Millaista on opiskelu lääkiksessä? Jotain esimerkkejä, mitä siellä tehdään. Luetaan jotain lääketiedekirjoja varmastikin, mutta miten ne ei-teoreettiset opinnot, esim. kun harjoitellaan verikokeita ja sellasta. Mitä kaikkea sellaista?
Millaista opiskelua?
huphuphup
1368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuopiossa:
Kaksi ensimmäistä vuotta: 90% opiskeluista on luentomonisteiden lukemista, kirjojen lukemista ja luennoilla istumista (luennot vapaaehtoisia). Tyypillisesti kurssilla on harjoitustyökertoja 0-5/kurssi. Anatomian harjoitustöissä riisuunnutaan ja tutkitaan toisia, biokemioissa ollaan labrassa, fysiologiassa otetaan se verinäyte ja ekg jne. Luentoja on moninkertainen määrä. Ainoan merkittävämmän poikkeuksen muodostaa 1. vuonna dissektiokurssi (ruumiinleikkelyitä), joka koostuu lähes pelkästään itse dissekoinnista ja tentistä. Siinä leikellään ruumiita kuukauden ajan 3-4 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. 1. vuoden syksyllä pääsee pariksi päiväksi lääkärin vastaanottoa seuraamaan ja vähän samantyyppinen juttu 2. vuoden aikana, tällä kertaa pääsee jo tekemään ns. potilashaastattelunkin.
Loput neljä vuotta: luennoilla istumista, kirjojen ja luentomonisteiden lukemista. Harjoitustöitä samaan tahtiin. Kuitenkin myös yliopistosairaalalle pääsee potilaita tutkimaan ja lääkäreitä varjostamaan, joten opinnot eivät ole aivan niin teoreettisia. Sairaalalle pääsee vähintäänkin useamman kerran kuussa. Amanuenssina (eräänlaisena harjoittelijalääkärinä) voi toimia periaatteessa jo 2. vuoden jälkeen, käytännössä kuitenkin vasta 3. vuoden jälkeen. Useimmiten amanuenssuurit suoritetaan loma-aikoina. Varsinaisena lääkärin sijaisena voi toimia sairaalassa 4. vuoden jälkeen ja terveyskeskuksessa 5. vuoden jälkeen.
Lisäksi jossakin vaiheessa pitää suorittaa ns. syventävät opinnot. Ne koostuvat kirjallisesta opinnäytetyöstä. Ne suoritetaan joko laaja-alaisena kirjallisuuskatsauksena, mutta useimmiten niiden eteen joutuu tekemään jotain käytännön tutkimusta (pipetointia labrassa/potilaiden tutkimista) ja tilastojen käsittelyä. Käytännössä syvärit kannattaa suorittaa ainakin pääosin heti 1. tai 2. vuoden jälkeen, vaikka silloin joutuukin ehkä tyytymään vähän tylsempiin tutkimusaiheisiin. Myöhemmissä vaiheissa palkalliset amanuenssuurit ja lääkärinsijaisuudet painaa jo päälle.