Sain tänään tietää työsuhteeni loppuvan ensi kuun alusta. Paikalleni tulee joku ¤#%#%¤# dippi-inssi jostain peräkylästä. Olen toiminut firmassamme suunnitteluinssinä kaksi vuotta ja kaikki on toiminut hyvin. Nyt haetaan muutosta koska "firman kasvupotentiaalin korotus vaatii sitä" Mikä vittu siinä on että DI, joka on lukenut noin kaksi vuotta pidempään kuin itse olen menee tosta vaan ohi. Täällä ei tehdä millään yliopiston kaavapaskoilla yhtään mitään vaan homma perustuu täysin käytäntöön. Kertokaa mikä niistä dipeistä tekee niin paljon parempia!!!
Vitun DI:t!!!
Jari
489673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ei syynä ole se, että olet alemmin koulutettu. Syy on siinä, että sinun esimiehesi on/ovat huomanneet vakavat itsetunto-ongelmasi ja päättäneet, että tulee ajan myötä halvemmaksi korvata sinut nyt kuin mitä tulisi maksaa mielenterveydestäsi johtuvia sairaslomia tulevaisuudessa.
Kyllä ne dippainssit osaa sen käytännönkin huomattavasti paremmin ainakin tietotekniikka alalla kuin tavalliset amis-inssit. No ehkä amis-inssit osaa paremmin toimiston tukitehtävät ja lähiverkon pystyttämisen mutta kun pitää alkaa kodaa jotain niin ei inseillä ole mitään saumaa DIn käytännön taitoja vastaan.
heh, senkin trollaaja :))
di:n siinä missä muidenkin käytännön taidot riippuvat ihan vain harjoituksen määrästä. Tunnen oman tekniikan alansa monilahjakkaita guruja, mutta myös jo valmistuneita, jotka eivät osaa edes vaihtaa hehkulamppua tai auton rengasta, saati koodata tai asentaa jotain. Oma harrastuneisuus ja vuosien (työ)kokemus ratkaisee - ei koodausta opita käymällä kolme ohjelmointikurssia.
"Kyllä ne dippainssit osaa sen käytännönkin huomattavasti paremmin ainakin tietotekniikka alalla kuin tavalliset amis-inssit"
Ai millä perusteella? Paljonko dipoilla on ollut käytäntöä? Ei niin yhtään! Esimerkiksi jenkeissä tämä koulutus on hoidettu kunnioittavammin. KAikki hommaavat ensin inssin paprut ja siitä voi halutessaan jatkaa dipaksi. KYllähän dipatkin varmasti aikanaan käytännön oppivat (kaikki kunnia heille hienosta tutkinnosta) mutta valmistuttuaan taidot ovat sitä tasoa että itse ainakin pomona ottaisin mieluummin käytännön taidot omaavan inssin.
Olisit opiskellut DI:ksi ettei tarvitsisi täällä marista. Kyllähän kaikki tietävät että DI:t menevät työmarkkinoilla insinöörien ohitse.
tuohon ei voi muuta lisätä.
Työmarkkinoilla on työkokemuksella ja omalla osaamisella enemmän arvoa kuin 20 ov erolla koulutuksessa.
Ja ketjun aloittaja on tod. näk. ollut kännissä katkera jollekin DI:lle ja päättänyt purkaa sen näin.
"Ai millä perusteella? Paljonko dipoilla on ollut käytäntöä? Ei niin yhtään! Esimerkiksi jenkeissä tämä koulutus on hoidettu kunnioittavammin. KAikki hommaavat ensin inssin paprut ja siitä voi halutessaan jatkaa dipaksi."
Meinaatko että jos jenkkimallissa (joka on kohta myös suomessa) jättää luvut bachelor-tasolle (inssi), niin osaa käytännön hommat. Jos taas jatkaa vielä pari vuotta master-tasolle (DI), niin käytännön taidot katoavat mystisesti ja tilalle tulee turhaa kaavapaskaa.
Yritä ymmärtää että käytännön asiat opitaan aina töissä, oli kyseesä mikä tahansa koulutustaso. Ei ammattikoulun käynyt sähköasentajakaan valmistuttuaan mitään vielä "käytännössä" osaa, mutta parin vuoden töiden jälkeen jo paljonkin.
Voisin vain esimerkkinä mainita, että tunnen diplomi-insinöörin, joka johtamansa ja osin omistamansa firman toimitusjohtajana tulee ajamaan NC-konetta, kun on kyse äärimmäisen vaikeasta koneistuksesta, ja muutamia entisiä teekkareita, jotka diplomityönsä hyväksyttäessään ovat toimineet jo muutaman vuoden keskisuuren yrityksen tuotantopäällikkönä. Että se teekkareiden ja diplomi-insinöörien etäisyydestä käytännön töistä.
Mistäs sä sen tietäisit?
Kirjoitustaidoistasi päätellen et ole edes jutellut DI:n/inssin kanssa.
tiedän siitä että olen ite ollut inssikoulussa, tuttavapiirissä on lauma dippoja ja inssejä. Ja olen hyvin läheltä päässyt vertailemaan dippa- ja inssikoulutusta. Tottahan se on että työssä se käytäntö opitaan ja varmasti ota-onnelastakin löytyy aivan kädetöntä porukkaa mutta jos jommasta kummasta koulusta saa paremmat valmiudet oppia käytännön työtä niin onaniemi vetää helposti pisimmän tikun. Noh onhan se siitä opiskelijamateriaalistakin kiinni. Ja edelleenkin toimiston tukitehtäviin on aito amis-inssi korvaamaton; )
"Oma harrastuneisuus ja vuosien (työ)kokemus ratkaisee" Toihan on nyt itsestäänselvä tekijä, mutta jos se vakioidaan ja vertaillaan pelkästään koulutuksen antamia valmiuksia. Ja inssillä on syytä avautua ainoastaan jos hänen tilalleen palkataan dippa vetämään koaksiaalikaapelia. Ei kyllä hyvin menis sillä dipallakaan tossa tilanteessa; )
"Ai millä perusteella? Paljonko dipoilla on ollut käytäntöä?" No puhun vain tietotekniikka alasta ja siellähän ei dipoilla juuri ole käytäntöä lähiverkon pystyttämisestä tai kirjanpidosta niinkuin insseillä mutta käytännön ohjelmointitaitoa tietoteekkari oppii ekana vuonna enemmän kuin inssi neljässä vuodessa.
Yleisesti ottaen DI:t ovat sangen omahyväistä väkeä. Ainakin teekkarit hölmöine haalareineen aina vaan joka paikassa mouhoomassa. Jos et ole itse yliopistoihmisiä on turhaa edes mennä juttelemaan teekkarille, sillä heti tulee vittuilua ja kaikkitietävää rehvastelua.
Ainakin itse luulen että jos työpaikkaan on kaksi hakijaa jotka ovat molemmat saman tasoisia niin koulutus ratkaisee ja DI palkataan etusijalla. Ei korkeasta koulutuksesta ainakaan koskaan haittaa ole. Ja palkkakin usein määräytyy koulutuksen perusteella (tietenkin työkokemus huomioon ottaen).
Noilla tutkijoiksi sun muiksi itseään ainakin väittävillä ei juuri taida olla kosketuspintaa työelämään. Koulutus ratkaisee tasan sen ekan työpaikan saamisessa (siis yrityksessä). Sen jälkeen kokemus puhuu puolestaan.
"Noilla tutkijoiksi sun muiksi itseään ainakin väittävillä ei juuri taida olla kosketuspintaa työelämään. Koulutus ratkaisee tasan sen ekan työpaikan saamisessa (siis yrityksessä). Sen jälkeen kokemus puhuu puolestaan."
Jopa vähäisellä 5 vuoden kosketuspinnalla uskallan olla samaa mieltä. Tietysti koulutus vaikuttaa siihen mihin minkä tyyppisiä tehtäviä kohti uraputki suuntautuu.
Koittakaa nyt ihmiset tajuta että insinööri ja diplomi-insinööri ovat täysin erilaisia tutkintoja. Ei voi sanoa että eroa on 20ov koska insinööriksi ei opiskella yliopistossa, ts. amk-insinööri ei ole akateeminen tutkinto, toisin kuin di.
Myöskään bachelor-tason tutkintoja ei voi missään nimessä rinnastaa amk-tutkintoihin, ne ovat alempia yliopistotutkintoja.
Ketjun aloittaja ei voi syyttää ongelmistaan mitään muita kuin itseään.
Sori, mutta noin vaan käy amis-surkimuksille.
Sun tarttis päivittää tota suunnatonta tietämystäs (sähän totta kai oot DI tai tohtori, ellet suorastaan yliopiston professori, yeah right).
AMK-inssitutkinnot ovat siis Bachelor of science tai Bachelor of technology -tutkintoja. Ja jollette tosiaan oo tajunneet, niin nyt jo on Suomessa ( noin käytännössä) käytössä toi Eurooppalainen systeemi - Inssit saavat tutkinnostaan vastaavan alan DI-opinnoissa hyväksiluettua n.70-80 ov:a. Eli tutkinnon täydentäminen Master-tasoiseksi vie noin 2-3 vuotta.
Yritäs nyt ymmärtää, että AMK-tutkinnot Suomessa ovat RINNASTETTAVISSA alempiin korkeakoulututkintoihin eli kandin tutkintoihin (eli bachelor's degrees). OIKEASTI bachelor/kandi on opiskellut aivan samoja kursseja kuin maisteritkin. Tämän takia AMK-tutkinto ei OIKEASTI ole bachelor/kandi. Ne kurssit kun on aivan eri tasoa vaatimuksiltaan.
Euroopassa systeemin lähtökohta on, että YLIOPISTOSTA valmistuva on kandi. Maisterin ym. paperit ovat siis bonusta perustutkinnon päälle. Ja kenellään ei käsittääkseni ole asiaa Master's -tasolle ilman kandin papereita. Ja ne opinnot jatkuu ihan suoraan kandin paperien jälkeen. Ei tule mitään takapakkia opintoviikoissa, kun kandit on kandeja eikä mitään alemmin koulutettuja.
Suomessa taas on PÄÄTETTY, että ei tarvitse olla YLIOPISTOTUTKINTOA, jotta voi jatkaa maisteritasolle. Näin ollen Suomi onkin yhtäkkiä täynnä "kandeja" haluamassa maisteriksi. Mutta kun "kandi" ei ole kandi, niin siihen vaaditaan lisäopintoja ja kaikkia kursseja ei tietenkään saa hyväksiluettua.
Se siitä eurooppalaisuudesta.
Pitää myös muistaa että tavallinen insinööri(amk) ei ole yhtään pöllömpi tutkinto. Niissä on yllättävän paljon samaakin, vaikka DI:n tutkinto onkin huomattavasti laajempi. Kyllä aika monet ovat amk:nkin kautta ponnistaneet aika pitkälle hyviin virkoihin. Kuten jo tuli mainittuakin, aika monet inssit ja DI:t hakee samoihin virkoihin(DI:t tosin yleensä vielä parempiin kuten toimitusjohtajiksi ym.) minkä näkee joku kun katsoo sanomalehtien työpaikkailmoituksia. Itse olen kohta valmis amk-inssi, mutta aion jatkaa vielä DI:ksi asti.
Oli pakko puuttua keskusteluun, koska itsekin opiskelen parhaillaan insinööriksi. Keskusteluhan taisi saada alkunta työpaikasta, mutta sivuan kyllä hieman aiheesta...
Noh, minulla on ollut kesätöiden kanssa jo parina vuonna ongelmia: Ammattikorkeakouluunhan otetaan ylioopilaiden lisäksi myös ammattikoululaisia. Minä itse olen ylioppilas (jotenkin tuntuu, että minun tilanteessani voisi jopa sanoa että valitettavasti). Koululle tulee eri firmoilta kesätyötarjouksia, mutta jokainen paikka on tarkoitettu ammattikoulutaustan omaaville henkilöille. Lukiossa vietetyt vuodet olivat antoisia, mutta nyt tuntuu, että yo-tutkinnosta on vain haittaa... Per¤#le...
Olen kyllä samaa mieltä kuin ketjun alkuperäinen kirjoittaja. Mielestäni DI tutkinto on aivan liian yliarvostettu. Kaavaa pukkaa toisen perään niin paljon että loppujen lopuksi ei muista mitään. Olen varma että suurin osa valmistuneista dipoista on sormi suussa kun työelämä koittaa..käytännön taitotaso pyöreä nolla. Ystäväni TKK:ssa on saanut 3 vuotta täyteen ja kertoo että käteen ei ole jäänyt mitään muuta kuin hämäriä kaavoja. Itse olen saanut kolmannen vuoden AMK:ssa täyteen ja tuntuu että olisin nyt jo valmis työelämään.
Olen osittain samaa mieltä. DI-tutkintoon joutuu kuitenkin tekemään enemmän ja syvällisemmin töitä kuin AMK-tutkintoon. Näin ollen myös DI-tutkinnon omaavan kaverin oletetaan olevan parempi aihio työelämään kuin amk-inssin (riippuu toki tehtävästä ja henkilöstä). Normaalit perustyöt hoidetaan käytännön osaamisella. Näihin on työkokemuksella, sosiaalisilla taidoilla ja todellisella "maalaisjärkiosaamisella" painoarvoa. Tutkimustyöhön yms. on tietenkin tärkeää, että teoriaa on tullut veivattua enemmän.
Nykyään opintojensa loppuvaiheessa olevilla teekkareilla on yleensä melkoinen käytännön kokemus alaltaan. Tämä he ovat saaneet kesätöitä ja opiskelujen aikaisia osa-aikatöitä tekemällä.
Ja mikä vika alansa teorian osaamisessa on? Väittäisin jopa, että suurin ongelma sekä amk- että yliopistoinsinöörien joukossa on juuri se, että teoriaa EI riittävässä määrin osata. Ei kaavojen ulkoa ossaminen ole mitään, ne pitäisi myös ymmärtää!
"Olen varma että suurin osa valmistuneista dipoista on sormi suussa kun työelämä koittaa..käytännön taitotaso pyöreä nolla"
Uskallan olla tästä asiasta kyllä voimakkaasti erimieltä. Lähestulkoon kaikki(enemmän kuin kymmenen) tuntemani valmistuneet DI:t ovat työskennelleet valmistumisen jälkeisessä työpaikassa tai vastaavassa työssä jo pitkään ennen valmistumistaan. Täten vaikka DI:n opiskelu kestää pari kolme vuotta keskimäärin kauemmin kuin AMK-inssin opinnot ei käytännön työt ole yhtä monta vuotta perässä.
En ole ehkä paras henkilö kommentoimaan AMK-opiskelijoiden työkokemuksesta, koska en tunne kuin muutamia AMK:sta valmistuneita. Heidän jutuistaan sain kyllä sellaisen kuvan, että heidän suorittamat pakolliset harjoittelut eivät juurikaan parantaneet heidän käytännön osaamista tulevissa työpaikossa. Suurin syy tähän oli ettei heidän harjoittelunsa liityneet mitenkään omaan alaansa. He ottivat sellaisen duunin minkä vaan saivat, koska oman alan harjoittelupaikat olivat kivan alla.
Näitä DI vs AMK-inssi väittelyitä vaivaa kyllä kauhea yleistys. Voin kyllä sanoa, että ainakin Otaniemen teekkareihin(>10000) mahtuu niin paljon erilaisia ihmisiä, että minkäänlainen yleistys heistä ei ole mielekäs. Jo pelkästään yhden osaston, yhden opintosuunnan, yhden pääaineen opiskelijoissa on hyvin suuret erot osaamistasoissa eri asioissa. Osa heistä voisi käytännön osaamistasonsa puolesta lopettaa halutessaan opinnot ja siirtyä esim duunariksi oman alansa hommiin. He kuitenkin haluavat opiskella ja vaikuttaa alaansa toisella tavalla.
"Ystäväni TKK:ssa on saanut 3 vuotta täyteen ja kertoo että käteen ei ole jäänyt mitään muuta kuin hämäriä kaavoja. Itse olen saanut kolmannen vuoden AMK:ssa täyteen ja tuntuu että olisin nyt jo valmis työelämään."
Jos asiaa tarkastellaan keskimääräisesti, niin sinulla noin puolitoista vuotta valmistumiseen ja ystävälläsi 3-4 vuotta. Tässä on parin vuoden ero valmistumiseen, mikä on merkittävä koska parin viimeisen vuoden aikana teekkarit pääsevät vasta kunnolla sisään omaan alaansa(karkea yleistys mitä ei saisi tehdä, mutta puhun omista kokemuksistani). Otan esimerkkinä omat opinnot. Minulla meni eri syiden takia perusopinnoissa neljä vuotta ja sen jälkeen en vielä tiennyt mitään omasta alastani. Kahden seuraavan vuoden aikana kuitenkin suoritin pää- ja sivuaineen melkein kokonaan mukaan luettuna suunnan opinnot. Tänä aikana myöskin työskentelin monissa eri tehtävissä alallani.
Joten pitää muistaa opiskeluajan kokonaispituus, kun vertaillaan samaan aikaan aloittaineiden valmiutta siirtyä työelämään.
Amiksessa opetetaan 160ov lähinnä sitä miten lähiverkkojohto työnnetään peeseen perseeseen ja muita "käytännön asioita".
Mulla on nyt kaksi vuotta AMK:ta takana ja voin sanoa ettei asia ihan noin ole. En ymmärrä miks jengi haluaa niin himokkaasti DI-linjalle. Luuleeko se että sieltä tosiaan tulee jotain neroja suunnittelijoita? LYön vetoa että jos 100 inssiä ja DI:tä laitetaan heti valmistuksen jälkeen vertailuun niin tulos on tämä: inssit on alusta alkaen edes jotenkin perillä hommasta (johtuen käytännönläheisestä koulutuksesta). DI:t taas pyörivät ainakin pari ensimmäistä vuotta peukalo suussa kun käytännöstä ei ole mitään hajua. Tuskin te DI-opiskelijat tätä myönnätte, vaikka pitkälti todeksi tiedättekin.
"DI:t taas pyörivät ainakin pari ensimmäistä vuotta peukalo suussa kun käytännöstä ei ole mitään hajua. Tuskin te DI-opiskelijat tätä myönnätte, vaikka pitkälti todeksi tiedättekin."
Suosittelen vierailua ihan mihin tahansa tekniseen yliopistoon, huomaat, että tuo kovasti mainostettu "käytännönläheisyys" on todellisuutta myös dippainsseille. Luuletko, että heidän ovarinsa tulevat pelkästään lukemalla?
Ehkä ammattikoulu on käytännön kannalta parempi esikoulu jatkoa varten, mutta jos meinaat jatkotutkintoa ajatella niin kyllä lukion käyneelle eteneminen uralla on huomattavasti helpompaa.
Huonosti käy sunkin vielä elämässäs.
Yritäs nyt ymmärtää, että usein AMK ja TY-inssit opiskelevat samoja kursseja, samojen opettajien vetäminä.
Riippuu tietysti alasta, mutta esim. tietotekniikalla näin.
Ero on mun alalla lähinnä siinä, ettei matikka ja fysiikka ole yliopistotasoa. Melkeen kaikissa muiden aineiden kursseissa opettajat ovat tohtoreita tai lisensiaatteja, jotka vetävät samoja kursseja kuin yliopistollakin, itse asiassa opettajiimme kuuluu kaksi yliopiston dosenttiakin. Tietty jotain ATK-peruskursseja ja labratöitä voi opettaa inssit ja DI:tkin
"Melkeen kaikissa muiden aineiden kursseissa opettajat ovat tohtoreita tai lisensiaatteja, jotka vetävät samoja kursseja kuin yliopistollakin, itse asiassa opettajiimme kuuluu kaksi yliopiston dosenttiakin."
Ei pitäisi takertua pikkuseikkoihin, mutta dosentti=yliopistossa opetusoikeuden omaava tohtori.
En edes ymmärrä, mikä se pikkuseikka, johon tartuit on. Siis koulussamme opettaa samat tyypit, jotka opettavat yliopistossakin.
Saattaa olla yhtenä(ei välttämättä päälimmäisenä) syynä, että miksi di:ksi halutaan se, että di vetää tilastojen mukaan kovempaa palkkaa...Itselleni tuo ainakin merkkasi, kun vielä muutama kuukausi sitten mietiskelin minne hakisin.
Ei ketään saa irtisanoa sen takia, että toinen on tulossa samalle paikalle.
Jos sun pomo ei tykkää sun v-sanoista.
Hei, ei sinun pidä haukkua niitä DI:tä vaan oman firmasi pomot. Eihän se nyt ole se DI:n vika, jos firman pomot haluavat paikallesi sellaisen, vaan vika - jos sellaista onkaan - niin firman johdon. Et voi syyttää DI:tä siitä, että hänet palkataan tilallesi, koska päätös sinun korvaamisestasi ei ole hänen vikansa.
Tottakai koulutuksella on merkitystä, ja samoin työkokemuksella, mutta siihen, mitä ihminen osaa, ja mihin hän pysatyy, vaikuttaa myös se, millaisen aivokapasiteetin hän on syntymälahjanaan saanut. Jos ei ole neroksi syntynyt, ei muutu neroksi vaikka kuinka opiskelisi ja tekisi töitä.
Tiedättekö, että se on aika pieni prosentti insinööreja ja diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät kehittämään jotain todella uutta ja mullistavaa. Sellaisten yksilöiden kohdalla ei ole juurikaan merkitystä ovatko he koulutukseltaan inssejä vai dippainssejä. Useilla heistä vaan on rasitteenaan joitakin sellaisia luonteenpiirteitä, joista pomot eivät tykkää.
Hih. Hupsulla ajatusleikillä voisin soveltaa omalle alalleni: mitä eroa on 4 vuotta koulua käyneellä sairaanhoitajalla ja vain 2 vuotta enemmän lukeneella lääkärillä?
Olettaisin vastauksen olevan sama insinööri/dippainssiproblematiikassa: kyse on ihan eri ammateista ja koulutuksesta, vaikka työn kohteena olisikin sama objekti/käsite. Yliopistotutkinnoissa on useimmiten (amk opistotutkinto) * n enemmän alaan liittyvää teoriaa....
Toi lääkäri/sairaanhoitaja -sovellus oli varmaan jonku DI:n tekemä =)
..yhtä hyvin lukea itsesi DI:ksi ja jos olet jo insinööri niin saat ison osan kursseista hyväksi luetuksi ja voit valmistua muutamassa vuodessa.
Hanki opinto-oikeus teknilliseen korkeakouluun, niin voit edes osoittaa pyrkiväsi ylöspäin.
Jos katkeruus korkeammin koulutettuja kohtaan on noin läpinäkyvää tuskin odotettavissa on muuta kuin epämääräinen asema epämääräisellä palkalla, ja vähittäinen savustus lafkasta ulos.
Tuskin sitä tyyppiä sen takia sun tilalle otetaan että se sattuu olemaan DI.
Tätä lapsellista "mun tutkinto on parempi" -naljailua on aina yhtä hauska lukea. Kasvakaa nyt helvetti aikuisiksi.
Niin ja voihan tuo alkuperäinenkin viesti olla DI:n kirjoittama provo! =)
Itse opiskelen insinööriksi (AMK) ja olen tyytyväinen tulevaisuuden näkymiini. Olen töissä alan ja maan suurimman firman tuotekehityksessä ja täällä DI:t ja inssit tekee samoja hommia. Valitettavaahan se on, mutta vaikka varsinkin yliopistotyypit niin kovasti aina haluaisivat uskoa, ei koulutus kuitenkaan ole kuin pieni osa sitä miksi töihin päästään ja mikä työkuva on.
Me ekonomit ohjaillaa rahavirtoja :D