapsen etua. Ei kiusanteko ole oikein mutta ei sekään ole oikein että vaatii yksinhuoltajuuutta. Ei se kiusaaminen lopu siihen että katkaistaan huoltajuus, jatkuu yleensä vielä moninverroin pahempana. Jos on v-mäinen exä niin sitten on - riippumatta mikä se huoltajuus on.
"Ei se kiusaaminen lopu siihen että katkaistaan huoltajuus, jatkuu yleensä vielä moninverroin pahempana"
Kun kiusaajalla ei ole enää huoltajuutta, hänen kiusaamiskeinonsa ovat huomattavasti pienemmät. Sinulla tuntuu olevan sellainen kumma ajatus, että lähivanhemman pitää sietää mitä paskaa tahansa etän suunnalta, olla hiljaa ja hymyillä, ettei vaan mene välit huonommiksi etän kanssa. Etävanhempi on aikuinen ihminen myös ja häneltä tulee voida odottaa sen mukaista käytöstä. Mikäli hän tekee kiusaa ja oikuttelee, hänellä ei mitä ilmeisimmin ole kypsyyttä toimia huoltajana.
Yksinhuoltajuuden vaatiminen on todellakin oikein mikäli tilanne sitä vaatii. Minä itse hain ja sain myös yksinhuoltajuuden, kun lasteni etävanhempi oli ollut teillä tietymättömillä vuosia.
AP:n tilanteessa exä teki kiusaa tapaamsiten osalta ja tekemällä ls-ilmoituksia. Hän voi jatkaa tätä vaikka hän ei olisi huoltaja. Jos toinen tekee kiusaa tilanne menee pahemmaksi jos toinen myös lähtee sotajalalle. Etävanhemman kiusaamiskeinot ova kuitenkin aika vähäisiä. Kannattaa keskittyä olennaisiin asioihin ja siihen että välit saadaan paranemaan. Ei huoltajuus ole mikään palkinto hyvästä käytöksestä tai huoltajuuden menetys joku sanktio.
"Ei huoltajuus ole mikään palkinto hyvästä käytöksestä tai huoltajuuden menetys joku sanktio. "
Ei olekaan. Mikäli ihmisestä ei kertakaikkiaan ole lapsensa huoltajaksi, häneltä otetaan huoltajuus pois. Ei se mikään sanktio ole, vaan seuraus omasta toiminnasta. Samoin kuin kämpästä tulee häätö jos ei maksa vuokria ja duunista kenkää jos ei hoida hommia.
Sinä jaksat aina korostaa tuota että välit pitää saada paranemaan. Etä saa perseillä niin paljon kun tykkää ja lähin pitäisi vain hymistellen niellä kaikki, ettei se etä nyt vaan pahoita mieltään. Kenestä näissä asioissa sinusta oikein onkaan kyse, lapsesta vaiko siitä etästä? Olet aina niin huolissasi siitä ettei etälle vaan tule paha mieli.
Niin, pitää siis ajatella lapsen hyvinvointi ja sen takia panostaa siihen että vanhempien välit paranevat/eivät mene huonompaan suuntaan. Jos exä kiusaa kannattaa minimoida se kiusaamisen vaikutus ja sitten olla lähtemättä itse siihen sekoiluun mukaan (esimerkiksi vaatimalla yksinhuoltajuutta). Etävanhemman hyvinvointi kuitenkin heijastuu myös lapseen. Jos lähtee sotimaan hakemaan yksinhuolajuutta niin odotettavissa on että se etä kiusaa vielä pahemmin. Huoltajuudella ei voi kiusaamista estää kuitenkaan.
Tämä ei ole myöskään mikään lähi/etäjuttu, ihan vastaavasti jos lähi kiusaa ei ole järkevää lietsoa sitä vaan yrittää panostaa siihen että välit paranevat.
Eikö olekin hienoa ja ylevää neuvoa ihmisiä asioissa, josta itsellä ei ole minkäänlaista kokemusta. Ihan niinkuin lapseton neuvoisi lapsenkasvatusasioissa tai vanhapiika avioliiton ongelmatilanteissa. Kyllä sä olet sitten pätevä! Pakko pidättä oikein hengitystä tuollaisen osaamisen edessä.
Mitä sinä tiedät minun kokemuksistani? ;)
Kyllä minulla on rutkasti kokemuksia minkälaista on elää hankalan exän kanssa ja olen läksyni oppinut. Näin ollen on helppoa neuvoa muita kun tietää mistä puhuu.
Ja sinun kokemuksesi on sikäli ylivertainen että antaa sinulla pätevyyden besserwisseröidä muiden asioita? Minulla on myös kokemusta exän temppuilusta ja kiusanteosta ja siitä vehkeilystä tuli loppu kun hain ja sain yksinhuoltajuuden. Miksi minun kokemukseni olisi yhtään vähemmän muiden neuvomiseen pätevöittävä kuin sinun?
Sinä et vain saa päähäsi uppoamaan sitä että sinun elämäsi ei ole mallikappale, jota kaikkien muiden ihmisten kuviot noudattaisivat. Kukin tavallaan, etkä sinä tiedä kuin oman kokemuksesi jonka pohjalta puhut. Ja se ei ole mikään yleispätevä kokemus se. Tajuatko?
En ole kyllä koskaan nähnyt sellaista tapausta että tapaamisongelmat ratkeaisi riitelemällä huoltajuudesta. Tietysti jos tappeleminen on elämän päämäärä niin mikäpä siinä. Pitäisi kuitenkin ajatella lasten hyvinvointia.
Mistä päättelet että ongelmat olivat tapaamisissa ja että huoltajuudesta piti tapella?
Huomaatko itse? Taas kuvittelit tietäväsi kaiken. Besserwisser.
Lukemalla ap:n viestiä ... Hän sanoi että etä tehnyt ohareita tapaamisissa ja miettii pitääkö lähteä tappelemaan huoltajuudesta. Kommentoin siis hänen viestiä, ei muitten.
no itsellänihän ei ole kokemuksia asiasta, vain miehen tyttären tarina. mutta luettuani tässä muutaman eri hyvän neuvon tulin siihen tulokseen että ei heilläkään ole kokemusta vaan juuri tätä sivullisen"viisautta". ja todennäköisesti ei edes lapsia, oli meinaten senverran viisasta kirjuutusta. lapsiahan ei pidä jättää tietenkään riitojen välikappaleiksi,ehkä tämän nyt jokainen ymmärtää. mutta tapauksia kun on niin monenlaisia ja kuka niitä on neuvomaan. esim. mies ei halua ollenkaan lapsia, no, tulee kaksoset. mies haluaakin itselleen omaa aikaa kun on jo pari kuukautta viettänyt tietokoneen ääressä lasten ollessa kotona ja vaimon tietysti lapsia hoitaessa. no niin.mies otti ja lähti......mutta hetken mietittyään halusikin lasten huoltajuuden????no haloo...missä viiraa...olisikohan kyseessä miehen vanhemmat koska siellä lastenoloaika isin huoltajuudeni aikana nähtävästi vietettiin..ruoka ja huolto toimii. että mitä mieltä??
Minäkään en ole nähnyt yhtäkään sellaista tapausta jossa alkoholisti tai huumeriippuvainen kykenisi riippuvuudeltaan toimimaan lasten edun mukaisesti. Tietysti jos juopottelu on elämän päämäärä niin mikäpä siinä. Pitäisi kuitenkin ajatella lasten hyvinvointia.
Jos sinulla on varma näyttö kiusaamisesta, hae yksinhuoltajuus ja kun lupaat etälle tiedonsaantioikeuden, tuomari antaa sinulle mitä haluat. Ei exäsi kiusaamista lopeta, mutta loppuupa jatkuva pelko ja odotus, mitä seuraavaksi... Eli luot itsellesi ja lapselle rauhallisen ja turvallisen elämän. Se on mielestäni jokaisen oikeus, ja exäsi on tiensä valinnut.
Älä vain luule, että hän lopettaa kiusaamista (Tseeus puhuu reikiä ennestäänkin reikäiseen päähänsä). Katsos kun exäsi löytää uuden mielitietyn itselleen, sitten tahti vain kiihtyy, koska uusi kumppani kuulee vain yhden totuuden ja tietenkin uusi rakas haluaa uskoa ihmeen ihanasta ja rakastavasta etästä kaiken hyvän, se hyväuskoinen hölmö. Ja sitten heitä on kaksi ideoijaa.
Tapaamisten ontumiseen et voi vaikuttaa kovinkaan paljon. Jos joudut päivystämään lapsen palautusta, tai joudut hakiessa odottelemaan liian kauan, tee lastensuojeluilmoitus ja kun exäsi sössimisiä on tarpeeksi, hae muutosta käräjiltä. Lapsen noudot voit kääntää niin, että sinä viet, exäsi palauttaa. Ja kun viet, viet tiimalleen sovittuna aikana. Jos taas exäsi hakee lapsen, hakuajan varoaika on viisitoista minuuttia sovitun molemmin puolin, eli /- vartti, jos exäsi ei tänä aikana lasta hae, eikä ilmoita pätevää syytä myöhästymiseen, tapaaminen siirtyy seuraavaan kertaan. Otat vain järeät aseet tuollaisen pompottelijan kanssa käyttöön, etkä suostu mihinkään ääliömäisyyksiin jota hän ehdottaa.
Ehdotukset otat vastaan vain tekstiviesteinä, älä keskustele koskaan ääneen tai kasvokkain exäsi kanssa - ellei sinulla ole jonkinlainen nauhoitus tilanteessa. Tekstiviestit tietenkin tallennat, myös omat vastauksesi.
Jatkossa hän tulee kiusaamaan sinua lapsen pankkitilin avaamisella, lapsen mopokortin hakemisessa ja rippikoulun etävanhemman lupatodistuksella. Jossain vaiheessa tapaamisten matkat ovat kiusaamisen aiheena, ja jos olet hölmöyttäsi mennyt tekemään määräaikaisen elatussopimuksen, siitä saat kärsiä ihan varmasti. Todennäköisesti hän tehtailee lastensuojeluilmoituksia jokaisesta mahdollisesta asiasta, mutta onneksi sossukin kyllästyy jossain vaiheessa sekopään touhuihin ja ilmoitukset ovat läpihuutojuttuja. Minulle sossu nykyään soittaa, että "taas tuli tällainen ilmoitus", johon annan vastineeni puhelimitse ja sitten asia haudataan. Sijaisia varten sossukansioni päällä on memo-lappu, jossa kerrotaan että ilmoitusasiat hoidetaan puhelimitse. Se on kai joku "vinkki" että sellainen tapaus. Kun muutin uudelle paikakunnalle, vanha sossu soitti uuden kotikuntamme sossulle ja kertoi hankalasta etävanhemmasta. Eli ensimmäinen yhteydenotto ei tullut heille ylläyksenä.
Kuntavaihdoksen aikaan etä aktivoitui koska sai taas esittää huolissaan olevaa etähuoltajaa uusille viranomaisille ja syöksyi lasten kouluun kertomaan kuinka huono lähi olen, ennen kuin lapset olivat edes aloittaneet uudessa koulussaan. Miesrehtori uskoi etää ja suhtautuu minuun nuivasti vielä kahden vuoden jälkeenkin, muuta syytä en keksi kuin rehtorin käytökseen kuin hänen oma vaikea elämäntilanteensa.
Kiusaaminen jatkuu konkreettisella tasolla, eli etä ei palauta lasten vaatteita, hävittää niitä ja valittaa vaatteista koko ajan lapsille. Puhuu lapsille lähistä pahaa koko ajan ja kun lapset kieltäytyvät tapaamasta etää mm. tästä syystä, etä tekee lastensuojeluilmoituksen lähistä, joka "manipuloi ja yrittää estää etävanhempaa tapaamasta lapsia".
Ennen hyvin toimineet sukulaisuusuhteet eivät enää toimi, koska etä jauhaa lähistä niin paljon sontaa sukulaisilleen uuden kumppaninsa kanssa, etteivät ennen meille kaikille tärkeät ja mukavat sukulaiset halua olla missään tekemisissä kanssani, osa ei myöskään lasten kanssa, koska "olen manipuloinut lapset puolelleni".
Etä lupailee lapsille vaikka kuun taivaalta ja kun hyväuskoiset lapset muistuttavat lupauksista, etä käskee pyytää lähiltä, jolle hän maksaa niin ja niin paljon elatusta (elatustuki, joka tietenkin "kuluu lähin oman luksuksen ylläpitämiseen").
Lista jatkuisi loputtomiin, mutta kun vaan tekee ns. oman elämänsä suorituksen katsomatta sivuille tai kuuntelematta höyrähtäneen juttuja niin todennäköisesti pääsee maaliin voittajana. Maalini odottaa kuuden vuoden päässä. Silloin nuorin on täysi-ikäinen.
Tee juuri siten kun sisimpäsi sanoo, koska se on se ensimmäinen ja oikea tunne, johon ei ole muiden mielipiteet vielä vaikuttaneet.
Toivotan onnea ja menestystä pahkuraisella polullasi.
Ai niin, exäni yrittä haastaa lastenvalvojan ja koko sosiaalitoimen perhejaoksen oikeuteen mutta kukaan asianajaja ei lähtenut leikkiin mukaan suurestakaan rahasta.
Ja taivas ei sittenkään auennut vaikka "sait" yksinhuoltajuuden, kumma juttu ...
Kuka sitä taivaita maan päällä odottelee :D Elämä helpottuu kummasti yksinhuoltajuuden myötä, jos on tarpeeksi hankala tapaus exänä. Miksi sinä et voi myöntää sitä? Oletko sinä' itse etä ja pelkäät menettäväsi huoltajuuden? Onko siihen jotakin syytä kenties? Ei yhteishuoltajuutta kevein perustein yksinhuoltajuudeksi muuteta.
Mikä kumma ongelma tuo yksinhuoltajuus sinulle oikein on? Joissakin tapauksissa se nyt vain on ainoa ratkaisu.
Jos on joku perusteltu syy (kuten lapsikaappausvaara) niin yksinhuolto voi olla paikallaan. Mutta sen hakemisella on aika kova hinta ja ap:lla ei näytä olevan mitään sellaisia syitä miksi olisi järkevää tulehduttaa tilanteen entisestään riitelemällä huoltajuudesta. Oikeustaistelu/yksinhuoltovaatimukset taatusti tulehduttaa vanhempien välejä vuosikausiksi ja viime kädessä lapsi joutuu sitten kärsimään siitä. Olennaisempaa on tosiaan keskittyä lapsen ja oman hyvinvointiin kun lähteä tappelulinjalle sen exän kanssa.
Voi tseeus että ottaa pattiin noi teikäläisen kommentit,etkä nähtävästi yhtään edes tiedä mistä puhut,jotenkin vaan paistaa läpi koko homma. Olet nähtävästi lapseton ja avioton tyyppi ja tiedoton elämän haasteista. Hanki elämä ja ota sitten vasta kommenttia asioista joista jossain vaiheessa on hajua. Kuten sanottua meikäläisellä ei ole luojankiitos ollut huoltajuus ongelmia ja siksipä en lähde niitä jakelemaankaan.
Ei, en hakenut yksinhuoltajuutta, koska uskottelin itselleni, että kiusaaminen ja uhkailu loppuu ajanmyötä kun "en enempää tulehduta vanhempien välejä ja ajattelin viimeiseen saakka lapsia". Aluksi en olisi edes uskaltanut lähteä niin isoon prosessiin, eikä minulle kukaan tullut apua ehdottamaan, ja koska olin ollut täysin alistettu kotiäiti, vuosien kiusaamisen jälkeen en todellakaan jaksanut lähteä ajamaan omaa etuani, hyvä kun jaksoin hoitaa pakolliset kuviot. Ja nyt en enää viitsi tuhlata sellaiseen aikaa koska suurin osa lapsista on jo isoja ja viimeinenkin täytti 12-vuotta eikä häntä voida enää pakottaa mistään syystä asumaan etälleen.
Kahdeksantoista vuoden piinasta on nyt suoritettu 2/3, enköhän jaksa vielä viimeisen kolmanneksen. Huomattavasti helpompaa ja normaalimpaa minun ja lasten elämä olisi ollut, jos olisin saanut yksinhuollosta tukirakenteen lasiseen ja huojuvaan talooni, mutta sellaisesta sinun järjenjuoksulla varustettu ihminen ei voi ymmärtää mitään joten annetaan aiheen olla. Sinulle on tärkeää puolustaa etävanhempien oikeuksia, vaikka etä olisi täysin mielipuoli. Jos et olisi niin läpinäkyvä, loukkaisit minua ja samankokeneita ihmisiä, nyt olet lähinnä huvittava putkeen katsoja.
Jos saisin jälkiviisaan tehdä päätöksiä uudelleen, ilman muuta hakisin ja saisin yksinhuollon ja elämäni olisi ollut paljon laadukkaampaa.
" Minulle sossu nykyään soittaa, että "taas tuli tällainen ilmoitus", johon annan vastineeni puhelimitse ja sitten asia haudataan. Sijaisia varten sossukansioni päällä on memo-lappu, jossa kerrotaan että ilmoitusasiat hoidetaan puhelimitse. Se on kai joku "vinkki" että sellainen tapaus. Kun muutin uudelle paikakunnalle, vanha sossu soitti uuden kotikuntamme sossulle ja kertoi hankalasta etävanhemmasta. Eli ensimmäinen yhteydenotto ei tullut heille ylläyksenä."
JUURI tuon yllä kerrotun tekstin takia lasten isien tekemiä ilmoituksia ei oteta sossussa tosissaan vaikka aihetta siihen olisi!! Ihan oikeasti ei saisi yleistää, mutta näin se homma menee: äiti puhuu pahaa isästä, koska ei halua antaa lapsia yhtään ylimääräistä isälle, äiti ei kuitenkaan itse halua lapsia hoitaa vaan lapset aina päiväkodissa, mummolla, kummilla tai kaimalla. JA sossu uskoo vain äitiä, viitsimättä edes tarkistaa asioiden laitaa. Me olemme äidistä tehneet kolme ilmoitusta ja ilmeisesti ilmoitusten kanssa toimittu samoin kuin yllä oleva on kirjoittanut :(
mm.äiti ryyppää lasten edessä, paneskelee miehiään lasten edessä jonka seurauksena vanhin lapsista yritti tehdä sitä siskolleen,lapset päiväkodissa jopa 19 tuntia putkeen...,jättänyt kahden vuoden ajan yhden lapsen terapiat väliin ja nyt ISÄN ansiosta asiaa saatiin eteenpäin ja lapsella todettiin kehityshäiriö ja terapiat olisivat olleet suuri apu lapselle..
Listaa voisi jatkaa loputtomiin..Ja tässä ei ole kyse siitä, että isä haluaisi lasten äitiä kiusata, ei vaan isä oikeasti toivoo lastensa parasta..No oikeus ratkaiskoon mikä on lapsille parasta, äiti se ei tässä tapauksessa ole.
Apua,apua tätä sossujen toimintaa, ihan pahaa tekee vierestä katsoa miten lasten äiti pilaa lastensa elämän ja mitään ei voi tehdä!!
Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa.
Onko sinulla resersseja ajatella, että äiti voi oikeasti olla lasten ainoa vaihtoehto ja tästä syystä pitkällisen kiusaamisen seurauksena on sekä lasten että lähihuoltajan paras, että joku - sossu meidän tapauksessamme, vihelsi pelin poikki.
Laki antaa kiusaajalle mahdollisuuden jatkaa kiusaamista loputtomasti, jos rahaa löytyy, joten tuomari ei saa katkaistua kiusaamisen kierrettä.
"JUURI tuon yllä kerrotun tekstin takia lasten isien tekemiä ilmoituksia ei oteta sossussa tosissaan vaikka aihetta siihen olisi!!"
Ei saisi yleistää ei, mutta kuitenkin teet niin. En tiedä teidän tapauksestanne, mutta meillä isän tekemissä ilmoituksissa ei ole ollut aihetta.
Kukaan ei näköjään täällä tiedä kuka Tseeus on. Itse tunnistan hänet jo kirjoitusasusta.
Hän jos kuka tietää paljon eroperheiden asioista sekä omakohtaisesti, että toisten ja yleisellä tasolla.
Miettikääpä millaisessa asemassa oleva ihminen voisi tällaisen tietomäärän saada...
Huvittaa kuinka nämä katkerikot hyökkäävät häntä vastaan, koska eivät halua kohdata totuutta.
Tällä palstalla aivoituksia Tseeuksen tyylillä ovat jakaneet naisnikkeinä esiintyneet "Jaana_ " ja "ex-yh". Muita etäisiä fanaattisesti puolustavia "Hannu Niemiä" täällä ei pahemmin ole näkynyt. Mutta on vain hyväksyttävä se että jokaisella palstalla on omat putkeen katsovat miesasiamiehensä, eikä se toisinajattelijoista katkeria tee kuten päätit tekstissäsi alatyyliin provosoida.
Sinun pitää tuntea henkilökohtaisesti tämä puolustamasi Tseeus, muuten olet ihan yhtä tietämätön kuin me kaikki muutkin ;)
Totuutta tällä palstalla käy meille kertomassa muun muassa Totuuden näkevä. Totuuksia katsos on ihan yhtä monta kuin kirjottajiakin. Tarvitseeko sinun mielestäsi Tseeus sinun tukeasi, eikö hän pärjää muuten? Itse asioihinhan sinä et tällä kertaa ota kantaa, kirjoitat kirjottajista, et yh-palstan pääasiallisista aiheista "yhteis- ja yksinhuoltajien arjesta".
Keskustelu ei ole hyökkäämistä. Jos koet että vastaukset Tseeukselle ovat vihamielisiä tai asiattomia, jokaisen vastauksen kohdalla on "ilmoita asiaton viesti"-painike, käytä sitä.
Ei Tseeus (nainen muuten) tarvitse minun tukeani, ei todellakaan:)
En jaksa täällä ottaa kantaa, koska tämän palstan kirjoitukset tahtovat olla niin yksisilmäisiä, johon käsittääkseni Tseeus yrittää vaikuttaa (toivoton tehtävä mielestäni).
Yleensähän hän kirjoittaakin toisaalla, siellä jossa on niitä fiksumpia ajatuksia ja mielipiteitä erovanhemmuudesta ja jonne kirjoittavat saavat fiksuja kommentteja ja neuvoja.
Ja mikä sai minut tarttumaan näppikseen? Ehkäpä juuri se, että tiedän Tseeuksen edustavan huippuasiantuntijuutta mitä tulee erovanhemmuuden ymmärtämiseen ja hänen ajatustensa lynkkaaminen täällä sai sappeni kiehumaan. On tosin turha heittää helmiä sioille. Ei tällä palstalla todellakaan kirjoita sellaiset, jotka oikeasti aikoisivat hoitaa erovanhemmuutta hyvin saati kunnoittaisivat myös lapsensa toista vanhempaa.
Ehkä toivoton urakka mutta aina kannattaa yrittää ;)
Et jaksa tällä palstalla ottaa kantaa kuin Tseeuksen erinomaisuuteen, niinpä niin.
Mielestäni niin sinä kuin Tseeuskin voitte pysytellä siellä fiksujen ihmisten palstalla keskenänne kirjoittelemassa fiksuja fiksuille jotka jostain syystä tarvitsevat fiksuja neuvoja vaikka käsittääkseni fiksut ymmärtävät itsekin mitä on olla fiksu erovanhempi.
Tseeuksen puusilmäisitä kirjoitteluista päätellen, hän ei voi missään nimessä olla huippuasiantuntija - ei edes asiantuntija.
Ja lopuksi kysymys.
Mikä mahtaa olla tämä fiksujen palsta, jonne me kaikki haluamme ehdottomasti tulla lukemaan fiksuja neuvoja ja kommentteja?
Sinulla on aikamoisen suuret kuvitelmat itsestäsi, jos luulet olevasi muiden yläpuolella jakelemassa ohjeita miten kuuluu elää.
Sinun ongelmasi on se, että et näe tapahtumia laajemmin.
Olet minuakin neuvonut moneen kertaan omista lähtökohdistasi ymmärtämättä eroni ja perhetilanteeni erikoispiirteitä joihin juristitkin ovat voimattomia. Olet kuin rikkinäinen levysoitin, jossa on automaattinen uudelleen käynnistys.
Voisitko kerytoa minimellesi että hänen kirjoituksensa hipoo yh-äitien herjaamista, ja se on mainio syy pyytää hänen kirjoitustensa poistoa.
Suosittelen:
http://www.eroperhe.net/eroperhefoorumi/
No, aika moni eroperheen vanhempi lienee apua Tseeukseltakin hakenut ja saanut.
Mutta tämä tästä. Tervetuloa "fiksujen" palstalle;)
Ei tällä palstalla todellakaan kirjoita sellaiset, jotka oikeasti aikoisivat hoitaa erovanhemmuutta hyvin saati kunnoittaisivat myös lapsensa toista vanhempaa.
Miksi ihmeessä Tsiisus ja sinä sitten täällä olette? Käsittääkseni kirjoittamassa ja kommentoimassa. Vai olenko ymmärtänyt väärin?
Tervetuloa vaan samaan kastiin meidän huono erovanhemmuuttaan hoitavien kanssa.
Joopajoo.
- "Sivuvalintanne on joko virheellinen tai sivua ei voida avata"
- Omia sivustoja mainostetaan ristiin ja samat henkilöt ovat moderaattoreina usealla eri sivustolla
- "Eroperhe.nettiä ylläpitää Kehityksen avaimet Oy ja sen taustalla ovat laillistettu psykologi Kari Kiianmaa ja vertaiskouluttaja Tiina Kaarela." OY?
- Vertaiskouluttaja Tiina Kaarelan ammattipätevyyttä ei kerrota, hän kuitenkin vetää eroseminaareja Kiinamaan laskuun?
- Verkkokauppa ja Nettieroseminaari 295e
Tiesitkö, että mainostaminen on Eniron sääntöjen mukaan palstoilla kiellettyä?
Osa sivuston linkeistä ei toimi, tiedot ovat vanhentuneita eikä sivustoa päivitetä kovinkaan usein. Bisnes on bisnestä ja ihan näin maallikon/huippuammattilaisen silmin selailtuna, sivusto on hyvin epämääräinen.
Keskustelupalstalta bongattu viesti:
"Palsta joutui hakkeroinnin kohteeksi ja mitä kaikkea, mutta ongelmat ovat toivottavasti nyt ohi."
Ehdotatko sinä, että tiedostava netinkuluttaja rekisteröityy tälle sivustolle?
Juu, siellä sivustolla on sattumoisin juuri ongelmia. Mutta suosittelen kyllä rekisteröitymistä (voisi katsantokanta vähän avartua). Siellä kirjoittavat mm. Yhden vanhemman perheiden liiton jäsenet ja toimihenkilöt.
http://www.yyl.fi/
No, Tseeus on ikuinen maailmanparantaja ja kuvittelee saavansa täälläkin muutosta aikaan ihmisten ajatuksissa ja asenteissa. Nyt kun hän ei enää ole virkansa puolesta noissa tehtävissä, jää aikaa parantaa maailmaa täälläkin.
Ja nämä toimihenkilötkö ovat pätevämpiä kuin minä minun elämääni elämään ja osaavat tuntematta minua kertoa miten minun tulisi toimia? Varsinaisia fakiireja ovat, jos näin on. Mutta Tseeuksen vuodatuksia lukiessani on oletettavaa, että näin te todella kuvittelette. Sitä paitsi, eikö ammattitaitoisen ja puolueettoman neuvonantajan tulisi kuulla molempia osapuolia.
Hauskanen ajatus, että yh-yhdistysten ja -liiton "toimihenkilönä tai jäsenenä" oleminen tekisi ihmisestä ylivertaisen osaajan tai asiantuntijan, jonka kirjoitukset avartavat esim. minun ajatusmaailmaani. Pikainen yhdistysten henkilölistojen selaaminen ja nimien googlettaminen avarsi ajatuksiani huomattavasti enemmän. On huomattavaa että teillä on kovin vähän edustustoa miehistä. Olisiko niin että naiset ovat sen verran kovia johtajia ja päällepäsmäreitä etteivät miehet pääse pätemään edes yhdistystasolla kuten ei kuntien sosiaali- ja terveystoimissakaan. Asia, joka tuntuu närästävän isiä kautta linjan.
Katsantokannassani ei suinkaan ole mitään avartamista. Olen hyvin avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen ja juuri siksi en pidäkään Tseeuksen tavasta jankuttaa ihmisille hänen hyvin toimivasta vuoro- ... anteeksi, yhteisestä, jakamattomasta tavasta olla yhdessä ex-puolisonsa kanssa lapsen huoltaja vailla määrättyjä elatusapuja ja tapaamissopimuksia ainoana oikeana vaihtoehtona, koska valtaosalle eroperheistä se ei ole millään tavalla mahdollista, jota hän - omituista kyllä, "HUIPPUASIANTUNTIJANA" ei tunnu käsittävän.
En missään tilanteessa sanoisi, etteikö Tseeuksen tapa olla vanhempi yhdessä exänsä kanssa ole toimiva heidän kohdallaan, mutta huippuosaajana en väkipakolla yrittäisi runnoa valtaosaa eroperheistä tähän muottiin, koska meillä täällä Wähemmän Fiksujen sivustolla useimmiten eron syynä on toisen vanhemman vastuuttomuus, henkilökohtainen ongelma tai sairaus eikä akateeminen Me Kasvoimme Erillemme-ero, kuten teillä siellä Fiksujen Palstalla taitaa olla.
Olipa mukava hiukan tuulettaa. Kiitos, olit ihan ok provosoija. Mitään helmiähän sinusta ei irronnutkaan meille mölleille, koska säästät ne sinne liiton ja yhdistysten toimihenkilöille. Voit uskoa että hymyilen "fiksulle" uhoamisellesi. ;)
Virkani puolesta en aio yhtään mitään, mutta siviilihenkilönä ihmettelen kirjoituksiasi.
Laita pari korillaa pistämään ex kunnolla turpiin jos on miespuolinen ja kyll äse lapsi ymmärtää kun ei päässy lomamatkalle ja kun lapsi täyttää 12 v niin silloin kysytään lapsen mielipide haluaako kiusaavaa vanhempaa tavata ja silloin voi lapsen tapaamiset loppua jos lapsi ei halua. Monet ovat katkeria kun ero tullut ja eivät osaa antaa EX elää omaa elämäänsä rauhassa.
Enpä nyt oikein vastaa mihinkään tiettyyn viestiin, mutta kyllä minulta ainakin löytyy ymmärrystä ihmisille joita kiusataan. Ymmärrän ihmisiä jotka haluavat yksinhuoltajuuden. Se kiusaaminen voi olla niin piinaavaa, hermoja raastavaa ja pitkäkestoista. Ei oikeasti siinä paineessa ole energiaa mihinkään muuhun.
On yritetty lapsen toisen vanhemman kanssa sopia. On käyty lastenvalvojalla, tehty sopimukset juuri niinkuin vastapuoli on halunnut. Vikaan meni sekin. Minä olen lastenvalvojan kanssa tehnyt jonkun kieron suunnitelman häntä vastaan. Hän haluaa yksinhuoltajuuden, hän uhkaa väkivallalla, hän uhkaa hylätä lapsensa, hän haluaa käräjille. Väsyin...ehdotin, että lisätään hänen tapaamisiaan ja kun niitä noudattaa muutaman kuukauden, saa haluamansa yksinhuoltajuuden ilman käräjiä, ilman tappeluita. Kuinkas kävikään. No hän kysyy, että enkö jaksa hoitaa lastani? Kerroin että jaksan vallanmainiosti, mutta sinun kanssasi en jaksa tapella. Sanoin, että olen valmis luovuttamaan lapsen hänelle, jos sillä tilanne rauhoittuu. Eipä tämäkään hänelle käynyt. Lapsen on parempi kuulemma olla minulla.
On tapauksia varmaan joissa yritetään estää toista vanhempaa tapaamasta lastaan. Muistakaa kuitenkin, että ikävä kyllä on myös tämänkaltaisia ihmisiä, jotka vaativat sitä, tätä ja tuota. Mustamaalaavat toisen vanhemman ja väittävät, että toinen ei anna tavata. Tämä henkilö olisi saanut kaiken minkä halusi, mutta sitä tarjottaessa, syyllistää minua siitä, etten jaksa omaa lastani hoitaa. Mikä ihminen se tällainen on?? Se on se meidän kaikkien rakastama narsisti.
Omalta puoleltani voin kyllä sanoa, että yhteistyötä toisen vanhemman kanssa olen yrittänyt tehdä. Onko se sitten tässä tilanteessa lapsen etu, kun lasta hoitava vanhempi on valmis lapsesta luopumaan, jos sillä saisi tämän jatkuvan piinan loppumaan? Onko se lapsen etu, että pääsisi tämän niin rakastavan vanhemman luo, joka ei sitten loppujen lopuksi lasta halunnutkaan? Ja kuinka paljon tämä vanhempi haluaa lastaan nähdä? 7h viikossa, vaikka mahdollisuus olisi niin paljon enempään.
On ihmisiä, jotka haluavat vain konflikteja. Yrittäkää ymmärtää, että myös yksi ihminen voi riidellä, ei siihen kahta tarvitse. Jaksamista saman asian kanssa kamppaileville :)
Millä tavalla se yksinhuolto lopettaisi kiusaamisen?
Millä tavalla se minun tapauksessani pahentaisi asiaa?
Jos sä menet naimisiin, olet naimisissa
Jos sun puoliso kuolee, olet leski
Jos eroat, olet eronnut
Jos olet oikeasti yksinhuoltaja, mikset voi sitä olla sitä virallisesti?
Jos joku siitä mielenrauhan saa, se hänelle suotakoon.
Ilmoitatko eronneena tai sinkkuna, että olet naimisissa?
Ilmoitatko leskenä olevasi naimisissa?
Ilmoitatko naimisissa olevana olevasi sinkku?
Ilmoitatko isänä tai äitinä olevasi lapseton?
Jos näihin vastaat kyllä, kannattaa miettiä miksi.
Ei sitä yksinhuoltajuutta ehkä kannata hakea, jos vain haluaa näpäyttää toista. Mutta yksinhuoltajuuden hakemiseen voi olla muitakin syitä, kuin lapsikaappauksen uhka. Jos sillä saa edes jonkun mielenrauhan itselle ja lapselle, se on hyvä asia. Sen turvin jaksaa taas pienen matkan eteenpäin ja jaksaa olla hyvä vanhempi lapselleen. Jos etä luistaa sovituista tapaamisista, eikä homma toimi, miksi pitäisi olla ylpeä yhteishuoltajuudestaan jos siinä ei mitään yhteistä ole?
Yksinhuoltajuuden hakeminen:
- maksaa useita tuhansia euroja
- huoltoriidoissa lapsiakin kuullan (jos ovat jo kouluikäisiä), rankkaa siis lapsille
- tulehduttaa välejä lisää -> lisää kiusaamista
- heikentää lapsen ja etävanhemman suhdetta
Onko siis järkevää lähteä siihen vain sen takia että voi tituleerata itseään yyhååksi?
Höpö höpö.
Mistä keksit, että "hakeminen maksaa tuhansia euroja"?? Olen saanyt yksinhuoltajuuden v 2006 enkä tähän päivään mennessä ole saanut euronkaan laskua koko prosessista!
"Lapsia kuullaan". Onneksi! Kun olivat täyttäneet 12 v, saivat itse kertoa oman näkökantansa asioihin ja päättää, haluavatko tavata toista vanhempaansa.
"Lisää kiusaamista". Päinvastoin! Eipä ole kertaakaan esim soittanut kouluun, vaikka on kaikki tiedonantoluvat tietysti kunnossa. ei ole kiinnostunut.
"Heikentää lasten ja etävanhemman suhdetta"? Miten muka?? Ei meillä ainakaan, joten ÄLÄ YLEISTÄ!
Onko etän järkevää tituleerata itseään yhteishuoltajaksi, jos ei sitä ole?
Onko etän järkevää vaatia yksinhuoltajuutta, jos ei kuitenkaan ole sitä valmis vastaanottamaan?
Onko etän järkevää väittää ajattelevansa vain lapsen parasta, jos ainoana tarkoituksena on kiusata lähiä? Tällä tekee vain lapsen ja lähin elämän raskaammaksi.
Onko etän järkevää uhata väkivallalla?
Onko etän järkevää uhata lapsen hylkäämisellä?
Onko etän järkevää muistuttaa, että lapsi on väärää sukupuolta?
Oli miten oli, aloittaja käsittääkseni kävi palstalla kysymässä, kuinka etä voi yhteishuoltajuudella kiusata. Hän varmaan toisten kokemusten perusteella osaa pohtia, onko hänelle yksinhuoltajuus paras vaihtoehto. Kuulostaa järkevän ihmisen toiminnalta miettiä ensin ja ajatella asiaa useammalta kantilta, kuin mennä suunapäänä yksinhuoltajuutta vaatimaan.
Enkä minä ole menossa yksinhuoltajuutta hakemaan. Etä saa touhuta mitä touhuaa, kunhan ei lastaan vahingoita. Ei ole minun menetys, jos ei kunnon suhdetta lapseen halua. Omalta osaltani olen tätä suhdetta yrittänyt edistää, mutta etä se vaan kaivaa itselleen syvempää kuoppaa. Ei minun tarvise tehdä mitään muuta, kun ilmoittaa tapahtuvat asiat vain eteenpäin. Omalla toiminnallaan tekee minusta yksinhuoltajan, ihan itse. Ei ehkä tänään, eikä huomenna. Hyvä puoli tässä on se, ettei minulla ole kiire. Minulla kyllä kestää hermo ja sillä aikaa kun etä kuluttaa energiaansa minun piinaamiseen, me eletään lasten kanssa ihanaa elämää :). Yhteishuoltajana on ihanaa :D.
Mutta kuten sanoin, jos yksinhuoltajuus helpottaa joidenkin ihmisten arkea, se hänelle suotakoon. Ei pidä mennä arvostelemaan jos ei kyseisten henkilöiden tilannetta/tapausta tiedä.
No, jos on niin köyhä että veronmaksajat maksavat kulut niin mikäpä sinä. Yli puolet huoltoriitojen keskellä elävistä lapsista ovat psyykkisen hoidon tarpeessa kun prosessi niin raskas heille, aikamoinen taakka siis lapsille. Jos toinen kiusaa vaikkapa tapaamisilla niin taatusti lisääntyy jos toinen lähtee sotimaan huoltajuudesta. Ja tosiaan tutkitusti yksinhuolto heikentää lapsen ja etävanhemman suhdetta.
Ja kaikki vain sen takia että pääsee itse yksin allekirjoittamaan passihakemusta kerran viidessä vuodessa. Hohhoijaa ...
Milläs tavalla yhteihuoltajuus parantaa lapsen ja etän suhdetta, jos etä ei sopimuksia noudata? Pelkästäänkö sillä, että nimityksenä on yhteishuoltajuus?
Kai sen yhteishuoltajuuden eteenkin pitäisi vähän jotain tehdä. Onko sulla tästä aiheesta tutkittua tietoa?
Onhan se nyt selvää että se heikentää suhdetta lapseen jos ei ole lapsen huoltaja. Ja tilastoissa se näkyy sitten että tapaamset vähenevät. Miksi pitäisi tehdä jotain sen eteen, saahan huostaanotettujen lasten vanhemmat myös pitää huoltajuutensa. Lähivanhemmalle on kuitenkin samantekevää mikä se huoltomuoto on ja näin ollen miksi tapella siitä?
Tai ehkäpä ne tilastot osoittavat sen kylmän faktan että ne etät, joilla ei ole lapsensa huoltajuutta alunperin ollutkaan, ovat sen sortin ihmisiä, ettei ne lapset koskaan kiinnostaneetkaan ja ovat tapaamishaluttomia etiä. Ihmeen sitkeessä näyttää olevan se uskomus että yksinhuoltajuus on aina äidin tietoinen keino savustaa mies lasten elämästä, ja tästä masentunut etä jättää tapaamiset pois. Siellä ei-huoltaja-etä-leirissä kun löytyy alkoholistia, väkivaltaongelmaista ja luonnehäiriöistä porukkaa jotka eivät omien ongelmiensa takia tai hoitokielteisyyden takia kykene toimimaan lapsen etua ajatellen ja tästä syystä rahkeet eivät riitä huoltajaksi toimimiseen. Näitä tilastoja voi lukea kuin piru raamattua...Yhtälailla tapaamiset vähenevät jos lähi perustaa uusperheen, ja moni lähi allekirjoittaisi väitteeen että myös etän solmima uusperhe vähentää tapaamisia.
Juuri ylläolevan tapainen viestiminen kertoo sen, ettet ole "huippuasiantuntija".
Kylläpä se varmaan on tapauskohtaista, mikä heikentää suhdetta lapseen. Itse olen lähi, mutta myöskin etä. Yhtäpaljon etänä näen lapsiani kuin heidän lähinsä.
Mutta tämä toinen tapaus...On ehdotettu enemmän tapaamisia, on tarjottu yksinhuoltajuutta, on yritetty kaikki, että haluaisi suhteen lapseensa rakentaa. Tässä tapauksessa olisi aivan sama olenko yksinhuoltaja tai yhteishuoltaja. Itse sai päättää tapaamisajankohdat, päivät sekä kellonajat. Yksikään tapaaminen ei osu jostain syystä viikonloppuun :). Ja hyvin usein myös nämä sovitut tapaamiset peruuntuvat tai eivät kestä sitä sovittua aikaa eli n, kolmea tuntia.
Itse olen pyrkinyt siihen, että kaikki lapset hoidetaan rakkaudella, olipa ne sitten omia tai jonkun muun. Ja edelleenkään en itse ole huoltajuudesta tapellut, mutta ymmärrän kuinka toinen vanhempi voi toista kiusata niin, että paras ratkaisu on yksinhuoltajuus. Jos "Tsiisus" ei ymmärrä mikä merkitys sillä jollekkin voi olla, niin ymmärrän kyllä miksi näitä huoltajuuskiistoja käydään. Kun vastapuolena on tapaus, joka toistaa sitä samaa mantraa, sen kummempia asiaa kenenkään kannalta miettimättä, on kiista valmis. Ei tajuta, että tilanteeseen liittyy vähintään kolme täysin erilaista ihmistä tunteineen, haluineen, vikoineen, vahvuuksineen...jne.
Joustava pitää toki olla, mutta ei kaiken kustannuksella. Lähi on kuitenkin se, joka pääasiassa vastaa lapsen hyvinvoinninta. Jos kiusaaja on etä, joka lähiä kiusaamalla vaikuttaa myös OMAN lapsensa hyvinvointiin, siinä kohtaa kannattaa miettiä etän mahdollisuuksia olla huoltaja.
Ja kyllä huoltajuus säilyy vanhemmilla, vaikka lapsi huostaanotetaan, mutta ei ikuisuuksia. Ja huoltajuuden säilymiseksi on kyettävä tekemään yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden sekä sijaisvanhempien kanssa. Jos tähän ei kykene ja menettää huoltajuuden. Sen jälkeen on oltava jotain näyttöjä, että kykenee huoltaja lapselleen olemaan. Millä tavalla tämä tilanne eroaa jos kiista on kahden vanhemman välillä, kuin että jos se olisi vanhemman ja sijaisvanhempien välillä? Kyllä näissä tapauksissa vuosia kestänyt piina pitää katkaista vaikka sillä yksinhuoltajuudella, jos se tilanteeseen auttaa.
Ja kyllä pitää vanhemman tehdä jotain sen eteen, että voi yhteishuoltaja olla.
Tämmöstä tietoa sosiaaliportista. Mutta voihan senkin tulkita monella eritavalla...vai voiko?
Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo yhteistoimintavelvollisuus. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään. Tiedotusvelvollisuutta korostetaan myös sosiaalihuollon asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Asiakaslaki 5§
Tilanteissa, joissa lapsi on ollut useita vuosia sijoitettuna perheeseen perhehoitoon, perhehoitajat voidaan vanhempien suostumuksella ja oikeuden päätöksellä määrätä lapsen oheishuoltajiksi ja määrätä samalla huoltajien tehtävien jaosta. Lapsen huolto voidaan myös siirtää kokonaan perhehoitajille. Toimielimen on tehtävä asiaa koskeva hakemus käräjäoikeudelle. Lastensuojelulaki 46§
Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen
Hyvin sanottu.
Viestiketjussa tehtiin etästä taas se pahis vaikka kyllä ne lähivanhemmatkin osaavat kiusaa tehdä. Ihan samalla lailla venkslaavat tapaamisia. Mutta ei niitähän ei koskaan lasketa. Mutta etävanhempi kun yrittää siirtää/vaihtaa niin hänhän ei katso kun omaa napaansa kun on muutenkin sitä omaa aikaa niin paljon! Lähivanhempi voi viedä lapsia hoitoon viikonlopuiksi niin paljon kun haluaa etää katsotaan killiin jos hän vie lapsen hoitoon. Tarkoitus ei ole tässä lähivanhempia yhtään mollata. Mutta molemmat osapuolet pystyvät kiusaamaan toisiaan ihan yhtä paljon. Kiusa se on peinikin kuisa.
Tässä minun tapauksessa, jos etästä olisi tullut lähi, olisiko kiusa loppunut? Tuskinpa. Sitten olisi arvosteltu siitä miten vietän vapaa aikani, kuinka usein olen lapseni kanssa jne...
Kyllä, siinä olet oikeassa, että kiusaaja voi olla kummassa päässä tahansa. Sitä miten sen kiusan saa loppumaan, en tiedä. Ehkä tähän keskusteluun vaan sattumalta osallistui enemmän niitä, joita on etä kiusannut.
Ja kuinka usein kiusaaja tulee palstalle avautumaan siitä, kuinka on taas saanut etää/lähiä kiusattua. Tarvitseeko kiusaaja vertaistukea? Tiedä häntä...
Täytyyhän nyt sinunkin ymmärtää että siinä on pieni ero jos lähivanhempi, joka hoitaa lapset 26vuorokautta kuukaudessa välillä vie lapset hoitoon viikonloppuisin, verrattuna siihen etään, joka tapaa lapsiaan 4vuorokautta kuukaudessa ja vie lapset silloin mummolaan. Henkilökohtaisesti minäkään en ymmärrä, miten omien lasteni etä, joka siis todellakin on lapsivapaa 26vuorokautta kuukaudessa, ei saa näitä lapsitapaamisia hoidettua ilman töihinmenoja ja mummolareissuja. Toisen viikonlopun kun lähettää lapset mummolaan, lapsilta lähtee puolet senkin kuukauden tapaamisoikeudesta. Vaikka minulla lähinä olisi lapset joka viikonloppu hoidossa, vietän kuitenkin edelleen lasteni kanssa 22vuorokautta kuukaudessa, sen lisäksi, että hoidan työasiani kokoajan lapset huomioiden.
Minä olen siis kiusaajaksi leimattu lähi, joka pitää mekkalaa siitä, että etä tekee tapaamisaikoina töitä, vie mummolaan hoidettavaksi jne. Minun mielestäni etävanhempi unohti lapset erossa ja ennen kaikkea sen, että tapaamisoikeus on lasten oikeus tavata häntä, ja hänen tulisi vaivautua olemaan edes läsnä noina aikoina kun lapset tulevat häntä tapaamaan. Yhtälaillahan minä sovitan työt ja omat menoni lasten läsnäolon mukaan. Miksi samaa ei voi vaatia etältä? Tulisi vissiin hänenkin elämänsä huomioida ne lapset, ja ottaa heidät huomioon omassa ajankäytössään. Huonoa ajankäytön suunnittelua on se, mikäli etävanhempi ei kykene kahta viikonloppua kuukaudessa olemaan pelkkä isä, vaan säntää töihin, bailaamaan, viettämään vapaa-aikaa jne. Näihin luulisi sen 26lapsivapaan vuorokauden kuukaudessa riittävän....
Ero tuli ja meni, ei kannata yrittää päsmäröidä exän elämää. Jos hän haluaa viedä lapset hoitoon niin se on hänen asiansa - ei sinun.
Noh noh...kukas täällä nyt päsmäröi ja ketä? Milläs tavalla sinä liityt heidän eroonsa?
Ero tuli ja meni tosiaan, ja siinä erossa lapset menetiivät isänsä, jos heillä koskaan sellaista olikaan.... Uutta tapaamissopimusta en tosin enää nimikirjoituksellani vahvista, sehän olisi suoranainen vitsi, sillä isällä ei ole edes aikomusta kunnioittaa lapsiaan sen vertaa, että olisi tapaamisten aikana paikalla. Lapsen edun vastaista vahvistaa tapaamissopimus jossa minun on luovutettava lapset uhkasakon uhalla isälle joka on töissä. Case closed! Lapset eivät mahdu etän itsevalitsemaan aikatauluun, joten miksi lasten tulisi sovittaa hänet mahtumaan omaansa? Kaikille sama vapaus valita, miten sitä omaa elämää eletään ja kenen kanssa ja mitä tehden.
Miten etä voi syyniä kun suhteesta oli päästetty irti jo aikoja sitten!?Olisi ollut silloin lasten kanssa kun he olivat vauva-iässä eikä vain ajatellut sitä miten mukavaa on tutustua uusiin ihmisiin ja herra alkoholin !Alansa parantaneena ei pitäisi olla ikäviä seuraamuksia,olenhan minäkin ollut itsekäs,mutta myös äiti ypöyksin.Niin se vain on mennyt.annan anteeksi ja voin myös pyytää anteeksi mutta jos se aiheellista on,eiköhän suhteen sotkut seulota erotilanteessa(kyseessä kulissiavioliitonomainen suhe).Hae siis lapset ja palauta lapset ja hyväksy exäsi lapsinesi tämmöisenään,niin minäkin teen.Tunnustan olevani huoltaja ja äiti lapsilleni.