se on kun ihastuu? Ajatukset pyörivät vain sinun ympärilläsi. Olet viimeisenä mielessäni, kun nukahdan ja ensimmäisenä, kun herään. Kun olet kaukana, ikävöin sinua ja se yllättää minut. Tunnen kaipausta, jota en osannut odottaakaan tuntevani. Luulin olevani suojassa näiltä tunteilta, ihastukselta, kaipuulta ja pelolta haavoittua. Kun tunteet heräävät, tunnen oloni paljaaksi ja niin helposti haavoittuvaksi. Ja se pelottaa minua...
Kaipaatkohan sinä minua? Käväisenkö ajatuksissani ja kuinka usein? Pyörähtääkö sydämesi ympäri, kun näet minut yllättäen? Haluatko ojentaa kätesi ja koskettaa? Sillä minä olen alkanut tuntea halua ojentaa käteni ja koskettaa sinua. Haluan katsoa silmiisi ja kertoa katseellani heräävistä tunteistani. Haluan upota silmiisi. Näkisit tunteeni silmistäni, en voi enää pitkään peittää niitä.
Sydän on täynnä tunteita, se on sinun aikaansaannostasi, arvaatkohan sen jo?
Kaipaatkohan sinä minua? Käväisenkö ajatuksissani ja kuinka usein? Pyörähtääkö sydämesi ympäri, kun näet minut yllättäen? Haluatko ojentaa kätesi ja koskettaa? Sillä minä olen alkanut tuntea halua ojentaa käteni ja koskettaa sinua. Haluan katsoa silmiisi ja kertoa katseellani heräävistä tunteistani. Haluan upota silmiisi. Näkisit tunteeni silmistäni, en voi enää pitkään peittää niitä.
Sydän on täynnä tunteita, se on sinun aikaansaannostasi, arvaatkohan sen jo?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mutta kenellekköhän ja minne mahtaa nuo tunteet mennä?
Kiitos kommentistasi, sanat tulivat suoraan sydämestäni, joka on omaksi yllätyksekseni taipunut kaihoisaan kaipuuseen.
Kaikille meistähän se on tuttua, se huumaava ihastumisen tunne, joka vie mukanaan, valtaa ajatukset, vie yöunet, saa vatsassa kipristelemään, posket hehkumaan. Se on meille tuttua, mutta silti se voi yllättää. Jos on suojellut ja varjellut sydäntään kauan, sitä ajattelee nyt en ainakaan ihastu! En uskalla ihastua, sillä siinähän voi satuttaa itsensä. En ihastu, sillä siinä käy ihan varmasti köpelösti. En ihastu, sillä hän varmasti murskaa sydämeni. Mutta mitä jos kuitenkin käy niin? Ihastut, vaikka et uskalla? Ihastut, vaikka et haluaisi ottaa riskiä. Ja se tunne valtaa sydämesi ja yhtäkkiä yllättäen huomaat olevasi aivan totaalisesti, peruuttamattomasti, auttamattomasti ihastunut.......
Sydän on niin aukinaisena, hauraana ja herkkänä.....tuskin uskallat paljastaa sitä hänelle. Ja kuitenkin haluat. Ja tunnet ikävää ja kaipuuta, joka saa sinut katsomaan kaukaisuuteen ja miettimään, missä hän on nyt. Ajatteleeko hän sinua, tunteeko sen saman vastustamattoman kaipauksen kuin sinäkin.
Pieni melankolian puuska yllätti näin ikävän hetkellä :)
Kauniisti ja tunteikkaasti ilmaiset itseäsi. Toivottavasti ilmaiset näin myös tosielämässä sille henkilölle, joka on saanut sinut tuntemaan näin.
Vielä en uskalla tätä kaikkea hänelle ilmaista, mutta toivon, että sen aika tulee. Sitä odotellessa pieni ajatelma.
Miehelle
Olet voimakas mies.
Jo se että kävelet minua kohti
saa oloni heikoksi.
Kuulostatpas suloiselta :) Toivottavasti onnistut aikeissasi. Mitä muuten odotat jos nyt ei ole tämän kertomisen aika vielä?
Odotan sanoja, jotka hän sanoisi minulle. Sanoja, joilla hän kertoisi tunteistaan, joita luulen hänelläkin olevan minua kohtaan. En odota suuria tunnustuksia, vaan jotain, joka vakuuttaisi minut tunteiden olemassaolosta.
Voisin tietysti olla se rohkea, joka avautuu ensin, mutta siinä on se haavoittumisen riski. Mitä jos hän ei vastaakaan tunteisiini? Jos olen sittenkin ymmärtänyt kaiken väärin? Miten sitä onkaan niin herkän arka, kun on ihastumisesta kyse. Suojelee itseään ja tulkitsee kaiken toisen sanoman. Hölmöä tiedän, mutta ihastunut sydän on sellainen. Se värisee ja pompottaa ja sykkii ja on samanaikaisesti niin haavoittuvainen. Ehkä sinäkin olet ollut vastaavassa tilanteessa ja tiedät, millaista se on?
Olen ollut ihastunut kyllä :) Oikeastaan, olen ihastunut vieläkin. Olen kanssasi hieman eri linjoilla tuossa haavoittuvuudessa. Ei itsensä haavoittaminen pelota, ilmaisen kyllä suoraan, jos joku viehättää minua. Mutta ymmärrän oikein hyvin tuon epävarmuuden olotilan, kun ei vielä tiedä mitä toinen ajattelee,se on vaikeaa aikaa.
Olet rohkea, jos ilmaiset kiinnostuksesi suoraan. Eikö itsensä ja tunteidensa alttiiksi laittaminen pelota yhtään? Mistä rohkeutesi kumpuaa?
Epävarmuuden olotila sitä tämä on. Kun on epätietoinen, mitä toinen tuntee ja tunteeko yhtä vahvasti kuin itse...kun haluaisi osoittaa tuntemuksensa toiselle, mutta sisällä kaihertaa ajatus, että jos toinen ei yhtään välitä, ainakaan sillä tavoin kuin itse haluaisi. Hän on saanut sydämeni sykkyrälleen, sen ainokaisen sydämen, jonka olen pehmustanut ja suojannut moninkertaisella turva-arsenaalilla ja silti se on niin helposti naarmutettavissa. Naarmutettavissa ja murskattavissa. Ihastuminen on ihanan suloista, mutta niin mieltä ravisuttavan riskaabelia. Tunteenpaloa..
Ei ole kysymys rohkeudesta. Kyse on siitä että ei ole vain mitään halua leikkiä leikkejä. Miten minä siinä olen alttiina? Maailmassa on ihan tarpeeksi tuntemattomia ihmisiä jotka eivät ole kiinnostuneita minusta. Ei siinä yksi nimi llistassa paljoa paina, on olemassa niitäkin jotka ovat kiinnostuneita. Ei kannata kamalasti jännitellä, ei se sillä muutu miksikään. Ennemmin tai myöhemmin selviää onko molemminpuolista kiinnostusta vai vain toisella.
Ennemmin tai myöhemmin se selviää niinpä niin....asiaa nyt vatvoneena ja pyöritelleenä aion ottaa askeleen asian selvittämiseksi. Omat tunteeni ovat vallanneet mieleni ja sydämeni ja jotain selvyyttä tähän nyt kaivataan, meni syteen tai saveen. Ja jos käy huonosti, niin runoja tuntemuksista ainakin syntyy :)
Suosittelisin että kertoisit hänelle tunteesi mahdollisimman pian varsikin jos viime tapaamisesta on aikaa? Muuten voi käydä vielä niin ikävästi että hän tapaa jonkun toisen kun et kerro hänelle tunteitasi ajallaan.
Rohkeutta matkaasi ja me toivomme parasta sinulle :)
En tiedä tuosta Femmestä, mutta mun ihastuksellani ja itsellänikin on jo toiset.
Sehän se kummastuttaakin ja ihmetyttääkin. Ja kumpikaan ei uskalla tehdä minkäänlaista tosisiirtoaan, kun ottaa huomioon puitteetkin, missä tavataan.
Mutta jos jossain muualla tavattaisiinkin. Vain Kahden.
Tuokin on yksi sellainen asia... Miten se voikaan olla niin vaikea tavata kahden ihmisen. Tuntuu että aina liikaa ihmisiä ympärillä. Tuntuu että elämä suorastaan **ttuilee.
Viimeksi näin hänet tänään, mutta tilanne ei ollut sopiva, liikaa muita ihmisiä ympärillä. Kahdenkeskisiä hetkiä tulee vielä.
Nyt olen saanut teidänkin sanoistanne ajateltavaa ja tsemppiä. Kerään kaiken rohkeuteni ja jostakin haalin vielä lisää, sillä vaikka Kulkijan mielestä siinä ei ole kyse rohkeudesta, niin rohkeutta se tunteistaan puhuminen kyllä minun mielestäni vaatii. Ja varsinkin, kun avautuu ja paljastaa ihastumisen tunteita vastapuolelle, jonka tunteista ei ole varmuutta. Mutta tämä tunne on niin vahva, että en voi enää jättää sitä huomiotta ja kärvistelyä se on tämäkin, jos asiaa mielessään pohtii ja kääntelee eikä uskalla tehdä mitään.
Jos onni on myötä, saan tilaisuuteni parin päivän sisällä......kiitos kannustuksesta Kaunis asia :)
Tilaisuus tuli :)
Mitä tapahtui? :) Kerro!
Avitin kohtaloa ja järjestin meille kahdenkeskistä aikaa ja sitten....keräsin rohkeuteni ja sydän pomppien ja posket punottaen otin asian puheeksi. Meinasi mennä pupu pöksyyn, mutta ajattelin että syteen tai saveen. Ja siinä sitä sitten juteltiin molemmat hymyillen hämmentyneenä ja ujostellen, tilanne oli herkkä.
Olin varautunut pakkeihin ja kaikkeen mahdolliseen taivaan ja maan väliltä, mutta yhteen asiaan en ollut varautunut. Hän ehdotti jotain, mikä sai sydämeni pyörähtämään ympäri ja kasvoni sulamaan hymyyn. Hän pyysi mua treffeille! Ja nyt tiedän, että hänkin on ollut kiinnostunut musta jo jonkin aikaa ja ihastunutkin :-) Kannatti olla rohkea, tilanne hymyilyttää mua vieläkin, sekamelska ujoutta, ihastusta, jännitystä, toivoa, arkuutta ja mitä kaikkea :)
Nyt tiedän, missä mennään ja se tuntuu sydämessä asti.