Räksyttäjille

Kolme asiantuntijaa antaa vinkkejä harrastukseensa väsyneen lapsen auttamiseksi.

Jo pienillä lapsilla saattaa olla idoli. Televisiossa nähty jääkiekkoilija tai balettitanssija saa pienen ihmisen kiinnostumaan lajista. Lapsi ei voi kuitenkaan aavistaa, miten valtava työ taidon eteen on nähtävä, ja lähes jokaisessa perheessä onkin kuultu lapsen aikomus lopettaa lupaavasti alkanut harrastus.
Opetusneuvos ja pitkän musiikkiopiston rehtorin uran tehnyt Jorma Mäenpää toteaa, että vanhempien ja ohjaajien tulisi kertoa jo harrastusta aloittavalle lapselleen, mitä harrastus tuo tullessaan.
- Ei ole mitään hokkuspokkus-konstia oppia esimerkiksi soittamaan. Tarvitaan säännöllistä harjoitusta ja liikkeiden vähittäistä ehdollistumista, jotta lapsi oppii vähitellen tuottamaan musiikillisia hahmoja, jotka tyydyttävät myös häntä itseään.
Uhrauksia vaaditaan myös jalkapallon, baletin, piirtämisen tai uimisen oppimiseksi. Mutta entä kun kirkkaat tavoitteetkaan eivät innosta ja lapsi on tosissaan luovuttamassa?

Vakoile lasta ja valmentajaa

Aluksi kannattaa keskustella lapsen kanssa, psykologi Mari Peltola opastaa.
- Jos vanhempien ja lapsen välit ovat toimivat, keskustelu yleensä valottaa vanhemmalle, mistä syntyy halu lopettaa harrastus. Jos kyseessä on aivan pieni lapsi, hän ei kykene itse kertomaan syitä, mutta ne tulevat todennäköisesti ilmi, kun seuraa lasta.
Motivaatio voi joskus hukkua pienen, aivan helposti selvitettävän asian vuoksi. Jorma Mäenpää on pitkän musiikkikasvattajan uransa aikana nähnyt lukuisia tapauksia, joissa lopettamispäätös on peruttu, kun lapsi on keskustellut vanhempansa ja opettajansa kanssa.
- Äidin tai isän kannattaa tulla seuraamaan tuntia ja keskustelemaan. Tällaisissa tilanteissa on joskus päädytty vaihtamaan soitinta, joskus opettajaa, tai myös soitettavaa ohjelmistoa on voitu muuttaa tai täydentää.
Liikuntaa harrastavan lapsen vanhemman kannattaa lähteä vakoilemaan lasta ja hänen ryhmäänsä. Onko ryhmän taitotaso lapselle liian vaikea tai helppo?
Lasten liikunnan tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Liedes tietää, että kaikki lapset eivät halua esimerkiksi kilpailla. Silloin ryhmän tai harrastusmuodon vaihto voi elvyttää innon.
Ryhmää ja sen dynamiikkaa kannattaa pohtia yhdessä lapsen kanssa. Ehkä lapsi ei pärjää kaikkien kanssa tai motivoidu samanlaisista asioista kuin toiset? Vertaisryhmä on useimmille lapselle tärkeä motivoija. Niinkin voi käydä, että paras kaveri lopettaa harrastuksen ja lapsi haluaa siksi lopettaa itsekin.
- Silloin kannattaa miettiä yhdessä lapsen kanssa, onko kaverisuhde niin tärkeä, että sen takia on tehtävä sama päätös, Liedes neuvoo.
"Soittaisit edes äidin mieliksi"
Mäenpää korostaa vanhempien kannustavaa roolia. Isän ja äidin pitäisi hänen mielestään myötäelää lapsen harrastuksessa.
- Vanhemmat sanovat usein, että eivät ymmärrä musiikista mitään. Ei heidän tarvitsekaan! On osattava kannustaa, olla kiinnostunut ja tukea huonoina hetkinä.
Joskus kotiväki haittaa tai hidastaa harrastamista. Painostava ja kilpailuhenkinen vanhempi saattaa viedä ilon koko hommasta, Juha Liedes huomauttaa.
- Tärkeintä on, että lapsi liikkuu omien mieltymystensä ja taitotasonsa mukaan. Lapsi pitää uuden oppimisesta, ja sen innon latistaa vain jokin ulkopuolinen. Liikunnassa törmätään usein kunnianhimoisiin vanhempiin. Silloin valmentajan tai ohjaajan rooli tasapainottajana on tärkeä.
Liedes kehottaa innostunutta äitiä ja isää menemään ristiriitatilanteessa itseensä.
- Kannattaa miettiä, kumpi oikein harrastaa: lapsi vai aikuinen lapsen avulla.
Yksi peruste harrastaa on, että harrastuksissa edistyminen tukee itsetunnon rakentumista. Kouluikäisen lapsen itsetunto syntyy taidoista ja mielihyvästä, mitä tekeminen tuo, Mari Peltola sanoo. Ei lapselle silti välttämättä käy elämässä huonosti, vaikka hänellä ei olisi säännöllistä kodin ulkopuolista harrastusta.
- Voi olla, että lapsella on omat mielenkiinnon kohteensa. Huolestuttavaa on lähinnä se, jos lapsi ei harrasta siksi, että ei pärjää porukassa: jos hän kokee toiset uhkaksi tai ei uskalla mennä mukaan.
Harrastus on yksi väline rakentaa identiteettiä. Toisinaan lopettamisperuste onkin syvällä lapsen persoonallisuudessa ja taipumuksissa. Lapsi voi kokea, että harrastus on liian vaativa tai että se ei kerta kaikkiaan muuten sovi itselle, Peltola pohtii.
- Lapsen persoonallisuuden kannalta on tärkeää, että hän oppii itse ratkomaan, mikä on hänen harrastuksensa, mistä hän pitää ja mitä on valmis uhraamaan harrastuksensa eteen. Tuskin mikään harrastus antaa niin paljoa, että se ylittäisi tarpeen ratkoa nämä asiat itse.

Viisi syytä harrastaa
1. Lapsi oppii tavoitteellisuutta
2. Lapsi oppii käyttämään kapasiteettiaan
3. Ryhmätyötaidot hioutuvat
4. Uuden oppiminen vahvistaa itsetuntoa
5. Moni harrastus, esimerkiksi taideaineet ja liikunta, tuovat nautintoa ja mielihyvää
Lähde: Meidän Perhe
http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/koululainen/49/kun_lapsi_ei_jaksa_harrastaa