katkera elämälle

aina yksin

Olen katkera elämälle. En koe iloa enkä onnea mistään. tiedän että terveys on aina onnen asia, muttei se nyt vaan riitä. Olen kaveripiirissäni ainoa sinkku, muut naimisissa suurimmalla osalla lapsia. Olen vajaa kolmekymppinen nainen, jonka elämä on nujertanut ja katkeroittanut. Ennen miehet osoittivat huomiota, nyt ei ole kolmeen vuoteen kukaan osoittanut mitään kiinnostuksen merkkejä. Olen alkanut uskoa, että olen todella huono, en kelpaa töihin (olen työtön,mutta hae töitä koko ajan, haen myös opiskelemaan), en kelpaa miehille en kelpaa mihinkään. En polta, en käytä huumeita enkä alkoholia, en ole rupsahatnut enkä ole ylipainoinen, huolehdin ulkonäöstäni. En vain koe olevani viehättävä tai mielenkiintoinen koska olen ollut sinkku jo vuosia. Haluaisin miehen, haluaisin naimisiin haluaisin töitä. Olen luopunut toivosta saada nuo asiat, en enää usko että voisin olla koskaan onnellinen. Tuntuu kuin olisin henkisesti kuollut tai ainakin koomassa. Tunsin tarvetta purkaa mieltäni tänne, olen pahoillani jos ikävystytin teidät

29

2385

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • #%%/#"

      kuitenkin yksi iso asia, nimittäin nuoruus. Sulla on usko vain paljon vielä edessä.

      On paljon huonompi tilanne olla katkera viiskymppinen, kun elämä alkaa olla takanapäin.

      Joten mietipä sitä.

      eräs 50

      • aina yksin

        no ei 27 vuotias enää nyt niin nuori ole, ne parhaat vuodet on jo takana päin, ne vuodet joiden olisi pitänyt olla elämän parasta aikaa, ne vuodet jolloin olisi pitänyt löytää se mies ja hankkia kokemuksia on takanapäin eikä niitä enää takaisin saa, muutaman vuoden päästä saa unohtaa haaveet lapsista koska yli 30 vuotiaana raskauteen liittyy niin paljon riskitekijöitä ettei se ole järkevää, enkä halua olla "vanha äiti". Työttömyys ja sinkkuus on vienyt parhaat vuoteni, ne on menetettyjä ja jäljellä on enää katkeruus siitä miksi minun elämäni on näin kurjaa, miksi minulle ei koskaan tapahdu mitään kivaa, miksi en saa töitä vaikka kuinka yritän??


    • yksi katkera

      Itse olen töissä, mutta muuten on samanlaiset fiilikset. Tuntuu loukkaavalta, kun joku sanoo lähes kolmekymppistä nuoreksi tai että on vielä aikaa. Kyllä siinä iässä on jo aika paljon menetetty.

    • -

      Oi oi oi, kun vielä nuori ois, lauloi aikoinaan Irwinkin, vaikka tiedän tunteen,niin sinuna en vielä ihan 100% heittäisi kirvestä kaivoon, täällä on 30 n, kun ei kelpaa kuin satunnaiseksi lakananlämmittäjäksi, vaikka miten koittaisi olla, niin ei, ei kiinnosta miehiä mikään muu. Alkaa olemaan perheentekoaika jo ohitse jne, mutta minkäs voit :( Ilmaiseksi h****si kyllä kelpaa, muttei edes rahallista korvausta tarjota, elämä on... pitäiski kai harkita mielummin sitä huume -tms uraa, jos vaikka sitten tärppäisi muutenkin ??

    • ---

      Olen töissä ja joskus melko samat fiilikset. Kauhea duuni ja taas yksin. Miksi toiset saa kaiken.

      Mulla se on myös asenne kysymys. Olen nähny sen verran...ja surua ollut liikaa. Ei siinä pysty seuraa etsimään. Ja nykyään äijille pitää olla niin loistavaa naista. Uraputkinainen, rahaa ja omaisuutta, ulkonäköä ja toisaalta perinteinen synnyttävä nainen. Ja mielellään luonne yhtä kova kuin miehellä...kauheat vaatimukset. Ei ne tiiä itekkää.

      Mä en edes yritä sopeutua enää sellaiseen. Ei täällä jaksa jos vaan yrittää täyttää toisen odotuksia. Joten älä pyytele anteeksi. Ole sellainen kun olet, toivottavasi pääset opiskelemaan. Teidän miten hylkäykset masentaa, mut kyl se siitä. Maailma on liian kova.

      Sano niille "up yours"

    • Yksinäinen Mies

      Mulle kelpais ihan tavis daami, ei sen tarvii olla mikään ihmeellinen, mut eipä löydy ei, kaikki mennyt päin peetä vaikka kuin ois kokeillut olla se hyvä "jätkä" On työ, on elämä ja paljon muutakin mut silti vaan saa paskaa niskaan :/

    • Kunnon mies

      Olen ihmettynyt miten tällaisia naisia voi olla? Ettäkö normaalit koulutetut suomalaiset naiset jäisivätt ilman mitään syytä yksin? Ja ongelmana on miesten liiat vaatimukset? Ei helvetti... Mulla on yliopistotutkinto, rahaa ja työpaikka sekä olen hyvässä kunnossa ja on minun ulkonäköäkin kehuttu. Mutta silti ei kunnollista naista tunnu löytyvän. Eikä tosiaankaan oo mistään vaatimuksista kiinni. Suomalaiset naiset vain leijuu nykyisin niin korkealla. Kaikille pitäis olla jääkiekkoilija tai rocktähti. Itseltä ei vaadita mitään.

      • ikuisesti sinkkuko?

        Heippa

        Mä löydän itseni sun kirjoituksesta aina yksin ja yhdyn samaan kanssasi. Itse olen 29-vuotias nainen ja myös minun kaverini ja lähes kaikki lähipiirini ovat naimisissa/kihloissa ja heillä on oma perhe-elämä.
        Itselläni ei ole kuin työ, jonka turvin jaksan viikosta toiseen ja eteenpäin sekä koira.

        Ylipainoa löytyy kylläkin ja luulen, että se on yksi syy miksi en kelpaa..toki itsellänikin on jotain toiveita miehen suhteen.

        Välillä tuntuu ettei vaan jaksa kerta kaikkiaan näytellä jotain mitä ei oikeasti ole.

        Haluaisin kovasti miehen ja lapsen/lapsia mutta aika tuntuu loppuvan kesken.

        Eihän sitä enää niin nuori ole vaikka onkin vielä alle 30. Tuntuu myös pahalta kun ihmiset sanoo, että olethan vielä niin nuori, kaikki on vielä edessä päin.

        Ja sinulle "kunnon mies" mistä päin olet? OIs kiva tutustua tms...


    • Piristyhän ystävä

      Moi Aina yksin. Mahdatkohan olla masentunut? Jos niin sattuisi olemaan, niin on mahdollista, ettet huomaa, vaikka joku sua kiinnostuneesti katsoiskin. Masiksessa näet tulkitsee toisten katsomiset ja hymytkin väärin. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä olet etsinyt miesystävää. Toivottavasti et kapakasta. Sieltä harvemmin kunnollisia isäksi tahtovia löytyy, ei ainakaan niistä komeimmista ja puheliaista. Oletko käynyt perinteisillä tanssilavoilla? Monissa paikoissa käy nuoriakin, 20-30-vuotiaitakin, ja selvinpäin! Uskaltauduin itekin, vaikken osaa tanssia. Yksin menin, vaikka sydän hakkasi vimmatusti. Siellä sitten hakijalle sopertelin, etten osaa tanssia, ja seuraavalle sama juttu. Mutta hän ei häipynytkään, vaan kysyi joisinko kahvia. Siellä kahvilan puolella juteltiin ja sovittiin , että tavataan seuraavana viikonloppuna samassa paikassa. Minulla ikää yli 30v ja hänellä liki 40v. Asumme yhdessä ja vauva tulossa, ihanaa. Joten huomaa sinäkin myös ne ehkä ulkoisesti vähemmän komeat miehet, saatat löytää kultaa! Monet naiset etsivät jotain ihme prinssiä, vaikka olisivat itse ihan tavallisen näköisiä. Jos taas olet hyvin kaunis ja itsevarman oloinen, saatat pelottaa miehiä. Kaino hymy saattaa auttaa. JA lopuksi; nykyään moni ensisynnyttäjä on yli 30-vuotias. Yli 30-vuotias ystävättäreni löysi muuten netin seuranhakupalstalta miesystävän, poikamiehen. Tästä vuosi ja nyt vauvakuumeisia. Joten mahdollisuuksia on!

    • ttyy

      Niin minäkin olen katkera elämälle. Omaan terveelliset elämäntavat ja harrastan paljon liikuntaa. Olen vajaa kolmekymppinen mies eikä kukaan nainen ole koskaan osoitanut mitään kiinnostuksen merkkejä. Olen ollut aina sinkku. Masentavaa....

    • M30 plus

      Kato ttyy,

      suomalaisista akoista on tullut niin helvetin vaikeita, kun niille on annettu kaikki
      periksi. Mut meillä miehilä on se etu, etu lapsentekokyky säilyy, joten 50-60
      sit kuorii 30 muijät päältä.

      Mut kauhan saat kyllä vielä käteen vetään, kun mujille ei kelpaa mikään.
      Isin pikkutyttöjä ja paskat, kyllä ne oikealle äijälle on heti valmis rakoaan
      levittää. Kyllä näi on

    • Hippu-Lappu

      Olen myös alle 30-vuotias nainen ja sinkku. Miehet ovat harvemmin tulleet juttelemaan minulle ja pitkän itsetutkiskelun ja luotettavien keskustelujen jälkeen olen ymmärtänyt että koska olen itse jokseenkin arka ja ujokin, ihmiset usein kuvittelevat minun olevan etäinen ja jopa kylmä.

      Asia kovin kipeä, kun on satutettu monta kertaa ja siten jäänyt varautunut ulkokuori. En ole erityinen kaunotar, mutta tiedän etten ole sinkku ruman ulkonäön tai huonon luonteen takia. Kyse on pitkälti tästä varautuneesta käyttäytymisestäni. Usein suren sitä, etten ole löytänyt miestä. Mutta en usko että miehet haluaisivat mitään ylimaalista ja en vihaa miehiä.

      Yritän työstää käyttäytymistäni ja habitusta rennommaksi. Enkä tarkoita mitään esittämistä vaan sitä, että usein jännitän asioita liikaa. Mutta minusta ei tule ikinä rentoa karjalaiskaunotarta, minun on vaikea mennä juttelemaan miehelle tai tehdä aloitetta. Tämän vuoksi toivon, että mies olisi sosiaalisesti rohkeampi ja tulisi juttelemaan. Kun olen tutustunut ihmiseen olen heti vapautuneempi ja juttu luistaa helposti.

      Tietysti tämä sinkkuus ottaa usein koville, kun toivoisi jo omaa perhettä. Mutta yritän tehdä elämäni mukavaksi, haen töitä, harrastan liikuntaa ja taiteita ja yritän pyöriä ihmisten luona.

      Tsemppiä kaikille yksinäisille. Me tiedämme miltä tuntuu hyvinä että huonoina päivinä.

      • Marko**

        No kyllä meitä miehiäkin löytyy vaikka millä mitalla, joilla se tuntemattomalle juttelemaan meneminen on älyttömän korkea kynnys.


      • samma här
        Marko** kirjoitti:

        No kyllä meitä miehiäkin löytyy vaikka millä mitalla, joilla se tuntemattomalle juttelemaan meneminen on älyttömän korkea kynnys.

        "No kyllä meitä miehiäkin löytyy vaikka millä mitalla, joilla se tuntemattomalle juttelemaan meneminen on älyttömän korkea kynnys. "

        Tämä pitää paikkansa, tässä on nimittäin yksi sellainen. Jotta me uskaltaudumme juttelemaan tuntemattomille esim. baarissa, niin siihen tarvitaan joko täydellinen asennemuutos tai sitten sopivasti promilleja. Valitettavasti jälkimmäiseen useimmiten sorrutaan ja se ei tiedä hyvää. Asennemuutokseen puolestaan tarvitaan rohkeutta ja jotta sitä saa, niin voi ajatella, että ei siinä mitään menetä jos ei saakaan vastakaikua toiselta. Jos tulee pakit, niin voi kohteliaasti pahoitella ja lähteä pois. Pääasia että on oma itsensä eikä vedetä mitään saippuasarjaroolia.


    • erghr-

      Se mieskö sut sitten paikkaisi kuntoon?

    • vanhan höpinöitä

      Olen myös katkera elämälle. Tuntuu että on turhan takia syntynyt, kun ei kelvannut koskaan mihinkään tai kellekään. Työtön olen minäkin, näin vanhana,melkein 50v., ei opiskelu enää hyödytä ja eikä pahemmin innostakaan. Työkkäristäkin annettiin ymmärtää ettei mun kannata mitään enää hakeakaan,kun jouduin käymään hanurista olleen ammattitaitokartoituskurssin. Eipä tuon käytyäni enää tehnyt mieli hakea töitä tai koulutukseen. Tunsin itseni vaan idiootiksi ja paskaksi.
      Näin vanhana tajuaa, että kuinka paljosta on jäänyt vaille, sen takia kun ei ulkoisesti kelvannut muille. Ei ole ystäviä, ei miestä, ei perhettä, ei lapsia, ei töitä. Kai sitä jotain vikaa oli kun jäin yksinäiseksi. Ehkä olin lisäksi liian arka ja ujo pystyäkseni luomaan suhteita muihin ihmisiin. Miehet eivät ikinä olleet musta kiinnostuneita. Ainoastaan vanhat ukot kännipäissään naisen puutteessa yrittivät vongata tällästä rumilusta yöksi mukaan. Kai ne ajattelivat että tällänen rumilus olisi ollut onnessaan että edes he huomioivat mut. Ehkä olin nirso, kun en heidän mukaansa lähtenyt. Kai mullakin vaikka ruma olenkin, on oikeus valita kenestä pidän tai en pidä. Eihän muidenkaan ole ollut pakko mun seuraa sietää ja heillä on oikeus sanoakin se mulle.
      Teille nuoremmille toivon vilpittömästi että löydätte onnenne ja paikkanne maailmasta. Älkää antako ihmisten ja maailman lannistaa teitä.

      • comorant

        Tuosta työllistymisestä viisikymppisenä. Itse olen samaa ikää ja saa yhdet opinnot juuri valmiiksi. Sitten aion löytää työn. En halua usko, että se on mahdotonta. Käväisin työkkärissäkin jokin aika sitten. Siellä ainakin oltiin kovin positiivisia. Virkaillija sanoi, että heillekin oli vasta palkattu jo kuusikymppinen nainen töihin. Ikä ei kuulemma paina kunnissa ja valtiolla mitään ;) Siihen täytyy nyt uskoa.

        Mutta saa nähdä. Vuoden kuluttua saattaa olla erilainen ääni kellossa. Moni maisteri painaa paskaduunia, sinne saatan minäkin päätyä. Sitten pitää elämän ilot hankkia jostain aivan muualta. Katkeraksi en haluaisi antautua. Sitten on elämältä pohja pois.


    • dfgsdfgsgfhw

      Hei, nyt kerätään porukka ja lähdetään kostamaan menestyjille! Tasa-arvo kunniaan! Muillekin paskaa niskaan!

      Pesäpallomailat mukaan! Mersuista ikkunat paskaks ja sitä rataa!

      Katkeruus ja viha ovat tasa-arvon nimissä yhtä hyväksyttäviä tunteita kuin muutkin :)

    • Yksinäinen mummeli

      Sait kyllä minut 60v katkeran mummun nauramaan. Kiitos siitä.

      Ei tämäkään päiväsi mennyt hukkaan.

      Ei muuta kuin barrikaadeille me yksin jostain syystä jääneet.

      Tuon edellä mainitun lisäksi kaadetaan vaikka hallitus. Onhan meitä sen verran ja vaaditaan kotitalousvähennys takaisin ja yksin elävälle kolmikertaisena verrattuna perheisiin ja pareihin.

      Meitä sorretaan niin monessa.

      Mutta kaikesta huolimatta tsemppiä teille paria etsiville. Ei kukaan kotoa tule hakemaan parasta siirtyä ulkotiloihin, kun säätkin ensi viikolla lämpenee.

    • iltaa-

      maailmassa ollaan yksin ja omat päätökset tehdään yksin,kuolema tulee yksin.ihmiset ovat vaan sinun ympärilläsi,toiset hetken-toiset aina.

    • tosikatkera

      Kuule, lue tältä samalta palstalta mitä minä (tosikatkera) olen kirjoittanut. Minä 53v.
      Sinä vasta 30!!!!!! ELÄMÄ SULLA VASTA EDESSÄ.

      Saat lapsen (teetä vaikka keinohedelmöitys, nykyisin mahdollista), löydät
      miehen, miehiä maailma pullollaan, sulla on tosiaan varaa mistä valita.
      Töitä on niin paljon kuin vain jaksat tehdä, hautaan asti.

      USKO POIS!!!!

      Elämä välillä nujertaa ja katkeroittaa. Lyö pohjalle ja nostaa taas ylös.
      Se on vain elettävä ja se on elämää. Se tuo myös iloja: iloa lapsista, miehestä,ystävistä, työstä.
      Tämä kaikki siksi että Jumala johdattaa niinkuin haluaa, antaa valita, valitse paras itsellesi, älä pahaa. Tee irsellesi hyvää, älä pahaa. Kaikkea ei voi saada elämässä mitä haluaa, mutta silti on tehtävä itselleen hyvää. Jos haluat
      vaikka minun sähköpostiosoitteen, voin kirjoittaa sen jos vastaat tähän.

      E

    • Iloa päivään

      Olen kokenut kovia menetyksiä.
      Kyllä se on omasta asenteesta elämä kiinni!!!!!!
      Pojan kuolema opetti, että elämä on arvokas ja itse vaikutat miten elät tätä päivää ja tulevaisuutta.
      Olen samaa mieltä jonkun kirjoittajan kanssa, mene lääkäriin selvittämään, että oletko masentunut.
      Katkeruus on asenneongelma!!!!

    • hjkyuijkdfj

      Kuule, voi olla henkisesti kuollut ja koomassa vaikka on mies ja lapset. Oletko varma että kun saat miehet että eimene hermot sen oikuttelijan kanssa, entäs lapset sitten, luuletko että ovat vain iloksi, heidän murheensakin saat kantaa, ja tätä kaikkea havittelet joka on minulla, vaihdetaan osia, olisi ihanaa viettää yksi lauantai kauniissa asunnossa si ihan yksin ja nauttia jostain mitä ei nyt ole saanut vuosiin tehdä. Jos et pysty edes itsellesi hankkimaaan ihanaa elämää niin älä vaan tee perhettä sillä et onnistu pitämään heitä tyytyväisinä noilla eväillä. Hanki elämä, jos et pysty niin älä syytä muita kuin itseäsi....

    • Koettu on

      Hei! Löydä itsestäs taas hauskat jutut,ja ala taas hymyilemään.Eiköhän vastaan tuleva hymyile takaisin. T:N47

    • radikaalihiiri

      Tuo puheesi loppu kertoi kyllä aika paljon, ei asioissasi ole mitään anteeksipyydeltävää.
      Älä ajattele tilannettasi niin paljoa, ole vain itse vastaanottavainen.
      Asiasi kyllä korjaantuvat aikanaan.

    • vieläkin katkera

      Itseasissa tuo piristi vähän. Itse olen naimissa oleva mies joka on katkera vaimolle (tästä kirjoitinkin juuri jutun). Toisaalta lohduttavaa että on muitakin katkeria ihmisiä eri elämäntilanteissa. Itse olen töissä, mutta vaimoni on pain in the ass. Voisin vaihtaan kanssasi paikkaa niin ei tarvisi tuota riippakiveä kantaa mukana ja voisi vaan olla ilman mitään työstressejä. Et ikävystyttänyt ja kiitos.

    • alone 78

      I SO feel u... samat sanat paitsi et olen työssä käyvä mies nainen hakuses, ja saatan joskus käyttää alkomahoolia... :D

    • rukoilevamummo

      Ystävä rakas ymmärrän sinua, oman lapseni kautta.. Kuitenkin hänellä on ollut aina vanhemmat ja sisaret tukiverkostona. Uskon, että parenpi aika koittaa sinulle, teille kaikille ystävää kaipaaville. Monesti elämä kuljettaa monen vaikeitten asian kautta. Usein kaikki järjestyy ajallaan. Lohdutan, myös että voit kohdata ihmisiä saman ongelman edessä. Kukaan ei voi ymmärtää niinkuin saman asian kokenut. Vertaistuki on mahtava apu läheisille..Voimia ja jaksamista tuleviin päiviin

    • JK

      VAI NIIN

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vesa-Matti Loirin some hiljeni pahaenteisesti - Nyt tuhansilla suomalaisilla vain tämä yksi viesti

      Mikä on sinun suosikkimuistosi Vesa-Matti "Vesku" Loirista? Meneekö se Uuno Turhapuro osastolle, Eino Leinon tulkintaan vai onko se aivan jotain muuta
      Maailman menoa
      117
      5188
    2. Jorma Uotisen ex, julkkis-povipommi, Suomen tunnetuin kauppias... Farmi Suomi -kisaajat julki!

      No nyt on aikamoista jengiä! Mitä mieltä olet kisaajista, ovatko mieleesi? Katso tästä, ketkä kaikki julkkikset ovat mukana Farmi Suomi -realityssä:
      Suomalaiset julkkikset
      23
      2101
    3. Ei mutta nallukkani

      Mähän rakastan sut. Älä sitä unohda :)
      Ikävä
      202
      1104
    4. Suutuitko mulle mies

      Nyt lopullisesti?
      Ikävä
      75
      1056
    5. Mikä johti siihen että

      Välinne katkesivat? Kertokaa. Se kertoo onko menneeseen enää mahdollista palata
      Ikävä
      65
      979
    6. En ole ottanut enkä aio ottaa koronarokotteita

      vaan koetan selvitä luontaisella immuniteetilla eteenpäinkin.
      Maailman menoa
      366
      913
    7. Maisa Torppa julkaisee kuvia lapsesta

      Onko oikein että tämä henkilö julkaisee 100000 fanillensa kuvia vieraasta lapsesta? Eikö kuvien julkaisu ole äidin ja isän tehtävä jos yleensä haluava
      Kotimaiset julkkisjuorut
      33
      907
    8. Ikuinen hiljaisuus

      On aina parempi kuin kaikki turha draama. Joten kuuntele nainen nyt enää sitä, sillä hiljaisuus vastaa jokaiseen kysymykseesi minusta.
      Tunteet
      164
      844
    9. En ole varma siitä, nainen

      Mietittyäni tarkemmin, en olekaan varma, että jaksan kantaa sinut kynnykseltä sänkyyn. Rakastan kyllä jokaista kiloasi, ei siitä ole kyse, mutta kanta
      Ikävä
      64
      805
    Aihe