Sinkun uskontokanta

sir_eino

No kun tämä lähti käyntiin...

Kuulutko kirkkoon? Mihin kirkkoon? Miksi? Tai miksi et?

Itse olen poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Pidän itseäni ateistina mutta jos joku tarjoaa minulle hyvät perustelut sille miksi Jumala on olemassa, muutan suhtautumistani. Helvetillä pelottelu tähän ei auta. Määritelmällisesti taidan siis olla agnostikko, eli en ole aivan sataprosenttisen varma siitä etteikö jonkinlainen jumalolento voisi olla olemassa.

En ole koskaan kuulunut kirkkoon enkä ollut koulussa uskonnonopetuksen piirissä. Olen käynyt kirkossa häissä ja hautajaisissa (no se oli kappeli) sekä ihan uteliaisuudesta katsomassa joitain kirkkoja, mm. Westminister Abbeyn. Jotkut kirkot ovat hienoja. Olen lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta. Myös Raamatun ja Koraanin.

En halveksi uskovaisia. Hyväksyn aidosti sen että joku ajattelee tässä asiassa eri tavalla kun minä. En haasta asiasta riitaa enkä koe tehtäväkseni käännyttää uskovaisia joskaan en kyllä katso hyvällä sitä jos minua yritetään käännyttää ja osaan olla aika pirullinen väittelykumppani - onhan minulla tietoa aiheesta. Ja pidän uskovan tehtävänä osoittaa jumaluus todeksi - eikä siihen riitä perustelu "usko on uskon, ei tiedon asia". Konkretiaa, kiitos.

Uskonnollisuus ei välttämättä olisi ongelma edes parisuhteessa vaikka en kyllä alkaisi parisuhteeseen hyvin syvästi uskovaisen kanssa. Täysin erilaiset arvomaailmat. Ei vaan toimisi.

Hajanaisia ajatuksia. Jos nyt sinne lenkille...

69

1164

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sir_eino

      Niin, ja erityisesti kiinnostaa miten uskonnollisuus tai sen puute vaikuttaa siihen miten koet parisuhteen ja millaisesta kumppanista haaveilet.

      Palaan itse asiaan tarkemmin joskus myöhemmin. Nyt on ihan oikeasti pakko logata ulos jos meinaan tehdä tänään mitään muuta kun nettailla ja syödä voileipiä. Ilmeisesti myös krapulaton sunnuntai voi valua täysin hukkaan. Heh.

    • "Kuulutko kirkkoon?"
      Kyllä kuulun evlut. Mutta se on löyhä suhde, en käy kirkossa muutakuin hautajaisissa, häissä, ym. sellaisissa erikoistapahtumissa muuten en käy. Enkä edes usko jumalaan, mutta silti kuulun. Enkä ole eroamassakaan, se on vain traditio.

      Haaveessa olisi viedä joskus kumppani alttarille, mutta sitä ei ole ainakaan toistaiseksi näköpiirissä.

    • pirun sosiaalistajat

      Ortodoksi. Tapa sellainen.

      Jos taas ajattelee, mihin uskon tai en usko, olen kai lähinnä agnostikko. Ortodoksisuus on mulle kulttuurinen juttu. Suku on ortodoksinen ja on meidän kulttuurikin vähän erilainen kuin enemmistösuomalaisten.

      Puolison vakaumuksella ei olisi väliä. Kunhan suostuisi siihen, että lapsesta/lapsista tulee ortodokseja. Ollaan kuitenkin vähemmistönä Suomessa ja siksi koen siitä kiinni pitämisen tärkeäksi.

    • kadz

      "Ja pidän uskovan tehtävänä osoittaa jumaluus todeksi - eikä siihen riitä perustelu "usko on uskon, ei tiedon asia". "

      Miksi näin ajattelet? Miksi sen uskovan pitäisi tuollaista joutua todistelemaan. Eikö se pointti juuri ole se että uskoo, ei se että tietää?

      Ja päteekö tämä sama muihinkin aiheisiin? Jos joku sanoo että uskoo jollain muullakin planeetalla olevan elämää, niin pitääkö sen henkilön todistaa se sulle ennenkuin hyväksyt hänen näkemyksensä?

      • Gordon Gekko

        Huutelen tähän sivusta, että siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi? Jos joku vain seuraa omaa uskoaan, itseäni ei ainakaan hänen tekemisensä hetkauta suuntaan tai toiseen.

        Mun mielestä ainakin yliluonnollisiin ilmiöihin uskovalla on väitteistään jonkinlainen todistustaakka. Nykyajan suht sekulaarissa yhteiskunnassa lähtökohta on kai se, että yliluonnollisia ilmiöitä ei ole.


      • Gordon Gekko
        Gordon Gekko kirjoitti:

        Huutelen tähän sivusta, että siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi? Jos joku vain seuraa omaa uskoaan, itseäni ei ainakaan hänen tekemisensä hetkauta suuntaan tai toiseen.

        Mun mielestä ainakin yliluonnollisiin ilmiöihin uskovalla on väitteistään jonkinlainen todistustaakka. Nykyajan suht sekulaarissa yhteiskunnassa lähtökohta on kai se, että yliluonnollisia ilmiöitä ei ole.

        Lisätään nyt tähänkin ketjuun, että olen agnostikko enkä kuulu enää kirkkoon.


      • kadz
        Gordon Gekko kirjoitti:

        Huutelen tähän sivusta, että siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi? Jos joku vain seuraa omaa uskoaan, itseäni ei ainakaan hänen tekemisensä hetkauta suuntaan tai toiseen.

        Mun mielestä ainakin yliluonnollisiin ilmiöihin uskovalla on väitteistään jonkinlainen todistustaakka. Nykyajan suht sekulaarissa yhteiskunnassa lähtökohta on kai se, että yliluonnollisia ilmiöitä ei ole.

        "siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi?"

        Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan.

        Mitä tarkoitat todistustaakalla? Jos joku sanoo nähneensä ufon, niin kelpaako todistustaakaksi se, että monet muut ovat kertoneet samaa? Tai jos joku sanoo nähneensä enkelin? Nyt ei ainakaan tule mieleen yhtään yliluonnollista ilmiötä jolle olisi varsinaisia todisteita olemassa. Joten missä vaiheessa se todistustaakka on tarpeeksi painava?


      • 24
        kadz kirjoitti:

        "siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi?"

        Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan.

        Mitä tarkoitat todistustaakalla? Jos joku sanoo nähneensä ufon, niin kelpaako todistustaakaksi se, että monet muut ovat kertoneet samaa? Tai jos joku sanoo nähneensä enkelin? Nyt ei ainakaan tule mieleen yhtään yliluonnollista ilmiötä jolle olisi varsinaisia todisteita olemassa. Joten missä vaiheessa se todistustaakka on tarpeeksi painava?

        Extraordinary claims require extraordinary evidence.


      • Gordon Gekko
        kadz kirjoitti:

        "siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi?"

        Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan.

        Mitä tarkoitat todistustaakalla? Jos joku sanoo nähneensä ufon, niin kelpaako todistustaakaksi se, että monet muut ovat kertoneet samaa? Tai jos joku sanoo nähneensä enkelin? Nyt ei ainakaan tule mieleen yhtään yliluonnollista ilmiötä jolle olisi varsinaisia todisteita olemassa. Joten missä vaiheessa se todistustaakka on tarpeeksi painava?

        "Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan."
        En tiedä mitä tarkoitti. Kerroin vain oman mielipiteeni.

        Ihmeistä ja ufoista odottaisin nykyaikana valokuvia tai videokuvaa, ja lisäksi jotain silminnäkijähavaintoja ei-höyrypäisiltä ihmisiltä. Jotkut katolisen kirkon ihmeiksi väittämät jutut vaatisivat uskonnottomia silminnäkijöitä. Ufohavaintojen ja ihmeiden pitäisi kestää myös tiedemiesten tiukat analyysit, joissa ei pystyttäisi löytämään todennäköistä rationaalista selitystä niille.

        Eilen tai toissapäivänä tuli muuten JIM:iltä mielenkiintoinen dokkari jenkkiläisestä teknikkoupseerista, joka väitti yrittäneensä selvittää Roswellin ufon tekniikkaa. Hän lähetteli sitten ufon mikropiirejä ja kuituoptiikkaa tutkittavaksi labroihin, ja hetken päästä keksittiinkin mikrosiru ja kehiteltiin kuituoptiikkaa! En tiedä miten on, mutta kiinnostava pätkä joka tapauksessa.


      • sir_eino
        kadz kirjoitti:

        "siinä vaiheessa, kun uskova alkaa vaatia muita noudattamaan omia, raamattuun perustuvia normejaan, pitäisi todistella, miksi?"

        Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan.

        Mitä tarkoitat todistustaakalla? Jos joku sanoo nähneensä ufon, niin kelpaako todistustaakaksi se, että monet muut ovat kertoneet samaa? Tai jos joku sanoo nähneensä enkelin? Nyt ei ainakaan tule mieleen yhtään yliluonnollista ilmiötä jolle olisi varsinaisia todisteita olemassa. Joten missä vaiheessa se todistustaakka on tarpeeksi painava?

        "Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan."

        No tarkoitin kyllä lähinnä sitä käännytystilannetta. Pidän kyllä mielenkiintoisena sitä että miksi joku uskoo tai ei usko jumalaan mutta en koe tarpeelliseksi kyseenalaistaa perusteluja ellei tämä joku ole sitä mieltä että minun pitäisi ajatella samalla tavalla. Jehovat ovat aina tervetulleita asuntooni keskustelemaan, tosin taidan olla jollain niiden mustalla listalla kun naapurissa olivat käyneet ja minun luonani ei. Viimeksi olivat täällä neljä tuntia ja olen aika varma että toinen niistä horjui uskossaan.

        Useimpien uskovaisten kanssa uskonnosta voi kuitenkin keskustella mukavassa ja leppoisassa tunnelmassa ilman että kumpikaan käännyttää toista. Se on kiinni vain siitä haluaako kunnioittaa toisen näkemyksiä vai ei. Minä pystyn kunnioittamaan toisten näkemyksiä tässä asiassa niin kauan kun vastapuoli kunnioittaa minun näkemystäni. Jopa yritykset vaikuttaa mielipiteeseeni voidaan tehdä kunnioittaen, mutta näissä tilanteissa vaadin aika vankkoja perusteluja ja olen sillä tavalla haasteellinen keskustelukumppani. En voi enkä halua muuttaa ajatteluani muuten. Tunnen ihmisiä joilla on erilaisia uskonnollisia vakaumuksia aina kristinuskosta islamiin ja jopa eksoottisempiin uskontoihin enkä koe sitä vuorovaikutusongelmana. Se on vain rikkautta.

        Kysymys on toki myös filosofinen. Olematonta, siis negaatiota ei voi todistaa. Olemassaolevan voi. Eli filosofisessa mielessä jumaluskovan aivan kuten ufouskovaisenkin pitää todistaa väitteensä riittävällä luotettavuudella. Kokemustieto on hataraa siinä mielessä että jokaisesta uskonnosta löytyy kokemustodistajia. Mikä niistä sitten on totta? Konkretia puuttuu.

        Mutta kuka hitto jaksaa normaalielämässä käydä yllämainitun kaltaista filosofista vääntöä? Ei minua suuremmin muiden uskomiset tai uskomatta jättämiset haittaa. Jopa käännytysyritykset ovat minulle vain älyllinen haaste.


      • kadz
        sir_eino kirjoitti:

        "Itse ainakin käsitin Einon jutun niin, että hänen mielestään ihan yleisesti uskovan tehtävänä on osoittaa jumaluus todeksi. Vaikka ei uskoaan tuputtaisikaan."

        No tarkoitin kyllä lähinnä sitä käännytystilannetta. Pidän kyllä mielenkiintoisena sitä että miksi joku uskoo tai ei usko jumalaan mutta en koe tarpeelliseksi kyseenalaistaa perusteluja ellei tämä joku ole sitä mieltä että minun pitäisi ajatella samalla tavalla. Jehovat ovat aina tervetulleita asuntooni keskustelemaan, tosin taidan olla jollain niiden mustalla listalla kun naapurissa olivat käyneet ja minun luonani ei. Viimeksi olivat täällä neljä tuntia ja olen aika varma että toinen niistä horjui uskossaan.

        Useimpien uskovaisten kanssa uskonnosta voi kuitenkin keskustella mukavassa ja leppoisassa tunnelmassa ilman että kumpikaan käännyttää toista. Se on kiinni vain siitä haluaako kunnioittaa toisen näkemyksiä vai ei. Minä pystyn kunnioittamaan toisten näkemyksiä tässä asiassa niin kauan kun vastapuoli kunnioittaa minun näkemystäni. Jopa yritykset vaikuttaa mielipiteeseeni voidaan tehdä kunnioittaen, mutta näissä tilanteissa vaadin aika vankkoja perusteluja ja olen sillä tavalla haasteellinen keskustelukumppani. En voi enkä halua muuttaa ajatteluani muuten. Tunnen ihmisiä joilla on erilaisia uskonnollisia vakaumuksia aina kristinuskosta islamiin ja jopa eksoottisempiin uskontoihin enkä koe sitä vuorovaikutusongelmana. Se on vain rikkautta.

        Kysymys on toki myös filosofinen. Olematonta, siis negaatiota ei voi todistaa. Olemassaolevan voi. Eli filosofisessa mielessä jumaluskovan aivan kuten ufouskovaisenkin pitää todistaa väitteensä riittävällä luotettavuudella. Kokemustieto on hataraa siinä mielessä että jokaisesta uskonnosta löytyy kokemustodistajia. Mikä niistä sitten on totta? Konkretia puuttuu.

        Mutta kuka hitto jaksaa normaalielämässä käydä yllämainitun kaltaista filosofista vääntöä? Ei minua suuremmin muiden uskomiset tai uskomatta jättämiset haittaa. Jopa käännytysyritykset ovat minulle vain älyllinen haaste.

        Ahaa sitten ymmärsin väärin.

        "Olematonta, siis negaatiota ei voi todistaa. Olemassaolevan voi. "

        Negaatiota ei voi todistaa, ja olemassaolevan voi todistaa jos sen voi yleisesti aistein tai sitten tieteellisin menetelmin havaita. Joitain asioita on vaikea tietellisesti todistaa ennenkuin tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy. Esimerkkinä voisi olla vaikka revontulien äänet.

        " Eli filosofisessa mielessä jumaluskovan aivan kuten ufouskovaisenkin pitää todistaa väitteensä riittävällä luotettavuudella."

        Niin toisaalta, juuri jos haluaa käydä sellaista filosofista vääntöä. Muuten riittää hyvät henkilökohtaiset perustelut sille että miksi haluaa uskoa, ei tarvitse Jumalan olemassaoloa todistella.


      • sir_eino
        kadz kirjoitti:

        Ahaa sitten ymmärsin väärin.

        "Olematonta, siis negaatiota ei voi todistaa. Olemassaolevan voi. "

        Negaatiota ei voi todistaa, ja olemassaolevan voi todistaa jos sen voi yleisesti aistein tai sitten tieteellisin menetelmin havaita. Joitain asioita on vaikea tietellisesti todistaa ennenkuin tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy. Esimerkkinä voisi olla vaikka revontulien äänet.

        " Eli filosofisessa mielessä jumaluskovan aivan kuten ufouskovaisenkin pitää todistaa väitteensä riittävällä luotettavuudella."

        Niin toisaalta, juuri jos haluaa käydä sellaista filosofista vääntöä. Muuten riittää hyvät henkilökohtaiset perustelut sille että miksi haluaa uskoa, ei tarvitse Jumalan olemassaoloa todistella.

        "" Eli filosofisessa mielessä jumaluskovan aivan kuten ufouskovaisenkin pitää todistaa väitteensä riittävällä luotettavuudella."

        Niin toisaalta, juuri jos haluaa käydä sellaista filosofista vääntöä. Muuten riittää hyvät henkilökohtaiset perustelut sille että miksi haluaa uskoa, ei tarvitse Jumalan olemassaoloa todistella."

        Viittasin tuolla lähinnä tieteenfilosofiaan. Jos väittää asian X todeksi, se olisi hyvä voida todistaa.

        Tietenkään kaikkea ei voi todistaa, ei kukaan voi todistaa koko maailmankatsomustaan tietoon perustuvaksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi. Eli sinänsä tosiaan minulle on ok että uskonperustelut eivät ole aukottoman loogisia niin kauan kun aukollisilla argumenteilla ei yritetä vaikuttaa minun ajatteluuni millään tapaa.

        Vegenä joskus "pääsee" puolustamaan omia näkemyksiään ja ymmärrän senkin valinnan ettei perustele tiettyjä näkökantoja aina ollenkaan.


    • työtön ATM

      En kuulu kirkkoon ja olen agnostikko. Luen silti Raamattua ja rukoilen. Riparin olen käynyt nuorena ja ollut pienenä poikana seurakunnan kerhoissa.

    • joooo -

      "Kuulutko kirkkoon?"

      Kyllä


      "Mihin kirkkoon?"

      Ev.lut


      "Miksi?"

      Ei mitään erikoista syytä, vanhemmat vain kuuluneet siihen ja kasteen saannut, enkä ole jaksannut erota. Uskontoon liittyvät asiat eivät juurikaan kiinnosta, edes väittely mielessä, enkä ole lukenut raamattua. Uskoisin tulevan toimeen eri uskontokuntiin kuuluvien ja ateistien kanssa kun mulla ei ole tarvetta lähteä väittelemään toista vastaan tai myöntymään vaikka joku yrittäisi käännyttää.

    • Mies 28v

      Olen agnostikkko ja kuulun ev.lut.-kirkkoon.

      Kumppanilta edellytän liberaalia kristillistä arvomaailmaa (vain arvomaailmaa, en uskoa) ja sen tiedostamista, että ihminen ei välttämättä koskaan ymmärrä (tai edes voi ymmärtää) ihan kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa, josta syystä uskontoihin ja uskoviin (mikä tahansa uskonto) pitää lähtökohtaisesti suhtautua kunnioituksella.

    • ES

      Olen ateisti enkä kuulu kirkkoon.

      Suhtautumiseni uskovaisiin on se, ette uskokoot mihin haluavat, kunhan eivät käännytä eivätkä ole kaksinaismoralistisia.

      En pidä uskovaisia automaattisesti halveksittavina ja tyhminä. Myös ateisteissa on tolloja.

      Yksi asia jota uskontoihin liittyen halveksin, on se, jos kuuluu kirkoon, mutta ei oikeasti varsinaisesti usko. Tähään verrattuna näen sellaisen ihmisen, joka uskoo aidosti johonkin, paljon arvostettavampana.

      Kotitaustani uskonnon suhteen on aika ristiriitainen. Isäni lapsuudenkoti oli ollut vanhoillislestadiolainen, ja vaikka hän ei ollutkaan uskovainen eikä meillä kotona ollut mitään uskonnollisuutta, isäni lapsuuden ankeat tavat vallitsivat lapsuudenkodissani. Kuin olisi ollut uskonto ilman uskontoa.

      En osaa sanoa, miten suhtautuisin mahdollisen puolisoni uskonnollisuuteen. Kovin uskovaisen kanssa en varmaan tulisi toimeen. Riippuu siitä, mitä muuta hänellä olisi päässä.


      Olen siis ateisti, mutta ei voi sanoa, että uskonnollisuus tai siihen liittyviksi katsotut asiat ja kysymykset olisivat minulle yhdentekeviä tai neutraaleja.

      • sir_eino

        "En pidä uskovaisia automaattisesti halveksittavina ja tyhminä. Myös ateisteissa on tolloja."

        Tämä on hyvin herttaisesti sanottu. Olet aivan oikeassa. Jos on täysin jonkun aatteen sokaisema, unohtaa helposti suhtautua siihen kriittisesti. Siksi en itse miellä itseäni täysin puhtaaksi ateistiksi. Ymmärrän että siinäkin on olemassa tietty sudenkuoppa, umpikuja. Mahdollisuus olla väärässä.

        "Yksi asia jota uskontoihin liittyen halveksin, on se, jos kuuluu kirkoon, mutta ei oikeasti varsinaisesti usko. Tähään verrattuna näen sellaisen ihmisen, joka uskoo aidosti johonkin, paljon arvostettavampana."

        Minä en välttämättä näe. Evankelisluterilaisuus on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Ja lapsuuden ympäristö vaikuttaa aika monilla uskonnollisten tapojen valintaan. On varmaan selvää, että oma lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen. Isä oli ateisti ja äidistä en ota selvää. Isän suhtautuminen uskontoon tai uskovaisiin ei ollut kunnioittava. Eikä ole sitä edelleenkään. Isä ei pidä uskovaisista. Ja hän tuo sen ilmi voimakkaasti.

        "Olen siis ateisti, mutta ei voi sanoa, että uskonnollisuus tai siihen liittyviksi katsotut asiat ja kysymykset olisivat minulle yhdentekeviä tai neutraaleja."

        Eivät ne kai kenellekään ole jos on koskaan edes hetkeksi pysähtynyt miettimään elämän tarkoitusta. Siis muutakin tarkoitusta kun sitä mitä tekee ensi viikolla.

        Lisäksi uskonasiat ovat kiinnostavia ja suhtautuminen niihin on hyvin paljastavaa. Se kertoo jostain syvästä, sielusta, sisimmästä jotain. Käytän sanaa sielu. Viittaan sillä minäkokemukseen. Siihen ihmisyyden ytimeen. En mihinkään kuolemattomaan osaan ihmistä. Siitä en osaa sanoa mitään.


      • ES
        sir_eino kirjoitti:

        "En pidä uskovaisia automaattisesti halveksittavina ja tyhminä. Myös ateisteissa on tolloja."

        Tämä on hyvin herttaisesti sanottu. Olet aivan oikeassa. Jos on täysin jonkun aatteen sokaisema, unohtaa helposti suhtautua siihen kriittisesti. Siksi en itse miellä itseäni täysin puhtaaksi ateistiksi. Ymmärrän että siinäkin on olemassa tietty sudenkuoppa, umpikuja. Mahdollisuus olla väärässä.

        "Yksi asia jota uskontoihin liittyen halveksin, on se, jos kuuluu kirkoon, mutta ei oikeasti varsinaisesti usko. Tähään verrattuna näen sellaisen ihmisen, joka uskoo aidosti johonkin, paljon arvostettavampana."

        Minä en välttämättä näe. Evankelisluterilaisuus on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Ja lapsuuden ympäristö vaikuttaa aika monilla uskonnollisten tapojen valintaan. On varmaan selvää, että oma lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen. Isä oli ateisti ja äidistä en ota selvää. Isän suhtautuminen uskontoon tai uskovaisiin ei ollut kunnioittava. Eikä ole sitä edelleenkään. Isä ei pidä uskovaisista. Ja hän tuo sen ilmi voimakkaasti.

        "Olen siis ateisti, mutta ei voi sanoa, että uskonnollisuus tai siihen liittyviksi katsotut asiat ja kysymykset olisivat minulle yhdentekeviä tai neutraaleja."

        Eivät ne kai kenellekään ole jos on koskaan edes hetkeksi pysähtynyt miettimään elämän tarkoitusta. Siis muutakin tarkoitusta kun sitä mitä tekee ensi viikolla.

        Lisäksi uskonasiat ovat kiinnostavia ja suhtautuminen niihin on hyvin paljastavaa. Se kertoo jostain syvästä, sielusta, sisimmästä jotain. Käytän sanaa sielu. Viittaan sillä minäkokemukseen. Siihen ihmisyyden ytimeen. En mihinkään kuolemattomaan osaan ihmistä. Siitä en osaa sanoa mitään.

        Sana "ateisti" on ehkä merkitykseltään liian julistava ja ikään kuin "ateisti" kieltäisi jonkin, joka on olemassa. En tiedä, mitä sanaa minun pitäisi käyttää suhtautumisestani uskontoon.

        Sanan "ateisti" merkitykseen tuntuu kuuluvan myös se, ettei uskonnot, elämään ja kuolemaan liittyvä asiat yms kiinnosta tai ettei ole arvoja. Minun kohdallani ei voisi olla enempää väärässä. Uskontoon tms. liittyviä asioita voi ajatella ja kokea hyvin syvällisesti vaikka ei olisi minkään sortin uskovainen.

        Ääriajattelijat ovat ihan yhtä väärässä molemmat päät. En vain tiedä sitä, mihin sijoittaisin sen, että olen usein aika minäkeskeinen ja kiivaasti tunteva ja ehdoton joissain asioissa. Mutta ei minulla mitään aatetta ole, vain se piste jossa/joka olen.


      • sir_eino
        ES kirjoitti:

        Sana "ateisti" on ehkä merkitykseltään liian julistava ja ikään kuin "ateisti" kieltäisi jonkin, joka on olemassa. En tiedä, mitä sanaa minun pitäisi käyttää suhtautumisestani uskontoon.

        Sanan "ateisti" merkitykseen tuntuu kuuluvan myös se, ettei uskonnot, elämään ja kuolemaan liittyvä asiat yms kiinnosta tai ettei ole arvoja. Minun kohdallani ei voisi olla enempää väärässä. Uskontoon tms. liittyviä asioita voi ajatella ja kokea hyvin syvällisesti vaikka ei olisi minkään sortin uskovainen.

        Ääriajattelijat ovat ihan yhtä väärässä molemmat päät. En vain tiedä sitä, mihin sijoittaisin sen, että olen usein aika minäkeskeinen ja kiivaasti tunteva ja ehdoton joissain asioissa. Mutta ei minulla mitään aatetta ole, vain se piste jossa/joka olen.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Theism
        Ja a-eteen... Kielto. Se tarkoittaa sitä ettei usko tuohon. Ateismi kieltää. En minäkään koe olevani puhdas ateisti. En kiellä mitään mutten koe järjestäytynyttä uskontoa mun jutuksi.

        "Sanan "ateisti" merkitykseen tuntuu kuuluvan myös se, ettei uskonnot, elämään ja kuolemaan liittyvä asiat yms kiinnosta tai ettei ole arvoja."

        Yksikään tuntemani atesti ei koe noin. Lähinnä propagandaa, jopa tässä tapauksessa oikeaa sellaista. Ennakkoluuloisuutta.

        En tosiaan ole tässä asiassa ääri-ihminen vaan aika suvaitsevainen mutta taipuvaisempi olemaan uskomatta kun uskomaan. Skeptinen agnostikko?


      • sir_eino
        sir_eino kirjoitti:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Theism
        Ja a-eteen... Kielto. Se tarkoittaa sitä ettei usko tuohon. Ateismi kieltää. En minäkään koe olevani puhdas ateisti. En kiellä mitään mutten koe järjestäytynyttä uskontoa mun jutuksi.

        "Sanan "ateisti" merkitykseen tuntuu kuuluvan myös se, ettei uskonnot, elämään ja kuolemaan liittyvä asiat yms kiinnosta tai ettei ole arvoja."

        Yksikään tuntemani atesti ei koe noin. Lähinnä propagandaa, jopa tässä tapauksessa oikeaa sellaista. Ennakkoluuloisuutta.

        En tosiaan ole tässä asiassa ääri-ihminen vaan aika suvaitsevainen mutta taipuvaisempi olemaan uskomatta kun uskomaan. Skeptinen agnostikko?

        Termi uskonnoton on kai hyvä. Agnostismi on snobbailua.
        http://hikipedia.info/wiki/Agnostismi


      • Hra ATM sinulle
        sir_eino kirjoitti:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Theism
        Ja a-eteen... Kielto. Se tarkoittaa sitä ettei usko tuohon. Ateismi kieltää. En minäkään koe olevani puhdas ateisti. En kiellä mitään mutten koe järjestäytynyttä uskontoa mun jutuksi.

        "Sanan "ateisti" merkitykseen tuntuu kuuluvan myös se, ettei uskonnot, elämään ja kuolemaan liittyvä asiat yms kiinnosta tai ettei ole arvoja."

        Yksikään tuntemani atesti ei koe noin. Lähinnä propagandaa, jopa tässä tapauksessa oikeaa sellaista. Ennakkoluuloisuutta.

        En tosiaan ole tässä asiassa ääri-ihminen vaan aika suvaitsevainen mutta taipuvaisempi olemaan uskomatta kun uskomaan. Skeptinen agnostikko?

        "Yksikään tuntemani atesti ei koe noin. Lähinnä propagandaa, jopa tässä tapauksessa oikeaa sellaista. Ennakkoluuloisuutta."

        Et taida tuntea ainuttakaan vapaa- "Raamatut pornoksi!" -ajattelijaa? Se on sinun onnesi!

        Veikkaan, että ateistien negatiivinen julkisuuskuva on hyvin pitkälti vapaa-ajattelijapoppoon hyvin kyseenalainen ansio.


      • sir_eino
        Hra ATM sinulle kirjoitti:

        "Yksikään tuntemani atesti ei koe noin. Lähinnä propagandaa, jopa tässä tapauksessa oikeaa sellaista. Ennakkoluuloisuutta."

        Et taida tuntea ainuttakaan vapaa- "Raamatut pornoksi!" -ajattelijaa? Se on sinun onnesi!

        Veikkaan, että ateistien negatiivinen julkisuuskuva on hyvin pitkälti vapaa-ajattelijapoppoon hyvin kyseenalainen ansio.

        Väitätkö että vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään arvoja? Mielenkiintoinen väite ja veikkaan ettet voi perustella sitä mitenkään. Ei tuo virallinen ohjelma minusta arvovapaalta kuulosta vaikken sitä täysin allekirjoitakaan:
        http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/tavoitteet

        En pahemmin tunne vapaa-ajattelijoita kun uskonto tai paremminkin uskonnottomuus ei ole mulle mikään big deal enkä järjestä elämääni sen mukaan. En siis käy missään vapaa-ajattelijoiden tapahtumissa tai vastaavissa ja ateistit ja uskonnottomat jotka tunnen olen tavannut ihan normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä esimerkiksi opintojen kautta. En ole myöskään kiinnostunut uskonnottoman maailmankuvan levittämisestä. Asia on aika merkityksetön sillä tavalla ettei minua kiinnosta että muut ajattelevat tässä kuten minä.

        "Veikkaan, että ateistien negatiivinen julkisuuskuva on hyvin pitkälti vapaa-ajattelijapoppoon hyvin kyseenalainen ansio."

        Monien on myös vaikea ymmärtää miten ihmisellä voi olla moraaliarvoja jos ei pohjaa niitä johonkin vanhaan kirjaan. Kyllä mulle on ainakin esimerkiksi pyrkimys olla vahingoittamatta heikompia kuten lapsia ja eläimiä ihan sisäänrakennettu juttu, en mä siihen mitään kirjaa tarvitse. Aika helvetin häiriintynyt saa olla jos nauttii siitä että tuottaa toisille tuskaa. Ei se mihinkään kirjaan perustu.


      • sir_eino
        sir_eino kirjoitti:

        Väitätkö että vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään arvoja? Mielenkiintoinen väite ja veikkaan ettet voi perustella sitä mitenkään. Ei tuo virallinen ohjelma minusta arvovapaalta kuulosta vaikken sitä täysin allekirjoitakaan:
        http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/tavoitteet

        En pahemmin tunne vapaa-ajattelijoita kun uskonto tai paremminkin uskonnottomuus ei ole mulle mikään big deal enkä järjestä elämääni sen mukaan. En siis käy missään vapaa-ajattelijoiden tapahtumissa tai vastaavissa ja ateistit ja uskonnottomat jotka tunnen olen tavannut ihan normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä esimerkiksi opintojen kautta. En ole myöskään kiinnostunut uskonnottoman maailmankuvan levittämisestä. Asia on aika merkityksetön sillä tavalla ettei minua kiinnosta että muut ajattelevat tässä kuten minä.

        "Veikkaan, että ateistien negatiivinen julkisuuskuva on hyvin pitkälti vapaa-ajattelijapoppoon hyvin kyseenalainen ansio."

        Monien on myös vaikea ymmärtää miten ihmisellä voi olla moraaliarvoja jos ei pohjaa niitä johonkin vanhaan kirjaan. Kyllä mulle on ainakin esimerkiksi pyrkimys olla vahingoittamatta heikompia kuten lapsia ja eläimiä ihan sisäänrakennettu juttu, en mä siihen mitään kirjaa tarvitse. Aika helvetin häiriintynyt saa olla jos nauttii siitä että tuottaa toisille tuskaa. Ei se mihinkään kirjaan perustu.

        Ja huomauttaisin muuten että lain taholta tapahtuva uskonnottomien syrjintä mm. uskonrauhan lakien myötä on tosiasia. Myös tunnustuksellinen uskonnonopetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa esimerkiksi kiusaamista jos lapsi ei osallistu samaan opetukseen kun muut. Tästä mulla on erittäin vahva omakohtainen kokemus.


      • Agnostikko.
        sir_eino kirjoitti:

        Termi uskonnoton on kai hyvä. Agnostismi on snobbailua.
        http://hikipedia.info/wiki/Agnostismi

        Hmm... Lieköhän tahallista vai tahatonta ironiaa, että sekä Hikipedia että sir_eino käyttävät termiä agnostismi, joka ei tietääkseni tarkoita yhtään mitään. Oppi, jota agnostikko edustaa, on agnostiSIsmi :)


      • Hra ATM sinulle
        sir_eino kirjoitti:

        Ja huomauttaisin muuten että lain taholta tapahtuva uskonnottomien syrjintä mm. uskonrauhan lakien myötä on tosiasia. Myös tunnustuksellinen uskonnonopetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa esimerkiksi kiusaamista jos lapsi ei osallistu samaan opetukseen kun muut. Tästä mulla on erittäin vahva omakohtainen kokemus.

        En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. En tiedä, mitä itse ajattelet, mutta minusta tempaus, jossa tietyn uskontokunnan pyhinä pitämiä tekstejä vaihdetaan pornolehtiin, on vähintäänkin mauton ja tarkoituksellisesti loukkaava.

        Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme.


      • sir_eino
        Agnostikko. kirjoitti:

        Hmm... Lieköhän tahallista vai tahatonta ironiaa, että sekä Hikipedia että sir_eino käyttävät termiä agnostismi, joka ei tietääkseni tarkoita yhtään mitään. Oppi, jota agnostikko edustaa, on agnostiSIsmi :)

        Niin. Ehkä se linkkivalinta antaa jotain viitettä siihen oliko ironia kenties tahallista.


      • sir_eino
        Hra ATM sinulle kirjoitti:

        En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. En tiedä, mitä itse ajattelet, mutta minusta tempaus, jossa tietyn uskontokunnan pyhinä pitämiä tekstejä vaihdetaan pornolehtiin, on vähintäänkin mauton ja tarkoituksellisesti loukkaava.

        Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme.

        "Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon."

        Osa varmaan suhtautuu. Aivan kuten osa uskovaisista suhtautuu äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti toisten uskontokuntien edustajiin ja uskonnottomiin.

        "En tiedä, mitä itse ajattelet, mutta minusta tempaus, jossa tietyn uskontokunnan pyhinä pitämiä tekstejä vaihdetaan pornolehtiin, on vähintäänkin mauton ja tarkoituksellisesti loukkaava."

        Kyllä, aivan kuten joidenkin järjestäytyneen uskonnon edustajien (mm. Päivi Räsäsen) kommentit ovat vähintään mauttomia ja aivan tarkoituksellisesti loukkaavia. Esimerkkejä löytyy tietysti enemmän.

        Mutta useimmat ateistit tai uskonnottomat eivät ole vapaa-ajattelijoita joten on jokseenkin huvittavaa vetää aina tuo vapaa-ajattelijakortti taskusta. Uskonnottomista useimmille uskonto ei ole merkityksillistä, ei ole koskaan ollutkaan. Minä kuulun näihin. Uskonto on mielenkiintoista mutta merkitystä sillä minulle ei ole.

        "Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme."

        Ilmiö on sama vaikka nimi on vaihtunut. Kyseessä on oppilaita vanhempien uskonnollisen vakaumuksen perusteella lajitteleva opetus joka antaa vahvan pohjan syrjintään ja kiusaamiseen jos uskonto on jollain tapaa erilainen.

        Kaikille voitaisiin opettaa elämänkatsomustietoa. Se riittäisi ihan hyvin.


      • ES
        sir_eino kirjoitti:

        Termi uskonnoton on kai hyvä. Agnostismi on snobbailua.
        http://hikipedia.info/wiki/Agnostismi

        Sana "agnostikko" kuulostaa minusta(kin) vaikealta ja hienostelevalta. Taidan käyttää itsestäni termiä "uskonnoton", vaikkei sekään kovin hyvä ole. Se sanahan viittaa siihen että jokin puuttuu, ikään kuin olisi jokin tyhjiö. No, en keksi parempaakaan sanaa.

        Sanoit aloituksessa lukeneesi uskonnollista kirjallisuutta. Minä en ole lukenut, vaikka aihe on aina tavallaan kiinnostanut, tosin ei uskon ja jumalan etsimismielessä.

        Jos saisin aikaiseksi edes raahautua kirjastoon joku päivä, niin tuleeko sinulla mieleen jokin kirja, jota suosittelisit aiheeseen liittyen? Suomeksi tai englanniksi. Tietokirjaa tai vaikka kaunokirjallisempaa.


      • sir_eino
        ES kirjoitti:

        Sana "agnostikko" kuulostaa minusta(kin) vaikealta ja hienostelevalta. Taidan käyttää itsestäni termiä "uskonnoton", vaikkei sekään kovin hyvä ole. Se sanahan viittaa siihen että jokin puuttuu, ikään kuin olisi jokin tyhjiö. No, en keksi parempaakaan sanaa.

        Sanoit aloituksessa lukeneesi uskonnollista kirjallisuutta. Minä en ole lukenut, vaikka aihe on aina tavallaan kiinnostanut, tosin ei uskon ja jumalan etsimismielessä.

        Jos saisin aikaiseksi edes raahautua kirjastoon joku päivä, niin tuleeko sinulla mieleen jokin kirja, jota suosittelisit aiheeseen liittyen? Suomeksi tai englanniksi. Tietokirjaa tai vaikka kaunokirjallisempaa.

        "Jos saisin aikaiseksi edes raahautua kirjastoon joku päivä, niin tuleeko sinulla mieleen jokin kirja, jota suosittelisit aiheeseen liittyen? Suomeksi tai englanniksi. Tietokirjaa tai vaikka kaunokirjallisempaa."

        Suosittelen aloittamaan Raamatusta ja Koraanista.
        http://www.evl.fi/raamattu/
        http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm

        "190. Taistelkaa Jumalan retkellä niitä vastaan, jotka vastaanne sotaa käyvät, mutta itse älkää aiheetta hyökätkö. Totisesti Jumala ei rakasta rauhanrikkojia.

        191. Surmatkaa heidät, missä heidät tapaattekin, ja karkoittakaa heidät joka paikasta, mistä he ajoivat pois teidät, sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha. Mutta älkää taistelko heitä vastaan Rauhoitetun temppelin lähellä, jolleivät he hyökkää päällenne siellä; mutta jos he hyökkäävät, niin tappakaa heidät. Sellainen on oleva uskottomien palkka."

        No joo, Hämeenanttilan käännöksestä. Vähän on laimeaa joo.

        Enkä vitsaile. Muuten tietty riippuu siitä mitä haluat tietää. Uskontokritiikkiä, uskonnonfilosofiaa, tulkintoja vai kirkkohistoriaa? Jokaisesta löytyy kirjoja, aika paljonkin. En tunne lähellekään kaikkia enkä väitä tuntevani edes parhaita.


      • Herra Ohikulkija
        Hra ATM sinulle kirjoitti:

        En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. En tiedä, mitä itse ajattelet, mutta minusta tempaus, jossa tietyn uskontokunnan pyhinä pitämiä tekstejä vaihdetaan pornolehtiin, on vähintäänkin mauton ja tarkoituksellisesti loukkaava.

        Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme.

        En ole ateisti ja itseasiassa olen kuulunut kirkkoon lähes 25 vuoden ajan, mutta pitää kyllä kommentoida noita "Herra ATM sinulle" kirjoituksia:

        ------

        "En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon..."

        Ainakin minun tietojeni mukaan vapaa-ajattelijat ovat jokin pieni (Tampereilainen?) järjestö, joten heidän toiminnastaan ei varmaan kannata kovinkaan suuria päätelmiä tai yleistyksiä tehdä.

        ----

        "Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme."

        On totta että peruskoulussa uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, mutta kyllä se siltä vielä 10-15 vuotta sitten ala-asteella ollessani vaikutti. Aina 8 luokalle saakka uskonnonkirjassa oli juttua vain kristinuskosta, vasta 8 luokalla alettiin käymään läpi muita uskontoja. Ja kyllähän se melkoista tuputusta oli varsinkin ala-asteella kun piti ulkoa opetella jotain Jeesuksen "historiaa" vaan juuri sitä raamatun historiaa. Oikeaa historiaa meille alettiin opettamaan vasta joskus 4 tai 5 luokalla, kun taas uskontoa oli jo ihan 1. luokasta saakka.


      • Herra Ohikulkija
        Herra Ohikulkija kirjoitti:

        En ole ateisti ja itseasiassa olen kuulunut kirkkoon lähes 25 vuoden ajan, mutta pitää kyllä kommentoida noita "Herra ATM sinulle" kirjoituksia:

        ------

        "En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon..."

        Ainakin minun tietojeni mukaan vapaa-ajattelijat ovat jokin pieni (Tampereilainen?) järjestö, joten heidän toiminnastaan ei varmaan kannata kovinkaan suuria päätelmiä tai yleistyksiä tehdä.

        ----

        "Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme."

        On totta että peruskoulussa uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, mutta kyllä se siltä vielä 10-15 vuotta sitten ala-asteella ollessani vaikutti. Aina 8 luokalle saakka uskonnonkirjassa oli juttua vain kristinuskosta, vasta 8 luokalla alettiin käymään läpi muita uskontoja. Ja kyllähän se melkoista tuputusta oli varsinkin ala-asteella kun piti ulkoa opetella jotain Jeesuksen "historiaa" vaan juuri sitä raamatun historiaa. Oikeaa historiaa meille alettiin opettamaan vasta joskus 4 tai 5 luokalla, kun taas uskontoa oli jo ihan 1. luokasta saakka.

        Niin joo, ja piti vielä mainita se että satuin kulkemaan viime vuonna ohi tuosta vapaa-ajattelijoiden pornotapahtumasta ja kyllä siellä vaihdettiin myös muidenkin uskontojen pyhiä kirjoja pornoon kuin vain kristinuskon.


      • ES
        sir_eino kirjoitti:

        "Jos saisin aikaiseksi edes raahautua kirjastoon joku päivä, niin tuleeko sinulla mieleen jokin kirja, jota suosittelisit aiheeseen liittyen? Suomeksi tai englanniksi. Tietokirjaa tai vaikka kaunokirjallisempaa."

        Suosittelen aloittamaan Raamatusta ja Koraanista.
        http://www.evl.fi/raamattu/
        http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm

        "190. Taistelkaa Jumalan retkellä niitä vastaan, jotka vastaanne sotaa käyvät, mutta itse älkää aiheetta hyökätkö. Totisesti Jumala ei rakasta rauhanrikkojia.

        191. Surmatkaa heidät, missä heidät tapaattekin, ja karkoittakaa heidät joka paikasta, mistä he ajoivat pois teidät, sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha. Mutta älkää taistelko heitä vastaan Rauhoitetun temppelin lähellä, jolleivät he hyökkää päällenne siellä; mutta jos he hyökkäävät, niin tappakaa heidät. Sellainen on oleva uskottomien palkka."

        No joo, Hämeenanttilan käännöksestä. Vähän on laimeaa joo.

        Enkä vitsaile. Muuten tietty riippuu siitä mitä haluat tietää. Uskontokritiikkiä, uskonnonfilosofiaa, tulkintoja vai kirkkohistoriaa? Jokaisesta löytyy kirjoja, aika paljonkin. En tunne lähellekään kaikkia enkä väitä tuntevani edes parhaita.

        Raamattu tai Koraani tuntuu aika heviltä, ainakin näin aluksi. Tai ehkä siksi just pitäisikin....

        Minua kiinnostaisi tietää, miksi ihmisolento ylipäätään uskoo, miksi uskontoja on olemassa.


      • sir_eino
        ES kirjoitti:

        Raamattu tai Koraani tuntuu aika heviltä, ainakin näin aluksi. Tai ehkä siksi just pitäisikin....

        Minua kiinnostaisi tietää, miksi ihmisolento ylipäätään uskoo, miksi uskontoja on olemassa.

        "Minua kiinnostaisi tietää, miksi ihmisolento ylipäätään uskoo, miksi uskontoja on olemassa."

        http://atheism.about.com/od/philosophyofreligion/p/ExplainReligion.htm

        Ei kai siihen oikeasti mitään vastausta ole? Spekulaatiota kaikki vaan...

        Minusta esimerkiksi Raamatun tunteminen on hyvä asia. On se heviä mutta sen jälkeen muiden tulkintoja ja ajatuksia on helpompi ymmärtää.


      • Hra ATM sinulle
        sir_eino kirjoitti:

        "Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon."

        Osa varmaan suhtautuu. Aivan kuten osa uskovaisista suhtautuu äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti toisten uskontokuntien edustajiin ja uskonnottomiin.

        "En tiedä, mitä itse ajattelet, mutta minusta tempaus, jossa tietyn uskontokunnan pyhinä pitämiä tekstejä vaihdetaan pornolehtiin, on vähintäänkin mauton ja tarkoituksellisesti loukkaava."

        Kyllä, aivan kuten joidenkin järjestäytyneen uskonnon edustajien (mm. Päivi Räsäsen) kommentit ovat vähintään mauttomia ja aivan tarkoituksellisesti loukkaavia. Esimerkkejä löytyy tietysti enemmän.

        Mutta useimmat ateistit tai uskonnottomat eivät ole vapaa-ajattelijoita joten on jokseenkin huvittavaa vetää aina tuo vapaa-ajattelijakortti taskusta. Uskonnottomista useimmille uskonto ei ole merkityksillistä, ei ole koskaan ollutkaan. Minä kuulun näihin. Uskonto on mielenkiintoista mutta merkitystä sillä minulle ei ole.

        "Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme."

        Ilmiö on sama vaikka nimi on vaihtunut. Kyseessä on oppilaita vanhempien uskonnollisen vakaumuksen perusteella lajitteleva opetus joka antaa vahvan pohjan syrjintään ja kiusaamiseen jos uskonto on jollain tapaa erilainen.

        Kaikille voitaisiin opettaa elämänkatsomustietoa. Se riittäisi ihan hyvin.

        "Mutta useimmat ateistit tai uskonnottomat eivät ole vapaa-ajattelijoita joten on jokseenkin huvittavaa vetää aina tuo vapaa-ajattelijakortti taskusta."

        Mielestäni koko tämä keskustelu ainakin minun osaltani lähti siitä, että vapaa-ajattelijat erityisen äänekkäänä ryhmänä ovat syy siihen, miksi monet ateistit kuvitellaan heikäläisiksi tai heikäläisten kaltaisiksi. Taidat tässä esittää täsmälleen saman ajatuksen, joskin monta viestiä myöhemmin.


      • Herra ATM sinulle
        Herra Ohikulkija kirjoitti:

        En ole ateisti ja itseasiassa olen kuulunut kirkkoon lähes 25 vuoden ajan, mutta pitää kyllä kommentoida noita "Herra ATM sinulle" kirjoituksia:

        ------

        "En toki väitä, etteikö vapaa-ajattelijoilla olisi arvoja. Sen sijaan väitän, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti ja jopa vihamielisesti uskontoon eli Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon..."

        Ainakin minun tietojeni mukaan vapaa-ajattelijat ovat jokin pieni (Tampereilainen?) järjestö, joten heidän toiminnastaan ei varmaan kannata kovinkaan suuria päätelmiä tai yleistyksiä tehdä.

        ----

        "Minun on huomautettava, että tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää ole. Oman uskonnon opetusta on, mutta sitä varmaan tarkoititkin. Se on tietenkin äärimmäisen harmillista, mikäli tämä järjestely on johtanut kiusaamiseen tai syrjintään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uskonnonopetus ainakin jossakin muodossa (vaikka sitten ihan yleisessä) on tärkeää, koska uskonnot nyt kuitenkin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin päivänä merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa me elämme."

        On totta että peruskoulussa uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, mutta kyllä se siltä vielä 10-15 vuotta sitten ala-asteella ollessani vaikutti. Aina 8 luokalle saakka uskonnonkirjassa oli juttua vain kristinuskosta, vasta 8 luokalla alettiin käymään läpi muita uskontoja. Ja kyllähän se melkoista tuputusta oli varsinkin ala-asteella kun piti ulkoa opetella jotain Jeesuksen "historiaa" vaan juuri sitä raamatun historiaa. Oikeaa historiaa meille alettiin opettamaan vasta joskus 4 tai 5 luokalla, kun taas uskontoa oli jo ihan 1. luokasta saakka.

        En tee vapaa-ajattelijoista mitään yleistyksiä. Totesin vain, että he äänekkäänä ja mediassa paljon näkyvänä ryhmänä varmasti osaltaan vaikuttavat siihen, miten ihmiset suhtautuvat ateisteihin yleensä. Pieni poppoohan kyseessä oikeasti on, aivan kuten sanotkin.

        "On totta että peruskoulussa uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, mutta kyllä se siltä vielä 10-15 vuotta sitten ala-asteella ollessani vaikutti."

        Koulun uskonnonopetuksen tunnustuksettomuus on aika uusi juttu. Se seurasi uutta uskonnonvapauslakia, joka säädettiin vuonna 2003. Eli 10-15 vuotta sitten mentiin eri sääntöjen mukaan.


      • sir_eino
        Hra ATM sinulle kirjoitti:

        "Mutta useimmat ateistit tai uskonnottomat eivät ole vapaa-ajattelijoita joten on jokseenkin huvittavaa vetää aina tuo vapaa-ajattelijakortti taskusta."

        Mielestäni koko tämä keskustelu ainakin minun osaltani lähti siitä, että vapaa-ajattelijat erityisen äänekkäänä ryhmänä ovat syy siihen, miksi monet ateistit kuvitellaan heikäläisiksi tai heikäläisten kaltaisiksi. Taidat tässä esittää täsmälleen saman ajatuksen, joskin monta viestiä myöhemmin.

        En usko että tuo johtuu pelkästään vapaa-ajattelijoista. Olen keskutellut uskovien kanssa joista on ihmeellistä että ihmisellä voi olla moraaliarvoja ilman jumaluskoa. Omasta mielestäni moraaliarvot eivät vaadi jumaluskoa mutta monien mielestä vaativat.


    • Mies1985

      Olen ateisti enkä mitenkään vakaumuksellinen. Uskon että kaikenlaista yliluonnollista, meidän silmissämme yliluonnollista, voí olla olemassa ja esim.Raamatussa jotain perää mutta ei välttämättä sillä lailla kuin sitä seuraavien mielissä.

      Olisi kiva jos voisin turvautua johonkin uskontoon ja olisi universaalinen oikea ja väärä. Olisi myös kiva leikkiä Isä Matteota.

      Viimeksi kun yritin yhtä naista kunnolla iskeä niin se oli tämmöinen uskovainen, jota en tosin heti tiennyt. Nainen oli sopivan harmaan mutta omalla tavallaan kivannäköinen joten ajattelin mahdollisuuksieni olevan realistiset. Osasin jopa kehua oikeita asioita tässä naisessa.
      -
      Sovelsin Disney-elokuvamaisen optimistista "naisellakin on seksuaalisuus" ja "kyllä uskovainen hiirulainenkin joskus melaa mekkoon haluaa, vaikka vain päiväkirjalle paljastaen" mutta valitettavasti todellisuus iski silmille ja uskonto, alhainen libido ja/tai miehiin liittyvät lapsuustraumat voittivat tässä asiassa.

    • tunarimies

      kuulun evlutkirkkoon mutta en juuri käy kirkossa, aion kyllä pysyä kirkossa vaikka en
      usko. Kumppanin kyllä toivoisin kuuluvan kirkkoon mutta se riittää en halua mitään hihhulia joka päivä saarnaamaan aamusta iltaan.

      • sir_eino

        Minulle tulevan kumppanin uskontokuntaan kuuluvuus tai kuulumattomuus on yhdentekevä asia. Toivoisin kuitenkin että hän suhtautuisi uskonasioihin kiihkottomasti ja syvästi uskovaisen kanssa en parisuhteeseen edes alkaisi.


    • Kaalilaatikko

      En kuulu mihinkään kirkkoon. Miksi kuuluisin? En usko yliluonnollisiin asioihin. Kunnon parisuhde tuskin onnistuisi muun kuin ateistin tai agnostikon kanssa.

    • yks ATM

      Olen ateisti, en kuulu mihinkään kirkkoon. Olen kastettu luterilaiseksi, mutta erosin kirkosta, koska en usko Jumalaan enkä muuhunkaan yliluonnolliseen. Silti olen parantumaton romantikko.

      Uskontoja en halveksi, mutta ihmisten pelottelua uskonnon avulla kyllä.

      • sir_eino

        "Olen ateisti, en kuulu mihinkään kirkkoon. Olen kastettu luterilaiseksi, mutta erosin kirkosta, koska en usko Jumalaan enkä muuhunkaan yliluonnolliseen. Silti olen parantumaton romantikko."

        Eivät kai nuo sulje toisiaan pois? Minä olen uskonnoton, uskon silti rakkauteen ja olen vieläpä kasvissyöjä ja ekohörhö. Pidän lapsista ja eläimistä ja avaan alakerran mummolle oven ja autan sitä kantamaan kauppakassit. Ei perusihmisyys tai pehmeät arvot tarkoita sitä että uskoisi korkeampaan voimaan. Oikeastaan mä olen varmaan ekohörhö osittain juuri siksi etten ole ollenkaan varma että meillä on mitään muuta kun tämä tässä. Jos näin on, meidän tehtävämme on todella suojella ja varjella luonnonvarojamme. Se on erittäin tärkeää!


    • Uskonnoton

      Vanhemmat ovat ateisteja, joten en ole koskaan kuulunut kirkkoon. Tunnen kuitenkin vettoa buddhalaisuuteen, jota kuitenkin pidän enemmän filosofiana kuin uskontona. Yliluonnollisiin asioihin en usko.

      • sir_eino

        Buddhalaisuus puhtaimmillaan on filosofia, ei uskonto. Siihen ei kuulu uskoa jumalasta alullepanijana.


    • Hra ATM sinulle

      Minä kuulun kirkkoon ja uskon, joskus heikommin ja joskus vahvemmin, Jumalaan.

      Usko on nähdäkseni ensisijaisesti tunnetta ja luottamusta; se on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Sillä ei ole mitään tiedollista tai älyllistä perustetta. Jokaisen ihmisen on etsittävä ja löydettävä tämä suhde itse, mikäli niin haluaa. Toki muut kristityt voivat olla tukena ja apuna etsinnässä, mutta viime kädessä usko on etsijän ja Jumalan välinen asia. En siis katso, että kukaan kristitty olisi velvollinen todistamaan Jumalan olemassaolon, koska se on mahdotonta. Ainoa todistus, minkä kristitty voi antaa, on todistus hänen omasta uskostaan.

      Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo: "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä." Mielestäni tuo on todella hyvin sanottu.

      • sir_eino

        No tuosta todistustaakasta käydäänkin jo ylempänä keskustelua. En viitsi toistaa asioita tai näkemyksiäni.


    • 14+8

      Äitini on hieman uskovainen, ei nyt mikään sananjulistaja, mutta käy kirkossa varmaan sen 10 kertaa vuodessa. Isäni en ole koskaan kuullut uskonasioista puhuvan, kirkkoon molemmat vanhempani kuuluvat, kuten myös isovanhempani.

      Itse en ole koskaan oikein noista uskonasioista perustanut, kirkosta erosin heti kun täytin 18. Muistan vieläkin elävästi sen kun kerroin äidilleni vuosia myöhemmin että olen eronnut kirkosta X vuotta sitten ja kuinka hän siitä sitten vähän suuttui, ei paljoa, mutta on muistuttanut minua tuosta asiasta melko usein tuon jälkeenkin.

      Vietin lapsuuteni maalla ja eikä siellä paljoa näkyvää uskonnollisuutta ollut, mitä nyt joitain "lahkoja" joiden lapset olivat koulussa yleensä omissa piireissään. Omanikäisten uskovaisten kanssa jouduin tekemisiin vasta yliopistossa ja vaikken ole koskaan mitenkään syrjivästi uskovaisiin suhtautunutkaan, niin kyllä se vähän oudolta tuntui kun oman ikäinen nainen tai mies alkoi yhtäkkiä kahvipöydässä jostain jeesuksesta, synnistä ja jumalan armosta puhumaan. Tuntui hyvin absurdilta että vielä nykyaikana ja koulutetun ihmisten suusta lähti tuollaisia juttua ja ihan vakavalla naamalla. Tuollaisten puheiden jälkeen oli hyvin vaikeaa ottaa mitään tuollaisen henkilön puhetta todesta, olipa se aihe sitten mitä tahansa.

      Itseäni ei kuitenkaan haittaisi vaikka (tuleva) tyttöystäväni olisi jonkin sortin uskovainen, kunhan pitää asian omana tietonaan, eikä yritä käännyttää minua omaan uskoonsa. Ihan sama onko nainen kristitty, körttiläinen vaiko muslimi. Mutta en kyllä mitään uskonvastaisuutta saarnaavaa kiihkoateistiakaan nyt mielellään kumppanikseni huoli, kuten en myöskään jonkin poliittisen ääripään kannattajaa.

    • pitää löytää

      ei etsiä.

      Itse kuulun kirkkoon ja olen protestanttinen ev.lut. Kuriositeettina voisi mainita että syntymäpäiväni on sama kuin kys. uskonsuuntauksen perustajan. Mitään kytköksiä kirkkoon tai seurakuntaan ei minulla tällä hetkellä kuitenkaan ole, vaikka ehkä pitäisi, mutta olen absorboinut sen opetuksia välillisesti muista lähteistä. Kuten vaikkapa: 'Älä rakasta maailmaa, sillä maailma ei rakasta sinua'. Antimateriaalinen lausunto siis.

      Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa. Jos ei olisi, raamattunamme olisi yhä joku kivi, puu tai miekka. Raamattu on Jumalan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön. Se on kuin isän auktoritäärinen ääni kapinoiville lapsilleen, ja kertoo yli kahden vuosituhannen ajalta miten ihmisen luonto on toiminut, toimii ja tule toimimaan, ennen pitkää omaksi tuhokseen. Ja toiminut yleensä mammonan vallan alla ja henkilökohtaiseksi hyväkseen. Pelastusliivejäkin on vain yksi, eikä niitä (k)anna enkelikasvoiset/-ääniset naiset.

      • joopa joo

        Mutta Aku Ankka on olemassa koska Aku Ankka lehti on olemassa. Jos ei olisi, Aku Ankka lehtemme olisi yhä joku kivi, puu tai miekka. Aku Ankka lehti on Aku Ankan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön. Se on kuin isän auktoritäärinen ääni kapinoiville lapsilleen, ja kertoo yli tuhansien vuosien ajalta miten ihmisen luonto on toiminut, toimii ja tule toimimaan, ennen pitkää omaksi tuhokseen. Ja toiminut yleensä mammonan vallan alla ja henkilökohtaiseksi hyväkseen...


      • Gordon Gekko

        "Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa."
        Miksi niin?

        "Raamattu on Jumalan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön."
        Miksi erehtymätön? Miksi se on Jumalan kirjoitettu sana?

        Tämä ei ole päänaukomista, ihan aitoja kysymyksiä vain.


      • lapsiko
        joopa joo kirjoitti:

        Mutta Aku Ankka on olemassa koska Aku Ankka lehti on olemassa. Jos ei olisi, Aku Ankka lehtemme olisi yhä joku kivi, puu tai miekka. Aku Ankka lehti on Aku Ankan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön. Se on kuin isän auktoritäärinen ääni kapinoiville lapsilleen, ja kertoo yli tuhansien vuosien ajalta miten ihmisen luonto on toiminut, toimii ja tule toimimaan, ennen pitkää omaksi tuhokseen. Ja toiminut yleensä mammonan vallan alla ja henkilökohtaiseksi hyväkseen...

        siellä?

        Vihje: Älä kuuntele sitä ääntä pääsi sisällä.


      • sir_eino

        "Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa."

        Tämä on hämmentävä viesti. Onko Jumala olemassa myös koska Koraani on olemassa?

        Ja miten Jumala suhtautuu siihen että juutalaiset uskovat Tooraan? Onko se versio 1.1 vai 1.2 oikea? Kumpi kannattaa asentaa?


      • 5+10
        Gordon Gekko kirjoitti:

        "Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa."
        Miksi niin?

        "Raamattu on Jumalan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön."
        Miksi erehtymätön? Miksi se on Jumalan kirjoitettu sana?

        Tämä ei ole päänaukomista, ihan aitoja kysymyksiä vain.

        "Jumala on olemassa, koska Raamattu sanoo niin. Ja Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa, eikä Jumala koskaan valehtele."

        "Kummituksia on olemassa sillä spiritismi toimii. Meediot saavat yhteyden kummituksiin. Olen itse monien tuttavieni ja sukulaisteni kanssa nähnyt kummituksia. Kaikki kansantarinat kummituksista eivät voi olla pelkkää valhetta. Nyt kun olen osoittanut, että kummituksia on olemassa, luulisi jääräpäisimmänkin skeptikon jo uskovan niihin."


      • on olemassa
        Gordon Gekko kirjoitti:

        "Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa."
        Miksi niin?

        "Raamattu on Jumalan kirjoitettu sana - inspiroitu ja erehtymätön."
        Miksi erehtymätön? Miksi se on Jumalan kirjoitettu sana?

        Tämä ei ole päänaukomista, ihan aitoja kysymyksiä vain.

        koska ei ole muuta maallisia todisteita kuin Raamattu. Kirjoitettuna säilynyt teksti ihmisyydestä, ei ihmisen saavuttamista asioista.

        Raamattu on erehtymätön, koska se ei kerro ihmisestä ja erehtymättömyydestään, vaan ihmisyydestä ja sen erehtyväisyydestä.

        Myöskään Raamattu ei ole oppikirja josta välttämättä löydät vastauksen kysymyksiisi, vaan kirja josta löydät vastauksen esittää oikeat kysymykset. Miksi kuuluu niihin.


      • vain yksi
        sir_eino kirjoitti:

        "Mutta Jumala on olemassa koska Raamattu on olemassa."

        Tämä on hämmentävä viesti. Onko Jumala olemassa myös koska Koraani on olemassa?

        Ja miten Jumala suhtautuu siihen että juutalaiset uskovat Tooraan? Onko se versio 1.1 vai 1.2 oikea? Kumpi kannattaa asentaa?

        Raamattu.

        Koraani ei ole se.

        Muhammed kirjoitti sen n. 500 jaa. Jeesuksen inspiroimana.

        Ihmisen raamattu, ei Jumalan Raamattu.


      • ovat
        vain yksi kirjoitti:

        Raamattu.

        Koraani ei ole se.

        Muhammed kirjoitti sen n. 500 jaa. Jeesuksen inspiroimana.

        Ihmisen raamattu, ei Jumalan Raamattu.

        Jumalan ilmoituksen mukaan valittu kansa, kertoo Raamattu.

        Vaikket itse kuulu kansaan, onko syynäsi olla kateellinen ehkä?

        Juutalaisten uskonto ennen kristinuskoa oli Tooraan uskominen, eli Mooseksen kirjoihin, eli Raamatun Vanha Testamentti.

        Tärkeinhän Raamatussa on kuitenkin Uusi Testamentti, jossa Pelastus on löydettävissä.


      • Gordon Gekko
        on olemassa kirjoitti:

        koska ei ole muuta maallisia todisteita kuin Raamattu. Kirjoitettuna säilynyt teksti ihmisyydestä, ei ihmisen saavuttamista asioista.

        Raamattu on erehtymätön, koska se ei kerro ihmisestä ja erehtymättömyydestään, vaan ihmisyydestä ja sen erehtyväisyydestä.

        Myöskään Raamattu ei ole oppikirja josta välttämättä löydät vastauksen kysymyksiisi, vaan kirja josta löydät vastauksen esittää oikeat kysymykset. Miksi kuuluu niihin.

        Et kyllä mun mielestä perustellut tuossa mitään. En löytänyt logiikkaa.


    • Darth

      En kuulu kirkkoon tai mihinkään uskontoon. Henkisyys on kuitenkin minulle tärkeää, vaikka se ei erityisemmin näy ulospäin minään julki hippeilynä. En seuraa mitään totuutta, koska en ole sellaista löytänyt, enkä välttämättä halua edes sellaiseen kiinnittyä. Mutta koen vahvasti, että on olemassa enemmän. Ennenkaikkea henkisyys on tutkimusmatka omaan mieleen ja sen tuolle puolelle.

      Ateistit vaikuttavat tylsiltä ihmisiltä, joilla on hallussaan tähtiportti, mutta pitävät bilettämistä tai suurta palkkakuittia sen tutkimista jännittävämpänä. Vastaavasti minulle sopii mainiosti, jos olen heistä hiljainen tylsimys.

      • sir_eino

        "Henkisyys on kuitenkin minulle tärkeää, vaikka se ei erityisemmin näy ulospäin minään julki hippeilynä."

        Minun mielestäni ateismi tai agnostismi ei sulje henkisyyttä pois. Aika monet ateistit tietävät uskonnoista hyvin paljon ja ajattelevat aika paljon niinsanottuja syvällisiä asioita.

        Henkisyys ei varmaankaan riipu uskonnollisesta suuntautumisesta. Uskova voi olla kone ja järjestäytynyttä uskonnollisuutta vastustava ihminen voi olla hyvin henkinen. Kaikki riippuu siitä mistä on kiinnostunut. Väittäisin että minkä tahansa ideologian syvempi omaksuminen tai kieltäminen vaatii aika paljon asioiden pohtimista. Väitän tosin myös että aika iso osa valitsee helpon tien ja uskoo siihen mihin heitä on opetettu.


      • kiveen
        sir_eino kirjoitti:

        "Henkisyys on kuitenkin minulle tärkeää, vaikka se ei erityisemmin näy ulospäin minään julki hippeilynä."

        Minun mielestäni ateismi tai agnostismi ei sulje henkisyyttä pois. Aika monet ateistit tietävät uskonnoista hyvin paljon ja ajattelevat aika paljon niinsanottuja syvällisiä asioita.

        Henkisyys ei varmaankaan riipu uskonnollisesta suuntautumisesta. Uskova voi olla kone ja järjestäytynyttä uskonnollisuutta vastustava ihminen voi olla hyvin henkinen. Kaikki riippuu siitä mistä on kiinnostunut. Väittäisin että minkä tahansa ideologian syvempi omaksuminen tai kieltäminen vaatii aika paljon asioiden pohtimista. Väitän tosin myös että aika iso osa valitsee helpon tien ja uskoo siihen mihin heitä on opetettu.

        puuhun tai mistä ikinä oletkin kiinnostunut.

        Huonoja (ja wanhoja) uutisia. Se ei ole oikeaa uskontoa. Kivi sortuu, puu lahoaa ja miekka ruostuu aikanaan.

        Ainoa oikea uskonto ei vaadi pohtimista tai saavutuksia. Ainoa uskonto on kaikille - säätyyn, varallisuuteen, kykyihin tai saavutuksiin katsomatta. Ja kestää tuhansia vuosia.

        En ole tässä käännyttämässä mitään tai ketään, mutta jos katsot esim. muita uskontoja, niin kaikki korostavat vain henkilökohtaista auvoa. Ainoastaan kristinusko painottaa lähimmäisen hyvää.


      • 2+4
        kiveen kirjoitti:

        puuhun tai mistä ikinä oletkin kiinnostunut.

        Huonoja (ja wanhoja) uutisia. Se ei ole oikeaa uskontoa. Kivi sortuu, puu lahoaa ja miekka ruostuu aikanaan.

        Ainoa oikea uskonto ei vaadi pohtimista tai saavutuksia. Ainoa uskonto on kaikille - säätyyn, varallisuuteen, kykyihin tai saavutuksiin katsomatta. Ja kestää tuhansia vuosia.

        En ole tässä käännyttämässä mitään tai ketään, mutta jos katsot esim. muita uskontoja, niin kaikki korostavat vain henkilökohtaista auvoa. Ainoastaan kristinusko painottaa lähimmäisen hyvää.

        "mutta jos katsot esim. muita uskontoja, niin kaikki korostavat vain henkilökohtaista auvoa. Ainoastaan kristinusko painottaa lähimmäisen hyvää."

        No et ole kyllä tainnut kovin moneen uskontoon tutustua kun tuollaisia väitteitä esität.


    • hhshd

      Olenkohan ainoa uskovainen tällä palstalla. Kuulun siis kirkkoon. Minut on kastettu, olen käynyt rippikoulun enkä ole nähnyt mitään syytä siihen miksi kirkosta eroaisin. Tuen ihan mielelläni kirkon työtä tuon minimaalisen kirkollisveron muodossa. Kirkko ja seurakunta kuitenkin järjestää hyviä tapahtumia, joihin itsekin välillä osallistun ja harrastaa hyväntekeväisyyttä. Haluan myös mennä kirkossa naimisiin, jos sinne asti joskus pääsen.

      Uskonnollisuus näkyi lapsuuden perheessäni (ja näkyy kyllä edelleenkin) niin että, esim. kuuntelimme melkein joka sunnuntai jumalanpalveluksen ja välillä menimme kirkkoon. Itselläni tuo on kyllä nykyään jäänyt kun olen omilleni muuttanut, mutta osallistun kyllä yhä seurakunnan tilaisuuksiin. Vanhempani eivät käytä ollenkaan alkoholia, itse käytän aivan harvakseltaan pieniä määriä, en humalahakuisesti. En ole ikinä kokenut tätä meidän perheen uskonnollisuutta mitenkään ahdistavana tai kahlitsevana, päinvastoin. Ei meillä kyllä ikinä ole mitään kovin tiukkapipoisia sääntöjä ollut, eikä esim. ole suoraan kielletty alkoholin käyttöä. Vanhempien esimerkki on vain kai johtanut siihen, ettei kukaan meistä lapsista ole sitä mitenkään suuremmissa määrin ikinä kaivannutkaan. Tiedän joitakin uskovaisia perheitä, jossa tuomitaan ihan erilailla, pyöritään siellä omissa pireissä vain ja lopetetaan suurinpiirtein yhteydenpito omiin lapsiin, jos he nyt kääntyvät vaikkapa ateisteiksi. Joten en kyllä yhtään ihmettele, jos joku kokee sen ahdistavana.

      • sir_eino

        Tyhmä kysymys eikä varmaan liity sinuun mutta miten uskovaisten suurperheiden lapsilla on varaa laittaa kaikki lapset rippikouluun?

        Ei meillä vaan olisi ollut (no ei kuuluttu kirkkoonkaan) eikä mun lapsuudenkoti nyt mikään todella köyhä ollut. Ruokaa oli aina ja puhtaita vaatteita. Mutta kun lapsia on paljon niin mitään ylimääräistä luksusta ei ollut koskaan ja esimerkiksi lelut ja vaatteet jaetaan niin pitkälle kun voidaan.


      • Rippikoulu vm.91
        sir_eino kirjoitti:

        Tyhmä kysymys eikä varmaan liity sinuun mutta miten uskovaisten suurperheiden lapsilla on varaa laittaa kaikki lapset rippikouluun?

        Ei meillä vaan olisi ollut (no ei kuuluttu kirkkoonkaan) eikä mun lapsuudenkoti nyt mikään todella köyhä ollut. Ruokaa oli aina ja puhtaita vaatteita. Mutta kun lapsia on paljon niin mitään ylimääräistä luksusta ei ollut koskaan ja esimerkiksi lelut ja vaatteet jaetaan niin pitkälle kun voidaan.

        Miten on varaa? Korjatkaa joku, jos olen väärässä, mutta itse olen ollut siinä käsityksessä, että rippikoulupalvelun saa, kun maksaa sen kirkollisveron, paitsi jos mukulat haluavat johonkin kalliiseen leirikouluun tms. Eli kyseessä olisi jäsenetu - samaan tapaan kuin Suomen valtioon kuuluvat ihmisetkään eivät tarvitse erityistä varallisuutta, että saisivat lapsensa peruskouluun, verovaroilla sekin katetaan.


      • sir_eino
        Rippikoulu vm.91 kirjoitti:

        Miten on varaa? Korjatkaa joku, jos olen väärässä, mutta itse olen ollut siinä käsityksessä, että rippikoulupalvelun saa, kun maksaa sen kirkollisveron, paitsi jos mukulat haluavat johonkin kalliiseen leirikouluun tms. Eli kyseessä olisi jäsenetu - samaan tapaan kuin Suomen valtioon kuuluvat ihmisetkään eivät tarvitse erityistä varallisuutta, että saisivat lapsensa peruskouluun, verovaroilla sekin katetaan.

        Ai. Voi olla. En tosiaan tiedä kun en ole rippikoulua käynyt. Mutta osa luokkakavereista kävi noita leirejä ja kyllä ne mun ymmärtääkseni jotain maksoivat.


      • jhköhgui
        sir_eino kirjoitti:

        Ai. Voi olla. En tosiaan tiedä kun en ole rippikoulua käynyt. Mutta osa luokkakavereista kävi noita leirejä ja kyllä ne mun ymmärtääkseni jotain maksoivat.

        En oo nyt kyllä aivan varmaan muista maksoiko se rippikoulu vai oliko ilmaista. Ei oo kuitenkaan mieleen jääny, että se mitään älyttömiä summia ainakaan ois maksanu. Ja ei uskovaiset perheet nyt välttämättä aina mitään suurperheitä oo. Lestadiolaispiireissä ehkäisyä ei monestikaan käytetä ja heille niitä lapsia siunautuukin yllin kyllin. Mutta esim. meidän perheessä tuota ehkäisyä ei pidetä mitenkään kiellettynä tai ei-suositeltavana juttuna. Itse olen nelilapsisesta perheestä, en mistään rikkaasta sellaisesta, ja kaikki me ollaan rippikoulu käyty.


      • -ATM-
        sir_eino kirjoitti:

        Ai. Voi olla. En tosiaan tiedä kun en ole rippikoulua käynyt. Mutta osa luokkakavereista kävi noita leirejä ja kyllä ne mun ymmärtääkseni jotain maksoivat.

        Rippileirillä YT-pojat panivat tyttöjä. Oliko kenellekään yllätys?


    • crocuta_crocuta

      Ei

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Romaanien ammuskelu

      Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin
      Seinäjoki
      189
      3638
    2. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      63
      2892
    3. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      83
      2732
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      40
      2209
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      81
      2017
    6. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1657
    7. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1615
    8. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      24
      1568
    9. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      58
      1419
    10. Pakotteet purevat

      Asiallinen artikkeli Helsingin Sanomissa miten pakotteet purevat Venäjään. Kulutusjuhlat, ei työttömyyttä, elintason nou
      NATO
      187
      1321
    Aihe