Kelan sanomissa mikä meillekin tulee snadi juttu. Eli sisältö tähän tapaan: Ennaltaehkäsisevä terveydenhuoltomme on keskittynyt nyt tietysti näihin, kuten diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, RR-tauti ja kolestori ja ylipaino...
mutta AIVOT jäävät huomiotta. Tästä tehty nyt kirja Raija Ruutinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti. Varmaan monet muutkin..eli tämän bookstaavin nimi: Parasta aivoillesi - ohjeita aivojen toimintaan.
lainaan nyt hiukan valmista tekstiä: Aivojen miljardit hermosolut eivät halua olla työttöminä, vaan niiden tulee saada tehtäviä ja virikkeitä ( tähän väliin oma huomautus: sekin vielä))...jatkuu Aivojen ahdinko voi purkaa elimistön omilla keinoilla ( mitä ihmettä pitääkö tässä iässä tämäkin oppia...;)))ja opit jatkuvat...Onnellishormonin saa liikkeelle huomioilla läheisiään kaikella hyvällä ( miksi aina minä;))) Halitaan, silitellään paijataan ja rakastellaan (miksi kukaan ei puhu terveestä kiukusta mitään?))) 15 min. naurut vastaavat energiakulutukseltaan 40 min..soutulaitteessa....(tämän sopii taas meikäläiselle;)))
Mutta, sitten tulee todella ahdistus, miksi meille tavallaan tuputetaan tätä kaikkea. Eikö tärkeintä elämässä ole kuitenkin tämä: Elä niin että, olet itse onnellinen. Juuri tässä ja nyt..Kaikkeahan et ennakoida kuitenkaan....Mikä tämä terveysbuumi lopulta on...tarkoitus hyvä...joo...mut jos, ihminen on onnellinen vaikkapa siitä snadista pienestä hetkestä kun saa nostaa nyt vaikka jalkansa olohuoneen pöydälle...sytyttää kynttilät vielä ja nauttia hyvästä musiikista pieni tilkka konjakkia ehkä siinä ja sikaari mukavasti toisessa kädessä;))) hehkuen...Kun on hiljaista muuten ja saa ajatella tai olla ajatelematta omia sinisiä ajatuksiaan....
Kysymys kuuluukin.... Miksi meitä ahdistetaan ja tavallaan pakkosyötetään;))) tällä jatkuvalla terveysvalistuksella?
Tsau:Friidu
mutta AIVOT jäävät huomiotta. Tästä tehty nyt kirja Raija Ruutinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti. Varmaan monet muutkin..eli tämän bookstaavin nimi: Parasta aivoillesi - ohjeita aivojen toimintaan.
lainaan nyt hiukan valmista tekstiä: Aivojen miljardit hermosolut eivät halua olla työttöminä, vaan niiden tulee saada tehtäviä ja virikkeitä ( tähän väliin oma huomautus: sekin vielä))...jatkuu Aivojen ahdinko voi purkaa elimistön omilla keinoilla ( mitä ihmettä pitääkö tässä iässä tämäkin oppia...;)))ja opit jatkuvat...Onnellishormonin saa liikkeelle huomioilla läheisiään kaikella hyvällä ( miksi aina minä;))) Halitaan, silitellään paijataan ja rakastellaan (miksi kukaan ei puhu terveestä kiukusta mitään?))) 15 min. naurut vastaavat energiakulutukseltaan 40 min..soutulaitteessa....(tämän sopii taas meikäläiselle;)))
Mutta, sitten tulee todella ahdistus, miksi meille tavallaan tuputetaan tätä kaikkea. Eikö tärkeintä elämässä ole kuitenkin tämä: Elä niin että, olet itse onnellinen. Juuri tässä ja nyt..Kaikkeahan et ennakoida kuitenkaan....Mikä tämä terveysbuumi lopulta on...tarkoitus hyvä...joo...mut jos, ihminen on onnellinen vaikkapa siitä snadista pienestä hetkestä kun saa nostaa nyt vaikka jalkansa olohuoneen pöydälle...sytyttää kynttilät vielä ja nauttia hyvästä musiikista pieni tilkka konjakkia ehkä siinä ja sikaari mukavasti toisessa kädessä;))) hehkuen...Kun on hiljaista muuten ja saa ajatella tai olla ajatelematta omia sinisiä ajatuksiaan....
Kysymys kuuluukin.... Miksi meitä ahdistetaan ja tavallaan pakkosyötetään;))) tällä jatkuvalla terveysvalistuksella?
Tsau:Friidu
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihmisen kokema ahdistus kumpuaa hyvin usein omasta riittämättömyydestä/laiskuudesta/muutos vastarinnasta...?
Jalkojen lepuuttaminen pöydälle nostaen on hyvä tapa, jos siltä vain sattuu tuntumaan, ja jos siihen vielä liittyy musiikin kuuntelu on se jo sinällään aivojumppaa. Lasillinen maukasta viiniä kruunaa kyllä kaiken..
pilkataten (en nyt tosissani tuosta ahdistuksesta) tällähetkellä meilläkin asiat todella olosuhteisiin hyvin. Mies voi suht hyvin eikä kundillakaan nyt mitään ja itsellänikin aurinko paistaa...yritin vain ehkä aloituksellani sanoa jotenkin kun tätä ylenpalttista informaatio-ähkyä millä tarkoitetaan tietenkin hyvää....tässä kirjassa, siinä myös esim. ruokavalio-ohjeita mitä ihmisen syödä...jos hän ajattelee aivojensa kannalta parasta. Eli ohjeeet;)) jatkuvat..Lähinnä tätä kapinoinnoin. Ei sitä ennenkään ihmisiä ohjeistettu jatkuvasti ikäänkuin neuvoen...ja uskon silti ihmisten elänneen jopa vaikeimmissa olosuhteissa elämäänsä suht..tyytyväisenä ja myöskin onnellisena elämämäänsä. Eli vähän kärjistäen tuon aloituksen itsestäni laitoin ja tuohon suhtautumisesta taas taas tähän terveys informaatioon jota tulee vähän liikaakiin. Joka puolelta. Elä näin ja elä näin...? Olemmehan kaikki aikuisia ihmisiä jotka kuitenkin osaamme tehdä itse valintojamme niissä puiteissa toki jotka kulloinkin mahdollisia...mutta kuitenkin.
Pisti vaan silmääni, tämä kirjan mainos. Siis korostan tätä tällähän tarkoitetaan pelkästään hyvää...mutta, tämä ns. liiallinen paapominen. Ihminen tai minä ainakin olen onnellisin silloin EN suinkaan silloin kun ajattelen nyt OMIA aivojani;))) tai OMAA sydäntäni ym.ym...;)))Vaan silloin kun voin ajatella elämästä näin: Olen onnellinen pelkästään siksi minulla on nämä rakkaani NYT tässä ja ihania ystäviä ympärilläni jotka jakaavat eläämääni...Ruokaakin ja lämpöä riittää;))) Eli on se katto pään päällä...
Tsau:Friidu
Jokinasteinen kapinallinen olen taas aina;))) Kaikenlaiset "muotit" kun vaa ahdistavat....se taas kuuluu luonteenpiirteeseeni yhtä niistä....Elä siinä sitten;)))
Tähän nyt laitettava että, minun jos jonku pitäisi ajatella omia aivojani...meillä mutsini puolen suvussa josta myös olen tietoinen koska kuuluun itsekin ns. riskiryhmään....niin naiset ovat saaneet suht..nuorena eli juuri tässä iässä kun minäkin aivoverenvuodon....Oma mutsini menehtyi tähän 59v..iässä.. mutta kun perusposiitivena Dorkana ajattelenkin näin...vielä minäkin tässä läpytän;))) eli Dorka mikä Dorka...
Tsau:Friidu
Koko ajan pitää oppia, Ei se sun mutsis välttämättä kohtaloasi määrää. Olen siinä sunteessa onnellinen, olen saanut hyvät geenit...ei dementiaa ja jos malttaa pitää nuo elintavat kurissa, kaikki muukin jää, kolesterolit, verenpaineet sun muut.
Tässä iässähän ne rupee tulemaan mutta korostaisin liikuntaa. Siinä saa aivot ja keho hyvän mielen:)
vaan tätä mieltä niinku...samat sairaudet kun mutsillani oli tämän ikäisenä. Hän sai ensimmäisen aivoverenvuodon minun ikäisenä..toinen sitten olikin jo kohtalokkaampi... Eli tämä RR-tauti joka minullakin pian melkein 30v...jo. (sairastan n. itsenäistäverenpainetautia, ilman lääkitystä en pärjää...ei tekemistä painon kanssa;)) no sitten tämä II-tyypin diabetes, ja kolestorilääkitys minullakin. Meillä todella mutisini suvussa on tämä vahvana. Kaikki mutsini sisaret (siis tätini...) kun tähän aivoverenvuotoon myöskin..ovat menehtyneet....eli vähän geeneissä. Kuitenkin sisareni onneksi eivät näitä ns. huonoja geenejä ole saaneet... En silti ajattele näin...että, tämä olisi kohtaloni välttämättä...siis enemmänkin tämä; Taivas voi pudota niskaani...;))) Jos, ajattelisin tätä ja kaikkea mikä nyt minunkin elämässäni tällähetkellä....liian tarkkaan ikäänkuin pohdiskellen......niin olisi parempi ehkä jäädä sängynpohjalle ja vetää peitto korviinsa;))) ....en osaa kuitenkaan koskaan sanoa elämälle ei kiitos...ehkä se on pelastus;))) älä vaan nyt kysy mistä?:)))) en osaa järkevää vastausta siiheen;))) taas antaa...
Tsau:Friidu
No meillä kaikilla on jotkut geenit. Sori kun sulla on tuo RR suvussa, onneksi ymmärrät lääkityksen hoitaa, Eikä sitä kohtaloa kannata ruveta liikaa miettimään, sinulla on sellainen ja sen mittainen elämä kuin on, harmi, että miehesi on sairas ja oikasi myös.
Me ei kuitenkaan voida pisentää elämäämme vaikka kuinka tahtoisimme. Minä en edes halua, tässäkin on ollut kestämistä ihan tarpeeksi:))
Kolesterolia en pelkäisi niin paljon kuin tuota diabetesta, olen nähnyt tarpeeksi ihmisiä joilla on jalka/jalat poikki ja jatkuvaa piikitystä...tsemppiä sinulle ja hyvää alkavaa viikkoa.
Elämä kun antanut jo niin paljon tähänkin asti;))) Olen nainen joka olen elänyt aina intohimoisesti kaikkeen suhtautuen;))) ja saanut myös olla rakastettu...Tottakait aikanaan oli suurikin murhe oman lapsen kohtalo..ja mieheni sairastuminen..mut sitä miettii sit kumminkii....että, meilläkin on tässä ja nimeenomaan NYT kaikki mitä tarvitaan..ja kuten viisaasti sanoit..emme todella voi vaikuttaa kohtaloomme..se on määrätty kullekin ihan oma tie kuljettavaksi..miten sen sitten kukin kulkeekin...
Tämän kyllä elämä on opettanut. Elän vain päivän kerrallaan...mutta, haaveistani niistä en luovu koskaan;))) ihminen ilman haaveita ja unelmia on kuollut puu...ja ilman ystäviään ei minkään arvoinen...Friidussa mukamas jo elämänviisautta;))) Missä se näkyy...kysyisivät nyt ystäväni?)))
Tsau:Friidu
Tuon diabeteksinkin kanssa oppii tasapainoilemaan....lääkitys siinäkin oltava kohdillaan..muuten väsähtää...yskin ruokavalio kun minullakaan ei tepsi...
näitä kaloreiden kulutuksia oikein vedetään.
Joskus väitettiin että rakastelu kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin juoksulenkki. Mitä kaloreita siinä palaa, jos makaan paikallani ja suunnittelen illallista? Salli mun nauraa. 15 min. ;D
Samaan kastiin menee tuo että 15 minuutin naurut vastaa 40 minuutin soutu. Uskoisko. Vai onko niin etten ole naurannut koskaan noin kauan?
Uskon että näitä terveysohjeita tosiaan tarvitaan nykyisin. Lihavuus ja depressio senkin lisääntyy. Selvästikään väki ei tajua miten itteään pitäis hoitaa.
tai pikemminkin kirjassa minkä nämä naiset ovat tehneet...keskitytään aivojen hyvinvointiin;))) Siis vakavasti. En ihan usko että, Kelakaan ottaisi mainostaakseen huumpuukkia..
Joo..minäkään tätä kapinoi..siis hyvähän on tietysti että, ihmisiä valistetaan..mutta, kun tätä vastaan...tätä terveysinfoa todella tulee ehkä hivenen liikaakin joka tuutista. Ihmisen täytyisi myös saada mielestäni olla Onnellinen ilman tätä ns. jatkuvaa syyllisyyden tunnetta omasta tai lähiomaistensa kropasta...Tämä nyt ihan henkilökohtainen vain mielipide...;))) Olen vähän sitä mieltä että, rennompi elämänasenne ylipäätään tekee ihmisestä onnellisemman lopulta...siksi tuon sikaarin minäkin laitoin ja konjakin;))) Ihmisen tulisi saada myös nauttia silloin tällöin elämästään...ilman että, heti joku huomauttelemassa kysymyksin: MITÄH!! poltatko sinä vielä...tai vastaavaa....Koska, nämähän ovat kuitenkin aikuisen ihmiselle omia valintoja....
Menetkö lenkille? vai poltatko sikaarin?)))
sanoo nyt Friidu joka odottaa itse innolla alkukesää päästäkseen Pietariin pakoon tätä informatiivistä ja hyvää tarkoittavaa itselleen siis... pakkopullaa;))) edes hetkeksi...siis voisinhan olla toki lukematta lehtiä minäkään;))) niin tarkkaan...
Tsau:Friidu
tämän kirjan esittelyssä mainitaan näinkin: Meiltä on vuosisadassa kadonnut viisi tuntia arkiliikuntaa vuorokaudessa (tämäkin siis näköjään tutkittu, tämähän olevat sitten tutkimustuloksia;)). Pienikin liikunta lisää aivojen hermosoluja. Jos, näet edes yhden kivan (laittaisin itse tietysti sanan kliffan;)) asian päivässä, sinut palkitaan mielihyvähormaaneilla...
Sitten tuleekin jatkokysymys....miksi tässä ei mainita positiivisesta kiukuttelusta mitään;))) Tuhoaako näin ollen kiukkutelu hermosoluja aivoistamme? Olen vähän ymmällä...Olen aina ajatellut että, psyykkisesti jos ihminen on itsensä kanssa edes jotenkin tasapainossa;))) Hänellä on kyllä koko ns. tunneskaala silloin käytössä toki niin että, tuntee rajansa....en ole mikään ääri ihminen...vaikka kaiken vähän kyseenalaistankin...Dorka kylläkin...
Tsau:Friidu
mielihyvähormooneja sen piti olla;)) korj.
Tsau:Friidu
Mikä hemmetin ennaltaehkäisevä?
Olen käynyt vuosittain tarkastuksessa ja labrakokeissa.
Viimeeksi, varatessani aikaa, minulle sanottiin vuoden takaisten arvojen olevan niin hyviä etteivät he katso aiheeelliseksi ottaa minua vastaan eikä tehdän labran peruskokeita.
Mitä hemmetin ennakointia tämä on?
67-vuotinen ukko työnnetään otsasta takaisin.
Onko halvempaa odottaa ukon sairastumista kunnolla kuin varmistua vuosittain että ensimmäisten oireiden ilmettyä niihin puututaan?
Aivoistani en mene sanomaan mitään mutta parin vuoden takaisen TV-onnellisuusohjelman testissä tuli rehellisiksi tuloksiksini
- onni 78 / 100
- onnen taito 79 / 100
- olosuhteet 83 / 100
Jos osa aivoistani on tuhoutunut niin onnekseni sopiva osa niistä.
No...just tätä minäkin. Myönnän että, ruokavaliolla on merkityksensä aivojen hyvinvointiin kuten varmasti silläkin miten aivojamme käytämme. Luemmeko vai ratkommeko ristikoita ym. Vai tuijotammeko tv:tä illat pitkät. Eli otamme tuon tiedon liian helposti pureskeltuna (tähän on tutkittu ja pitkään myöskin)..ja tiedetään että, tällä on merkitystä...mutta, tämä liiallinen hössaaminen..Meidän kuitenkin myös kuten sinäkin hienosti olet oivaltanut omassa elämässäsi mitä täällä kertoillut...Muistaa elää;)))ja positiivisella tavalla nauttiva itse elämästä...eikä aina olla tämän informatiivisen tiedon ähkinnässä...Olemme mielestäni vähän unohtaneet tätä...mistä se aivan normaali onnellisuus syntyykään?
Itselleni ainakin hyvin snadeista joka päiväisestä arjen jutuista. Mutta, kun on juhlan aika järjetämme ne...ja nautimme myös ystävistämme jotka olemme saaneet..eli elämän iloa ..vähän tuossa aloituksessani peräänkuulutin..myöskin...olkoon vaikka sitten se rööki, kalja, sikaari tai lasi viiniä? Kun kaikesta tehdään paheita? Elämä menee elämän tarkkailemiseen...joka ei aina hyvä asia...mutta kun mennään liiallisuuksiin siinäkin...helposti...
Tsau:Friidu
Olen aina ollut uuden oppimisen kannalla ja minun tomumajani kyllä saa virikkeitä välillä liikaakin ( vaimo vahvistaa liikakäytön mielellään, tuppaa unohtumaan astiait koneeseen ja maito ostamatta).
Parhaiten toumajan saa kiireestä irti tuuppaamalla sinne vähän kossua. Se rentouttaa koko kropan. Tosin aamuisin tomumaja protestoi tai kiittää rennosta ehtoosta ja yöstä
:)))nooh juuh...näkökanta se tuokin;))) Ihaahah...hyvä.
Tsau:Friidu