Voisiko joku auttaa minua tässä ikuisessa ongelmassa, eli vaikutuksen tekemisessä tyttöihin? Eli ongelmana on se etten juurikaan uskalla mennä sosiaalisiin tilanteisiin eikä minulla ole kaveripiiriä, josta voisi olla asiassa apua ainakin tukena.
Teen kaikkea aina yksin. Käyn paljon iltaisin klo 20-22 välillä lenkillä eikä silloinkaan näytä olevan juurikaan tyttöjä liikenteessä. Kapakoihin tai mihinkään sellasiin en tule menemään, se on varmaa. Minulla ei ole mitään harrastusta jossa joutuisin pakolla sosiaaliseen kontaktiin, enkä tiedä uskallanko mitään tällaista harrastusta hankkiakaan. Kuljeskelen aina sysimustissa vaatteissa, en tiedä vaikuttaako tämä asiaan mutta piti vain mainita. Minusta tuntuu että muutenkin ulko-olemukseltani olen varsin pimeän tyypin näköinen, vaikka en todellakaan sitä ole ja yritän aina katsella vastaantulevia tyttöjä silmiin, joskus hymyillen. Minulle tosin vain hyvin harvat ovat hymyilleet takaisin ja varsinkin tämän takia olen saanut itsestäni käsityksen, että olen todella ruma poika eikä minua kestä katsoa. Myös aikanaan nettideittaillessa moni tyttö jätti jutun sikseen nähtyään kuvani. Olisiko kenties ulkonäössäni jotain muuttamisen varaa? Olen kyllä melko isokokoinen tyyppi, mutta en missään nimessä lihava vaan enemmänkin lihaksikas ja pitkä. Minä olen kuitenkin saanut luotua paljon kontakteja netissä, ja ihmiset ovat selvästi pitäneet minun olemuksestani ja tavasta jolla heille puhun :) En kuitenkaan jaksa uskoa netistä löytyvän itselleni elämänkumppania, vaan haluaisin panostaa itseeni enemmän ulkomaailmassa. Tarvitsisin kuitenkin apua ja ennenkaikkea kannustusta jotta saisin asiat alulle.
Teen kaikkea aina yksin. Käyn paljon iltaisin klo 20-22 välillä lenkillä eikä silloinkaan näytä olevan juurikaan tyttöjä liikenteessä. Kapakoihin tai mihinkään sellasiin en tule menemään, se on varmaa. Minulla ei ole mitään harrastusta jossa joutuisin pakolla sosiaaliseen kontaktiin, enkä tiedä uskallanko mitään tällaista harrastusta hankkiakaan. Kuljeskelen aina sysimustissa vaatteissa, en tiedä vaikuttaako tämä asiaan mutta piti vain mainita. Minusta tuntuu että muutenkin ulko-olemukseltani olen varsin pimeän tyypin näköinen, vaikka en todellakaan sitä ole ja yritän aina katsella vastaantulevia tyttöjä silmiin, joskus hymyillen. Minulle tosin vain hyvin harvat ovat hymyilleet takaisin ja varsinkin tämän takia olen saanut itsestäni käsityksen, että olen todella ruma poika eikä minua kestä katsoa. Myös aikanaan nettideittaillessa moni tyttö jätti jutun sikseen nähtyään kuvani. Olisiko kenties ulkonäössäni jotain muuttamisen varaa? Olen kyllä melko isokokoinen tyyppi, mutta en missään nimessä lihava vaan enemmänkin lihaksikas ja pitkä. Minä olen kuitenkin saanut luotua paljon kontakteja netissä, ja ihmiset ovat selvästi pitäneet minun olemuksestani ja tavasta jolla heille puhun :) En kuitenkaan jaksa uskoa netistä löytyvän itselleni elämänkumppania, vaan haluaisin panostaa itseeni enemmän ulkomaailmassa. Tarvitsisin kuitenkin apua ja ennenkaikkea kannustusta jotta saisin asiat alulle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itsekin haluaisin tietää mistä tämmöinen keskinkertainen kaveri voisi löytää tyttöystävän. Ei se vissiin riitä että on täysjärkinen eikä kasvotkaan ole välttämättä ihan siitä karkeimmasta kivilajista hiottu. Yllättäen olen kovin ujo ulkopuolisten seurassa, joka onkin se suurin ongelma.
Missä porukka ylipäätään on tavannut tyttö-/poikaystävänsä?
Eksyin tänne ihan sattumalta ja minun on nyt ihan pakko tuoda tänne mukaan naisnäkökulmaa ;)
Helpottaisi vastaamista jos tietäisi minkä ikäinen olet. Itse olen jo yli 20, joten voin kertoa millaiset pojat ovat ikäisteni tyttöjen suosiossa.
"Kapakoihin tai mihinkään sellasiin en tule menemään, se on varmaa"
Jos et välttämättä halua juuri kapakoissa ravaavaa tytsyä, niin ei tarvitsekaan^^
"Kuljeskelen aina sysimustissa vaatteissa, en tiedä vaikuttaako tämä asiaan mutta piti vain mainita. Minusta tuntuu että muutenkin ulko-olemukseltani olen varsin pimeän tyypin näköinen, vaikka en todellakaan sitä ole ja yritän aina katsella vastaantulevia tyttöjä silmiin, joskus hymyillen. Minulle tosin vain hyvin harvat ovat hymyilleet takaisin ja varsinkin tämän takia olen saanut itsestäni käsityksen, että olen todella ruma poika eikä minua kestä katsoa"
Ha ha! Tässä on nyt tapahtunut sellainen klassinen väärinkäsitys. Jos minä olisin kävellyt sinua vastaan, en todellakaan olisi vastannut hymyysi, vaikka olisin halunnutkin. Mistä tiedän ettet ole jokin psykopaatti joka hymystäni "rohkaistuneena" käy minuun käsiksi? Tällaista on tapahtunut, se ei ole pelkästään mielikuvituksen tuotetta. Me tytöt joudumme aina olemaan varuillamme tuntemattomien miespuolisten ihmisten kanssa.
Jos pukeutumisesi on hyvin mustanpuhuvaa, se tosiaan voi antaa persoonallisuudestasi väärän kuvan. Vatteet kertovat ihmisestä paljon, tosin sinun tapauksessasi ne viestittävät jotain valheellista. Myös nettikaverit ovat voineet säikähtää sysimustaa olemustasi. Kasvonpiirteillä tuskin on asian kanssa tekemistä. Siistit ja raikkaanoloiset vaatteet ovat tyttöjen mieleen. Ne viestittävät pojan olevan luotettava ja itsevarma.
"Olen kyllä melko isokokoinen tyyppi, mutta en missään nimessä lihava vaan enemmänkin lihaksikas ja pitkä"
Eli juuri tyttöjen mieleen.
"Minä olen kuitenkin saanut luotua paljon kontakteja netissä, ja ihmiset ovat selvästi pitäneet minun olemuksestani ja tavasta jolla heille puhun :)"
Hienoa. Kun sisin on kunnossa, ei tarvitse kuin vähän hioa ulkonäköä ja olet täydellinen. Hankalampi olisi yrittää päinvastaista ;)
Herrasmiehen elkeet käyttöön ja pilke silmäkulmaan niin olet valmis hurmaamaan lähitienoon tytöt! :D
Olen 18. En vain pysty itse aloittamaan minkäänlaista keskustelua; odotan ja odotan, että tyttö tulisi juttelemaan koska oletan heidän näkevän minusta läpi tämän yksinäisen ja syrjäytyneen olemukseni.
Saattaa kuulostaa kauhean pelottavalta, mutta aloituksen tekeminen on pojan vastuulla. Tai voi sen tehdä tyttökin, mutta yleensä se on meidän kulttuurissamme poika. Tytöt arvostavat paljon poikien asiallisia keskustelunaloituksia ja ne voivat tehdä tyttöihin suurenkin vaikutuksen. Tiedän itse, ettei ole aina helppoa mennä juttelemaan jollekin ei-niin-tutulle ihmiselle, varsinkin jos kyseessä on joku varsin ihastuttava immeinen!! Siksi pisteet nousevat heti niiden miekkosten kohdalla, jotka nielevät pelkonsa ja tulevat juttelemaan minulle.
Muista, että "yksinäinen ja syrjäytynyt olemuksesi" on vain tilapäinen tuntemuksesi, ei persoonallisuutesi osa. Jos esittää kovin reppanaa, voi osakseen saada ehkä myötätuntoa, muttei aitoa arvostusta. Tytöt pitävät sellaisista terveen itsetunnon omaavista nuorukaisista. Ja voi olla, etteivät useimmat tytöt edes näe sisällesi ja näkevät vain mustat vaatteesi.. ;)
Jos vain odotat ja odotat, saatta olla, että joudut vain odottamaan. Mutta olethan vasta 18! Harva sen ikäinen on jo löytänyt "sen oikean". Sinulla on siis hyvin aikaa harjoitella tyttöjen kanssa keskustelemista, kun olet vielä noin nuori.
Tsemppiä elämääsi!
Ps. Itse olin aika yksinäinen siihen asti kun menin yliopistoon. Täällä olen sitten tavannut niin monta mahtavaa ihmistä etten meinaa uskoa! Eli kaikki on mahdollista, koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan :D
Mutta siis välttämättä tytöt eivät nolaa minua tai puhu minusta pahasti/ työnnä minua pois luotaan jos menen juttelemaan? He eivät seuraavan kerran minua nähdessää ilveile minulle tai hauku minua julkisesti? Anteeksi ehkä hullut kysymykset, mutta historiassani näinkin on käynyt kun olin pelle ylä-asteella. Siitä tosin on jo 4-5 vuotta aikaa. Ymmärrät varmaan miksi minulla on tietty kammo olemassa :) Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että minulla olisi paljon annettavaa jollekin ihanalle tytölle joka oikeasti haluaisi jakaa elämän kanssani!
Ymmärrän täysin!
Jos menet juttelemaan tytölle ja tämä käyttäytyy epäystävällisesti, onko tyttö sitten arvoisesi? Ei varmasti. Ei sellaiseen tyttöön kannata haaskata aikaansa! Luulisi, että ikäisesi tytöt osaavat jo käyttäytyä kypsästi. Nuo kuvailemasi tytöt kuulostavat ihan joiltain lapsellisilta superteineiltä.... ^^
"Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että minulla olisi paljon annettavaa jollekin ihanalle tytölle joka oikeasti haluaisi jakaa elämän kanssani!"
Voi kun kaikki pojat ajattelisivat noin! Yleensä he ajattelevat : Minulla on sellainen tunne, että jollain tytöllä olisi paljon annettavaa minulle" LOL
Joku onnekas saa sinusta vielä loistavan elämänkumppanin!
Voiko yleensä ihmisestä nähdä ulkonäön perusteella, kuka saattaisi olla mukava tai esim. seuraa vailla? Ihan siksi vaan, ettei vahingossakaan menisi kaikki ensimmäisellä kerralla mönkään, koska silloin jatkossa voisi olla vieläkin vaikeampaa mennä ketään jututtamaan.
Ja tosiaankin luulisi ikäisieni tyttöjen olevan jopa aikuisempia kuin ikäisieni poikien, mutta ei se siltä näyttänyt vaikkapa kun kävin viimeksi McDonaldisissa hakemassa hampurilaisia. Kun odotin pöydässä pussia, siellä yhdessä nurkassa nousi kauhee mekkala ja pari todennäköisesi minua vanhempaa tyttöä alkoi huutaa kauheasti ja toinen alkoi lyödä yhtä heidän seurassaan ollutta poikaa käsilaukulla... Että joo, vähäsen pelotti siinä. Onneksi myyjät saivat ajettua porukan ulos ja he sitten jatkoivat nujakointia ja mölyämistä siellä... En tosiaankaan halua joutua tällaisiin porukoihin :S
Tulin todella hyvälle tuulelle tuosta mitä sanoit lopuksi, kiitos paljon! :D Taas kerran tajusin sen miten hyvällä mallilla elämäni ja arvoni oikeastaan ovatkaan =D Tosi surullista jos pojat ottavat tytön itselleen vain omaa hyvää ajatellessaan, käy oikeasti sääliksi tuollaisia ''pareja'' :/ Tulisipa se juuri minua tarvitseva tyttönen jossain vaiheessa vastaan, voin vaan kuvitella miten onnellisia voisimme olla =D
"Voiko yleensä ihmisestä nähdä ulkonäön perusteella, kuka saattaisi olla mukava tai esim. seuraa vailla?"
Ulkonäkö pettää. Se on totuus. Mutta tietysti parempi lähestyä jotain kiltin näköistä tyttöä kuin jotain, joka näyttää ihan siltä että katkaisee sinulta jalat jos lähestyt häntä ;)
Olen huomannut, että kun tapaa paljon uusia ihmisiä (myös eri kulttuureista) sosiaaliset taidot kehittyvät ja pian osaa sanoa jo melkein kättelyssä, millainen ihminen seisoo vastapäätä. Mutta kuten ulkonäkö, myös ensivaikutelma voi olla petollinen.
Suosittelen sinua tutustumaan taiteenlajiin nimeltä SMALL TALK. Jos menee tytön luo ja alkaa kertomaan koko elämätarinaansa, niin voih........ Pientä jutustelua ajankohtaisista asioista kuten koulusta, opiskeluun hausta,ulkomaanmatkoista jne. Alussa vain lyhyen aikaa kerralla, muutama kysymyskin riittää. Hyvästele tyttö hymyssä suin.
Älä kuitenkaan aina etsiydy saman tytön luo itse, vaan vilauta hymy joskus kauempaa. Tämän pitäisi riittää siihen, että tyttö oikein haluaa sinun tulevan juttelemaan. Joskus on ihan hyvä pitää meitä tyttöjä vähän jännityksessä, ettemme pidä poikien huomionosoituksia itsestäänselvyyksinä :D
"Kun odotin pöydässä pussia, siellä yhdessä nurkassa nousi kauhee mekkala ja pari todennäköisesi minua vanhempaa tyttöä alkoi huutaa kauheasti ja toinen alkoi lyödä yhtä heidän seurassaan ollutta poikaa käsilaukulla... "
joo.... tuota..... *o*
"Taas kerran tajusin sen miten hyvällä mallilla elämäni ja arvoni oikeastaan ovatkaan =D"
Onneksi olkoon, olet niitä harvoja ihmisiä joilla on vielä nykyaikana arvot.
"Tulisipa se juuri minua tarvitseva tyttönen jossain vaiheessa vastaan, voin vaan kuvitella miten onnellisia voisimme olla =D"
Olet selvästi romantikko^^ Käytä sinkkuvuotesi itsesi kehittämiseen, kouluttamiseen yms. Seurustelukin tuntuu paljon paremmalta, kun on aikuinen (eikä mikään 14-v lapsi!!) ja on siinä iässä, että avioliittokin on sen oikean kanssa mahdollinen.
En lukenut kaikkia kommentteja tarkkaan, mutta ajattelin vain kertoa että itse tapasin poikaystäväni suomi24:n treffipalstalla 1 ja puoli vuotta sitten. Ollaan parikymppisiä ja molemmat seurustellaan ekaa kertaa :) Olin siis 20 kun aloitettiin. Kyllä netistäkin voi joku kiva tyttö löytyä.
Kyllä minusta olisi ollut lukioikäisenä, ja sen jälkeenkin tietenkin, mukavaa jos joku poika olisi tullut juttelemaan. Mutta ei, itse piti aina yrittää tutustua :( Luulisi, että pojat uskaltaisivat jutella helpommin hiljaisille ja rauhallisille tytöille?
Tuossa oli joku kirjoittanut, että "tytöt pitävät terveen itsetunnon omaavista nuorukaisista." Ihan mielipidekysymys, itse olen aina tykännyt epävarmoista ja ujoista! Ja kun ihmisen tuntee paremmin, niin ujouskin yleensä vähenee.
Mustista vaatteista: kunhan et ihan möröltä näytä, niin ei siinä mitään, jos hymyilet ja olet ystävällinen :)
Niin ehkä ulkonäkö joskus pettääkin... Siispä yritän vain etsiä mahdollisimman kivannäköisen tytön, mieluiten yksinäisen joka siis ei ole missään porukassa. Sellaiseen olisi monta kertaa vaikeampi mennä juttelemaan.
Tosiaan olen romantikko ja haaveilen romanttisesta suhteesta, haluan tuottaa tytölleni iloa elämään ja rakastaa häntä todella :) Missä minun olisi helpointa tutustua juuri tällaisiin tyttöihin vai onko tähän mitään erityistä paikkaa?
"Siispä yritän vain etsiä mahdollisimman kivannäköisen tytön, mieluiten yksinäisen joka siis ei ole missään porukassa. Sellaiseen olisi monta kertaa vaikeampi mennä juttelemaan."
Tai sitten menet juttelemaan yksinkertaisesti koko ryhmälle. Se aiheuttaa meissä tytöissä yleensä "omimisen halun". Yksinkertaisemmin: tytöt alkavat mielessään kilpailemaan siitä, kenestä heistä pidät eniten (tämä on ihan totta, olen huomannut saman itsessänikin, heh). Pojan tarvitsee olla vain kiva, että tämä reaktio käynnistyy :) Näin hassuja me tytöt olemme...^^
"Tosiaan olen romantikko ja haaveilen romanttisesta suhteesta, haluan tuottaa tytölleni iloa elämään ja rakastaa häntä todella :)"
Pojat harvoin myöntävät romanttista puoltaan, vaikka siitä me tytöt juuri tykkäämme! Vinkki kaikille pojille: katsokaa Jane Austen-elokuvia ja ottakaa oppia tarinoiden sankareilta. Kiltit ja romanttiset tytöt pitävät juuri sellaisista herrasmiehistä!
"Missä minun olisi helpointa tutustua juuri tällaisiin tyttöihin vai onko tähän mitään erityistä paikkaa?"
Oppilaitoksessasi, jos vielä opiskelet. Muuten en osaa sanoa. Jokin harrastus ehkä?
Sinulla on koko loppuelämäsi aikaa tutustua tyttöihin! Ja miehet vielä paranevat vuosien kuluessa, toisin kuin me naiset :( Ja kuka tietää, vaikka se oikea sinulle löytyisi jostain ihan muualta kuin Suomesta. One can never know... ^^
Kiitti paljon rohkasemisesta, tuntu tosi upeelta saada tietää tällasiakin asioita! =D Minusta olisi todellakin ihana myöntää tytöille olevani romanttinen :) Kun vielä samanhenkinen tyttö sattuisi kohdalle niin olisipa mahtavaa :D Hmm opiskelen aikuislukiossa, jossa siis on vähän aikuisempaa porukkaa. Siellä kuitenkin käy varsin kiltin ja suloisennäköisiä nuoria tyttöjäkin, eli ehkä se olisi paras paikka tällä hetkellä ;) Tai sitten kehitän itseäni sosiaalisen ahdistuksen kanssa ja alan hankkia kontakteja sekä etsiä tyttöystävää vasta yliopistossa, siihen ei ole enää kauhean pitkä aika :D Jännittäviä vaiheita elän elämässäni, ja otan kyllä siitä kaiken ilon irti!
"Siellä kuitenkin käy varsin kiltin ja suloisennäköisiä nuoria tyttöjäkin, eli ehkä se olisi paras paikka tällä hetkellä ;)"
Uusiin ihmisiin tutustuminen on todella mahtavaa. Yritä ihmeessä tutustua aikuislukion muihin nuoriin ja niihin tyttöihin! Eikä kasvojen menetystäkään tarvitse pelätä, jos oppilaitoksen vaihtaminen on niin lähellä^^
"Tai sitten kehitän itseäni sosiaalisen ahdistuksen kanssa ja alan hankkia kontakteja sekä etsiä tyttöystävää vasta yliopistossa"
Sekin kuulostaa hyvältä!
"Jännittäviä vaiheita elän elämässäni, ja otan kyllä siitä kaiken ilon irti!"
Ota hyvä mies ihmeessä ilo irti ja nauti myös sinkkuudesta niin kauan kuin voit. Ei se parisuhteeseen sitoutuminenkaan aina mitään nannaa ole. Sitten ei voi enää mennä ja tulla kun itse haluaa, ja vastuuta on paljon.
Onnea ja menestystä elämääsi!
On ollut upeaa keskustella kanssasi, olen taas saanut lisää mietinnänaihetta ja ymmärrystä, missä mennään! :D Todellakin kun nyt ajattelen, jokaisessa asiassa on hyvät ja huonot puolensa, myös sinkkuudessa :) Ja kun tosiaan en laittaisi ollenkaan vastaan jos joku tyttö haluaisi olla kanssani, on hänen etsimisensä todella jännittävää ja antaa aihetta kehittää itseään sekä sisältöä elämään ;D Enkä todellakaan halua etsiä häntä väkipakolla, vaan hankkiutua kaikkiin itseäni kiinnostaviin tilanteisiin joissa tämä tapahtuma olisi luonnollisesti mahdollinen. Sitten jos näin kävisi, niin siinähän sitä sitten yhtäkkiä oltaisiin =D Toisaalta minulle parasta olisi aloittaa tosiaan ihan kaveruuden/ystävyyden pohjalta jolloin paine ei olisi niin valtava ja voisi rauhassa tutustua toiseen. Eli ehkäpä minulle tällä hetkellä olisi tärkein asia hankkia edes muutama kaveri jotka olisivat sitten elämässäni mukana ja tukemassa sekä viettämässä aikaa kanssani myös sellaisissa paikoissa, joihin meneminen olisi minulle yksin äärimmäisen vaikeaa :)
Mutta tosiaan kiitos paljon avusta ja nautihan elämästäsi! :D
Mitä viisauden sanoja kuomaseni. Kirjoituksesi paljastavat, että olet oikea aarre.
"Mutta tosiaan kiitos paljon avusta ja nautihan elämästäsi! :D"
Kiitos samoin!