Auttaa

Se on hyvä juttu että pystyt ulkoilemaan. Ja kun luin edellisen viestisi, niin on todella hienoa että uskallat suuttua, etkä välitä jos joku suuttuu sinulle. Minulla itselläni väheni paniikit kun sain jostain käsittämättömästä asiasta, en tiedä mistä, rohkeutta ja henkistä voimaa. Mutta vielä nykyäänkin saatan saada lievän paniikkikohtauksen. Mutta vain jos tarkjkailen omia tuntemuksiani liikaa. Minulla esim. on kuolemanpelko ja pelkään nimenomaan kuolevani auto-onnettomuudessa tai sairaskohtaukseen.
Mutta nyt alkaa taas pelot hävitä masussa kasvavan vauvan myötä.
olen myös huomannut että minulla tulee ahdistavista asioista mielikuvia.. Se on tosi inhottavaa ja pelottavaa.
Koitan unohtaa kaiken ikävän, enkä halua mielelläni niistä puhua.
Mutta tunnen suurta helpotusta ja samalla minun on tuskaista kirjottaa tästä asiasta, kun en ole oikeastaan kenellekään kertonut ennen näistä mielikuva jutuista. Mutta huomaan että oloni kevenee.

Mutta kun tietää että tämän kanssa ei ole yksin, monilla muillakin tulee kohtauksia, jopa useammin ja pahempia mitä minä saan.

Anteeksi että kirjoitan niin epäselvästi, en osaa ilmaista itseäni aina kovin selkeästi, enkä löydä sanoja.