Mä oon käyny läpi melkeen kaikki nää perussyömishäiriöt. aluks ehkä vaan hankkiakseni huomioo mut lopulta ihan tosissaan. aluks joskus ehkä 6-7-luokal mä sairastin BED:iä, mul oli vähä sellane et en syöny melkee mitään viikkoon, sit tankkasin, sit itkin ja sit olin taas viikon syömättä.. aina joskus tuli "onnistuneita" jaksoja, jolloin olin ehkä kuukauden tai kaks tosi pienel ruokamääräl, joka käsitti melkee pelkkää näkkileipää..
mut sit 8-luokal ku huomasin et ei tää onnistu, mä en osaa laihduttaa ni tuli toi oksentelu siihen mukaan, ei ihan joka päivä, mut aina sillon ku olin syöny jotain isompaa.. vaik kunnon ruoan...
Uudenvuoden lupaukseks tein mun kamulle etten enää ikinä oksenna tahallani, ja pidin sen.. Siitä lähtien mul ei oo ollu mitää ongelmaa, syön vaa tosi terveellisesti ja silleen, mut sit mulle tultii puhuu ortoreksiasta, sellanenki sairaus kuulemma on.. must mä oon iha terve terveellisesti syövä urheilija. täytyykö kaikista ettiä joku vika kun keksitää tällasia..? oon tällä hetkellä 164/53.8 ja ihan sopiva.
mut sit 8-luokal ku huomasin et ei tää onnistu, mä en osaa laihduttaa ni tuli toi oksentelu siihen mukaan, ei ihan joka päivä, mut aina sillon ku olin syöny jotain isompaa.. vaik kunnon ruoan...
Uudenvuoden lupaukseks tein mun kamulle etten enää ikinä oksenna tahallani, ja pidin sen.. Siitä lähtien mul ei oo ollu mitää ongelmaa, syön vaa tosi terveellisesti ja silleen, mut sit mulle tultii puhuu ortoreksiasta, sellanenki sairaus kuulemma on.. must mä oon iha terve terveellisesti syövä urheilija. täytyykö kaikista ettiä joku vika kun keksitää tällasia..? oon tällä hetkellä 164/53.8 ja ihan sopiva.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että oot lopettanut ton oksentamisen. Ilmeisesti et ahmikaan enää? Useinhan oksentamisen lopettaminen on juuri siksi vaikeaa, ettei pysty edelleenkään hallitsemaan syömistään.
Siitä ortoreksiasta, että luultavasti silloin se sun terveellinen syöminen on ongelma, jos mielessäsi pyörii lähinnä ruoka, se mitä söit viimeksi, koska voit syödä uudestaan, ja mitä saat syödä seuraavaksi. Siis jos terveellisyydestä tulee pakkomielle, eli et voi syödä juuri mitään, koska olet lukenut siitä ja siitä ruoka-aineesta, että ne aiheuttaa jotakin sairautta. Samoin jos et pysty syömään yhtään mitään "epäterveellistä", kuten paria keksiä tai suklaanpalaa, ilman että tulee kauheat omantunnontuskat ja hirveä katumus, kuin olisi tehnyt jonkin suuren rikoksen, niin on syytä epäillä, että sulla on edelleen ongelmia suhtautumisessa ruokaan.
Eli siis syöminen on ongelma, vaikka olisi kuinka sopivan painoinen ja söisi omasta mielestään terveellisesti, jos ruoka ja syöminen täyttävät mielen, ja elämä alkaa pyöriä vain ruokavalion ympärillä.
Jos tunnet, että syöminen on sinulle lähinnä energiatankkaus, etkä jää miettimään sitä, mitä tuli syötyä ja harrasta "katumusliikuntaa", olet luultavasti ihan terve nuori nainen. Eli siis terveellisyys on hyvä asia, kunhan se ei mene pakkomielteen asteelle!!!