Kerran elämässäni lumouduin, sinisiin silmiin, öisiin henkäyksiin. Kuulen sydämmesi hiljaa takovan, tahtia rikkinäiselle sielulleen. Olet siinä hetken, toisenkin , et ikinä jäädäksesi. Tuoksusi kantaa aisteissani syvimmän, ottaa palan sen palauttaen. Teet sen hiljaa tahtomatta, ajattelematta, hiljaa satuttaen. On niin ikävissään, että sanana tuo julma tunne menettää merkityksen. Ihosi lämpöinen, tuntee puolikkaan kosketuksen, kylmät väreet tajuntaasi upoten, silmiä vihreitä värisyttäen. Aamu sarastaen, kuulen aran kuiskauksen : " Rakastan sinua oi kaunoinen. " Kyynel poskellani tiedän sinun tarkoittaen joka sanaa, tietäen sinun lähtevän , silmät kiinni pysyn samaa ajatellen. Kylmyys läpi kehoni, lyttyyn minut rytistäen, ryhtini heikentäen, hengitykseni heikentäen. Tuleeko huominen kanssa sinun kultaisimman? Ikävä puristaa, silmäni kyyneliin tuhansiin saa. Anna anteeksi rakkaani, tule kotiin parhainpaan, pysy luonani ainiaan sydän tuskaa tulvillaan, sitä täyttää saat kunhan kanssani sen tuskan jaat. Kerran elämässäni lumouduin, sinisiin silmiin, öisiin henkäyksiin. Nyt sen voin sen sanoa; "Rakastan myös sinua."
Miss you
koopraxxx
1273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
N>N